Perheyritys-lehti 1/2020 by Perheyritysten liitto

Mitä

1| 2020

LY JÄSENKYSE

paljasti? SIVU 18

Megatrendit keikuttavat yrityksiä

TEEMA: ROHKEUS

PERHEYRITYSTARINAT: HUISKULA, HOLLMING JA PEMAMEK

OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Omistajalla on väliä. Hyvä omistajaperhe toimii eettisesti ja pitkäjänteisesti, tuntee vastuunsa yhteisöstään, yrityksestään ja sen sidosryhmistä sekä luo hyvinvointia yhteiskuntaan. Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä. Omistajaperheen on hyvä keskustella omistajuudesta ja päivittää omistajastrategiaa sekä pelisääntöjä säännöllisesti ja ennakoivasti, jo ennen isoja muutoksia perheyrityksen ympäristössä, tilanteessa tai omistuksessa.

Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.

4 5 6

Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle.

Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet.

Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja.

Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi. Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen.

Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä.

OMISTAJALLA ON VÄLIÄ.9 #perheyritys

Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille.

PÄÄKIRJOITUS

Vaikka läpi harmaan kiven - yhdessä

yhdysvalloissa juhlittiin President’s dayta tänä vuonna 17.2. Tuona päivänä kunnioitetaan maan ensimmäistä presidenttiä George Washingtonia ja muita maan rohkeita perustajia. Yksi aivan poikkeuksellinen heistä on Alexander Hamilton, joka kasvoi orvosta maansa ensimmäiseksi valtiovarainministeriksi ja toimi yhtenä voimakkaimmista perustuslain puolestapuhujista. Voiko tätä sankarillisempaa tai rohkeampaa olla? Entä mitä rohkeus sitten tarkoittaa perheyrittäjälle? Rohkeus tarkoittaa meille kaikille eri asioita ja niin sen pitääkin. Yleensä se ei välttämättä edes tuo mieleen Hamiltonin kaltaisia sankaritarinoita, vaan pikemminkin hyvin henkilökohtaisia asioita. Uskallusta olla oma itsensä tai pitää kiinni omasta tahdosta silloinkin, kun kaikki muut sitä epäilevät. Aleksis Kiveä mukaillen ”Voimallinen tahto vie meidät läpi vaikka harmaan kiven”. Yhdessä, ei yksin. Yksiköstä on tullut meidän ajassamme yhä useammin monikko. Yhtä lailla perheyritysten ”voimallinen tahto” ei ole

PERHEYRITYS 1 • 2020

enää ainoastaan perustayrittäjän rohkeutta, vaan mahdollista saada voimistamaan yritystemme kulttuuria ja koko henkilöstömme voimavaraksi olla ylpeitä tekemästään työstä. Yhteinen usko luo mahdollisuuksia ympärilleen, rohkaisee kokeilemaan uutta ja olemaan periksiantamaton. Jaettuna huoli puolittuu ja onnistumisen tunne tuplaantuu. ”Usko tulevaisuuteen, mutta älä unohda vaikuttaa siihen”, peräänkuuluttaa juuri 100 vuotta täyttänyt perheyritys Kiilto kolmostien varressa. Perheyrittäjien rohkeus ilmeneekin usein terveenä itseluottamuksena – uskona omiin ideoihimme. Se rohkaisee meitä myös kyseenalaistamaan ulkoa annetut asetelmat ja luottamaan henkilöstömme kykyihin. Sen avulla luodaan uusia tapoja työskennellä ja ideoida yhdessä asiakkaidemme kanssa parempaa huomista. Uutta ei luoda vain vaalimalla vanhaa, vaan sitä kunnioittaen, mutta rohkeasti uudistaen. Rohkeutta elämän isoihin ja pieniin hetkiin!

Aleksi Arpiainen hallituksen varapuheenjohtaja Perheyritysten liitto

TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2020

MEGATRENDIT KEIKUTTAVAT YRITYKSIÄ Sivu 6 DRAAMAN AVULL A OIVALLUKSIA JOHTAMISEEN Sivu 10

Miten tulevaisuuteen katsotaan? Sivu 6

SERKUKSET PITÄVÄT YHTÄ HUISKULASSA Sivu 14 LIITON VAHVUUTENA TYYTYVÄISET JÄSENET Sivu 18 KOLUMNI: SUKUPOLVENVAIHDOS – TANSSIA VAI TAISTELUA? Sivu 20 JOUKO SALO VETÄÄ VUOROSTAAN 75-VUOTIASTA HOLLMINGIA Sivu 22

KOLUMNI: KIRKAS SUUNTA JA SELKEÄT TAVOITTEET LUOVAT PERUSTAN TYÖKYKYISELLE YRITYKSELLE Sivu 26

"EI RIITÄ, ETTÄ OLEMME SUOMEN PARAS - PITÄÄ OLLA CHAMPIONS LEAGUE -TASOA" Sivu 32 LISTATTUJEN PERHEYRITYSTEN TOIMITUSJOHTAJIEN PALKKIOT KILPAILUKYKYISIÄ Sivu 36 KOLUMNI: AJATUKSIA ROHKEUDESTA, YRITYKSISTÄ JA YRITTÄJYYDESTÄ Sivu 39

Teatteri ja draama johtajien työkaluiksi Sivu 10

TYÖRYHMÄT - PL:N TOIMINNAN SYDÄN Sivu 40 WINTER ACADEMY KOKOSI NEXTIT RUKALLE Sivu 42 TIEDON HYÖDYNTÄMISELLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Sivu 44

PEMAMEK - VAHVASTI KASVUN TIELLÄ Sivu 32 SYDÄMEN ASIA

UUDET JÄSENET & LYHYESTI Sivu 46-47 KYSY ASIANTUNTIJALTA Sivu 48 TAPAHTUMAKALENTERI Sivu 50

Neljännen polven perheyrittäjästä konsernin johtaja 32-vuotiaana Sivu 22

PÄÄTOIMITTAJALTA

ENTÄ JOS ROHKEUTTA ON JÄÄDÄ, EIKÄ LÄHTEÄ? ystäväporukallamme on ollut jo parisenkymmentä vuotta tapana kokoontua juhliin itsenäisyyspäivän aattona jonkun kotiin. Pukeudutaan tavallista fiinimmin, pitkän pöydän ääressä syödään ja juodaan vähän paremmin, valvotaan myöhään, kerrataan vuoden kuulumiset. Aina on ollut mahtava ilta, josta lähtee kotiin ystävyydestä kiitollisena ja naurunrypyt syventyneinä. Yhtenä illan perinteenä on myös itsenäisyyspäivän puhe. Viime juhlissa joulukuussa sen piti juhlien emäntä ja se käsitteli rohkeutta, lähtemisen ja jäämisen näkökulmasta. Puheenpitäjän kaukaisista sukulaistädeistä yksi oli lähtenyt 1900-luvun alussa siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin ja toinen jäänyt Suomeen kotitilalle. Suvun tarinat kertoivat myöhemmin, millaista elämää nämä naiset elivät: toinen seikkaili suuressa maailmassa, toisen elämänpiiri oli ainakin näennäisesti paljon kapeampi. Äkkiä olisi helppo ajatella, että vain toinen heistä oli rohkea lähtiessään kielitaidottomana ja kahden nyssäkän kanssa kirjaimellisesti kohti suurta tuntematonta ja toinen puolestaan pelokas jäädessään elämään sitä elämää, joka hänelle oli valmisteltu. Puheessaan illan emäntä houkutteli meidät kuulijat ajattelemaan toisin – entäs jos suurempaa rohkeutta osoittikin sen nuori nainen, joka jäi eikä se, joka lähti? Jääjälle jäi kotitilasta ja omista vanhemmista sekä sisaruksista huolehtiminen epävarmassa tulevaisuudessa, lähtijälle maailma oli avoinna ja kohtalo omissa käsissä. Jääjältä vaadittiin rohkeutta ja suurta sopeutuvaisuutta elää omannäköistään elämää valmiiksi annetuissa olosuhteissa. Joskaan, puhuja muistutti, sata vuotta sitten 1910ja 1920-luvuilla tuskin edes tavoitteena osattiin välttämättä sanoa ääneen ”omannäköisen elämän” elämistä. Elettiin niillä ehdoilla mitä elämä asetti. En voinut olla ajattelematta tässä yhteydessä perheyrityksiä ja niihin liittyviä lähtemisiä ja jäämisiä. Enkä sitä, että joskus sitoutuminen ja oman velvollisuuden kantaminen ovat suurta rohkeutta, vaikka ulospäin muut valinnat näyttäisivät paljon urheimmilta.

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry. Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA Euraprint, Eura ISSN-TUNNUS: 2669-9966 LEHDEN TEKIJÄT Johanna Vesikallio, päätoimittaja Johanna.vesikallio@perheyritys.fi puh. 040 722 4092 Sini-Marja Ant-Wuorinen puh. 050 560 4938 TAITTO: Jenni Ahonen TEKSTIT: Sini-Marja Ant-Wuorinen Anna Gustafsson Auli Hänninen Annukka Oksanen Mikko Pellinen Riitta Saarinen Johanna Vesikallio KUVAT: Olli Häkämies Meeri Utti Vesa-Matti Väärä KANNESSA: Huiskula Oy:n serkukset KUVA: Vesa-Matti Väärä

Rohkeaa ja valoisaa kevättä toivottaen, Johanna

PERHEYRITYS 1 • 2020

TEKSTI: ANNUKKA OKSANEN | KUVITUS: KUVAPANKKI

MEGATRENDIT KEIKUTTAVAT YRITYKSIÄ Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja niukentuvat resurssit. Ne ovat kaikki megatrendejä ja käynnissä tässä ja nyt. Ilmastonmuutos saa ihmiset muuttamaan, kaupungistuminen pyörittää betonimyllyjä ja puhtaasta vedestä on jo pulaa. Megatrendejä on muitakin, ja niitä syntyy koko ajan lisää. Yrityksille megatrendit luovat mahdollisuuksia, mutta ne saattavat myös rikkoa liiketoimintamalleja ja hävittää markkinoita. ”Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien pohtiminen on tärkeintä, mitä yritykset voivat tehdä”, Dubain tulevaisuusakatemian tieteellinen johtaja Markku Wilenius sanoo. Wilenius on myös Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori sekä Unesco-professori. Maailma on aiempaa monimutkaisempi ja yhteiskunnalliset muutokset moniulotteisempia kuin ennen. Wileniuksen mukaan on ”vähän vanhakantaista” ajatella, että yritys voisi määrittää suuntansa suoraan ja sitten vain puskea läpi. Pitää olla avoin ja herkkä muutoksille. ”Suomalaisessa kulttuurissa on vähän sitä, ettemme ole ihan tarpeeksi avoimia muuttuvassa ympäristössä.” Se on ymmärrettävää, sillä perinteisessä suuryritysten Suomessa bisnes on ollut suhteellisen vakaata metsä- ja konepajateollisuutta. Tulevaisuus ja muutos voivat pelottaa.

”Pelkoa aiheuttaa eniten se, ettei ehdi tai uskalla katsoa tulevaisuuteen”, Wilenius huomauttaa.

Valta-ajattelun kyseenalaistamista Miten tulevaisuuteen katsotaan? Eihän kukaan tiedä, millaista siellä on. Silti voi ennakoida, mitä saattaisi tapahtua. ”Pitää tietää historian ja tämän päivän faktat tarkkaan ja käyttää sen jälkeen mielikuvitusta”, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen tiivistää. Hän on muotoillut kaavan: faktat + mielikuvitus = tulevaisuuden ennakointi. Tulevaisuuden tutkiminen on Hiltuselle valta-ajattelun kyseenalaistamista. Mistä tietää, mihin faktoihin on syytä kiinnittää huomiota? Megatrendit ja trendit ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi Hiltunen kerää heikkoja signaaleja. Riittävän useasta heikosta signaalista voi muodostua trendi ja trendeistä aikanaan megatrendi. ”Yksi heikko signaali ei kerro vielä mitään, mutta niiden yhdistely kyllä”, Hiltunen sanoo. Hän pitää varovaisuusperiaatetta hyvänä eli sitä, ettei ala reagoida ihan ensimmäiseen juttuun. Hiltusen juuri nyt keräämiä heikkoja signaaleja ovat muiden muassa kuntopyörä, joka on samalla pesukone, Kalevala-korun lemmikkikorumallisto, terapiakoirarobotti,

PERHEYRITYS 1 • 2020

JOS YRITYS HALUAA MENESTYÄ SEN PITÄÄ OLLA ROHKEA MUUTTUMAAN

PERHEYRITYS 1 • 2020

Ruandassa valmistettavat ensimmäiset afrikkalaiset kännykät ja 1950-luvun naiskuvan nousu. Niitä ja tuhansia muita havaintoja hän pyörittelee ja yhdistelee miettiessään, millainen tulevaisuus siintää edessämme. Trendinaluiksi hän on juuri nyt kelpuuttanut esimerkiksi yli viisikymmentävuotiaiden työntekijöiden nousun, diversiteetit ja innovoinnista innostumisen. ”Megatrendit ovat taas niin isoja muutoksia, että niitä on vaikeaa olla näkemättä.” Megatrendit ovat myös niin voimakkaita, että yritykselle on iso riski olla huomioimatta niitä.

Resurssitehokkuus nousee avaintekijäksi ”Mistä on maailmassa nyt suuri yksimielisyys? Maailman talousfoorumin WEF:n tuoreen raportin mukaan seitsemästä suurimmasta riskistä kuusi liittyy ympäristöön. Tällä on valtava merkitys sille, mihin suuntaan tuote- ja palvelukehitys menevät”, Wilenius sanoo. Kiertotalous ja kestävyys ovat kovassa kurssissa. Tulevaisuudessa yritysten menestystä määrittää yhä enemmän resurssitehokkuus, se, miten tehokkaasti ne hyödyntävät ja kierrättävät esimerkiksi raaka-aineita. Se on Wileniuksen mukaan vastaus nykytalouden ”hirvittävään ongelmaan” eli siihen, että resursseja on käytetty tehottomasti. ”Kansantuotetta on nostettu, muttei niinkään resurssien tuottavuutta. Tämä alkaa nyt muuttua.” Tuhlailu näkyy niin ilmaston lämpenemisenä, saastumisena, lajikadossa kuin sosiaalisina ongelminakin. Ilmastonmuutos ja elinolojen turvaaminen maapallolla on itse asiassa megatrendien megatrendi. Wileniuksen mukaan se näkyy maailmalla esimerkiksi niin, että kaikissa uusissa tuotteissa alkaa olla ympäristökärki. ”Tämä trendi täytyy hyväksyä osana tulevaisuutta. Yritykset voivat miettiä, miten heidän tuotteensa kestävät trendin tai miten hyötyvät siitä. Resurssitehokkuus on elinehto.”

”Jossain päin maailmaa on työvoimaa, jos ei Suomessa. 600 miljoonaa nuorta intialaista on myös melkoinen segmentti omille tuotteille eli markkinapotentiaalia on.”

Skenaariot sallivat villitkin visiot Sekä Hiltunen että Wilenius suosittelevat skenaarioita eli erilaisten mahdollisten tulevaisuuksien hahmottelua yrityksille. Skenaarioiden avulla voi myös testata megatrendin vaikutuksia. ”Skenaarioajattelussa voi vertailla erilaisia, yhteismitallisia tulevaisuuksia. Se toimii paremmin kuin vähittäinen tulevaisuuteen kurkistelu”, Wilenius sanoo. Tulevaisuutta hahmotellaan strategiatyössäkin, mutta siinä fokus on kapeampi kuin skenaarioissa. Yrityksen menestykseen tähtäävää strategiaa hahmotellessa riskinä on, että disruptiiviset tekijät jäävät huomiotta, koska ne eivät edistä tavoitteisiin pääsyä. ”Disruptioita tulee aina”, Wilenius kuittaa. Faktat voivat jäädä havaitsematta myös, jos johdolla on voimakas näkemys tulevaisuudesta tyyliin ”olemme ykkönen silloin ja silloin”. On riski, jos kaikilla on yrityksessä sama visio ja sen kyseenalaistajia pidetään hankalina tyyppeinä. ”Kyse on johdon huonosta itsetunnosta, jos erimielisyys koetaan kritiikiksi ja yhteistyökyvyttömyydeksi”, Hiltunen huomauttaa. Rohkea yritys uskaltaa kyseenalaistaa varmaltakin tuntuvaa tulevaisuutta ja vallitsevia totuuksia. Wileniuksen mukaan osa yrityksissä elävistä perususkomuksista voi olla valheellisia tai vanhentuneita. Perusteellinen jalat maassa -asenne on hyvä, kun yritys käy läpi tilannettaan.

Trendiraporttien ostaminen ei tuo välttämättä kilpailuetua, koska samat raportit ovat kaikilla kilpailijoillakin.

Nuorissa on tulevaisuus Hiltusen mukaan yrityksissä tiedetään megatrendit, mutta niihin ei välttämättä syvennytä. Sen sijaan organisaatiot keskittyvät oman alan pienempiin ilmiöihin. Niitä on helpompaa hahmottaa kuin vellovia megatrendejä. Hiltunen yllättyi tosin itsekin, kun hän alkoi perehtyä kunnolla megatrendeihin, joita hän käsittelee syksyllä 2019 ilmestyneessä Tulossa huomenna -kirjassaan. ”Otetaan esimerkiksi Nigeria Länsi-Afrikassa. Siellä on nyt noin 200 miljoonaa asukasta ja ennusteiden mukaan vuonna 2050 heitä on noin 400 miljoonaa. Nigeriasta on tulossa maailman kolmanneksi väkirikkain maa Kiinan ja Intian jälkeen.” Nigeriassa mediaani-ikä on 18,4 vuotta ja sen naapurissa, maailman nuorimmassa valtiossa Nigerissä se on 15,4 vuotta. Intiassa puolet väestöstä eli 600 miljoonaa ihmistä on alle 25-vuotiaita. Miksi suomalaisen pk-yrityksen pitäisi olla kiinnostunut kaukaisten maiden väestörakenteesta? Suomessa mediaaniikä on 42,9 vuotta.

MARKKU WILENIUS

PERHEYRITYS 1 • 2020

Petri Mast

ELINA HILTUNEN

”Perheyrityksissä on usein voimakas arvopohja. Kiihtyvässä muutoksessa se on hyvä tuki isojenkin päätösten pohjalla. Mutta pitää muistaa antaa tilaa ja vapautta hengittää yrityksen sisällä.” Skenaariot voivat rohkaista sikäli, että niissä voi ottaa esille yrityksen arkojakin paikkoja. Autonvalmistajan strategiaan ei todennäköisesti mahdu arvuuttelua siitä, miten firmalle käy, jos kukaan ei enää ajaisikaan autolla. Skenaariossa ajatuksella voi leikitellä. Tulevaisuuden ennakoinnissa pelataan aikaa. ”Mitä aiemmin huomaa metsäpalon, sitä helpompaa se on sammuttaa”, Hiltunen muistuttaa. Faktoja voi estää yrityksessä havainnoimasta sekin, ettei se

ole oikein kenenkään tehtävä. Kiireen takia se on voitu sysätä jollekin hoidettavaksi oman toimen ohessa. Toisaalta Wilenius sanoo, että skenaarioita voi hahmotella vaikka kolmen hengen mikroyrityksessä. ”Täysi ulkoistaminenkin on väärin. Trendiraporttien ostaminen ei tuo välttämättä kilpailuetua, koska samat raportit ovat kaikilla kilpailijoillakin”, Hiltunen sanoo. Hänen mielestään yli 300 ihmisen yrityksessä pitäisi olla ainakin yksi täysipäiväinen tulevaisuuden miettijä. Rohkeus lähtee rekrytoinnista. ”Uskaltaako yritys rekrytoida rohkeita ihmisiä ja ennen kaikkea, uskaltaako se antaa heille tilaa olla rohkeita?” Hiltusen mukaan diversiteetti on rohkean ajattelun edellytys. ”Edelleenkin on johtoryhmiä, joissa on vain viisikymppisiä äijiä. Ja näin, vaikka yritys myisi tuotteita koko väestölle. Sanon aina, että ottakaa edes joku nuori sinne sparrattavaksi.” Diversiteettiä luovat myös koulutus, sukupuoli ja kulttuuritausta. Ja maahanmuutto. Wileniuksen mukaan Dubaissa näkee selkeästi kuinka paljon maa on hyötynyt siitä, että se on kutsunut maailmalta ihmisiä töihin. Wileniuksen oman työpaikan 130 työntekijää tulevat 30 eri maasta. ”Tulijat tuovat mukanaan verkostonsa, vaikutteita ja monipuolisuutta.” Wilenius peräänkuuluttaakin Suomeen aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, jotta maahan saataisiin 200 000–250 000 tulijaa tällä vuosikymmenellä. Muuten Länsi-Euroopan homogeenisimmasta maasta, vanhenevasta Suomesta loppuvat töiden tekijät. Jo nyt työvoimapula on todellinen monilla aloilla.

DUBAI ON LUONUT ITSELLEEN JO MONTA TULEVAISUUTTA Dubai eli helmenkalastuksesta, kunnes 1900-luvun alussa Japanissa alettiin viljellä helmiä. Persianlahden rantakaupungissa tajuttiin, ettei ole fiksua, jos elanto tulee vain yhdeltä alalta. Kaupunkiin alettiin houkutella töihin ulkomaalaisia, rakennettiin palveluja ja satsattiin satamaan. Nyt Dubai on merkittävä kauppapaikka ja meriliikenteen solmukohta. Britannialle kuulunut kaupunki aneli brittejä perustamaan lentokentän, mutta brittien mielestä se oli turha. Niin oli dubailaisten hörhöily turismistakin, sillä kuka nyt haluaisi tulla katsomaan Saharaan hiekkaa? Pian kävi ilmi, että aika moni. Dubai itsenäistyi Britanniasta vuonna 1971. Samaan aikaan syntyi Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, joista yksi Dubai on. Markku Wilenius on työskennellyt Dubain tulevaisuusakatemian tieteellisenä johtajana helmikuusta lähtien. Hän on mukana rakentamassa Dubaista maailman hyvinvoivinta ja kilpailukykyisintä kaupunkivaltiota. Se voi tapahtua esimer-

kiksi suomalaisen koulutuksen avulla, jota Wilenius osaltaan vie kaupunkiin. Wilenius uskoo, että Dubai kykenee muutokseen, koska se on uudistanut itsensä jo niin monta kertaa. ”Olen täällä kehittämässä oppimista”, Wilenius sanoo. Hänen mukaansa Dubaissa katse on tiukasti eteenpäin. ”Tulevaisuus määrittää nykyistä tekemistä. Dubain tavoitteet ovat huikeat, ja niistä pidetään lujasti kiinni”, Wilenius sanoo ja kuvailee kaupunkia yhtäältä osittaiseksi kehitysmaaksi ja toisaalta hyvin järjestäytyneeksi yhteiskunnaksi. Wilenius sanoo olevansa myös tietoinen maan ongelmista. Ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan Arabiemiirikunnissa häviää vallanpitäjiä arvostelevia, ja naisilla on miehiä paljon heikommat oikeudet. ”Jotta kansalaiset tuntisivat itsensä hyvinvoiviksi, pitää heidän pystyä toimimaan vapaasti. Jos arabimaailma rauhoittuisi poliittisesti, täällä olisi huikea potentiaali. 60 prosenttia väestöstä on alle 25-vuotiaita. Ja katso karttaa, tämähän on maailman keskellä.”

PERHEYRITYS 1 • 2020

TEKSTI: ANNA GUSTAFSSON | KUVAT: MEERI UTTI

Draaman avulla oivalluksia johtamiseen Teatteri on keino uusien taitojen oppimiseen, sanoo yritysvalmentaja ja tutkija Satu-Mari Jansson. Teatteri ja draama sopivat myรถs johtajan tyรถkaluiksi.

PERHEYRITYS 1 โ ข 2020

Teatterin ja draaman keinoin on mahdollista yhdistää tunne ja tieto, sanoo kouluttaja Satu-Mari Jansson.

Satu-Mari Jansson on työyhteisövalmentaja, palvelumuotoilija ja kasvatustieteen tohtori, joka on väitellyt teatterista ja draamasta oppimismuotona. Hän valmentaa yritysten johtoryhmiä ja työyhteisöjä ja kouluttaa ihmisiä erilaisissa työelämän muutosprosesseissa. Janssonin vetämissä työpajoissa harjoitellaan myös esimiestyön haastavia tilanteita, koulutetaan myyjiä vuorovaikutustaidoissa tai annetaan valmennusta esiintymistilanteita varten. Työelämän tositilanteita harjoitellaan usein ammattinäyttelijän kanssa, ja Jansson itse toimii ohjaajana. ”Vain harvalle meistä luennot ja seminaarit ovat parhaita tapoja omaksua uutta tietoa ja muuttaa opittu tieto käytännöksi. Kun erilaisia työelämän haastavia tilanteita harjoitellaan, on mahdollista tulla tietoiseksi omista rutiineista ja maneereista, ja tuoda tilalle uusia rutiineja”, Jansson sanoo.

Teatteri tuntuu työmuotona ehkä bisnesmaailmassa vieraalta, sillä taiteen maailma ja liike-elämä on pitkään nähty toistensa vastakohtina. Yrityksissä ollaan kuitenkin nyt entistä ennakkoluulottomampia ottamaan käyttöön uudenlaisia menetelmiä, Satu-Mari Jansson sanoo. ”Vaatimukset esimerkiksi liiketoiminnan kasvattamiselle ovat koventuneet ja moni yritys on todennut, että vanhat keinot myynnin tehostamisessa tai työtekijöiden sitouttamisessa eivät yksinkertaisesti riitä.”

Työelämä muuttuu kovaa vauhtia. Organisaatioita myllätään, tehtävät menevät uusiksi ja yritykset hakevat kasvua fuusioiden ja yritysostojen kautta. Samaan aikaan pitäisi pitää yllä innostavaa ja luovuuteen kannustavaa työilmapiiriä, jossa työntekijät uskaltavat tuoda ideoitaan esille, voivat hyvin ja sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Moni perheyrityskin on törmännyt muutospaineisiin, joissa esimerkiksi historian kerrostamaa johtamistapaa on pakko ravistella.

PERHEYRITYS 1 • 2020

Täydellisyyteen pyrkivässä ilmapiirissä ihmiset päätyvät helposti vetämään keinotekoisia rooleja ja piilottelemaan asioiden todellista tilaa.

Teatteri mahdollistaa kokeilut Kuinka draama sitten oppimismuotona toimii? Työpajoissa on mahdollista tehdä näkyväksi erilaisia tilanteita, elää niitä tunnetasolla ja samalla oppia, Satu-Mari Jansson kuvaa. Toinen jalka on ikään kuin omassa todellisessa itsessä, mutta toinen puoli kokeilee erilaisia tapoja reagoida ja viestiä. Oppimista tapahtuu, kun tieto ja tunteet yhdistyvät ja kokeilujen kautta syntyy ahaa-elämyksiä. ”Teatteri ja draama ovat keinoja tehdä näkyväksi työpaikan sanattomat sopimukset ja tottumukset. Kun mielenmaisema muuttuu, on isompikin muutos mahdollinen”, Satu-Mari Jansson sanoo. Teatteri toimii erittäin hyvin työyhteisön ääneen lausumattomien jännitteiden purkamisessa. Jansson kertoo, että virheiden välttely on varsin yleistä monessa yrityskulttuurissa. Täydellisyyteen pyrkivässä ilmapiirissä ihmiset päätyvät helposti vetämään keinotekoisia rooleja ja piilottelemaan asioiden todellista tilaa. Luovuus ei myöskään tällaisessa työpaikassa kukoista, kun ideoiden esittämistä pelätään tyrmäyksen pelossa. Täydellisyyttä vaativan työpaikan keskellä on monesti johtaja, joka on itseään kohtaan armoton. ”Jos johtaja vaatii ääretöntä tehokkuutta itseltään, se on viesti muille, että vain täydellisyys kelpaa. Tämä aiheuttaa helposti riittämättömyyden tunnetta alaisissa ja se puolestaan ei ruoki hyvän ilmapiirin syntymistä”, Satu-Mari Jansson sanoo. Jansson kertoo esimerkin esimiehestä, joka on oman alansa vahva substanssiosaaja, mutta työpaikan ilmapiirissä oli parantamisen varaa. Teatterityöpajassa hän pääsi kokeilemaan erilasia reagointitapoja ammattinäyttelijän kanssa. Yllätys oli, kuinka lopulta varsin pienillä muutoksilla sanamuodoissa oli mahdollista saada aikaan aivan toisenlainen lopputulos.

Jansson valmensi laivojen henkilökuntaa asiakaskohtaamisissa ja asiakaskokemuksen kehittämisessä. Tavallisia ovat myös pienemmät työpajat yrityksen johtoryhmille tai työryhmille, myynnin ammattilaisille tai yksittäisille johtajille, joilta edellytetään työssään luontevaa esiintymistaitoa. Teatteri ja draama työtapana vaativat osallistujilta heittäytymistä, mutta Jansson vakuuttaa, että vastaan ei ole vielä tullut ryhmää, jota hän ei olisi saanut innostettua mukaan. Tavallista on, että moni yllättyy siitä avoimuudesta ja rohkeudesta, joka päivän aikana itsestä löytyy. ”On aika tavallista, että teatteri jännittää, koska se on monelle uutta. Valmentajana tunnustelen aina ensin ryhmää ja sovitan harjoitukset sen mukaan. Ketään ei laiteta heti aluksi esiintymään yksin ryhmän eteen”, Jansson lupaa.

Jännitys ei haittaa Janssonilla on kokemusta hyvinkin erilaisista ja eri kokoisista organisaatioista. Hän on valmentanut esimerkiksi vakuutusyhtiö Varman asiantuntijoita rakentamaan itselleen uutta osaamista ja työidentiteettiä työn murroksessa. Viking Linella

”JOHTAJA, PERSOONA PELIIN ESIINTYESSÄ!” ”Nykyään johtajilta edellytetään hyvää esiintymistaitoa. Jokaisen johtajan pitäisi kyetä puhumaan ison yleisön edessä ilman papereita, luontevasti liikkuen ja jännittämättä. Olen aivan varma siitä, että kaikista on mahdollista tehdä harjoittelun kautta hyviä esiintyjiä, myös niistä, jotka eivät ennen ole nauttineet toisten katseiden kohteena olemisesta. Hyväksi esiintyjäksi ei kuitenkaan ole yhtä tietä, joka sopii kaikille. Aloitan omien valmennettavieni kansa kaivamalla esiin kunkin henkilön oman persoonallisuuden, ominaisuu-

det, jotka tekevät tästä henkilöstä kiinnostavan. Kaikissa ihmisissä on jotakin ainutlaatuista, jota kannatta korostaa. En kehota esiintymään kylmiltään, vaan fyysisten harjoitusten ja keskittymistehtävien jälkeen. Jännittämistä helpottaa, jos keskittää fokuksen yleisöön, haastaa omalla tyylillään heitä ja pyrkii vuorovaikutukseen. Kannattaa muistaa, että esiintymisen kuuluukin jännittää hiukan, se kertoo siitä, että energiataso on oikea.”

PERHEYRITYS 1 • 2020

TURKULAINEN HUISKULA OY HARJOITTAA KUKKIEN TUKKUKAUPPAA, TUOTANTOA JA MAAHANTUONTIA. KONSERNIN PUUTARHA ON PINTA-ALALTAAN SUOMEN SUURIN. VUONNA 1934 PERUSTETUSSA PERHEYRITYKSESSÄ TYÖSKENTELEE VIISI KOLMANNEN POLVEN SERKUSTA JA YKSI NELJÄNNEN POLVEN EDUSTAJA.

PERHEYRITYS 1 • 2020

TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Serkukset pitävät yhtä Huiskulassa ”Huiskulan puutarhan perusti vuonna 1934 pappani Reino Murto vaimonsa Meerin kanssa. Pappa oli säästänyt vuosikausia haitarinsoitolla tienaamiaan palkkioita ja lunasti niillä rahoilla vanhempiensa Huiskula-nimisen tilan”, kertoo Huiskula Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Rantanen, 57. ”Alkuvaiheessa puutarhassa viljeltiin muun muassa kurkkua ja tomaattia, minkä lisäksi siellä oli marjapensaita ja omenapuita. Tuotteet vietiin hevoskärryillä myytäväksi Turun kauppatorille, jonne oli matkaa kymmenisen kilometriä.” Reino-pappa kuoli äkillisesti vuonna 1965, mikä tarkoitti sitä, että Meeri-äiti ja perheen neljä lasta – Esko, Olli, Lea ja Liisa – joutuivat ottamaan vastuun tilasta ja puutarhasta jo parikymppisinä. Oli pakko, sillä kaikkia tarvittiin. Isän kuolema oli käännekohta monella tavalla, ja lapset sitoutuivat yritykseen. Esko siirtyi yrityksen johtoon Tanskasta kesken opintojensa. ”Omat vanhempamme asuivat kaikki perheineen täällä tilalla jossain vaiheessa, joten meistä serkuista tuli hyvin läheisiä. Ollaan aika tuttuja, kun on kasvettu yhdessä. Tunnemme pai-

kat ja ihmiset, kun on pyöritty täällä vuosikymmeniä”, Jaakko toteaa. ”Voi sanoa, että me serkukset olemme enemmän tekemisissä keskenään kuin monet sisarukset. Tiedämme toistemme luonteet ja tavat toimia. Olemme yhdessä myös vapaa-aikana, sillä meillä on mökit Nauvossa vierekkäin. Vietimme lapsuudessa siellä kaikki viikonloput ja kesälomat”, jatkaa Jaakon sisko, talouspäällikkö Jenni Rantanen, 55. Hän vastaa yrityksen taloushallinnosta ja henkilöstöstä.

Miljoonia tulppaaneja Alkuaikoina Huiskulassa keskityttiin avomaan vihannesten ja hedelmäpuiden viljelyyn. Kukat tulivat viljelyyn 1940-luvun lopulla. 1960-luvulla vihannekset jäivät pois ja tilan päätuotteeksi nousi neilikka. Sen jälkeen tulivat vielä monet muut kukat, kuten krysanteemi. Ruusun aika kesti vuoteen 2013 saakka, jolloin sen viljely todettiin kannattamattomaksi. 1950–1970-luku oli alalla Jaakon mukaan vielä rauhallista aikaa. Kasvihuoneita rakennettiin ja laajennettiin. Puutarha-alaa ovat kuitenkin ravistaneet vuosikymmenten mittaan monenlaiset muutokset aina öljykriisistä Suomen EU-jäsenyyteen. Alan yritysten määrä on pudonnut murtoosaan siitä, mitä se oli joskus 1980-luvulla. ”Suomen EU-jäsenyys muutti suuresti toimintaympäristöä,

PERHEYRITYS 1 • 2020

MIKKO KOIVUNIEMI

JALI MURTO

JENNI RANTANEN

kun kukkatuonti vapautui. Olemme sopeutuneet muutokseen hyvin, vaikka päätökset eivät ole aina olleet helppoja”, Jaakko toteaa.

Huiskulan perustajien lastenlapsista puolet

Nykyään Huiskula myy omassa puutarhassa tuotettuja kukkia entistä enemmän ketjuliikkeille, kuten S-ryhmälle, Lidlille, Tokmannille ja Stockmannille, jotka tilaavat suuria määriä kerrallaan. Erikoisliikkeitä palvellaan taas ympäri Suomea sijaitsevista tukkutoimipisteistä käsin. Huiskula tunnetaan erityisesti tulppaaneistaan. Yritys tuottaa vuodessa noin 16 miljoonaa tulppaania, mikä merkitsee lähes neljäsosaa kaikista Suomessa tuotetuista tulppaaneista. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat Jaakon mukaan maita, joissa ostetaan eniten maailmassa tulppaaneja asukasta kohden. Pohjoismaat ovat muihin verrattuna ihan omassa luokassaan. ”Tänä päivänä konsernin liikevaihto on 34 miljoonaa euroa, josta oman puutarhan tuotannon osuus on 8 miljoonaa euroa. Keskeiseksi alueeksi on noussut tukkuliiketoiminta, joka muodostaa 75 prosenttia yrityksen liikevaihdosta”, Jaakko toteaa. ”Molempien, sekä ketjuasiakkaiden että kukkakauppiaiden osuus on 15–16 miljoonan euron luokkaa. Niiden lisäksi meillä on taimiasiakkaat, joiden osuus on 2,5 miljoonaa euroa. Tuomme Suomeen taimia muun muassa Hollannista”, Jaakko toteaa. Konsernin palveluksessa on 150 vakituista kokopäiväistä työntekijää, mutta keväisin henkilöstön määrä nousee 250:een. Viiden hehtaarin puutarha on pinta-alaltaan Suomen suurin.

Mukana jo neljättä polvea Huiskulan perustajien lastenlapsista puolet eli viisi kymmenestä työskentelee suvun yrityksessä. He edustavat kaikkia sukuhaaroja.

eli viisi kymmenestä työskentelee suvun yrityksessä. He edustavat kaikkia sukuhaaroja.

Jaakko ja Jenni ovat Lean lapsia. Ollin tytär Johanna Nordman, 52, vastaa yrityksessä tietohallinnosta ja IT-asioista. Jali Murto, 44, on Eskon poika. Hän toimii Huiskulan Puutarha Oy:n toimitusjohtajana ja vastaa yrityksen kukkatuotannosta. Mikko Koivuniemi, 48, vastaa ajojärjestelyistä Raisiossa sijaitsevassa terminaalissa, mistä käsin yritys hoitaa kuljetuksia ketjuasiakkaille. Mikko on Liisan poika. Yrityksen neljättä polvea edustaa Jaakon poika Eppu Rantanen, 30, joka liittyi mukaan porukkaan kolme vuotta sitten. ”Kyllähän se, että meitä on täällä serkuksia niin monta, nousee aika usein ihmetyksen aiheeksi, joten tämä taitaa olla harvinaista jopa perheyrityksissä”, Jaakko sanoo. ”Olemme varmaan aika sopuisaa porukkaa. Emme juuri riitele eikä joukossa ole liian isoja persoonia. Hallituksen kokouksissakaan emme ole koskaan äänestäneet päätöksistä. Asioita on usein lykätty eteenpäin vuodella, kahdella, jos ei ole löytynyt konsensusta. Joku voisi kutsua sitä jahkailuksi ja joku toinen

PERHEYRITYS 1 • 2020

kärsivällisyydeksi. Jossain pörssiyhtiössä voisi kyllä tulla monestakin suunnasta painetta päätöksentekoon”, Jaakko miettii. ”Hallituksen puheenjohtaja on ollut jo toistakymmentä vuotta suvun ulkopuolinen henkilö, mikä on toiminut oikein hyvin. Jos me jauhaisimme samalla porukalla asioita hallituksen kokouksissa, ei keskustelu menisi eteenpäin. Ulkopuolinen henkilö tuo keskusteluun lentokorkeutta.” Pitkään toimineen yrityksen omistuspohja saattaa levitä laajalle, kun ohjaksissa on kolmatta ja neljättä polvea. Silloin täytyy miettiä myös sitä, pitäisikö omistusta keskittää takaisin, jotta yrityksessä säilyisi yrittäjämäinen ote. Huiskulassa on jo puhuttu asiasta ja lunastettu osakkeita niiltä, jotka ovat etääntyneet yrityksestä kauemmaksi. ”Meillä ei kuitenkaan ole esiintynyt koskaan ’katsomosta huutelua’ siten, että ne, jotka eivät ole mukana yrityksen arjessa, alkaisivat neuvoa liiemmin.”

Oma polku yritykseen Serkukset ovat kaikki tulleet yritykseen omaa polkuaan. Työt ovat alkaneet kesätöistä. Nuoret ovat leikanneet nurmikkoa, kitkeneet rikkaruohoja, poimineet omenoita ja kirsikoita ja maalanneet putkia. Jaakko ei oikein vielä lukioikäisenä tiennyt, mitä olisi halunnut tehdä, mutta häntä kiinnosti yrityksen kaupallinen puoli, mihin hän päättyi työskentelemään kauppaopiston jälkeen. Jali taas on kulkenut isänsä jalanjäljissä ja tuntenut lapsesta saakka mielenkiintoa toimialaa ja perheyritystä kohtaan. ”Opiskelin Viikissä puutarhatiedettä ja maatalousalaa ja vietin yhden vuoden Hollannissa, joka on johtava maa kukkasipuliviljelyssä ja kukkien maailmanmarkkinoilla”, Jali sanoo. ”Monialaisessa yrityksessä on isoja kokonaisuuksia, ja yrittäjän vastuuta jakavat kaikki. Se auttaa sovun säilyttämisessä, kun kaikilla on oma tontti hoidettavanaan. Kaikki osa-alueet

JAAKKO RANTANEN

ovat kasvaneet vuosien mittaan suuremmiksi.” Jenni lähti aikoinaan opiskelemaan kauppakorkeakouluun ja valmistuttuaan hän tuli Huiskulaan hoitamaan yrityksen talous- ja henkilöstöhallintoa. Johanna taas kertoo tulleensa yritykseen puolivahingossa. Hän opiskeli taloushallintoa ja tietojenkäsittelyä, ja on tarvinnut työssään juuri näiden alojen osaamista. Serkusten mukaan vastuuta kannetaan perheyrityksessä laajemmin. Samalla voi luottaa siihen, että kaikki hoitavat omia osa-alueitaan parhaansa mukaan. Huono puoli on se, että vastuu lisää stressiä. Yritys on monen ihmisen työpaikka. Mikko kertoo, että hänen polkunsa perheyritykseen oli vähän erilainen kuin muilla. Koulu ei kiinnostanut ollenkaan ja sekä lukio että kauppaopisto jäivät häneltä kesken. Mikko on ehtinyt muiden serkusten tapaan olla yrityksessä jo 1990-luvulta saakka, ensin myyntiauton kuljettajana ja myöhemmin Raisiossa ketjuasiakaspuolella. Kaikkein nuorin suvun Huiskulassa työskentelevistä jäsenistä on Eppu. Hän on valmistunut Vaasan yliopistosta ja oli ensin työssä vieraan palveluksessa, mutta siirtyi sitten Huiskulaan, kun kiinteistöliiketoimintaan avautui uusi työpaikka. ”Sen jälkeen, kun me lopetimme vuonna 2013 ruusujen viljelyn, jäi meille kasvihuoneita tyhjilleen. Emme kuitenkaan halunneet katsoa niiden rapistumista. Se ei vaan ollut meidän tapamme hoitaa asioita. Nyt vanhat kasvihuoneet on muutettu asteittain vuokrahalleiksi, joissa voidaan säilyttää talvisin veneitä ja asuntoautoja”, kertoo Jaakko. Viime aikoina Huiskulassa on mietitty entistä enemmän vastuullisuutta. Ilmastonmuutos on polttava aihe, ja yrityksessä ollaan hyvin tietoisia päästöihin ja kierrätykseen liittyvistä asioista. Nämä aiheet kiinnostavat myös asiakkaita.

EPPU RANTANEN

PERHEYRITYS 1 • 2020

JOHANNA NORDMAN

TEKSTI: MIKKO PELLINEN

njäselyn kysekset tulo

Liiton vahvuutena tyytyväiset jäsenet

Perheyritysten liitto toteutti viime marraskuussa kaikille jäsenilleen suunnatun jäsenkyselyn. Neljättä kertaa toteutetun kyselyn tulokset osoittavat, että jäsenten tyytyväisyys liittoon on kasvanut. Kyselyyn vastasi 93 jäsentä.

”Jäsenkyselyn arviot ovat kehittyneet monella mittarilla erinomaisesti ja olemme luonnollisesti toimistolla iloisia myönteisestä kehityksestä. Emme kuitenkaan voi tuudittautua tyytyväisyyden tunteeseen, vaan kehitämme jatkuvasti palvelujamme, jotta jäsenet ovat tulevaisuudessakin tyytyväisiä tarjontaamme”, toimitusjohtaja Auli Hänninen kommentoi tuloksia.

on kyselyhistorian korkein arvio. Kaikkein parhaiten odotukset olivat täyttyneet 30–49-vuotiailla vastaajilla, joista vähintään puolet antoi korkeimman mahdollisen arvion. ”Erityisen ilahduttavaa oli, että jo lähes 40 prosenttia jäsenistä arvioi odotustensa täyttyneen erittäin hyvin. Kasvua edelliseen jäsenkyselyyn on yli 10 prosenttiyksikköä”, sanoo Auli Hänninen.

Liiton toimintamuodoista jäsenistö piti tärkeimpänä vaikuttamistyötä (4,4, asteikko 1-5), jatkajatoimintaa (3,6), verkostoitumista (3,6), valmennuksia (3,4) ja kansainvälistä toimintaa (2,4). Tyytyväisimpiä jäsenet olivat jatkajatoimintaan (4,1), verkostoitumiseen (4,0), valmennukseen (3,9) ja vaikuttamiseen (3,9). Lisäksi liiton toimiston palvelukyky sai arvosanan 4,3, joka on kyselyhistorian paras. Vaikuttamisen kolme tärkeintä teemaa olivat kyselyn mukaan 1) kotimaisen, kasvollisen omistamisen puolesta puhuminen, 2) vaikuttaminen perintö- ja lahjaverotukseen ja 3) perheyritysten merkityksestä kertominen suurelle yleisölle. Kolme tärkeintä teemaa olivat samat kuin vuonna 2017. Perintö- ja lahjaverotuksen tärkeys oli hieman noussut verrattuna edelliseen kyselyyn.

Avoimessa kysymyksessä Perheyritysten liiton jäsenyyden merkityksestä nousi esille kolme teemaa ylitse muiden. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi vastaajat arvioivat vertaisverkoston merkityksen. Vertaisverkoston jälkeen yhtä monta mainintaa saivat liiton tarjoamat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Avoimissa kysymyksissä liitolta toivottiin osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja rohkeutta julkisiin kannanottoihin. ”Tunnistamme tarpeen ja aiomme nostaa profiiliamme julkisessa keskustelussa”, Auli Hänninen kommentoi.

Avoimissa vastauksissa vastaajat nostivat verotuksen, perheyrittäjyyden edistämisen ja omistajuuden lisäksi uutena teemana vastuullisuuden ja kestävän kehityksen. Tähän tarpeeseen liitto on vastannut luomalla Kestävän kehityksen -työryhmän, jonka tavoitteena on auttaa liiton jäseniä toimimaan kestävästi ja kertomaan omista hyvistä käytännöistä muille perheyrityksille. Työryhmä aloitti toimintansa vuoden 2020 alussa. Jäsenten odotukset liittoa kohtaan ovat täyttyneet läpi kyselyn historian erinomaisesti. Tuoreimmassa kyselyssä niiden jäsenten osuus, joiden mielestä odotukset liittoa kohtaan ovat täyttyneet joko melko tai erittäin hyvin, oli 95,7 %. Luku

Liiton jatkajatoiminnan tärkeimmiksi teemoiksi koettiin keskinäinen verkostoituminen, valmennukset ja yritysvierailut. Valmennusten teemoiksi toivottiin erityisesti hallitustyötä, jatkajan haasteita ja omistajastrategiaa. Kyselyyn vastanneet jäsenet ovat aktiivisia suosittelijoita. Noin 83 prosenttia vastaajista oli suositellut jäsenyyttä toisille perheyrittäjille. Luku on samaa korkeaa tasoa kuin edellisessä kyselyssä. ”Jäsenten suosittelu on meille äärimmäisen arvokasta ja yli puolet uusista jäsenistämme mainitsee jäsenhakemuksessaan saaneensa suosituksen toiselta perheyrittäjältä. Tästä olemme hyvin iloisia ja teemme töitä sen eteen, että olemme suositusten arvoisia myös tulevaisuudessa”, Auli Hänninen sanoo.

PERHEYRITYS 1 • 2020

Ota hukkahetket hyötykäyttöön OP-yritysmobiili on yrittäjän helppokäyttöinen taloustyökalu. Enää ei tarvitse pohtia missä välissä hoidat laskutuksen tai laskujen maksun. Hoida yrityksesi talousasiat helposti silloin kun sinulle sopii. Tee aikaa itsellesi ja tutustu, op.fi/yritysmobiili OP-yritysmobiilin tarjoaa Osuuspankki.

ASIANTUNTIJAPALVELUJA LÄHES 50 VUODEN KOKEMUKSELLA! Tarjoamme tilintarkastuksen, taloushallinnon ja verotuksen asiantuntijapalveluja mutkattomasti ja vankalla kokemuksella. Olemme mukana huolehtimassa yrityksesi lakisää lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä, ja lisäksi tarjoamme kattavasti liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluja. Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

WWW.TUOKKO.FI P. +358 9 4366 140

PERHEYRITYS 1 • 2020

KOLUMNI

Sukupolvenvaihdos – tanssia vai taistelua? Joskus kuulee tarinoita sukupolvenvaihdoksista, joissa on jouduttu vaihtamaan tehtaan lukot, jotta edeltävä sukupolvi ei pääse sotkemaan yrityksen toimintaa. Tämä voi johtua siitä, että kenraali haluaa vallan takaisin itselleen luopumisen jälkeenkin. Sukupolvenvaihdos on dialogia, jonka onnistuminen määrittelee, tapahtuuko prosessi tanssilattialla vai taistelukentällä. Tanssi- tai taistelupari on yleensä luopuja–jatkaja, joiden lisäksi kuvioita ja taktiikoita ovat usein määrittämässä muutkin perheenjäsenet. Dialogi käydään tässä ja nyt. Siihen vaikuttavat keskustelijoiden välinen luottamus, arvostus ja kunnioitus, perheen ja yrityksen historia sekä keskustelijoiden toiveet ja visiot perheen ja yrityksen tulevaisuudesta. Keskustelun ytimessä on: miten varmistamme perheyrityksen jatkuvuuden. Sukupolvenvaihdokseen liittyvä dialogi on vaikeaa, koska siinä käsitellään herkkiä teemoja, muun muassa perheenjäsenten välisiä suhteita, identiteettiä, varallisuutta ja perintöä. Se voi herättää monia tunteita ja pelkoja sekä nostaa pintaan käsittelemättömiä asioita. Perheyrityksestä luopumiseen liittyy menettämisen pelkoa, haikeutta, tyhjyyden tunnetta, mutta myös ylpeyttä, tyytyväisyyttä, kiitollisuutta ja onnistumisen tunteita. Se, miten luopuja asennoituu luopumiseen määrittää sen, ollaanko tanssilattialla vai taistelukentällä: kutsuuko hän tanssiin vai heittääkö hän taisteluhansikkaan.

tulevaisuus. Vuosien varrella luopujalle on kerääntynyt paljon hiljaista tietoa, joka on arvokasta suunniteltaessa perheyrityksen tulevaisuutta. Menneisyys ja tulevaisuus ovat läsnä tässä hetkessä. Tanssi tehdään yhdessä. Hyvään dialogiin kuuluu omien mielipiteiden esittämisen lisäksi keskeisenä osana kuuntelu. Kuunteleminen osoittaa toisen kunnioittamista ja arvostamista. Kuuntelemalla löytyy usein tanssiaskeleet sukupolvenvaihdoksen seuraavaan vaiheeseen. Taistelukentällä luopujan on vaikeaa luopua vallasta sekä näkyvistä vallan merkeistä että näkymättömästä vallasta organisaatiossa. Hän ei ehkä luota jatkajan osaamiseen ja edellytyksiin viedä yritystä eteenpäin tai pelkää, että jatkaja vie hänen elämäntyötään väärään suuntaan. Ehkä hän mieluummin taistelee kuin menettää yritykseen kytköksissä olevan identiteettinsä.

Tanssilattialla luopuja siirtää perheyrityksen historiaa ja perinteitä jatkajalle, jonka tehtävänä on luoda perheyritykselle

PERHEYRITYS 1 • 2020

“Sukupolvenvaihdokseen liittyvä dialogi on vaikeaa, koska siinä käsitellään herkkiä teemoja…”

Sukupolvenvaihdosprosessia ei kannata viedä väkisin eteenpäin, eikä kaikkia tanssiaskelia voi etukäteen suunnitella, joskus tarvitaan improvisointia. Prosessiin kuuluu onnistumisen hetkiä ja takapakkia. Joskus otetaan yksi askel eteen ja kaksi taaksepäin. Harvoin vältytään sivuaskelilta, mutta kaikissa perheyrityksissä tanssi on tanssittava loppuun, jos yrityksen halutaan jatkavan perheyrityksenä. Perheyrityksen sukupolvenvaihdos on moniulotteinen ja dynaaminen prosessi. Jokaiselle perheyritykselle tämä prosessi on joka kerta ainutlaatuinen ja ainutkertainen. Sen tekee ainutlaatuiseksi perheeseen, yritykseen ja omistukseen liittyvät tekijät. Toivottavasti perheyritykset ovat useammin tanssilattialla kuin taistelukentällä.

HALUATKO UUSIA NÄKÖKULMIA SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN? PL järjestää yhdessä yhteistyöyritystensä kanssa sukupolvenvaihdokseen liittyviä aamupäivätilaisuuksia, jotka ovat PL:n jäsenille maksuttomia. ohjelma 28.4. 3.6. 28.9. 29.10.

Sukupolvenvaihdos prosessina Sukupolvenvaihdos ja verotus Sukupolvenvaihdoksen tärkeät sopimukset Uusi alku ja kuohuviini-tasting (poikkeuksellisesti klo 14 alkaen)

Krista Elo-Pärssinen johtava asiantuntija, Perheyritysten liitto

Lue lisää ja ilmoittaudu: www.perheyritys.fi

Rakenna rohkeasti rekrytoimalla

Hallitusjäsenten suorahaku

Toimivan johdon suorahaku

Asiantuntijoiden Talentous-haku

PERHEYRITYS 1 • 2020

Johtoryhmien arviointi

momentous.fi

PERHEYRITYS 1 â&#x20AC;¢ 2020

JATKAJAT

TEKSTI: JOHANNA VESIKALLIO | KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Jouko Salo vetää vuorostaan 75-vuotiasta Hollmingia NELJÄNNEN POLVEN PERHEYRITTÄJÄ HYPPÄSI KONSERNIJOHTAJAKSI 32-VUOTIAANA. PERHEYRITYKSESSÄ MUUTOS ON JATKUVAA JA UTELIAISUUS ON OLLUT LIIKETOIMINTAA ETEENPÄIN VIEVÄ VOIMA.

PERHEYRITYS 1 • 2020

Voi olla, että tulee vaiheita, joissa tarvitaan erilaisia osaamisia ja tällöin pitää olla rohkeutta myös itse luopua vetovastuusta.

Raumalainen Hollming perustettiin vuonna 1945 ja yritys on 75 vuoden aikana kehittynyt ja muuttunut voimakkaasti. Voi sanoa, että meillä on liiketoimintamalli ollut murroksessa tuolta 1990-luvulta asti ja olemme saaneet osamme tästä Suomen isosta elinkeinorakenteen muutoksesta. Olemme miettineet jatkuvasti uusiksi mitä olemme ja keitä me olemme, emme ole siinä maalissa vieläkään. Meillä on pitkä historia laivanrakennuksessa, telakoiden jälkeen olimme laivanvarustamo ja konepajavetoinen konserni. Nykyiset yrityksemme ovat insinöörivetoisia teknologiataloja sekä ympäristö- ja energia- että meripuolella. Itse olin 16-vuotiaana olin ensimmäisen kerran tässä perheyrityksessä kesätöissä, omistamallamme rahtilaivalla. Lähinnä lakaisin ruumaa Suomen ja Puolan välillä eli jos jotain siinä oppi niin lakaisemaan lattioita, jotta kivet eivät puhko kuljetettavia paperirullia. Merenkulku on aina ollut meidän perheemme kulttuurissa vahvana, isä opiskelikin laivansuunnittelua ja myöhemmin johti telakkaamme.

Olen aina ollut luonnontieteistä kiinnostunut ja halunnut oppia miten maailma toimii. Pääsin aikanaan Turkuun luonnontiedelukioon ja muutin 16-vuotiaana pois kotoa. Opiskelin myöhemmin Turun yliopistossa fysiikkaa ja yliopistoaikoina olin Auramarinella kesätöissä. Yliopistoaikana ajatukseni oli, että minä en ainakaan lähde jatkamaan perheyritystä, se olisi selvä juttu. Opiskelujen loppuvaiheessa olin töissä Ruotsissa sekä Suomessa ydinvoimalassa ydinvoimaloiden mallintamiseen liittyvissä hommissa ydinturvallisuusinsinöörinä. Tämmöiselle eteenpäinpyrkivälle ja dynaamiselle luonteelle ei kuitenkaan oikein sopinut projektit, jotka eivät tuntunut valmistuvan koskaan. Olin ollut Auramarinen hallituksessa vuodesta 2011, meillä on ollut periaatteena, että hallitukseen voi päästä, kun on korkeakoulututkinto suoritettuna. Yhdessä hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja sitten mietti, että tarvitsemme myyntimiestä – minä sanoin siihen, että jos ei parempia ehdokkaita ole niin voisin hakea hommaa. Myyntipäällikön tehtävät painolastivesien käyttöjärjestelmien puolella alkoi sitten vuodesta 2012 oli ensimmäinen pysyvämpi työ perheyrityksessä. Samalla jäin pois Auramarinen hallituksesta, jotta hallintomalli olisi selkeä. Tuosta tehtävästä päädyin suhteellisen nopeasti yhtiön teknologiajohtajaksi, kun esimieheni lähti yrityksestä. Ehdinkin olemaan Auramarinella viisi vuotta ennen kuin vuonna 2017 kävimme keskustelut perheen kanssa koko konsernin suunnasta. Meillä oli ollut kymmenen vuoden ajan perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja ja siinä kohtaa oli luontevaa ottaa askel per-

PERHEYRITYS 1 • 2020

heen tuomisessa takaisin yhtiöön. Tässä yhteydessä minusta tuli konsernijohtaja. Ai että pohdinko sitä konsernijohtajan tehtävän ottamista paljon? En varsinaisesti. Konserni ja yhtiöt olivat minulle tuttuja ja täällä oli vahva tiimi, jonka tukeen saatoin luottaa. Toisaalta veljieni elämäntilanne ei mahdollistanut tehtävien ottamista. Olin 32-vuotias ja toki ehkä hieman nuori konsernijohtaja, mutta ajattelin että ihmiset näitä hommia tekee, niin että miten vaikeaa se voi olla? Perheyrityksen vetäminen on yksi homma muiden joukossa. En välttämättä ajattele, että perheenjäsen on aina se paras vaihtoehto vetämään yritystä. Viime vuosina aikana olemme tehneet paljon muutoksia, joissa omistajuuden tuoma selkänoja ja kommunikaatio perheen kanssa on mahdollistanut rakenteellisten muutosten tekemisen. Tilanteet voivat muuttua enkä näe, että juuri minun on välttämätöntä vetää yhtiötä koko työuraani. Voi olla, että tulee vaiheita, joissa tarvitaan erilaisia osaamisia ja tällöin pitää olla rohkeutta myös itse luopua vetovastuusta.

Perhe on minulle tärkeä. Meillä on kaksi pientä lasta ja puolisoni tuki on käytännössä mahdollistanut itselleni yhtiön vetovastuun ottamisen. Omat lapset saavat kyllä itse ainakaan täysin ratkaista mitä tekevät, se on heidän asiansa. Tässä maailman ajassa on turha lähteä linjaamaan mitä esimerkiksi kymmenen vuoden aikana tapahtuu tai millainen yritys on. Ainoa pysyvä seikka on muutos. Meillä on aina uteliaisuus ollut liiketoimintaa eteenpäin vievä voima, uudet bisnesmahdollisuudet aukeavat sellaisella lapsenomaisella uteliaisuudella, että mitä jos… Jotain uutta pitää aina kehitellä. Perheyrityksen ulkopuolella olen perustanut Aeromon nimisen start-up yrityksen, jossa tavoitteenamme on mullistaa päästömittauksia yhdistämällä lentolaitteet, kehittämämme päästömittari sekä pilvipalvelut. Tuossa meillä on vahva tiimi ja otamme kansainvälistymisaskeleita. Vaikuttaa, että tuossa ei edes taivas ole rajana.

On toki iso vastuu vetää perheyritystä ja tietyssä mielessä vastata suvun varallisuuden hoidosta. Toisaalta se ei ole asia, jota mietin kovin paljon. Suhtautuisin tähän samalla vakavuudella olisi tämä perheyritys tai ei.

JATKAJAT

Jatkajat-juttusarjassa perheyrityksen jatkajapolven edustaja kertoo ratkaisustaan lähteäkö vai ei jatkamaan perheyrityksen tarinaa.

JOUKO SALO, 35. S. 1985 Koulutus: Filosofian maisteri, pääaineenaan fysiikka Ammatti: Hollming Oy toimitusjohtaja, perheyrityksen 4. polvi Harrastukset: Purjehtiminen ja veneily ajan salliessa Perhe: vaimo ja 5- ja 1,5-vuotiaat lapset

PERHEYRITYS 1 • 2020

KOLUMNI

Kirkas suunta ja selkeät tavoitteet luovat perustan työkykyiselle yritykselle – yleensä se tarkoittaa rohkeita linjauksia sekä osaamisen kehittämistä!

Kiristyvä kilpailu sekä muuttuva toimintaympäristö haastavat yrityksiä jatkuvasti tarkastelemaan toimintaansa kriittisesti. Useimmissa organisaatioissa, aina pienimmästä pk-yrityksestä suurimpaan, hiotaan strategiaa kuumeisesti, jotta oltaisiin iskukykyisiä vastaamaan markkinoiden sekä ympäristön vaatimuksiin. Tulevaisuuden tavoitetila on mietitty ja siihen tähdätään määrätietoisesti. Kokemuksesta yrittäjätaustaisena sekä konsulttina kuitenkin tiedän, että vaikka visio ja missio ovat kirkkaana mielessä, eivät tekemiset ja linjaukset aina välttämättä tue maaliin pääsyä. Mikä tähän sitten on syynä? Sanoisin, että uskallus tehdä rohkeita päätöksiä siitä, mitä toiminnassamme säilytetään ennallaan, mitä tarvitaan lisää ja mistä meidän pitäisi luopua! Tie menestykseen, on uskallus tehdä päätös, että keskitytään siihen missä ollaan huippuhyviä, jopa parempia kuin kilpailijat. Tässä kohdin perään kuulutaan kriittistä tarkastelua osaamisen ja kehittämisen tarpeista. Jotta osaamisen tarpeet voidaan määritellä, tulee yrityksessä tarkkaan analysoida, osaamisen nykytila sekä tulevaisuuden tarve. Heitetään siis ilmaan yksinkertainen kysymys; miten nykyistä osaamistamme tulee kehittää, jotta se vastaa tulevaisuuden tarpeisiimme ja mitä me tarvitsemme lisää, jotta tavoitteisiin päästään? Tarvitaan siis rohkeutta kehittää nykyosaamista ja tarvittaessa resursoida sitä lisää strategisesti kriittisissä liiketoimintalinjauksissa. Myös resursointia kannattaa miettiä tarkoin. Joskus ratkaisuna on uusien osaajien rekrytointi, mutta vaihtoehtoi-

sesti tai lisäratkaisuna, voidaan myös hyödyntää ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden palveluja. Kiteytettynä: Panostetaan entisestään vahvuuksiin sekä kyvykkyyksien ja kumppaneiden osaamisen älykkääseen hyödyntämiseen. Miten tämä kaikki sitten liittyy työkykyisen yrityksen saavuttamiseen ja millainen ylipäätään on työkykyinen organisaatio? Työkykyisen yrityksen työntekijöistä ihan jokaisella, on kirkkaana tieto ja ymmärrys yrityksen visiosta sekä oman työnsä tavoitteista. Tavoitteita luonnollisesti tukee ajantasainen ja riittävä osaaminen oman työn hallintaan, sekä mahdollisuus kehittyä työssään. Kehittyvä ja menestyvä liiketoiminta motivoi luonnollisesti myös johtoa, mikä heijastuu myönteisesti koko henkilöstöön. Kokemuksesta sekä roolissani työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä väitän, että perusta työkyvylle luodaan jo strategisissa valinnoissa. Työkyvyn ylläpito puolestaan varmistetaan kokonaisvaltaisilla ratkaisuilla, joissa keskiössä on motivoitunut, osaava sekä sitoutunut henkilöstö!

PERHEYRITYS 1 • 2020

Katja Ekman Työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

KEVÄINEN BERLIINI KUTSUU PERHEYRITTÄJIÄ 22.-24.4.2020

Tutustustu kevään kiinnostavimpaan matkakohteeseen sekä monipuoliseen matkaohjelmaan ja klikkaa mukaan: PERHEYRITYS.FI/BERLIINI

Osallistumismaksu on 380 euroa (+alv 24 %). Hinta sisältää ohjelmaan merkityt ateriat ja bussikuljetukset. Lennot ja majoitus eivät sisälly osallistumismaksuun. Suosittelemme varaamaan huoneen hotelli Hilton Berlinistä, josta lisätietoa ilmoittautumisen yhteydessä. Sitovat ilmoittautumiset 31.3.2020 mennessä. Toteutamme matkan yhteistyössä Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kanssa. Lisätietoja saat jäsenpalvelustamme: jasenpalvelu@perheyritys.fi.

PERHEYRITYS 1 • 2020

TEKSTI: JOHANNA VESIKALLIO | KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

SYDÄMEN ASIA

PERHEYRITYS 1 • 2020

SYDÄMEN ASIA -sarjassa perheyritysten, äidit,tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja visioivat tulevaisuutta.

SYDÄMEN ASIA

Pemamek Oy on vuonna 1970 perustettu loimaalainen perheyritys ja se on toimittanut jo yli 15 000 erilaista hitsauslaiteratkaisua asiakkaille yli 50 eri maahan. Hitsaus- ja tuotantoautomaation edelläkävijänä Pemamek on erikoistunut automatisoidun hitsaamisen ja tuotantojärjestelmien suunnitteluun sekä valmistamiseen. Heikosten perheen perheyrityksessä on nyt vastuu siirtymässä toiselle sukupolvelle.

"Ei riitä, että olemme Suomen paras – pitää olla champions league -tasoa"

Pekka Heikonen: Pemamek perustettiin vuonna 1970 ja meidän perheemme omistuksessa tämä on ollut vuodesta 1989. Itse tulin tänne töihin vuonna 1978, jolloin työntekijöitä oli kymmenkunta. Vaimoni oli saanut hammaslääkärin sijaisuuden Loimaalta, hän odotti esikoistamme. Itse olin armeijassa ja jotain töitä piti löytää, näin päädyin töihin Pemamekille. Vuonna 1982 Pemamek siirtyi Korpivaara Oy:n omistukseen ja samassa yhteydessä aloitin yrityksen tehtaanjohtajana. Ameryhtymä osti Korpivaaran 1984 ja loppuvuodesta 1988 Amer päätti luopua kolmesta metallialan yrityksestään ja liiketoimintakaupan myötä Pemamek siirtyi omistukseeni. Aloitin yrittämisen kovalla innolla ja henkilöstö sitoutui

hienosti toiminnan kehittämiseen, kun tuttu mies yrityksen johdosta tuli kasvolliseksi omistajaksi. Olen maanviljelijäperheestä, jossa lapsesta asti kova tekeminen, yrittäjyys sekä koneet ovat aina olleet vahvasti läsnä. Tästä on varmasti lähtenyt myös ajatus siitä, että haluan tulla yrittäjäksi. Pemamekissa olemme alusta asti panostaneet vientiin ja kasvuun, ja vuonna 1993 saimme tasavallan presidentin vientipalkinnon. Koko 1990-luku oli kasvun aikaa ja 2000-luvulle tultaessa aloitimme miettimään isommin, että mitäs jatkossa tehdään. Siinä lapsetkin alkoivat innostua yrittämisestä ja

PERHEYRITYS 1 • 2020

PEMAMEK » Loimaalainen v. 1970 perustettu perheyritys » Hitsaus- ja tuotantoautomaatiovalmistaja » Liikevaihto: 80 MEUR » Henkilöstö: 250

PEKKA HEIKONEN Syntynyt: 1954 Koulutus: Koneinsinööri Tehtävä: Pemamekin hallituksen puheenjohtaja, yrittäjä Perhe: Vaimo ja kolme aikuista lasta, 7 lastenlasta Harrastukset: Erilaiset liikunnat ja Turun saaristo

JAAKKO HEIKONEN Syntynyt: 1980 Koulutus: Diplomi-insinööri Tehtävä: Pemamekin hallituksen varapuheenjohtaja Perhe: Vaimo ja kolme lasta, 11-, 9- ja 3-vuotiaat Harrastukset: Lenkkeily, mökkeily

päätimme investoida isosti perheyritykseemme. Vuonna 2003 valmistui uusi tehdas- ja toimistorakennuksemme. Se oli iso päätös meille, investoimme kerralla sen aikaisen liikevaihdon verran eli 10 miljoonan euron luokkaa. Samalla päätimme investoida osaamiseen sekä globaaleihin markkinoihin ja sillä kasvun tiellä olemme. Välillä on ollut koviakin aikoja, mutta talous meillä on ollut aina kunnossa. Vienti on vienyt meitä eteenpäin ja olemme onnistuneet rakentamaan ja vakiinnuttamaan asemamme kansainvälisenä markkinajohtajana. Kaikki tuotanto ja tuotekehitys meillä on Suomessa sekä kattava myynti- ja huoltoverkosto maailmalla. Sukupolvenvaihdoksen aloitimme kahdeksan vuotta sitten. Nuoret eli meidän kolme lastamme Jaakko, Lauri ja Mirkka omistavat tästä yhdessä nyt 60 prosenttia ja minä loput. On ollut hienoa, että nuoret ovat olleet halukkaita jatkamaan ja on

erityisen hienoa, että meidän Jaakko on operatiivisesti mukana yrityksen toiminnassa, kouluttanut itseään alalle ja tuonut uutta ajattelua sekä tulevaisuuden osaamista ja osaajia yritykseen. Mirkka ja Lauri toimivat omistajina yrityksen hallituksessa. Lisäksi hallituksessa toimii myös kolme perheen ulkopuolista asiantuntijajäsentä. Kun Jaakko oli jo pienestä pitäen tekniikasta kiinnostunut, syntyi ajatus siitä, että Pemamek säilyisi perheyrityksenä myös tulevaisuudessa. Tästä johtuen yrityksen myyntiä ei ole tarvinnut ajatella vuosien varrella. On ollut tosi upeaa päästä nuorekkaassa, kasvavassa ja dynaamisessa organisaatiossa oman yrittäjäurani loppuvuosia vetämään. Olen kyllä ollut vahvasti omistautunut yritykseen, vienyt sitä eteenpäin ja nauttinut siitä, kun henkilöstö ja asiakkaat ovat hyvin sitoutuneita Pemamekiin.

PERHEYRITYS 1 • 2020

Kannustan kyllä yrittäjiä miettimään ajoissa sukupolvenvaihdosta ja antamaan tilaa nuorelle sekä uudelle osaamiselle. Meille ei riitä, että olemme Suomen paras, pitää olla champions league -tasoa omalla alallaan. Viime vuonna saatiin perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja yhtiöön eli Juha Mäkitalo. Hän oli aiemmin meidän hallituksessamme, joten yhtiö oli hänelle kyllä jo tuttu. Samalla Jaakko siirtyi kolmen vuoden toimitusjohtajapestin jälkeen hallituksen varapuheenjohtajaksi sekä johtamaan yrityksen kansainvälistä myyntiä ja markkinointia. Sukupolvenvaihdos on sujunut minulla ilman vieroitusoireita, eikä meillä ole tullut keskinäisiä vääntöjä Jaakon kanssa. Olemme persooninakin hänen kanssaan varmaan aika samanlaisia eikä dramatiikkaa ole tarvittu. Vähän ihmettelen niitä, joilla dramatiikkaa on. Nyt teen kotoa käsin hallituksen puheenjohtajan hommia ja olen yrittänyt pitää näppini erossa yrityksen operatiivisista toiminnoista. Tämänkokoisessa yrityksessä on ihan hommaa jo omistaja-, hallitus- ja sidosryhmätyöskentelyssä. Kannustan kyllä yrittäjiä miettimään ajoissa sukupolvenvaihdosta ja antamaan tilaa nuorelle sekä uudelle osaamiselle. Pemamekia on hyödyntänyt, että näin on tehty. Jaakko Heikonen: Äiti on kertonut, että olen jo 3-vuotiaana ilmoittanut, että minusta tulee insinööri. Olin Pemamekilla jo 12-vuotiaana kesätöissä ja lukion jälkeen opiskelin konetekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä. Sen verran hairahduin, että lopputyön tein ABB:lle ja olin vuoden verran siellä töissä. Vuonna 2006 tulin Pemamekille töihin, aluksi projekti- ja myyntitehtäviin ja matkustin paljon. Aloittaminen oli helppoa, kun tunsin jokaisen työntekijän nimeltä ja henki oli koko henkilöstössä hyvä. Nousin varatoimitusjohtajaksi 2013 ja vuonna 2016 aloitin

toimitusjohtajana Pekan jäädessä pois yrityksen operatiivisesta toiminnasta. Toimin Pemamekin toimitusjohtajana kolme vuoden ajan ja samaan aikaan yrityksen liikevaihto sekä henkilöstön määrä kasvoivat merkittävästi.

Pemamekilla on potentiaalia kasvaa kansainvälisesti entisestään ja olimme pitkään puhuneet, että ulkopuolinen toimitusjohtaja olisi jossain vaiheessa hyvä juttu. Juha Mäkitalon mukaan tulo toimitusjohtajaksi keväällä 2019 oli hieno homma. Juha oli siihen mennessä toiminut Pemamekin hallituksessa kolme vuotta, joten hän tunsi taloa jo entuudestaan sekä hänellä oli vahva kokemus alalta takanaan. Perheen ja sisarusteni kanssa olemme keskustelleet kaikista isoista päätöksistä etukäteen, kuten tehdaslaajennuksesta tai muista investoinneista. Perheyritys merkitsee sitä, että toiminta on dynaamista, yrityksessä on tekemisen meininki ja kaikki ovat jutussa mukana. Meillä on hyvä porukka ja henki, työ on vaihtelevaa ja sitoutumisen aste suuri. Sitoutuminen näkyy myös tavassamme toimia. Se asiakaslähtöinen tekeminen ja asiakastarpeiden ymmärtäminen ovat olleet meidän menestystekijöitämme, joista aiomme myös pitää kiinni. Toki innovatiivisuus on myös tärkeässä roolissa menestymisessä. Ei olla Pekan kanssa tehty töitä isä-poika-parina, ehkä satunnaisia asiakascaseja, joissa tutuista kasvoista on ollut hyötyä. Perheyrityksen isoja etuja ovat nopeus ja joustavuus. Asioita saadaan nopeasti eteenpäin. Nyt pikkuhiljaa tämä alkaa kääntyä niin päin, että pääviesti tulee minulta ja siihen sitten haetaan tukea. Tästä ei kyllä draamaa saa, eivätkä välit Pekan kanssa ole tulehtuneet kertaakaan. Minulla on kolme lasta, joista vanhin on 11-vuotias. En ole asettanut toiveita tai paineita siitä, että heidän tulisi jatkaa yritystä. Jokaisen täytyy kuitenkin itse haluta tätä ja saada päättää, mitä elämällään tekee.

Olemme juuri lähdössä koko perheen voimin vuodeksi Yhdysvaltoihin, tukemaan ja kasvattamaan Pemamekin liiketoiminnan kehitystä. Työt perheyrittäjänä ovat vaihtelevia ja monipuolisia enkä näkisi itseäni tekemässä mitään muuta. Töistä tulee aina välillä paineita ja stressiä, mutta olen ymmärtänyt, että asiat eivät mene eteenpäin paineita ottamalla. Meillä on hyvä avainhenkilötiimi sekä osaava henkilöstö, jotka ovat meidän todelliset menestystekijämme myös jatkossa. Tällä hetkellä panostamme erityisesti kansainväliseen kasvuun tytäryhtiöidemme sekä paikallisten jakeluverkostoidemme avulla. Perheyrityksemme tulevaisuus näyttää siis hyvältä.

PERHEYRITYS 1 • 2020

TEKSTI: EMMI PALOMÄKI | KUVA: MIKA KANERVA

vuoden perheyritysgradu:

Listattujen perheyritysten toimitusjohtajien palkkiot kilpailukykyisiä Emmi Palomäki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sai Vuoden perheyritysgradu -palkinnon PL:n syyskokouksessa. Hän tutki, onko perheomistajuudella vaikutusta toimitusjohtajien kompensaatioihin suomalaisissa pörssiyrityksissä vuosina 2007–2016.

Huolimatta perheomistajuuden yleisyydestä toimitusjohtajan palkitseminen on saanut suhteellisen vähän huomioita aikaisemmissa perheyritystutkimuksissa. Tutkimusaihe valikoitui Palomäen työskennellessä tutkimusapulaisena Aalto-yliopiston laskentatoimen laitoksella. Hän pystyi hyödyntämään olemassa olevaa ja työn ohessa keräämäänsä aineistoa johdon palkitsemisesta sekä perheiden ja sukujen omistuksista pörssiyrityksissä. Suomalaisella aineistolla aihetta ei ollut tutkittu aikaisemmin, joten Palomäen mukaan oli kiinnostavaa nähdä, miten perheomistajuus vaikuttaa toimitusjohtajan palkitsemiseen. Palomäen tutkimuksen kohteena olivat pörssinoteeratut perheomisteiset yritykset, joissa henkilöomistajan tai perheen äänivalta ylittää 25 %. Tällä mittarilla perheomisteiset yritykset

kattavat jopa 36 % tutkimusaineistosta. Perheomistajuuden ohella tutkimus kartoitti, onko toimitusjohtajan palkitseminen erilaista, jos toimitusjohtajana toimii perheenjäsen tai ulkopuolinen ammattijohtaja. Palkitsemisen tasoa tarkasteltiin seuraavista komponenteista: kiinteä palkka, bonusperusteinen korvaus sekä osakeperusteinen palkitseminen. Lisäksi tutkittiin toimitusjohtajien kokonaisansiotasoa sekä palkitsemisen rakennetta eli muuttuvan palkan osuutta kokonaiskompensaatiosta. Lisäarvoa tuo se, että palkitsemiskomponentit on eroteltu tutkielmassa aikaisempia perheyritystutkimuksia kattavammin.

Perheyhtiöt maksavat vähemmän bonuksia Tutkimuksen keskeinen havainto on, että perheomistajuus ei lähtökohtaisesti vaikuta palkitsemisen tasoon tai rakenteeseen, kun kontrolloidaan muita palkitsemiseen vaikuttavia

PERHEYRITYS 1 • 2020

tekijöitä. Ulkopuolisen toimitusjohtajan näkökulmasta palkitsemisen taso ja rakenne ovat perheomisteisessa yrityksessä pääosin yhtä kilpailukykyisiä kuin muissakin yrityksissä. ”Tämä saattaa olla aiheellistakin, kun perheyritysten on kilpailtava pätevistä ulkopuolisista toimitusjohtajista”, toteaa Emmi Palomäki. Perheeseen kuulumattoman toimitusjohtajan näkökulmasta perheomistuksella on heikentävä vaikutus ainoastaan bonuksiin. ”Tulosta voidaan tulkita siten, että perheomistajat ovat tehokkaita valvomaan toimitusjohtajan suoriutumista. Tämä korvaa osittain bonusten tarpeellisuuden. Toisaalta havaintoon on suhtauduttava varauksella, sillä se on ristiriidassa muiden palkitsemismuuttujien suhteen, koska perheomistajuuden vaikutus ei välity kokonaiskompensaatioon tai muuttuvan palkan prosenttiosuuteen”, huomioi Palomäki.

Perheenjäsen-toimitusjohtajan kompensaatio on alhaisempi Kun listatun perheyrityksen toimitusjohtaja on perheenjäsen, hänen kompensaationsa taso on alhaisempi suhteessa ulkopuoliseen toimitusjohtajaan kiinteän palkan, bonusten ja kokonaiskompensaation osalta. ”Perheenjäsenen matalampaa kompensaatiota selittänevät muut tulonlähteet. Perheeseen kuuluvalla toimitusjohtajalla on todennäköisesti huomattava omistusosuus yrityksestä. Tästä syystä toimitusjohtaja ei välttämättä koe, että palkitsemisella on suuri merkitys, mikäli merkittävä osa toimitusjohtajan tuloista tulee omistusosuuksien myötä osinkoina.”

työpaikan säilymisestä, minkä vuoksi perheenjäsen sitoutuu yritykseen ja hyväksyy matalamman kompensaation. ”Toisaalta perheeseen kuuluva toimitusjohtaja on kuin steward, joka omistautuu perheyhtiölle ja toimii organisaation hyväksi. Siten kompensaation merkitys motivaation lähteenä on vähäinen.”

Yrityksen koko ja omistuksen keskittyminen selittäjinä Toimitusjohtajan perhesiteiden ohella yrityksen koko osoittautui merkittäväksi kompensaatiota selittäväksi tekijäksi. Yrityksen koolla sekä palkitsemisella havaittiin tilastollisesti erittäin merkitsevä ja positiivinen yhteys jokaisen palkitsemiskomponentin tapauksessa. ”Todennäköistä on, että toimitusjohtajan työ on vaativampaa suurissa pörssiyhtiöissä, ja tämä näkyy myös korkeammassa palkassa. Perheyritykset sen sijaan ovat tutkimusaineiston perusteella tyypillisesti pieniä yrityksiä.” Mitä tulee omistuksen keskittymiseen, tulosten mukaan pääomistaja hillitsee osakesidonnaista kompensaatiota, kokonaiskompensaatiota sekä muuttuvan palkan osuutta. Omistuksen keskittyminen viittaa tehokkaampaan valvontaan ja kontrolliin. Tutkimustulokset osoittavat, että merkittävällä osakkeenomistajalla on huomattava valvontaetu toimitusjohtajaan nähden suomalaisissa pörssiyrityksissä. ”Merkittävän omistuksen myötä suurilla omistajilla on usein aktiivinen rooli yrityksessä ja muita keinoja valvoa toimitusjohtajaa. Sen seurauksena tarve taloudellisille kannustimille ja erityisesti osakesidonnaiselle palkitsemiselle on vähäisempää.”

Omistuksen ja kontrollin eriytyminen on vähäistä, kun toimitusjohtajan intressit kohtaavat omistusosuuden myötä osakkeenomistajien tahtotilan. Tutkielman taustakirjallisuuden mukaan ilmiötä voi selittää myös perheen luomat tunnesiteet ja turva

Tulosta voidaan selittää myös toisin. ”Omistuksen keskittymisen vahva vaikutus erityisesti osakesidonnaisten kohdalla johtuu kenties siitä, että pääomistaja ei ole halukas vähentämään omistustaan. Ylipäänsä kiinteän palkan suosiminen merkitsee vähemmän riskiä sisältävää kompensaatiopakettia.”

Omistuksen keskittymisen vahva vaikutus erityisesti osakesidonnaisten kohdalla johtuu kenties siitä, että pääomistaja ei ole halukas vähentämään omistustaan.

Perheyritysten palkitsemistutkimuksissa on tärkeää huomioida erityisesti perheenjäsenen toimitusjohtajuus, yrityksen koon vaikutus sekä omistuksen keskittyneisyys. Tulokset osoittavat, että maantieteellisestä sijainnista riippumatta perheyritykset ovat jossain määrin samanlaisia palkitsemisen suhteen, kun kyse on perheeseen kuuluvasta toimitusjohtajasta. Tällä hetkellä Palomäki työskentelee liikkeenjohdon konsultoinnin parissa ja hän on erikoistunut sisäiseen tarkastukseen ja riskienhallintaan. Tutkimuksen myötä hän kiinnittää työssään enemmän huomiota organisaatioiden omistuspohjaan ja sen mahdolliseen vaikutukseen yrityksen toimintaan.

PERHEYRITYS 1 • 2020

Lain suojaa säällä kuin säällä Eversheds Asianajotoimisto ‑ Kumppanisi lakiasioissa Kauttamme mm. • yrityskaupat • sukupolvenvaihdokset • kiinteistösijoittaminen • immateriaalioikeudet

Ota yhteyttä:

mail@eversheds.fi

eversheds.fi

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia Me voimme auttaa yritystäsi ymmärtämään ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, kehittämään kestävän liiketoiminnan malleja ja luomaan kilpailuetua kestävillä tuotteilla ja palveluilla. Onko vastuullisuudella merkitystä bisnekselle? Me uskomme vahvasti että on. Lue lisää ja ota yhteyttä: pwc.fi/yritysvastuupalvelut

PERHEYRITYS 1 • 2020

KOLUMNI

Ajatuksia rohkeudesta, yrityksistä ja yrittäjyydestä Yrittäjyydessä tulee usein mieleen rohkeuden merkitys. Rohkeus lähtee yleensä tekemisistä, ei tekemättä jättämisistä. Jälkikäteen arvioidessamme päätöksiämme ja tekemisiämme, emme kadu tehtyjä päätöksiä, vaan tekemättä jätettyjä. Valinnat tehdään kunkin hetken mukaisilla tiedoilla ja kyvyillä. Varsinkin liiketoimintojen kasvaessa rohkeuden vaatimus kasvaa ja päätöksenteossa todennäköiset ja mahdolliset riskit on tunnistettava. Tällöin voi puuttua rohkeutta ottaa oikean tasoisia riskejä ja kantaa vastuu valinnoista. Erityisesti yrityksen kasvuvaiheeseen liittyvä hallinnan tunteen puuttuminen saattaa epäilyttää ja pelottaa; onko valittu suunta oikea ja ovatko askeleet ja investoinnit sellaisia, että ne kantavat epävarmassa tulevaisuudessa. Tällöin pelkkä rohkeus voi auttaa, että teemme vaadittavat päätökset ja etenemme valitsemallamme polulla. Entä jos matkaan tuleekin mutkia? Toimintaympäristö muuttuu, maailmantalouden tasapaino horjuu, yrityksen investoinnit osoittautuvat pehmeäksi markkinatilanteeseen nähden? Luopumisen rohkeus Olen usein miettinyt luopumisen rohkeutta, kriittistä valitun tien tarkastelua ja siihen liittyviä muutoksia. Rakennamme elämää tukijalkojen varaan ja harvoin valintoja kyseenalaistetaan. Rakennamme myös yritystoimintaa siten, että investoimme osaamiseen, yrityshankintoihin, ihmisiin, palveluihin, maantieteelliseen laajentumiseen. Varsin harvoin arvioimme kriittisesti valintojen pohjalta tehtyjä toimia ja päätöksiä. Usein päätökset ovatkin olleet oikeita, ja niinpä olemme Suomessa ja kansainvälisesti rakentaneet menestyksekkäitä yrityksiä. Rohkeus luopua kuitenkin edellyttää, että yrityksessä käydään syvällisiä pohdintoja siitä, mitkä ovat menestystekijät ja mille pohjalle niitä rakennetaan. Kirjassa Koneen ruhtinas valotetaan Koneen menestystekijöitä ja Pekka Herlinin poikkeuksellista kykyä luopua. Mikäli Kone oli tehnyt yrityshankinnan, joka integrointivaiheessa tai muuten ei osoittautunut menestykselliseksi, hän saattoi divestoida yrityksen sen kummemmin miettimättä voiko niin tehdä. Kyky luopua osoittautui kultajyväksi, jolle rakennettiin menestyksellistä laajentumista ja lukuisten yrityskauppojen kautta toiminta hitsautui kansainväliseksi menestykseksi.

Toimintaympäristön muutokset Rohkeus luopua tarkoittaa kykyä muuttua suhteessa toimintaympäristöön. Joskus päätöksiin vaikuttaneet kriteerit eivät olekaan kuvitellun kaltaisia. Tällöin voi olla vaikea myöntää, että on tehty virhevalinta. Edellyttää rohkeutta kyseenalaistaa oma tekemisensä ja muuttaa kurssia. Erityisen vaikeaa päätöksenteko on, jos liiketoiminta on kannattavaa. Tällöin pidämme mielellämme kynsin ja hampain kiinni totutuista malleista ja liiketoimintalogiikoista. Emme näe, että olemme kävelemässä kuilun partaalle ja toiminta on kääntymässä auringonlaskun puolelle. Älypuhelinten rynnistys matkaviestinliiketoiminnassa on varmaan lähiajan taloushistorian suurimpia muutoksia ja maailmanluokan matkapuhelinjätti Nokia joutui tilanteeseen, jossa totutut liiketoimintamallit muuttuivat radikaalisti. Kyky luopua matkaviestinliiketoiminnoista ja siirtyminen verkkopuolen investointeihin on merkittävimpiä päätöksiä Suomen taloushistoriassa ja näyttää siltä, että se mahdollisti Nokialle pitkäaikaisen liiketoiminnan verkkojen ja palveluiden parissa. Uudistumisen merkitys Rohkeus luopua tarkoittaa monesti rohkeutta uudistua, muuttaa omia ajatusmalleja ja toimintaperiaatteita ja sitä kautta kehittyä. Yritystoiminnan ja myös yhteiskunnan kehitys tapahtuu usein haastavien, jopa kipeiden prosessien kautta. Luopuminen vanhasta avaa mahdollisuuden uuteen ajatteluun. Rohkeus voimavarana avaa luovuuden lähteet ja asioiden uudelleen tarkastelu antaa tilaisuuden löytää jotain uutta ja mielenkiintoista. Yritystoiminnassa tämä tapahtuu kokeilun, yrityksen ja erehdyksen kautta. Ripaus rohkeutta, uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta auttaa meitä tekemään oikeita päätöksiä. Se avaa polun maailmaan, jossa virheet luovat mahdollisuuksia, epäonnistumiset uuden oppimista ja luopuminen luo vapauden yrittää ja tarkastella asioita uudella tavalla. Rohkeutta luopua kannattaa kokeilla, se voi johtaa jonkin uuden löytämiseen.

PERHEYRITYS 1 • 2020

Jukka-Pekka Joensuu Asianajaja, osakastyöpaikka Eversheds Asianajotoimisto Oy

TEKSTI: AULI HÄNNINEN

TYÖRYHMÄT – PL:n toiminnan sydän Perheyritysten liiton missiona on rakentaa kestävää suomalaista omistajuutta. Olemme suomalaisten perheyritysten koti. Yhteisössämme jaetaan avoimesti kokemuksia ja kehitetään osaamista omistajina. Uskomme, että omistajalla on väliä. Viemme ylpeinä Suomeen sitoutuneiden ja vastuullisten omistajien ääntä eteenpäin ja vaikutamme siihen, että Suomessa on jatkossakin hyvä yrittää, omistaa ja työllistää.

Perheyritysten liiton toiminta rakentuu kolmen painopisteen varaan. Ne ovat verkotu, opi ja vaikuta. Verkottumisessa tavoitteenamme on olla kasvollisten omistajien kiinnostavin kohtaamispaikka. Opi-puolella teemme työtä sen eteen, että olemme jäsentemme ensisijainen kumppani omistajaosaamisen kehittämisessä. Vaikuttamisessa haluamme, että Suomessa ymmärretään perheyrittäjyyden ja kasvollisen omistamisen kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Perheyritysten liiton toiminnan keskiössä on monipuolinen työryhmätoiminta. Työryhmätoiminnan raamina toimivat hallituksen nimeämät verkotu-, opi- ja vaikuta-työryhmät. Näiden työryhmien puheenjohtajina toimivat liiton hallituksen jäsenet. Haluamme tällä varmistaa hyvän tiedonkulun hallituksen ja työryhmien välillä. Hallituksen nimeämien työryhmien lisäksi meillä on toimiston työn apuna yhteistyöryhmiä, joissa voi olla jäseniä liiton perheyrityksistä, yhteistyökumppaneilta, tutkijoista sekä muista sidosryhmistä. Työryhmien kautta saamme toimintaamme

jäsenten äänen, on sitten kysymys vaikuttamisesta, valmennuksista taikka jatkajatoiminnasta. Työryhmät kokoontuvat neljästä kuuteen kertaan vuodessa. Työryhmät tuovat sisällön toimintaamme ja ilman työryhmiä sisällöstä puuttuisi paljon. Tästä syystä olemme hyvin iloisia siitä, että työryhmissämme on paljon aktiivisia jäseniä. Aina mahtuu kuitenkin uusia mukaan, ja työryhmien kautta pääsee rakentamaan itselleenkin merkityksellisiä verkostoja. Työryhmien kautta muodostuu toimintamme kokonaisuus, joka kehittyy ja muuttuu ajassa. Esittelen erikseen kolme yhteistyöryhmää, kaksi ovat niistä uusimmat ja kolmatta, next-työryhmää, voi kutsua myös meidän kruununjalokiveksemme, koska sillä me pääsemme erottautumaan kaikista muista elinkeinoelämän järjestöistä. Vuonna 2019 meillä aloitti hyvän omistamisen käytännöt -työryhmä, jonka tehtävänä on ollut määritellä perheyrityksille hyvän omistamisen käytännöt. Työn aikana otsikoksi

PERHEYRITYS 1 • 2020

muotoutui omistajaperheen hyvät käytännöt, jotka esittelimme ensimmäisen kerran jäsenistölle kevätkokouksessa 2019. Liiton hallitus vahvisti kommenttikierrosten jälkeen nämä käytännöt syyskuussa ja esittelimme vahvistetut omistajaperheen 10 hyvää käytäntöä syyskokouksen seminaarissa 2019. Nämä käytännöt tulevat näkymään kohtaamisissamme ja valmennuksissamme tulevina vuosina, koska uskomme, että omistajalla on väliä. Sillä on merkitystä, ketkä yrityksen omistavat, niin yhteiskunnalle, mutta tietenkin myös yritykselle. Omistaminen on työtä, suomalaiset yritykset tarvitsevat sitoutuneita ja osaavia omistajia. Tämän vuoden alussa meillä aloitti kestävän kehityksen työryhmä. Vastuullisuus on perheyritysten dna:ssa, onhan perheyrityksen ytimessä jatkuvuus ja yrityksen siirtäminen entistä parempana seuraavalle sukupolvelle. Vastuullisuus on kuitenkin laaja ja työryhmän mielestä myös hiukan abstrakti asia, mistä syystä työryhmän nimeksi tuli kestävän kehityksen työryhmä. Ryhmän tehtävänä on tehdä kestävän kehityksen teemat konkreettisiksi perheyritysesimerkkien kautta. Näin jäsenyrityksemme saavat kestävän kehityksen toimintamalleja, mutta samalla teemme myös näkyväksi sitä, mitä kaikkea perheyrityksissä on jo vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi tehty. Haluamme myös kertoa, että kestävä kehitys ei ole päämäärä, joka saavutetaan, vaan se on

jatkuva matka. Jo tämän vuoden aikana tuomme jäsenille tarinoita, sanastoa ja konkreettisia malleja teemasta. Jatkuvuus ja uudistuminen, nämä yhdistyvät perheyrityksessä. Perheyrityksen sanotaan olevan lainassa seuraavilta sukupolvilta. Näistä lähtökohdista ei ole ihme, että erotumme positiivisesti muista elinkeinoelämän järjestöistä siinä, että olemme saaneet toimintaamme mukaan myös jäsenistömme nuoren sukupolven. Tätä toimintaa suunnittelee ja ohjaa Next-työryhmä. Nextien vuoden päätapahtuma on pitkään ollut Talviakatemia, joka tänä vuonna järjestettiin tammi-helmikuun vaihteessa. Muita tapahtumamuotoja ovat olleet yritysvierailut ja nextien afterworkit, joihin olemme saaneet erinomaisia puhujia yhteiskunnan eri alueilta, viimeksi Pekka Haaviston vihreistä. Tietenkin ohjelmasta löytyy myös vapaamuotoisempaa yhdessäoloa. Nextit työstivät vuoden alussa omaa jatkajatoiminnan strategiaa ja tämän myötä näemme varmasti jo tänä vuonna myös uusia tuulia. Työryhmät on loistava tapa päästä verkottumaan vieläkin paremmin ja toisaalta me toimistossa saamme työryhmiltä ideoita, apua ja tukea, jotta palvelumme ovat nyt ja tulevaisuudessa sellaisia, jotka kiinnostavat jäseniä. Jos olet kiinnostunut työryhmätoiminnasta, ole yhteydessä toimistoon jasenpalvelu@perheyritys.fi, niin kerromme lisää.

Tällä hetkellä meillä toimivat seuraavat yhteistyöryhmät: yhteistyöryhmä

puheenjohtaja

toimiston vastuuhenkilö

Milla Lappalainen, Aho Group Oy

Pauliina Tornberg

Next Level

Pekka Suominen, Raute Oyj

Mikko Pellinen

Tutkimus

Lena Jungell, Oy Karl Fazer Ab

Krista Elo-Pärssinen

100-vuotiaat

Peter Therman, Hartwall Capital Oy Ab

Krista Elo-Pärssinen

Perhe sijoittaa

Johanna Jouhki, Thominvest Oy

Krista Elo-Pärssinen

Päämäärätietoinen omistaja

Torkel Tallqvist, Hartwall Capital Oy Ab

Krista Elo-Pärssinen

Hyvän omistamisen käytännöt

Philip Aminoff, Veho Oy Ab

Krista Elo-Pärssinen

Kokeneet omistajat

Pekka Laitinen, Varova Oy

Mikko Pellinen

Historiakirjaprojekti -kirjatoimikunta

Magnus Bargum, Algol Oy

Krista Elo-Pärssinen

Yhteistyöyritykset

Auli Hänninen, PL

Arja Säynätkari

Strategiset kumppanit

Auli Hänninen, PL

Arja Säynätkari

Kestävä kehitys

Ia Adlercreutz, Spikesafe Oy

Auli Hänninen.

PERHEYRITYS 1 • 2020

TEKSTI / KUVAT: PAULIINA TORNBERG JA SINI-MARJA ANT-WUORINEN

WINTER ACADEMY KOKOSI NEXTIT RUKALLE 30.1.-2.2.2020

perheyritysten nuoren jatkajapolven edustajien eli nextien vuotuinen päätapahtuma Talviakatemia oli tänä vuonna kansainvälinen Winter Academy, jossa oli edustettuna kaikkiaan 13 eri kansallisuutta eri puolilta maailmaa. Tapahtuman teemoja olivat tulevaisuuden menestystekijät ja vastuullisuus. Saapumispäivänä torstaina pääsimme tutustumaan perheyritys Rukakeskus Oy:n tarinaan ja toimintaan yrityksen CDO Maria Fonsellin johdolla. Vierailimme myös vastavalmistuneessa Ruka Valley -hotellissa. Perjantaina suuntasimme Rukalta muutaman kilometrin päähän Oivangin Lomakartanoon, jossa vietimme mielenkiintoisen päivän strategisten yhteistyökumppaniemme PwC:n, OP:n ja Fennian workshopien parissa. Workshopeissa ryhmät keskustelivat johtajuudesta räiskyvän rakovalkean äärellä, käsittelivät vastuullisuuden hyötyjä suomalaisten esimerkkiyritysten avulla, sekä pohtivat ja testasivat erilaisten strategisten päätösten vaikutusta vastuullisuuteen. Lauantaiaamu lähti käyntiin energisesti Growth Triben Suomen toimitusjohtajan, Anssi Rantasen energisellä avauk-

sella. Anssi uskoo, että tulevaisuuden työelämässä voittajia ovat ne, jotka uskaltavat kehittyä, oppia eivätkä toisaalta pelkää epäonnistua. Perheyritystensä historiaa sekä tulevaisuuden visioita avasivat Brigitta Deák (Biofilter) ja Lauri Voipio (Vaisala, Novametor Oy). Kansainvälisen FBN verkoston tuoreita kuulumisia kuulimme Brigitalta sekä Simon Torresilta (Grupo Contempo) ja Mehrad Jabensarilta (Sepahan Industrial Group).

PERHEYRITYS 1 • 2020

Vauhdikas päivä jatkui osallistujien oman mielen mukaan tuulisissa Rukan rinteissä, husky- tai porosafarilla ja vauhdikkaimmat kisailivat mönkijärallin merkeissä. Tapahtumapäivät huipentuivat vapaaseen verkostoitumiseen suussa sulavien illallisten merkeissä. Aterioita sulateltiin välillä tanssilattialla, välillä karaokelavalla. Suuret kiitokset kaikille mukana olleille sekä mahtaville yhteistyökumppaneillemme! Oli hienoa saada viettää viikonloppu näin avoimen, välittömän ja vilpittömästi innostuneen ryhmän kanssa.

Hei sinä perheyrityksen nuori jatkaja eli Next, Toivomme, että liityt seuraamme myös ensi vuonna Talviakatemiassa. Merkitse siis päivämäärät 28.-31.1.2021 jo nyt ylös kalenteriisi! Paikka tarkentuu vielä, mutta lupaamme jo tässä vaiheessa, että mielenkiintoista ja monipuolista ohjelmaa ovat varmasti luvassa ensi vuonnakin, talvisissa olosuhteissa. Mikäli haluat kuulla lisää tai kysyä Next-toiminnasta yleisesti, otathan rohkeasti yhteyttä: Pauliina Tornberg, pauliina.tornberg@perheyritys.fi

PERHEYRITYS 1 • 2020

TEKSTI: ANNA GUSTAFSSON | KUVAT: OLLI HÄKÄMIES

Tiedon hyödyntämisellä uusia mahdollisuuksia Datan hyötykäyttö on yhä useamman yrityksen ulottuvilla. Tiedolla, sen hallinnalla ja datan mahdollisuuksien hyödyntämisellä on valtava kilpailuetu markkinoilla, sanoo OP:n tietojohtaja Sameli Mäenpää.

PERHEYRITYS 1 • 2020

Taloudellinen tase ei välttämättä enää kerro koko totuutta yrityksen menestyksestä, sanoo OP:n tietojohtaja Sameli Mäenpää. Mäenpää kehottaa miettimään globaaleja suuryrityksiä. Useimpien todellinen markkina-arvo perustuu niiden hallussa olevaan dataan ja sen hyödyntämiseen. Taloudellisen taseen rinnalla pitäisikin puhua tietotaseesta, eli siitä, kuinka hyvin yritys käyttää edukseen liiketoiminnassaan datan antamat mahdollisuudet, Sameli Mäenpää kuvaa. ”Datalla itsessään ei ole mitään arvoa. Isokin tietomäärä on kuin kasa kiviä, josta vasta jalostuksen kautta syntyy timantti. Samaan tapaan lisäarvoa syntyy, kun data valjastetaan yrityksen liiketoiminnan edistämiseen”, Mäenpää sanoo.

”Pelot liittyvät monesti siihen, että ihmisille on epäselvää, mihin tietoa käytetään. Mutta jos yritys on luotettava ja tiedon hyödyntäminen läpinäkyvää, ongelmaa ei ole”, Sameli Mäenpää sanoo. Parantamisen varaa on edelleen siinä, kuinka hyvin asiakkaille viestitään niistä hyvistä puolista, mitä datan kerääminen ja hyödyntäminen asiakkaille tuo, Mäenpää myöntää. Hän ottaa esimerkiksi tekoälyratkaisut. Yksi ison datamäärän keräämisen selkeä hyöty on, että tekoäly on mahdollista valjastaa tuottamaan ratkaisuja ja palveluja datan pohjalta. Tehtäviä voivat olla esimerkiksi sairausdiagnoosien tekeminen tai erilaisten yhtäläisyyksien havaitseminen suuresta tietomäärästä.

Viestintää mahdollisuus parantaa

Tekoäly ihmisen palveluksessa

Yritykset ovat heränneet datan mahdollisuuksiin, mutta samaan aikaan kuluttajat ovat tulleet tietoisemmiksi siitä, että yrityksille kertyy asiakkaistaan varsin paljon tietoa. Jopa 75 prosenttia ihmisistä on varovaisia jakaessaan tietoa itsestään esimerkiksi netissä, Mäenpää kertoo. Mutta toisaalta saman tutkimuksen mukaan 60 prosenttia ihmisistä on valmis antamaan tietonsa yrityksen käyttöön, jos siitä on hyötyä myös käyttäjälle, ei vain yritykselle.

Tekoälyä voidaan myös hyödyntää asiakaspalvelussa pankki- ja vakuutusalalla. OP:lla on käytössä netissä chat-asiakaspalvelu, jossa tekoäly hoitaa jo 70 prosenttia pankkipuolen yhteydenotoista ja puolet vakuutuspuolen kyselyistä. Viime vuonna OP:n chat-bot vastasi 200 000 asiakkaan yhteydenottoon. Tekoälyä eivät sido työajat ja se vastaa uupumatta kaikkiin kysymyksiin. Asiakkaille kerrotaan selkeästi, että he keskustelevat tekoälypohjaisen palvelun kanssa ja tyytyväisyys palveluun on ollut kyselyissä lähes 70 prosenttia. Ammattilaisten hoitamalle asiakaspalvelulle jää mahdollisuus keskittyä asiakkaiden monimutkaisempiin tiedusteluihin, sillä luovuus ja intuitio ovat edelleen ihmisen vahvuus, jota kone ei voi korvata. Tekoäly on tukiäly, Sameli Mäenpää muistuttaa. Paras lopputulos syntyy, kun ihminen osaa hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia helpottamaan ja tehostamaan omaa työtään. OP panostaa omien työntekijöidensä tekoälyosaamiseen kouluttamalla koko henkilökunnan, 12 000 ihmistä vähintään perustaidoilla tekoälystä. ”Kaikkien ei ole tarpeen olla koodareita, mutta kun ymmärtää perusteet, voi omasta työstään tunnistaa niitä kohtia, joissa tekoälyä voi hyödyntää”, Sameli Mäenpää kuvaa.

Vuorovaikutus edelleen tärkeää Datan hyötykäyttöön pohjautuva teknologia on tullut yhä useamman kokoluokan yrityksen ulottuville. Investointien hinnat ovat tulleet alas ja myös pk-yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää dataa asiakaskokemuksen parantamiseen. Vaikka Sameli Mäenpää miettii työkseen erilaisia työkaluja ja tapoja, joilla ihmiset ja yritykset voivat hyötyä teknologian huimasta kehityksestä, hän näkee edelleen myös ihmisten keskeisen vuorovaikutuksen tärkeänä. ”Vaikka teknologian avulla on mahdollista tehostaa yritysten toimintaa ja ymmärtää asiakasta paremmin, kasvokkain tapahtuva asiakaskokemus on edelleen tärkeä, eikä ole häviämässä mihinkään. Nämä kaksi kehityssuuntaa vahvistavat toisiaan”, Mäenpää uskoo.

PERHEYRITYS 1 • 2020

UUDET JÄSENET

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Leafhill Solutions Oy

Jäseneksi Perheyritysten liittoon? Perheyritysten liitossa eri tilanteissa olevat omistajat voivat jakaa kokemuksia, oppia toisiltaan ja muodostaa suhteita, jotka kantavat läpi elämän. Jäseniimme kuuluu eri ikäisiä, eri rooleissa toimivia jäseniä. Osa toimii operatiivisissa tehtävissä, osa hallituksessa ja osa on aktiivisia omistajia – nykyisiä tai tulevia. Kaikkia jäseniämme yhdistää halu kehittää itseään taitavana omistajana.

Toimialana palvelutoiminta (logistiikkapalvelut) ja yrityksen liikevaihto 0,5 MEUR. Yritys työllistää seitsemän työntekijää tällä hetkellä. Kotipaikka on Huittinen ja toisen sukupolven johdossa oleva yritys on perustettu 2010. Pääomistaja Janne Lehtimäki.

Lue lisää: perheyritys.ﬁ/liityjäseneksi

Nuorten väylä Nuorten Väylän toimialana on terveys- ja sosiaalipalvelut. Yritys

Keski Company

tuottaa laadukasta lastensuojelunpalvelua Kymenlaakson alueella.

Yrityksen toimiala on teollisuus. Tuttuja tuotteita ovat mm. Rinkelit, jotka valmistuvat Suonenjoella. Yrityksen liikevaihto on 2,8 MEUR ja se työllistää 13 henkilöä. Kolmannen sukupolven perheyritys on perustettu vuonna 1946. Pääomistajana

Nuorten väylä tuottaa avopalveluita, kuin myös sijaishuollon palveluita. Yrityksen liikevaihto on 2,1 MEUR ja se työllistää 45 työntekijää. Perheyritys on perustettu vuonna 2016 ja sen pääomistajia ovat Anna-Leena Kailio ja Jussi Kailio, Tuomas Konttinen sekä Jutta Rinkinen.

Sami Haara.

Toivotamme uudet jäsenyrityksemme lämpimästi mukaan Perheyritysten liittoon sekä mukaan toimintaamme!

DevCo on kehitysyhtiö ja aktiivinen omistaja, jonka tavoitteena on rakentaa pitkällä aikavälillä globaalisti johtavia yrityksiä valikoiduilla nichetoimialoilla. Toivottavasti nähdään tulevina kuukausina Perheyritysten liiton tilaisuuksissa!

L U E L I S Ä Ä TO I M I N N A S TA M M E S E K Ä T I I M I S TÄ M M E O S O I T T E E S S A W W W. D E V CO. F I

PERHEYRITYS 1 • 2020

LYHYESTI

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Omistajuuden professuurihanke etenee Omistaminen on työtä, joka vaatii osaamista, omistautumis-

jen pitäisi yhdistää voimansa ja saada Suomeen omistajuu-

ta sekä jatkuvaa itsensä haastamista ja uudistumista. Haluamme

den professuuri. Meillä on hankkeessa mukana Perheyritysten

Perheyritysten liitossa olla tukemassa omistajaosaamisen kehit-

liiton lisäksi EK, SY, Pörssisäätiö, Pääomasijoittajat, Fiban eli

tämistä. Tärkeä avaus teemaan liittyen on omistajuuden professuuri

Enkelisijoittajat ja Tela. Olemme nyt alkuvuoden aikana kiertä-

-hanke. Olemme yhdessä kumppanien toteuttamassa Suomeen

neet seitsemän yliopistoa. Näiden yliopistojen joukosta valitsem-

lahjoitusvaroin omistajuuden professuuria. Hanke sai alkunsa Tero

me yliopiston tai yliopistot, jonka kanssa jatkamme keskusteluja.

Luoman loppuvuonna 2018 julkaisemasta kirjasta ”Osaava omis-

Uskomme, että meillä aloittaa viimeistään syksyllä 2021 Suomen

taja”. Tero haastaa kirjassaan ja on sen jälkeen haastanut ihmisiä

ja ehkä Euroopankin ensimmäinen omistajuuden professori teh-

ja organisaatioita eri tilaisuuksissa siihen, että eri omistajataho-

tävässään jossakin Suomen yliopistossa.

Vuoden Perheyritys palkitaan Peter Fazer –palkinnolla kevään EFB Summitissa Vuoden Perheyritys 2020 palkitaan Peter Fazer –palkinnolla

2012 kunnianosoitus nimettiin Peter Fazer -palkinnoksi, jonka

kevään EFB Summitin yhteydessä toukokuussa

suunnittelijaksi ja toteuttajaksi valittiin kuvanveistäjä Taisto

Peter Fazer -palkinto on Perheyritysten liiton myöntämä tunnustus perheyrityksen omistajaperheelle tai -suvulle sen työstä perheyrityksen omistajana. Perheyrityspalkinnolla halu-

Rauta. Ensimmäinen Peter Fazer -nimeä kantava palkinto jaettiin vuoden 2013 Perheyritystapahtumassa. Kiitos ehdotuksista vuoden 2020 palkinnon saajaksi! Lopullisen päätöksen palkinnon saajasta tekee palkintoraati.

amme kertoa, että omistajalla on väliä. Perheyrityspalkinto on jaettu vuodesta 2004 alkaen. Vuonna

Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle Fennia on yritysten, yrittäjien ja kotitalouksien taloudellisen turvallisuuden kumppani. Tarjoamme ratkaisut myös säästämiseen ja sijoittamiseen. Elo on Fennian työeläkevakuutuskumppani. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

Tutustu fennia.fi ja elo.fi

PERHEYRITYS 1 • 2020

KYSY ASIANTUNTIJALTA

Kysy asiantuntijoilta on palsta, jonka tarkoituksena on tarjota yhteistyökumppaniemme ja omien asiantuntijoidemme vastauksia ajankohtaisiin ja kiinnostaviin perheyrityksiin liittyviin kysymyksiin. Palstaa julkaistaan jokaisessa Perheyritys-lehden numerossa. Onko sinulla mielessäsi kysymys, johon haluaisit asiantuntijoiden vastauksen? Ehdota sitä meille, niin etsimme siihen vastauksen! Lähetä kysymysehdotuksesi sähköpostilla: johanna.vesikallio@perheyritys.fi

Missä perheyritykset voisivat olla rohkeampia

yritystoiminnassa on helppo korostaa rohkeuden merkitystä ja uskallusta ottaa riskejä. Olen usein miettinyt luopumisen rohkeutta, kriittistä valitun tien tarkastelua ja siihen liittyviä toimenpiteitä ja muutoksia. Rohkeus luopua edellyttää, että voimme käydä syvällisiä keskusteluja siitä, mitkä ovat yrityksen menestystekijät ja mille pohjalle niitä rakennetaan. Rohkeus luopua tarkoittaa kykyä muuttaa tehtyjä päätöksiä suhteessa toimintaympäristöön. Erityisen vaikeaa tämä on tilanteessa, jossa liiketoiminta on kannattavaa. Tällöin pidämme mielellämme kiinni totutuista malleista. Emme näe, että olemme kävelemässä kuilun partaalle ja liiketoimintamallit ovat kääntymässä auringonlaskun puolelle. Rohkeus luopua tarkoittaakin monesti rohkeutta uudistua. Vanhasta luopuminen avaa mahdollisuuden uuteen ajatteluun, uuteen maailmaan.

ja että yritysostojen toteuttamisen ei pidä koskaan olla itsetarkoitus. Parhaassa tapauksessa strategiaan sopivat yritysostot voivat kuitenkin olla tärkeä työkalu yrityksen kasvun vauhdittamisessa sekä globaalissa kilpailussa menestymisen kannalta tärkeiden kyvykkyyksien vahvistamisessa. Viime vuonna DevCon omistamat yritykset – venttiilivalmistaja Vexve Armatury Group ja bioteknologiayritys Medix Biochemica – toteuttivat kaksi strategioihinsa sopivaa lisäyritysostoa ulkomailta, ja jatkamme molemmissa yhtiöissä aktiivista yritysostomahdollisuuksien kartoittamista orgaanisen kasvun tukemisen ohella. Tavoitteemme on tarjota kasvuhaluisille keskisuurille yrityksille laaja-alaisia lisäresursseja, jotta ne voivat ostokohteeksi päätymisen sijaan itse toimia omien alojensa konsolidaattoreina.

Jukka-Pekka Joensuu Asianajaja, osakas Eversheds Asianajotoimisto Oy

Lauri Stadigh DevCo Partners Oy (partner) Vexve Armatury Group (hallituksen jäsen)

suomessa on useita hienoja ja rohkeita perheyrityksiä. Tavattuani toistasataa suomalaista perheyritystä DevCon perustamisesta lähtien, rohkenen kuitenkin väittää, että maamme ”mittelstand” voisi olla vieläkin rohkeampi yritysostojen suhteen. On toki selvää, että sopivien ostokohteiden löytäminen, analysointi, hankkiminen, ja integrointi vaativat paljon työtä

ilman epävarmuutta tai pelkoa ei ole rohkeutta. Rohkeutta tarvitaan siihen, että yritys ei liian varhaisessa vaiheessa sulje pois innovatiivisuuden, aloitteellisuuden, uudistumisen tai kasvun ajatuksia, vaan testaa niitä mm. kumppaniverkostossa. Yksi yrityksen kumppanien tehtävistä on yhdessä tarkastella epävarmuuden elementtejä sekä hallita ja poistaa niitä. Perheyrityksessä rohkeutta tarvitaan siihen, että puolustetaan ja tehdään näkyväksi valitut missio ja arvot. Niin

PERHEYRITYS 1 • 2020

B2C- kuin B2B-toiminnassa julkituodut ja toimivat arvot ovat jatkuvasti muodissa olevaa pääomaa. Kolmantena asiana kannustan tutustumaan käynnissä olevaan tiedon ”vallankumoukseen” eli perehtymään omaan toimialaan liittyvään ja hyödynnettävään dataan ja siihen yhdistettävissä olevaan tekoälyyn kasvun ja jatkuvuuden lähteenä.

Heikki Peltola johtaja, OP Pk-yritysasiakkaat

yitysten johtamisessa katse tulisi aina olla halutussa tavoitetilassa. Selkeä ja kirkas suunta on erityisen tärkeä nyt, kun eletään työelämän murrosvaihetta. Yrittäjänä se tarkoittaa rohkeutta tehdä päätöksiä ja linjauksia oman yritystoiminnan menestyksen varmistamiseksi. Liiketoiminnan linjaukset yleensä määrittelevät, mihin keskitymme tulevaisuudessa. Mitä tarvitaan lisää ja mistä tulisi luopua? Näitä kysymyksiä puntaroidessa on ensisijaisen tärkeää selkiyttää myös osaamisen nykytila: Minkälaista osaamista meillä on nyt ja mitä tarvitsemme tulevaisuudessa? Rohkeutta siis uuden ja välttämättömän oppimiseen sekä nykyisen osaamisen kehittämiseen. Ja mikäli nykyresurssit eivät riitä, peräänkuulutan uskallusta ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden hyödyntämiselle. Kaikkea osaamista ei tarvitse olla itsellä!

kasvussa! Kasvu mahdollistaa muun muassa työn mielekkyyden ylläpitämisen, monipuoliset urapolut, innovaatiot, osaamisen kehittämisen, henkilöstön sitouttamisen, uudenlaiset palkitsemismallit sekä tärkeimpänä omistaja-arvon kasvattamisen. Jarruna kasvulle on usein epävarmuus tulevasta markkinatilanteesta. Tämä ilmenee PwC:n CEO Survey -raportista. Suomalaisista toimitusjohtajista jopa 73 % näki talouden kasvuvauhdin hidastuvan. Uudenlaisia markkinoita on lähes mahdotonta vallata samoilla tuotteilla tai palveluilla kuin aiemmin, katteen kärsimättä. 1/4 kyselyyn vastaajista on sitä mieltä, että pelkästään ilmastonmuutosaloitteet johtavat heidän organisaatiossaan uusiin tuote- ja palvelumahdollisuuksiin. Kasvu ei muuttuvassa ympäristössä onnistu, ellei myös ole rohkeutta tehdä kauppaa. Rohkeutta kasvuun saattaa löytyä, kun päätösten takana on oikeaa ja ajantasaista tietoa, uusien markkinoiden asiantuntijoita sekä johdolla, hallituksella ja omistajilla selkeä suunta ja roolit.

Jani Järvensivu PwC:n omistajayrittäjäpalvelut

Katja Ekman Työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

PERHEYRITYS 1 • 2020

PL TAPAHTUMAKALENTERI

2020

14 huhtikuu

Perheyritysilta PL toimisto klo 17:00 - 19:30 Illan isäntänä OP. Tule kuuntelemaan ajankohtaisista aiheista ja verkostoitumaan perheyrittäjien kanssa. Perheyritysilloissa on asiaa ja vapaata keskustelua sopivassa suhteessa.

28 huhtikuu

22 24 huhtikuu

Sukupolvenvaihdos -Miten teen sen onnistuneesti? Saamme erilaisia näkökulmia ja tietoa sukupolvenvaihdoksista asiantuntijapuheenvuorojen ja case-esimerkkien kautta.

toukokuu

14 17 26 toukokuu

toukokuu

FBN NxG Summit Bulgaria Together we stand strong! FBN:n NxG Summit järjestetään 14.-17.5. Pravetsissa Bulgariassa. Ilmoittautumisohjeet löydät nettisivuiltamme!

Tule mukaan tutustumaan saksalaiseen yritystoimintaan ja -kulttuuriin! Vierailemme mm. Saksan teollisuus- ja kauppakamarien kattojärjestö DIHK:ssa, Suomen suurlähetystössä ja ESMT:n Hidden Champions instituutissa. Tapaamme myös paikallisen Die Familienunternehmer -järjestön jäsenyrittäjiä. Ilmoittaudu 31.3. mennessä!

Uskallanko valita ulkopuolisen? PL toimisto klo 8:30-11:00 Milloin perheyritykseen kannattaa hakea osaamista perheen ulkopuolelta? Miten omistajana onnistun perheen ulkopuolisen hallituksen jäsenen ja johtajan rekrytoinnissa? Järjestämme yhdessä Helsingin hallituspartnerit ry:n ja Momentous Oy:n kanssa aamupäivätilaisuuden ulkopuolisen johdon ja hallituksen jäsenen rekrytointiin liittyen.

Päivien teemat ovat: 28.4. Sukupolvenvaihdos prosessina 3.6. Sukupolvenvaihdos ja verotus 28.9. Sukupolvenvaihdoksen tärkeät sopimukset 29.10. Uusi alku ja kuohuviini-tasting

toukokuu

Tutustumismatka Berliiniin

Mediavalmennus PL toimisto, Helsinki Opi vakuttaavaksi ja vakuuttavaksi esiintyjäksi. Valmennuksen jälkeen tiedät mitä sanoa kun toimittaja pyytää haastattelua. Mitä kannattaa sanoa ja mitä jättää sanomatta. Saat myös vinkkejä miten lisätä oman yrityksesi medianäkyvyyttä sekä miten varautua mahdollisiin kriisitilanteisiin jo ennalta.

Tunne perheyrityksesi tuloslaskelma ja tase PwC, Helsinki Nyt katse yrityksen taloudellisiin tunnuslukuihin. Mitä eri tunnusluvut kertovat yrityksestä ja miten niitä tulkitaan? Tehokas päivän valmennus järjestetään yhdessä PwC:n ja OP:n kanssa. Valmennus on maksuton PL:n jäsenille!

28 29 toukokuu

7th EFB Summit 29.5. PL Kevätkokous 28.5. Helsinki Kevät huipentuu EFB Summitiin! Teemana Family Businesses Values - An intangible asset that guides decision making for the Long Term Tutustu ohjelmaan ja huikeisiin puhujiin nettisivuillamme. Muistathan samalla ilmoittautua myös PL:n kevätkokoukseen.

Katso lisää: perheyritys.fi Lisätietoa saat jäsenpalvelustamme jasenpalvelu@perheyritys.fi, p.050 566 1592

PERHEYRITYS 1 • 2020

UUSI TAPAHTUMA YRITYKSILLE JA HALLITUSOSAAJILLE Keskiviikkona 27.5.2020 TähtiAreena, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

#Hallituspaikka2020 #tulevaisuudenhallitustyöskentely www.hallituspaikka.fi

TEEMANA TULEVAISUUDEN HALLITUSTYÖSKENTELY Keynote-puhujina

MATTI ALAHUHTA Eteenpäin katsova hallitustyö

KIRSI PIHA

Hallitustyön ravistelu 2020-luvulle – Miten menestyä kiihtyvän muutoksen maailmassa?

PHILIP AMINOFF Omistajan rooli hallitustyössä

TAPAHTUMAN JÄRJESTÄÄ YHTEISTYÖSSÄ

Liput:

Myynnissä myös kumppanuuspaketteja!

www.yritys.fi/perhe

YLPEÄSTI SUOMALAINEN PERHEYRITYS! Suomalainen perheyritys

-merkki on Broman Groupin aloitteesta syntynyt, Perheyritysten liiton jäsenille tarkoitettu merkki. Merkki symboloi kannattavaa kasvua, pitkäjänteisyyttä, yli sukupolvien kurkottavaa toimintatapaa ja vastuullisuutta – arvoja jotka sisältyvät lukemattomien suomalaisten perheyritysten toimintatapaan. Onhan sinun perheyrityksellä jo merkki käytössä?

PERHEYRITYSLEHTI 2/2020 ILMESTYY KESÄKUUSSA!

TEEMA: Rakkaus