Purpose – työkirja perheyrityksen merkityksen vahvistamiseen

Purpose

– työkirja perheyrityksen merkityksen vahvistamiseen

Sisällys

Alkusanat 5 1. Mitä merkitys tarkoittaa? 6 2. Miksi merkitys kannattaa kirkastaa? 8 3. Miten merkityksen kirkastamisessa ja toteutuksessa voi edetä? ....................................... 10 3.1 Ymmärrys - Miten yritystä arvioidaan ja analysoidaan merkityksen kannalta? 11 3.2 Oivallus - Miten oikeat sanat löytyvät? 11 3.3 Valmius – Miten päästään sanoista tekoihin? 12 3.4 Rohkeus – Miten saavutetaan tuloksia? 14 Harjoituksia merkitysmatkalle 16 Kirjallisuutta .......................................................... 18

Alkusanat

Käsite ”Purpose-driven company” on ollut jo pitkään vahvasti esillä yritysjohdon keskusteluissa, seminaareissa ja kirjoituk sissa. ”Purposen” tai kuten tässä julkaisussa sen ilmaisemme merkityksen roolia ja tilannetta suomalaisissa yrityksissä ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittu.

Siksi Perheyritysten liitto päätti selvittää, miten merkitysko konaisuutta perheyrityksissä on kirkastettu ja toteutettu sekä mitä hyötyä siitä on ollut tai odotetaan olevan.

Perheyrityksissä merkitys, arvot ja ohjaavat periaatteet ovat usein myötäsyntyisesti vahvasti läsnä, mutta on hyödyllistä selvittää tarkemmin, millainen rooli merkityksellä on perheyri tyksille ja niiden omistajille. Julkaisun tavoitteiksi asetettiin: • lisätä perheyritysten tietoisuutta merkityksen roolista • lisätä perheyritysten omistajien ymmärrystä merkityksen kirkastamisen hyödyistä • antaa työkaluja merkityksen kirkastamiseen

Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena, joka lähetettiin PL:n jäsenyrityksille toukokuussa 2022. Kyselyä edelsi joukko haas tatteluja, joiden avulla pystyimme tuottamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisia kysymyksiä. Kiitämme lämpimästi kaikkia haastateltuja: Tomi Salomaa (Salomaa Yhtiöt), Miia Porkkala ja Kari-Jussi Aho (Aho Group), Ville Voipio ja Raimo Voipio (Vaisala), Teresa Kemppi-Vasama (Kemppi Group), Juha Metsälä (Pohjola Rakennus) sekä Petteri Kousa ja Antti Roiha (Lindström).

Haastatteluista ja kyselytutkimuksesta on otettu tähän julkai suun sitaatteja ja tietoa tukemaan ja elävöittämään muuta

sisältöä. Kiitos haastattelujen tekijälle ja julkaisun kirjoittajalle Timo Suokolle!

Julkaisun tarkoituksena ei ole toimia ”besserwisserinä” ja neuvoa perheyrityksiä siinä, miten ne strategiaansa ja merkitys tään kehittävät ja suunnittelevat. Annamme kuitenkin käyt töönne mietityn ja toimivan etenemismallin, jota jokainen voi luonnollisesti soveltaa omiin tarpeisiinsa ja tilanteeseensa.

Perheyritykset tekevät hyvää työtä koko maamme hyväksi. Niiden merkityksen kirkastaminen tekee tästä työstä uudella tavalla arvokasta kunnioittaen samalla yritysten historiaa ja tarinaa.

”Ei pelkästään tämä firma vaan koko maailma on meillä vain lainassa.” Hyvää merkitysmatkaa!

1. Mitä merkitys tarkoittaa?

Perheyritysten liiton kyselytutkimukseen vastanneista* vain 17 % oli määritellyt perheyrityksen merkityksen ja prosessi on valmis. 27 % on aloittanut työn, mutta se on vielä kesken. 33 % aloittaa työn todennäköisesti lähivuosina, mutta 23 % ilmoitti, ettei aio niin tehdä.

Suurin syy siihen, ettei merkitysprosessia aloitettaisi oli se, ettei merkityskokonaisuutta tunneta tarpeeksi hyvin. Siksi on syytä aukaista merkityksen käsitettä.

Merkityksen määritelmiä on monia, mutta niistä kaikista välittyy sama viesti: merkityksen kirkastaminen antaa omalle toiminnalle aivan uutta, arvokasta sisältöä. Se antaa yrityk selle motivaatiota, auttaa päätöksenteossa ja näyttää suunnan toiminnan kehittämiselle. Se tekee kaikkea tätä myös yksilöta solla, jokaiselle henkilökohtaisesti.

Harvard Business Review (2015) määritteli ”purposen” näin: A purpose is an aspirational reason for being which inspires and provides a call to action for an organization and its partners and stake holders and provides benefit for local and global society.

HBR:n mukaan merkitys on tavoitteellinen olemassaolon syy, joka inspiroi ja aktivoi organisaatiota, sen kumppaneita ja sidos ryhmiä sekä hyödyttää paikallista ja globaalia yhteisöä.

”Ajattelen, että yrityksen tehtävä on tuottaa merkityksellisiä palveluita ja tuotteita ja ongelmanratkaisuja ihmiskuntaan.”

Pelkistettynä yrityksen merkityksen voi määritellä näin: Positii vinen vaikutuksemme meitä ympäröivään maailmaan. Hieman

konkreettisemmin ilmaistuna merkitys on sellainen inspiroiva olemassaolon syy • jota asiakkaat ja muut sidosryhmät arvostavat • joka tekee työstä mielekästä henkilöstölle • joka motivoi organisaatiota toimimaan tavalla, joka hyödyttää paikallista, laajempaa tai jopa globaalia yhteisöä Merkitys ei ole sama asia kuin liikeidea, visio tai tavoite, jotka liittyvät liiketoiminnalliseen suunnitteluun ja ohjaukseen. Merki tys on vastaus, kun yrityksen omistaja tai työntekijä kysyy: ”Mihin me tällä kaikella oikeasti pyrimme? Mitä me haluamme saada aikaan? Mihin voimme vaikuttaa suoraan tai välillisesti? Mihin me uskomme? Mistä unelmoimme?”

”Merkitys on syy, miksi marraskuussakin raahaudun räntäsateen läpi töihin.”

On päivänselvää, että yritysten olemassaolon syy tuskin on pelkästään unelma paremmasta maailmasta. Liikeidea tai toiminta-ajatus tulevat edelleen olemaan toiminnan kannat tavan pyörittämisen perustana. Näiden yläpuolelle pitää osata kirkastaa jotakin tavoittelemisen arvoista, jotakin innostavaa. Perustellusti voidaan sanoa, että jokaisella yrityksellä on merki tys, mutta se voi ”pysyä piilossa”, olla ikään kuin taka-ajatuksena.

Pelkkä voiton tuottaminen omistajille ei ole yksinään merkitys sellaisena, jota asiakkaat, kumppanit ja yhteiskunta nykyään odottavat. Perheyritysten yhteinen piirre on jatkuvuus sukupol vien yli ja se tarjoaa upean lähtökohdan myös aidosti arvokkaan merkityksen kirkastamiseen.

Yritysten kannattaa pyrkiä tuomaan omaan merkitykseensä

* PL:n toukokuussa 2022 toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 66 perheyritystä. Kaikista vastaajista 59 % harjoitti b2b-liiketoiminta, 3 % vain kuluttujaliiketoiminnassa ja 30 %:lla oli molempaa liiketoimintaa.

vahvasti mukaan myös emotionaalinen, inhimillinen taso. Hyvänä esimerkkinä toimii Martin Luther Kingin historiallinen puhe, jossa hän esitti toiveensa mustan ja valkoisen väestön välillä vallitsevasta rauhasta ja tasa-arvosta. King piti puheen yli 250 000 kansalaisoikeuksien puolustajalle Washingtonissa Lincoln Memorialin edustalla suurmielenosoituksessa 28. elokuuta 1963. Se ei ollut ”I have a plan”-puhe. Se oli ”I have a dream”-puhe. Ja juuri siksi miljoonat ihmiset uskoivat häntä ja halusivat seurata sekä tukea häntä.

kunnossa, avoimesti ja läpinäkyvästi. Toisin toimittaessa on maineriski valtava. Vastuullisuus yksinään ei riitä voimavaraksi tai kilpailuedun elementiksi.

Tämä julkaisu keskittyy käsittelemään yrityksen merkitystä, eikä sinänsä ota kantaa omistamisen merkitykseen. Omista minen on subjektiivinen, henkilökohtainen asia, jonka vaikutus tuntuu ja näkyy pienehkössä yhteisössä. Yrityksen merkitys on monitahoisempi kokonaisuus, jolla on laajempi vaikutus.

Esimerkkejä suomalaisten perheyritysten merkityksistä:

• Luoda reilua työtä reiluille tekijöille

• Luoda terveempää tulevaisuutta kaikille ihmisille iästä tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta

• Kestävämpää maailmaa liina kerrallaan

• Välitämme toisistamme, asiakkaistamme ja yhteistyökumppaneistamme.

Välitämme myös kuljetuksia.

• We cultivate the ingredients for good life.

• Hellällä hoivalla elämäniloa

• Parempaa elämää sähköllä

Yritys pyrkii siis tuottamaan merkityksellisyyttä. Sitä syntyy monin tavoin ja monille. Ulkoisesti se välittyy asiakkaille, yhtei sölle, yhteiskunnalle ja ehkä jopa laajemminkin, maailmalle. Sisäinen merkityksellisyys on vähintäänkin yhtä tärkeää. Omis tajaperheen ja henkilöstön tietoisuus omistajuuden ja oman työn merkityksestä niin tiimeinä kuin yksilöinäkin on vahvan kulttuurin perusta. Työn ja sen tulosten laatu pysyy hyvänä, kun työ motivoi ja se tehdään ilolla sekä huolella. Merkityksellisyys ilmenee monin tavoin. Se saattaa olla hyvinkin konkreettista, mutta voi toteutua myös tunnetilana ja kokemuksena. Etenkin yksilön näkökulmasta asia on juuri näin. Merkityksen ja merkityksellisyyden kirkastamisen pitääkin lähteä yrityksen sisältä ja myös pysyä siellä vahvasti esillä. Globaalisti tai edes paikallisesti ei mikään yritys tuota hyötyä yhteiskunnalle, jos se tyytyy vain saavuttamaan omat toimin nalliset tavoitteensa. Toki se työllistää, maksaa veronsa, jakaa osinkoja ja tuottaa hyödykkeitä tai palveluita niitä haluaville – mutta sen suurempaa ei synny. Ei mitään sellaista, joka innos taisi ja motivoisi. Ei mitään oikeasti merkityksellistä. Oikein määritellyn, viestityn ja aidosti omaksutun merkityk sen aikaansaaminen antaa omistajille ja työlle tarkoituksen. Päämäärä kertoo mitä tärkeää yritys haluaa saada aikaan – ja tätä merkityksellisyyttä, merkitystä syntyy koko ajan, pala palalta päämäärää tavoiteltaessa.

Merkityksen yhteydessä puhutaan usein vastuullisuudesta, joka toisinaan myös tulkitaan merkitykseksi. Vastuullisuus on kuitenkin vain osa merkitystä ja vastuullisuus on nykyään muutenkin jo eräällä tavalla hygieniatekijä, jonka pitääkin olla

Omistamisen merkityksen ja yrityksen merkityksen välillä ei ole kattavaa ja selkeästi määriteltävissä olevaa korrelaa tiota. Useimmissa perheyrityksissä yhtäläisyys muodostuu lähinnä arvojen ja periaatteiden kautta. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että perheyritys haluaa oman omistamisensa merkityksen näkyvän myös yrityksen toiminnassa, mutta silloin näiden kahden välillä tulee olla looginen linkki, joka näkyy myös hyötynä eri sidosryhmille. Omistajien arvomaailman kanssa linjassa oleva merkityksellisyys toimii samalla myös esimerkkinä yrityksen koko hankintaketjulle ja arvoverkostolle. Omistaja on loppujen lopuksi oikea taho viemään eteenpäin ja vahvistamaan merkityksellisyyttä. Prosessi on pitkä ja vaatii kärsivällisyyttä, mutta omistajien aikahorisontti antaa siihen mahdollisuuden.

”Merkityksen kirkastaminen auttaa myös omistajastrategian kehittämisessä.”

Merkitys on valtava voimavara, joka kannattaa ottaa käyttöön. Se ei ole utuinen, idealistinen unelma, vaan vahva apu niin strategi sessa suunnittelussa kuin arkisessa, jokapäiväisessä työssäkin. Kannattaa pitää mielessä kirjailija Antoine de Saint-Exupéryn sanat:

”Jos haluat rakentaa laivan, älä huhuile kokoon joukkoa ihmisiä keräämään puutavaraa äläkä jaa heille tehtäviä ja töitä, vaan sytytä heihin kaipuu aavan meren loputtomaan valtavuuteen.”

Laiva syntyy sivutuotteena.

2. Miksi merkitys kannattaa kirkastaa?

Eri tutkimukset ja selvitykset kertovat, että merkityksen kirkastamisella on merkitystä. Yli 60 % ihmisistä suosii yrityksiä tai brändejä, jotka kertovat selkeästi omista pyrkimyksistään saada aikaan jotakin yhteiskunnallisesti merkittävää tai osoittaa kantansa sosiaalisiin epäkohtiin tai ottaa kantaa asioihin tai toteuttaa eettisiä arvoja toiminnassaan. (Accenture ja Edel man, 2018) Lisäksi Edelmanin mukaan yli 50 % ihmisistä uskoo, että yrityksillä on poliittisia päättäjiä paremmat edellytykset ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja yli 60 % ihmisistä globaa listi myös odottaa yritysten toimitusjohtajien ottavan johta juutta yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Merkityksen ydinajatukset ja hyödyt pätevät myös b2b-toi minnassa. Yksinkertaisesti ilmaistuna merkitys on syy, miksi ihmiset haluavat olla tekemisissä yritysten kanssa ja miksi he päättäisivät mennä yritykseen töihin. Merkitys pitää myös kommunikoida oikein, niin saat asiakkaita, jotka jakavat usko muksesi ja arvosi, sekä työntekijöitä, jotka pyrkivät samoihin tavoitteisiin.

75--87 % b2b-yrityksistä koki merkityksen suojaavan yrityk sensä mainetta, tukevan rekrytointia, vaikuttavan myönteisesti yrityksen kasvuun ja menestymiseen (Yhdysvaltojen mainosta jien liitto ANA, 2020).

”Nykyisen toimitusjohtajamme valinnassa merkityksemme auttoi löytämään upeat kandidaatit.”

Merkityksellisesti erottuvien brändien arvo kasvoi yhteensä 253 % viimeisen 12 vuoden aikana, kun samaan aikaan heikosti tällä mittarilla pärjäävien brändien arvo kasvoi vain 50 % (WPP, Kantar). Merkityksellisiin lukeutuvat brändit pärjäävät osake markkinoilla 134 % kilpailijoitaan paremmin. Niillä on kilpaili joitaan 24 % korkeampi kuluttajien ostoaikomusluku ja 39 % prosenttia parempi suositteluhalukkuus. (Havas Group)

”Merkitys antaa suuntaa strategiatyölle. Se on välttämätön osa yhtiön johtamismallia. Vaikea nähdä, miten pystyisi sitouttamaan osaavaa henkilöstöä, jos ei voi merkityksen kautta kuvata heille yhtiön päämääriä.”

Merkityksen kirkastamisen ja toteuttamisen hyödyt

• yritykset, joilla on merkityksellinen tarkoitus, innostava päämäärä ja jotka myös osoittavat sen teoillaan, menestyvät kilpailijoitaan paremmin

• ne tekevät enemmän ja parempaa bisnestä • ne tekevät parempaa bisnestä tavalla, joka motivoi henkilöstöä ja takaa laadun sekä kehittymisen • ne houkuttelevat parhaan työvoiman riveihinsä

Merkityksellisyyden merkitys painottuu kriisiaikoina. Saksa lainen Zukunfstinstitut (2020) kirjoittaa: ”Yritykset, jotka ovat sisäistäneet megatrendien merkityksen ja tarjoavat vastauksia oleellisiin tarpeisiin, ovat kriisin voittajia.”

”Oman merkityksen hahmottaminen on yrityksille jatkossa aina vaan tärkeämpää. Nyt sillä voi saada kilpailuetua, mutta tulevaisuudessa uskon sen olevan yhtä välttämätön kuin arvojen määrittäminen on tänään.”

PL:n kyselyn mukaan perheyritykset näkevät suurimpina merki tyksen hyötyinä arvojen välittämisen seuraaville sukupolville, perheyrityksen jatkuvuuden ja yrityskulttuurin vahvistamisen.

1 2 3 4 5 6 7 14

10 11 12 13 17

8 15

9 16

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

4,63 4,39 4,35 4,31 4,29 4,24 4,12 4,08 4,04 4 3,96 3,94 3,92 3,73 3,67 3,59 3,43

Arvojen välittäminen seuraaville sukupolville

Perheyrityksen jatkuvuus Yrityskulttuurin vahvistaminen Yrityksen maine

Strategian kehittäminen

Brändin vahvistaminen Henkilöstön sitouttaminen ja pitäminen Asiakassuhteiden vahvistaminen

Työhyvinvointi ja työssä jatkaminen Rekrytointi

Johtamismallin kehittäminen Kilpailuedun vahvistaminen Vastuullisuusasioiden hoitaminen paremmin

Yrityksen kasvu Toimintamallin kehittäminen Tuotekehitys ja innovointi

Mahdollisuus ottaa kantaa yhteiskun nallisiin ongelmiin

KUVIO 1 Mihin uskot merkityksellä voitavan vaikuttaa positiivisesti?

Nämä liittyvät vahvasti perheyrityksen tulevaisuuteen perhe yrityksenä. Seuraavaksi tärkeimmät hyödyt liittyivät strategian kehittämiseen ja perheyrityksen ulkoiseen kuvaan: maineeseen ja brändin vahvistamiseen. Vähiten perheyritysten omistajat näkevät merkityksen hyödyllisyyden mahdollisuutena ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin (Kuvio 1).

Uudenlainen olemassaolon syyn määrittely ja sen konkreetti silla teoilla osoittaminen ei ole enää markkinoinnillinen meik kaus tai imagon kiillottamiskikka, vaan elinehto. Vastuullinen toimintakaan ei pelkästään enää riitä, jos sen määrittelee liian pinnallisesti. Vastuullisuus on elementti, joka on lähtökohta ja monilla toimialoilla jopa tarkoin säädelty. Tapa, jolla tuotanto tai alihankinta on järjestetty, hankintamenettelyt, raaka-aineet, ympäristöystävällisyys ja kierrätettävyys ovat nykyaikana itses täänselvyyksiä. Voisi sanoa, että vastuullisuus on kilpailukyvyn osa, jolla pääsee peliin mukaan. Sama pätee hintaan, laatuun ja asiakaskokemukseen. Kaikkea näitä pitää olla, mutta bonuspis teitä niistä ei saa. Yrityksen merkityksellisyys antaa mahdolli suuden ratkaisevaan kilpailuetuun ja erottuvuuselementtiin.

3. Miten merkityksen kirkastamisessa ja toteutuksessa voi edetä?

merkitys ja sitten paukutella henkseleitä asian äärellä yrityk sen sisällä. Yhtä tärkeää kuin oman porukan innostuminen ja sitoutuminen on se, että muutkin sidosryhmät tietävät asiasta. Uskovatko alihankkijat ja muut kumppanit yrityksen merki tykseen? Kiinnostaako se asiakkaita? Luottavatko sijoittajat merkityksen arvoon?

Isoa muutosta ei tehdä eikä haluttua vaikutusta saavuteta, ellei ymmärretä sen vaativan paljon työtä ja runsaasti aikaa. Tämän maailman patagonioiden, teslojen, unilevereiden tai vaikka nesteiden tarinoita on mukava lukea ja oppia, kuinka ne kirkastivat oman merkityksensä, muuttivat tarvittaessa orga nisaatiotaan ja toimintojaan, tukivat omaa henkilöstöään oival tamaan asian tärkeys, viestivät merkityksestään tehokkaasti ja saavat oikeasti hienoja asioita aikaan. Ne ovat kuitenkin vain jälkikäteen kirjoitettuja, tiivistettyjä tarinoita. Jokaisen takana on ollut pitkä matka – joka ei ole lähelläkään päättymistä.

Ketkä perheyrityksestämme osallistuvat prosessin eri vaiheisiin?

Miten toteutamme eri vaiheet?

Yritysten omistajien pitää määritellä, miksi he omistavat, jotta kapitalismi hyödyttäisi laajemmin koko yhteiskuntaa, kirjoitti Economist-lehti elokuussa 2019.

”Omistajan pitäisi kysyä itseltään, mikä tämän yrityksen merkitys on juuri minulle.”

Perheyrityksissä näin juuri tehdäänkin, koska PL:n kyselytut kimuksen mukaan perheyrityksissä aloite merkityksen kirkas tamisesta on tullut pääasiallisesti omistajilta (76 %) ja toiseksi

eniten hallitukselta (34 %). Vain 3 % ilmoitti aloitteen tulleen ulkopuoliselta taholta, esimerkiksi konsultilta. Muiksi aloitteen tekijöiksi mainittiin muun muassa henkilöstö.

Yleisimmin prosessiin olivat osallistuneet omistajat (97 %).

Hallituksen ja operatiivisen johdon osallistuminen oli kumman kin suhteen sama 62 %. Huomionarvoista on, että vain 24 % ilmoitti henkilöstön osallistuneen prosessiin.

Useimmissa tapauksissa prosessi oli kestänyt yli vuoden (65 %), mutta alle puolessa vuodessa sen oli vienyt läpi 7 % vastaajista.Prosessista on syytä ymmärtää asioiden ja suunnit telun järjestys.

Bisnesguru Simon Sinekin ”Aloita kysymällä miksi” -oppia siteerataan merkityskeskusteluissa tuon tuosta. Sinekhän varsin viisaasti varoittaa tyytymästä siihen, mitä yritys tekee tai edes siihen, kuinka se sitä tekee. Tärkein kysymys on: Miksi olemme olemassa?

Sinekiin viitattaessa unohtuu kuitenkin usein se, että hän myös kytkee miksi-ajattelun itse bisnekseen: ”Tavoitteena ei ole päästä tekemään bisnestä kaikkien niiden kanssa, jotka tarvit sevat sitä, mitä sinulla on tarjota. Tavoitteena on tehdä bisnestä niiden kanssa, jotka uskovat samaan kuin sinä.”

Olisi lyhytnäköistä tyytyä kirkastamaan oman toiminnan

Hyvät asiat kypsyvät pitkään.

Pelko pois. Kaikki matkat alkavat ensimmäisellä askeleella ja etenevät tietyin etapein. Vaiheistettuna merkitysmatka näyttää tältä (Kuvio 2).

mutta kukaan ei kuvaile meitä missiomme tai arvolupauksemme kaltaiseksi? Missä näkyvät perustajamme ajatukset ja periaat teet? Ovatko ne yhä meille totta ja relevantteja?”

Hyvin tärkeää on ymmärtää asiakkaita, kumppaneita ja alihankkijoita entistä paremmin ja uudesta näkökulmasta. Parhaiten heidän ajatuksistaan pääsee selville, kun normaaliin asiakastyytyväisyys- tai vastaavaan tietoon lisätään haastatteluja. Ihmisiä kannattaa kuunnella. Näin tehdessänne otatte samalla ensimmäisen askeleen uudenlaisen kiinnostuksen herättämi sessä teitä kohtaan. Jo kymmenkunta haastattelua, joihin on valittu mahdollisimman erilaisia ihmisiä antaa hyvän käsityksen motivaatiosta käyttäytymisen takana. Laajemmat tutkimukset toki vahvistavat kvalitatiivisen tiedon kattavuutta, mutta alkuun ja oman sisäisen pohdinnan tueksi saadaan pieneltäkin määrältä ihmisiä aivan riittävästi ajatuksia, odotuksia ja toiveita.

PL:n kyselyn mukaan ”merkityksen merkitystä” oli tutkittu henkilöstön (21 %) ja yhteistyökumppanien (14 %) keskuudessa, mutta 69 % vastaajista ei ollut selvittänyt miltään sidosryhmältä tätä asiaa.

Ymmärrys Oivallus Valmius Rohkeus

3.1 Ymmärrys - Miten yritystä arvioidaan ja analysoidaan merkityksen kannalta?

Kaikki alkaa ymmärryksestä. Sillä tarkoitetaan sitä, että yrityk sessä on tajuttu, mistä merkityksessä oikein on kyse, miksi siitä on hyötyä ja mihin kaikkeen se yrityksessä liittyy.

”On erittäin hyödyllistä joskus pysähtyä ja pakottaa pohtimaan. Monesti asiat ovat liian itsestään selviä. Prosessi pakotti myös vahvaan itsetutkiskeluun. Koen tämän vahvasti osana omistajastrategiaa ja tahtotilaa.”

Alkuvalmisteluna merkityksen kirkastamisen tuottamiseen kannattaa ottaa esiin kaikki nykyiset strategiaan, missioon, visi oon, lupauksiin, arvoihin, tavoitteisiin jne liittyvät määritelmät, kuvat ja graafit. Useimmissa tapauksissa niitä katsoessa yllättyy sekä iloisesti että negatiivisesti. ”Miksi nämä kaikki on mietitty ja kirjoitettu? Miksi niitä on niin monia ja miksi ne ovat päällekkäisiä ja osittain ristiriitaisiakin? Olemmeko me ollenkaan tuollainen? Toisaalta muutama noista on hirmu mielenkiintoinen, mutta miten se oikeastaan näkyy työssämme? Kuka meistä tuntee nämä ja kuinka ne heitä auttavat arjessa? Miksi asiakastyytyväisyystut kimuksissamme meidän sanotaan tekevän ihan hyviä tuotteita,

”Merkitys on ollut aina organisaatiomme työväline asiakkaiden kanssa. Uusien jatkajien osalta on aktiivisemmin mietitty omistamisen merkitystä ja yrityksen merkitystä niin henkilöstölle, johdolle kuin asiakkaille ja sidosryhmillekin.”

Isompi kuva alkaa tarkentua. Nyt tarvitaan rentoutta ja ennakko luulottomuutta. Kannattaa kokeilla uudenlaista ajattelua muuta missa asioissa, joita on totuttu pitämään koskemattomina.

3.2 Oivallus - Miten oikeat sanat löytyvät?

Tarvitaan paitsi siivousta ja päivittämistä, myös uskallusta ajatella uudella tavoin, uusia sanoja käyttäen – toisin sanoen oivallusta omasta itsestään. Ymmärrys-vaihe on käyty läpi ja on aika pukea sanoiksi perheyrityksenne merkitys:

• Mihin haluamme toiminnallamme vaikuttaa?

• Mitä hyvää haluamme saada aikaan?

• Miksi meillä on oikeus olla olemassa ja jatkaa toimintaamme?

• Mitä ei tapahtuisi, jos meitä ei olisi olemassa?

• Olemmeko paras mahdollinen omistaja tälle yritykselle?

Jos emme, niin kuka olisi ja miksi? Mitä tapahtuisi, jos juuri me emme omistaisi yritystä?

Sanat eivät synny tuosta vaan. Lopputuloksen on tarkoitus olla yksinkertainen ja jopa tavallaan itsestään selvä, mutta ilman ponnistelua se ei tapahdu.

AITOUS

• Sen mitä sanotaan pitää olla totta. Totuus tarkoittaa sitä, että se isompi päämäärä, jota tavoitellaan, on aito ja hyväksyttävä, toivottukin asia.

• Merkityksen pitää olla yksiselitteinen, helposti ymmär rettävä. Liian utuinen tai toivottoman monimutkainen lause tulee epäonnistumaan. Jos yrityksen johto pyrkii tunkemaan mukaan bisnesjargonin termejä, menee koko työ metsään vuorenvarmasti. Sama pätee utopistiseen unelmointiin ja filosofiseen pohdiskeluun. Luettakaa luon noksenne mahdollisimman monella eri-ikäisellä ihmisellä yrityksenne ulkopuolelta ja ennen kaikkia asiakkaillanne ja kuunnelkaa tarkkaan heidän mielipiteitään.

• Merkityksen pitää herättää voimakkaita tunteita. On harvinaista sanoa jotakin niin universaalia, että kuka tahansa paitsi ymmärtää myös oikopäätä hyväksyy sen. Varau tukaa siihen, että aivan kaikki ihmiset eivät välttämättä allekirjoita sanomaanne. Se ei ole tarpeen, kunhan riit tävän moni tuntee vahvasti uskovansa samoihin asioihin kuin te.

• Merkityksellä pitää olla selkeä, helppotajuinen ja looginen kytkentä yrityksen toimintaan, tarjoomaan ja ennen kaikkea arvo- ja asiakaslupaukseen. ”Mukana menossa” -tyyppiset päälle liimatut asiat eivät ole aitoja.

AKTIIVISUUS

• Voitteko helposti ideoida, mitä kaikkea voidaan konkreettisesti tehdä merkityksen tiimoilla? Siis konkreetti sesti. Saatteko näitä ideoita omalta henkilöstöltä? Entä asiakkailtanne?

• Pystyttekö myös toteuttamaan näitä ideoita aktiivisesti, johdonmukaisesti ja loogisesti?

ARVIOITAVUUS

• Voidaanko saavutuksia ja tuloksia osoittaa tai mitata?

• Ovatko mittarit ja käytettävät suureet aidosti relevantteja?

• Saavutusten pitää liittyä itse merkitykseen, merkityksellisyyteen, ei omaan liiketoimintaan. Eurojakin tulee kyllä lisää asiakkaiden huomattua yrityksen aktiivisuus sen isomman asian ympärillä.

AVOIMUUS

• Kerro. Kerro. Kerro.

• Avaa asiakokonaisuutta aivan kaikille, oma henkilöstö etunenässä.

• Viesti, mitä olette tekemässä, mitä on jo tehty, mitä sillä saavutettu ja mitä on suunnitelmissa.

• Viestinnän on oltava jatkuvaa ja ajantasaista, niin ulospäin kuin yrityksen sisälläkin.

”Merkitys on tärkeä ymmärtää kokonaisuudessaan ja osata peilata asioita siihen. Antaa oikeutuksen päätöksiin.”

Oivaltaminen ei ole foliohattu päässä tapahtuvaa revittelevää irrottelua, vaan hyvin paljon olemassa olevan hahmottamista ja historian sekä kertyneen kokemuksen arvostamista. Joille kin yrityksille riittää nykytilan ja toiminnan rahtusen aiempaa selkeämpi kuvaus, toiset taas tarvitsevat syvempää itsetutkis telua. Oli niin tai näin, oman merkityksen sanoittamisessa pitää olla rehellinen, aito ja inhimillinen.

”Yksinkertainen on kaunista ja varsinkin silloin kun se on totta.”

PL:n kyselyn mukaan 90 %:lla perheyrityksen nykyinen merkitys on kytköksissä perustajan tai perustajien alkuperäisiin periaat teisiin. Merkitystä määriteltäessä kannattaa ehkä myös katsoa taaksepäin ja perehtyä perheyrityksen historiaan. Mainiollakaan merkitysmäärittelyllä ei ole paljonkaan arvoa, jos se ei yksinkertaisesti toimi. Pelkät sanat eivät riitä siihen, että merkityksen todellinen voima saadaan esiin ja töihin. Oma

määrittely pitää testata heti alkuun ja toiminnan myötä myös säännöllisesti. Ei ole mikään synti ja häpeä muokata määrittelyä, jos näyttää siltä, että siitä ei nykymuodossa ole hyötyä. Merkityslauseen hyvyyttä voidaan arvioida aanelosella: aitous, aktiivisuus, arvioitavuus ja avoimuus.

3.3 Valmius – Miten päästään sanoista tekoihin?

Sitten on aika miettiä, mitä tarvitaan, että päästään sanoista tekoihin. Valmiutta siihen ei tuosta vain ole. On mietittävä, ketkä kaikki omassa organisaatiossa ovat avainasemassa, kun aletaan toimia uudella tavalla, uusin tavoittein. Kaikki esimiehet ovat tärkeässä roolissa. Heidän on ymmärrettävä ja hyväksyttävä yrityksen merkitykseen liittyvä ajattelu ja materiaali, ja heidän on ennen kaikkea osattava tuoda se esiin ja eloon omissa tiimeissään.

Merkitys ei saakaan jäädä vain sanoiksi paperille tai biteiksi tiedostoon. Merkitys on vahva voimavara ja työkalu yrityksen kehittämisessä.

“Merkitys on jatkuvan kehittämisen draiveri.”

On aika todennäköistä, että valmentautumisessa mahdollisesti isoonkin muutokseen kannattaa käyttää ammattilaisia apuna. Uudenlainen ajattelu johtajuudesta ja esimiehenä toimimisesta on melkoinen pähkinä purtavaksi. Se on kuitenkin välttämätön välipala tai muuten ymmärrys hankittiin turhaan, ja oivalluksen sanat jäävät sanoiksi paperille tai biteiksi tiedostoon.

Henkilökohtaiset valmiudet tarvitsevat tuekseen rakenteel lisen mahdollisuuden. Toimintoja, prosesseja ja organisaatiota saattaa joutua muuttamaan. ”Auttaako tällä tavalla toimiminen meitä tuottamaan haluamaamme merkitystä? Vai haittaako se? Tarvitaanko sitä ollenkaan? Mitä meiltä toiminnallisesti puuttuu?”

Riittävän valmiuden suunnittelu ja hankkiminen vie aikaa. Se on kuitenkin (henkinen tai euroina mitattava) investointi, joka paitsi kannattaa on myös välttämätön.

Arvolupaus henkilöstölle

Miten merkitys toimii yksilön kannalta? Miten merkitys vahvistaa yrityskulttuuria?

Yrityskulttuuri syntyy yksilöistä, jotka pyrkivät noudattamaan yhtei siä pelisääntöjä. Yrityksen johto ja esimiesasemassa olevat ovat luonnollisesti vastuussa siitä, että pelisääntöjen noudattaminen on mahdollista ja mielekästä, mutta viime kädessä kulttuuri on yhtei nen asia. Käskemällä se ei synny, mutta ei myöskään jupisemalla, välttelemällä, vastustamalla tai vesittämällä. Kärsivällisyyden merki tystä ei tässäkään asiassa voi liikaa korostaa. Kvartaalit voi unohtaa, sillä hyvänkin kehityksen voi pilata liian kiireisellä vauhdilla.

”Paras tapa viestiä arvoja on oma käyttäytyminen.”

Useimmat yritykset ovat kirjoittaneet itselleen niin sanotun arvolupauksen. Siinä kerrotaan, mitä hyötyä yrityksen palve

Arvolupaus

• Me autamme sinua (tekemään, saamaan, kokemaan, näkemään, tuntemaan…) aaa, bbb ja ccc.

• Tämä tapahtuu siten, että me (annamme, mahdollistamme, avaamme, jaamme, teemme…) ddd, eee ja fff.

• Tämä puolestaan johtaa siihen, että sinä yksilönä (kehityt, opit, pystyt, saat…) ja me tiiminä ja yrityksenä voimme toteuttaa merkityksellisyyttämme.

”Merkitys on aina esillä keskusteluissani toimitusjohtajan kanssa.”

luista tai tuotteista on asiakkaalle. Arvolupaus kannattaa kirjoit taa myös henkilöstölle. Tämä arvolupaus on tärkeä jo rekrytoin nissa. Mahdollisen uuden työntekijän kanssa keskusteltaessa se pitää käydä läpi.

Merkityspohjainen yrityskulttuuri toimii juuri niin kuin hyvä kulttuuri toimii. Se mahdollistaa mukavan ilmapiirin ja mielialan. Siksi siihen pystyykin suhtautumaan sinnikkäästi, johdonmukai sesti ja luottamuksen arvoisesti.

”Merkitys pitäisi olla osa jokapäiväistä tekemistä.”

Merkityksen ehkä tärkein tehtävä perheyrityksessä on auttaa yritystä varmistamaan kehityksen kulkevan oikeaan suuntaan ylläpitäen ja vaalien samalla perustajan ja omistajien arvoja, unelmia ja perinnettä. Se on vahva ja ainoa oikea perusta perhe yrityksen yrityskulttuurille.

Miten lanseeraamme merkityksen sisäisesti?

Ennen kuin voitte myöntää itsellenne lentoluvan kohti merkityk sellisyyttä, kannattaa kunnon pilotin tavoin tarkistaa oleellisim mat asiat valmiudesta.

Liitteenä on kysymyslista, joka on johtoryhmän lisäksi hyvä käydä läpi myös tiimissä, joka suunnittelee ja kehittää yrityk sen merkitystä. Vain näin syntyy objektiivinen käsitys. Moniin kysymyksiin pystytte vastaamaan jo heti alkuun, mutta todennä köisimmin asiat selviävät ”kantapään kautta”.

Tarvitsette myös lentosuunnitelman, joka kuvaa alkavaa matkaanne. Tarvitsette kiinnostavan, vetoavan ja innostavan tarinan siitä, mitä merkityksellisyys teille tarkoittaa. Tarina saattaa syntyä omin voimin, mutta älkää epäröikö käyttää sen laatimisessa ja havainnollistamisessa ammattiapua. Hyvä ja oikealla tavalla sekä tekniikalla esitetty tarina on äärimmäisen tärkeä, kun uudet ajatukset ensimmäistä kertaa esitetään koko henkilöstölle.

Kokonaisuuden kertominen omalle porukalle on tärkeä hetki, ja sen suunnitteluun täytyy käyttää riittävästi aikaa. Tässäkään kohtaa luovuus ei ole kenenkään yksinoikeus (vain tittelin perus teella), vaan suunnittelutiimissä kannattaa olla mukana hyvinkin erilaisia ihmisiä edustamassa ainakin ydintoimintoja. On myös oleellista tuoda tarina jo lanseerauksessa riittävän henkilökoh taiselle tasolle – vaikkapa ”Henkilöstön arvolupausta” hyödyn täen. Mitään yhtä kaavaa tai formaattia oikeanlaiseen lansee raukseen ei ole. Se voi olla yksi tilaisuus tai sarja toimintoja. Sen pitää kuitenkin noudattaa muutamaa perussääntöä.

Älkää kuitenkaan aloittako liikaa kerralla. Ei ole kiire. Toteut takaa mieluummin muutamia asioita hyvin, oppikaa ja paranta kaa edelleen. Vaiheittain voi lisätä uusia tekoja ja toimintatapoja ja vähitellen merkitys tulee osaksi yrityksen arkea.

Lanseerauksen pääsäännöt

• kokonaisuus kerrotaan ymmärrettävästi ja kiinnostavasti

• merkitys tuodaan henkilökohtaiselle tasolle

• aloituksen jälkeen alkaa myös tapahtumaan

3.4. Rohkeus – Miten saavutetaan tuloksia?

Rohkeus ei ole samanlainen vaihe kuin edelliset. Se on asenne ja mielentila. Se sisältää ennakkoluulottomuutta, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Ennen kaikkea se tarkoittaa rehellisyyttä omalle itselle ja kaikille perheyrityksen sidosryhmille.

Rohkeuden avulla kehitytään konkreettisesti – toimitaan uusilla tavoilla, motivoidaan kiinnostavin perustein, ymmärre tään erottaa yrityksen ja yksilön tarpeet, rekrytoidaan kiinnos tavalla tavalla, yllätetään asiakas iloisesti, uskalletaan lähestyä sijoittajia uudella tarinalla… listaa voi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Kaikkea ei voi eikä saakaan aloittaa samanaikaisesti, mutta systemaattisuutta, pitkäjänteisyyttä ja aktiivisuutta kuitenkin vaaditaan.

Vaatii myös rohkeutta pysyä uskollisena merkityksen mukai selle toiminnalle. Merkitys auttaa olemaan tarttumatta oppor tunistisesti mihin tahansa mahdollisuuteen ansaita lisäeuroja. Oman merkitysmääritelmän ulkopuoliset bisnesmahdollisuudet ja muut seireenien laulut ovat varmasti houkuttelevia, mutta todennäköisesti myös sekaannusta aiheuttavia. Tarvitaan rohkeutta sanoa ”ei”.

”Palaamme merkitykseemme, missioomme, arvoihin sekä työyhteisön hyveisiin erityisesti merkittävien päätösten yhteydessä, esimerkiksi hallituskeskustelussa.”

Rohkeus ja usko oman toiminnan kauaskantoisempaan merki tykseen ovat pitkän päälle menestyksen edellytys. Matka on pitkä eikä se tule koskaan päättymään. Yrityksen merkitys on määritelty väärin, jos muutaman vuoden kuluttua voidaan sanoa, että no niin, se siitä, homma hoidettu. Siinä tapauksessa se iso päämäärä, jota tavoitellaan ei olekaan niin iso. Jos alkaa näyttää siltä, että se lähestyy nopeaa vauhtia kannattaa arvioida, oliko se päämäärä laisinkaan vai ehkä välietappi matkalla kohti jotakin tärkeämpää.

Harvard Business Review (2017) on tutkinut, millä reunaehdoilla merkitys hyödyttää yritystä eniten:

• Vahvakaan merkityksen määritelmä ei sinänsä johda taloudellisen tuloksen paranemiseen

1 2 3 4 5 6 7 14

10 11 12 13

8 15

9 16

4,63 4,39 4,35 4,31 4,29 4,24 4,12 4,08 4,04 4 3,96 3,94 3,92 3,73 3,67 3,59

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

KUVIO 3 Mitkä ovat merkitysprosessin haasteet?

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Mittarien laatiminen

Kokonaisuuden kertominen ymmärrettävällä tavalla prosessiin osallistuville

Merkityksen vieminen käytäntöön Kokonaisuuden hahmottaminen Hyötyjen mittaaminen

Merkityksen varsinainen kirkastaminen tiiviik si lauseeksi tai kappaleeksi

Odotettujen hyötyjen ja tulosten nimeäminen Sen jäsentäminen, mihin kaikkeen koko naisuus tulee vaikuttamaan

Käsitteiden erottaminen toisitaan (esim. visio, missio, arvot jne.)

Siitä viestiminen/ sen lanseeraus hen kilöstölle

Henkilöstön sitouttaminen Arviointi merkityksen vaikutuksesta toimintamalliin

Arviointi merkityksen vaikutuksesta johtamismalliin ja -tapaan

Merkityksen roolien hahmottaminen osana strategista suunnittelua

Merkityksestä viestiminen ulkopuolisille sidosryhmille

Etenemisjärjestyksestä päättäminen

• Kun merkitys yhdistetään johdon selkeyteen, se kuitenkin parantaa merkittävästi sekä taloudellista suorituskykyä että osakkeiden tuottoa

• Keskijohdon sitoutuminen on kriittisin tekijä yrityksen merkityksen onnistuneessa muuntamisessa ylivoimaiseksi toiminnaksi

Homma onnistuu, jos on rohkeutta tehdä tarvittavia muutoksia. PL:n kyselyssä perheyritykset mainitsivat haasteellisimmiksi asioiksi mittarien laatimisen, kokonaisuuden kertomisen ymmärrettäväsi prosessiin osallistuville sekä merkityksen viemisen käytäntöön ja kokonaisuuden hahmottaminen (kuvio 3). Nämä kertovat siitä, että perheyrityksillä on haasteita kaikissa merkitysmatkan vaiheissa. Toisaalta vain mittarin laati minen nähtiin erityisen haastavana (yli 4). Harvard Business Review (2017) listaa myös suurimmat haas teet merkityksen onnistuneelle toteutukselle:

• Omistajien voiton tavoittelu lyhyellä tähtäimellä estää johdon kykyä suunnitella arvonnousua pidemmällä tähtäimellä

• Toiminnot/infrastruktuuri/systeemit eivät ole synkronissa merkityksen kanssa

• Henkilöstön tavoitteet ja kannustimet eivät ole synkronissa merkityksen kanssa

• Henkilöstön sitoutuminen ei ole riittävää

• Johto viestii asiasta huonosti

Nämä kaikki ovat asioita, joihin perheyritysten omistajat ja johtajat voivat vaikuttaa – jos on rohkeutta tehdä se.

Merkitys ja merkityksellisyys on laaja kokonaisuus. Siihen liittyy niin monia asioita, näkökulmia ja elementtejä, että on haastavaa nähdä metsää puilta. Toivottavasti tämä julkaisu auttaa pitä mään pään kylmänä ja mielen kirkkaana.

Harjoituksia merkitysmatkalle

YMMÄRRYS

Etsikää vastauksia listan kysymyksiin.

Älkää tyytykö katselemaan vain kilpailijoita, vaan miettikää toimialaanne laajemmin, kaikkia niitä yrityksiä ja palveluita, jotka kuuluvat samaan ekosysteemiin.

ketkä ovat julkaisseet omia ajatuksiaan merkityksellisyydestä?

ovatko he lisäksi tehneet jotakin havainnollistaakseen omia päämääriään?

millaisilla sanoilla (tai kuvilla) he kertovat merkityksestään?

millaisia rekrytointi-ilmoituksia he käyttävät?

mitä toimialastanne kirjoitetaan mediassa merkityksellisyyden tai purpose-ajattelun suhteen?

millainen ekosysteemi toimialanne on? millaisia arvoketjuja tai -verkkoja se sisältää? onko kumppaneiden tai alihankkijoiden joukossa yrityksiä tai tahoja, jotka ovat ottaneet merkityksellisyyden selkeästi esiin viestinnässään ja toiminnassaan? jos omalla toimialalla tai omassa ekosysteemissä ei kukaanole nostanut merkityksellisyyttä esiin, kannattaa kysyä miksi ei.

Ottakaa vielä enemmän perspektiiviä.

Kotitehtävänä jokainen merkitystiimiläinen miettii megatren dejä, vahvoja ja heikkoja signaaleja ja tulevaisuusskenaarioita. Tuokaa niitä tiimin palaveriin ja keskustelkaa niistä. miksi ne voisivat olla tärkeitä meille?

piileekö niissä mahdollisuuksia? mihin niistä itse uskomme tai haluaisimme uskoa?

Jos mahdollista, kutsukaa johonkin keskusteluunne joku (mielel lään nuori) ajattelija, taiteilija, runoilija, nörtti, gootti, aktivisti, anarkisti tai vaikka rokkitähti. Kuka vain, jolla tuntuu olevan painavaa sanottavaa ja näkemyksiä – piittaamatta siitä, liittyykö

tämä henkilö millään lailla liiketoimintaanne. Hänelle teillä on yksi kysymys keskustelun aloittamiseksi. millainen sinun maailmasi on nyt ja tulevaisuudessa?

asiakkaat/kumppanit/alihankkijat

Keskustelkaa aluksi näistä asioista: mitä asiakkaanne on itse asiassa etsimässä, kun hän ostaa teiltä tai kilpailijalta jotakin? Mihin se hänen elämässään tai työssään liittyy? mitä tai keitä hän tarvitsee?

Haastatteluihin on hyvä laatia runko, mutta ihmisille pitää antaa tilaa myös kertoa, puhua omin sanoin asioista, jotka he kokevat tärkeiksi.

Täydentäkää runkoa, mutta älkää kysykö tuotteeseenne liittyviä asioita

• Miltä tuntuu olla asiakkaanamme? Miksi?

• Millä tavalla meistä on ollut sinulle suurinta hyötyä?

• Mihin haasteeseen, ongelmaan tai tarpeeseen olemme tarjonneet ratkaisuja?

• Jos emme ole siinä onnistuneet, niin mistä se mielestäsi johtuu?

• Mitä muita asioita juuri tuohon haasteeseen tai tarpeeseen liittyy? Miksi se on sinulle haaste?

• Oletko kokenut, että voisit meiltä haluta jotain muutakin, kuin mitä nyt tarjoamme?

• Ovatko arvomme ja asiakaslupauksemme sinulle tuttuja? Mitä mieltä olet niistä – olemmeko osanneet käyttäytyä niiden mukaisesti ja lunastaneet lupauksemme?

• Luotatko meihin?

OIVALLUS

Käytetään jokaisessa johtoryhmän säännöllisessä palaverissa.

Merkitysmatkan alussa tulee paljon ei-vastauksia, mutta niiden määrä pienenee ajan myötä ja pääsette kyllä sataprosenttiseen kyllä-osuuteen. Ei-vastauksiin ei pidä tyytyä, vaan on jatkettava ajattelua: ”Miksi ei? Mitä meidän tulisi tehdä?”

Onko merkitys strategiamme ytimessä? Ei ole, jollemme pysty vastaamaan ”kyllä” kaikkiin seuraaviin kysymyksiin:

• Onko merkityksellä selkeä rooli liiketoimintamme kasvussa, kannattavuudessa ja menestyksessä?

• Vaikuttaako merkitys strategisiin päätöksiimme ja investointeihimme?

• Onko merkityksellä vaikutus siihen, kuinka osaamistamme ja organisaatiotamme rakennetaan ja johdetaan?

• Olemmeko saaneet taloon uusia työntekijöitä, jotka ovat kertoneet kiinnostuneensa meistä myös merkitystyömme vuoksi?

• Muokkaako tai muokkasiko merkityksen kiteyttäminen omaa arvolupaustamme?

• Onko merkitys aina agendalla tavalla tai toisella johtoryhmämme palavereissa?

• Uskooko jokainen meistä henkilökohtaisesti ja aidosti edelleen merkityksemme tärkeyteen?

VALMIUS

Jos vastaus johonkin kysymykseen on ”ei”, on tiimin tehtävänä päättää, mitä tarvitaan myönteiseen vastaukseen.

osaammeko kertoa koko henkilöstölle merkityksemme kiinnos tavan tarinan muodossa?

onko tarinamme myös sellaisessa muodossa, että sen voi jakaa kaikille?

ovatko johto ja esimiehet sisäistäneet mitä arvojemme ja merkityksemme mukainen toiminta heiltä edellyttää? onko organisaatiorakenteemme sellainen, ettei se ainakaan estä toimimasta uudenlaisen ajattelun mukaisesti?

onko meillä valmiudet hankkia mahdollisesti tarvittavaa koulu tusta tai valmennusta?

onko päätöksentekomme riittävän nopeaa, ilman turhia välikäsiä?

onko sisäinen viestintämme ajantasaista ja aktiivista? ovatko tiimimme riittävän itseohjautuvia?

kykeneekö ja saako henkilöstö reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin?

onko henkilöstöllä mahdollisuus kehittyä tehtävissään? arvioimmeko ja parannammeko toimintatapojamme säännöllisesti?

kartoitammeko riittävän säännöllisesti koulutustarpeita? arvioimmeko ja uudistammeko koulutustoimintoja riittävän säännöllisesti?

arvioimmeko työtyytyväisyyttä oikeita kriteerejä käyttäen? kartoitammeko riittävän usein kumppaniemme mielipiteitä yhteistyöstä kanssamme?

tuntevatko kumppanimme merkitystarinamme? toimimmeko yhteiskunnan meille asettamien vastuullisuusvaatimusten mukaisesti?

tuotammeko ympäristötoimintaa kuvaavia tunnuslukuja (esim. jätteen määrä, kierrätettävän jätteen osuus, ener gian kulutus, paikallisuus- ja kotimaisuusaste jne.)?

Kirjallisuutta

Accenture From me to we – the Rise of the Purpose-led Brand. 2018. https://www.accenture.com/_acnmedia/thought-leader ship-assets/pdf/accenture-competitiveagility-gcpr-pov.pdf

Accenture Generation P(urpose). 2020. https://www.accenture.com/us-en/insights/strategy/ generation-purpose

ANA The B2B Purpose Paradox. 2020. https://www.ana.net/content/show/id/b2b-purpose-pa radox

Economist What are companies for. 2019. https://www.economist.com/leaders/2019/08/22/whatcompanies-are-for

Edelman Earned Brand Study. Brands take a stand. 2018. https://www.edelman.com/sites/g/files/aatuss191/ files/2018-10/2018_Edelman_Earned_Brand_Global_ Report.pdf

Eduskunta Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhy ellä ja pitkällä aikavälillä. Tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020.

https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusva liokunta/julkaisut/Sivut/Koronapandemian%20hyvat%20 ja%20huonot%20seuraukset.aspx

FIBS Yritysvastuututkimus. 2019. https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/yritysvastuu-2019-tii vistelma/

Harvard Business Review & EY. The Business Case for Purpose. 2015.

https://assets.ey.com/content/dam/ey-sites/ey-com/ en_gl/topics/digital/ey-the-business-case-for-purpose.pdf

Harvard Business School Corporate Purpose and Financial Performance. 2016. https://dash.harvard.edu/handle/1/30903237

Havas Group. Meaningful Brands. 2019. https://www.havasgroup.com/press_release/meaningfulbrands-2019-press-release/

Infine Vastuullisuus ja markkinointi – Päättäjien näkemyksiä siitä. Miten vastuullisuus muokkaa markkinoinnin todelli suutta. 2020.

https://infine.fi/vastuullisuus-ja-markkinointi/2020/

Levanto Brand Purpose – ei ne sanat, vaan teot. 2020. https://www.kubo.fi/brand-purpose-ei-ne-sanat-vaanteot/

Martela Merkityksellisen työn kolme elementtiä. 2018. https://filosofianakatemia.fi/blogi/merkitykselli sen-tyon-kolme-elementtia/

Suokko, Timo ja Saarinen, Pasi. Merkitys – yrityksen arvokkain voimavara. Marketing Finland 2020. https://www.marketingfinland.fi/kauppa/kirja/merki tys-yrityksen-arvokkain-voimavara/

Widgren 60-luvulla syntyneet ja milleniaalit – kohdatkaa toisenne työelämässä aidosti ja uteliaasti. 2019. https://bonfire.fi/60-luvulla-syntyneet-ja-milleniaalit-koh datkaa-toisenne-tyoelamassa-aidosti-ja-uteliaasti/

WPP & Kantar. BrandZ – Global Top 100 Most Valuable Brands. 2020.

https://www.prnewswire.com/news-releases/brandz-top100-most-valuable-global-ranking-reveals-growing-powerand-influence-of-technology-301085042.html

YLE Nuoret aikuiset eivät tee työssä mitään siksi, että niin on ollut ennenkin tapana – Diginatiivi haluaa esimieheksi pomon sijasta valmentajan. 17.9.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10376257

Perheyritysten liitto ry Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki Puh. 050 566 1592 jasenpalvelu@perheyritys.fi perheyritys.fi @perheyritys #perheyritys