Blogi

Niemelä_Antti_DSC_4333

Kansainvälisen kaupan pakotteet – ABC

  • Blogi
  • Antti Niemelä
  • 08.12.2017
  • Lainsäädäntö

Kauppapakotteet ovat arkipäiväistyneet ja ne vaikuttavat merkittävästi ulkomaankaupassa käyvien yritysten arkeen. Pakotteet ovat esillä julkisuudessa tämän tästä (mm. Venäjä, Iran ja Pohjois-Korea) ja pankit kyselevät rahojen alkuperää sekä kaupan osapuolten taustoja. Lisäksi asia on kriittinen – mikäli pakotevapautta ei pysty osoittamaan, kauppa jää tekemättä!

Mistä pakotteissa on kysymys?

Kauppapakotteita on käytetty jo pitkään. Ensimmäisistä pakotteista löytyy viitteitä parin tuhannen vuoden takaa, kun kreikkalaiset asettivat pakotteita kolmen naisen sieppauksen seurauksena.  Tarinan mukaan myös roomalaiset naiset veivät rähiseviltä miehiltään kolikkopussit ja asettivat muita naisellisia pakotteita epätoivotun käytöksen lopettamiseksi.

Viimevuosina pakotteet ovat tulleet entistä aktiivisemmin kansainvälisen politiikan työkalupakkiin, siinä missä muu kansainvälinen sääntelykin. Kehitys on looginen, kun miettii maailman kauppavirtoja – maantieteellisten rajojen merkitys vähenee mikä edellyttää kansainvälistä regulaatiota. Lisäksi pakotteet ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa valikoidun ryhmän tai valtion ei toivottuun toimintaan.

Pakoteviidakko on tiheä…

Suomalainen yritys törmää useimmin EU:n sekä USA:n viranomaisen OFAC:n (Office of Foreign Assets Control) asettamiin pakotteisiin. Pakotteita asetetaan lisäksi yksittäisten valtioiden ja kansainvälisten yhteisöjen toimesta. Pelkästään EU:n ja OFAC:n asettamia pakotekokonaisuuksia on kymmeniä. Pakotetulkinnasta haastavan tekee se, että ne tyypillisesti rajaavat mutta eivät yleensä täysin kiellä kaupankäyntiä. On siis tiedettävä kauppakohtaisesti mikä on sallittua ja mikä ei. Esimerkiksi humanitaarisiin tarkoituksiin käytettävät tuotteet ovat varmemmin pakotevapaita kuin aseteollisuuden hyödyntämät tuotteet.

Asiakkaan tunteminen lähtökohtana

Asiakkaan tunteminen eli ”Know Your Customer” on pakotetulkinnan lähtökohta. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kaupan osapuoli on tunnettava pakotestatuksen määrittämiseksi. Taustaselvityksen vaatimukset vaihtelevat kauppakumppanin kotimaasta riippuen. Perussääntönä on, että tosiasiallinen edunsaaja on aina tunnettava.

Asiakkaan tuntemisesta on yritykselle myös hyötyä; kun tiedetään kauppakumppanin taustat ja taloudellinen asema, on helpompi arvioida oma riskinotto sekä tarvittavat kaupan rahoituksen keinot. Tämä voi tuoda myös kilpailuetua.

Ketterät pärjäävät

Pakotteet koskevat kaikkia ja niiden noudattaminen on kaupankäynnin edellytys. Tästä syytä suhteellista kilpailuetua voi saada siitä, että yrityksen omat toimintamallit ja politiikat ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrityksellä on prosessi asiakkaan tuntemiseksi (esim. myyjä kysyy tarvittavat tiedot), yritys tietää pakotestatuksen omien tuotteiden tai palveluiden sekä kauppakumppanien osalta. Ketterä prosessi tuo kilpailuetua!

strat-kump
fennia_100x200px
elo_logo
op_100x200px
pwc_100x200px
yhttyo-kump
capman_100x200px
sek_100x200px