Perheyritys -lehti 1/2018 by Perheyritysten liitto

PERHEYRITYS

Teema:

Konflikti

PERHEYRITYS 1 â&#x20AC;¢ 2018

PERHEYRITYSFAKTA

" 2

”In a healthy family business decisions are made at the lowest level in the organizational structure where the responsibility lies." Lähde: David Bork: The Little Red Book of Family Business

PERHEYRITYS 1 • 2018

Puheenjohtajan huomio

Kiitollisuutta ja rakkautta ”Laps’ Suomen, älä vaihda pois sä maatas ihanaa.” Näillä Zacharias Topeliuksen runon sanoilla isoisäni aloitti muistojen kirjan, jonka sain häneltä lapsena. Runo on ollut mielessäni vuosikymmenten saatossa tehdessäni valintoja elämässäni. Varsinkin 100-vuotiaan itsenäisen Suomen juhlallisuuksien yhteydessä pohdin suhdettani isänmaahan, elämäntapaamme ja niitä arvoja, jotka olen perheeltäni saanut. Päällimmäisenä mielessäni on syvä kiitollisuus. Kiitollisuus isänmaalle ja elämälle. Olen kiitollinen rehellisyyttä arvostavasta, käytännönläheisestä kulttuuristamme. Meillä on kyky yhteistyöhön kansakunnan sisällä, varsinkin kiperän paikan tullen. Voimme nyt, 100 vuotta sisällissodan jälkeen, olla syvästi kiitollisia siitä, että olemme pystyneet rakentamaan hyvän maan elää ja tehdä työtä. Yritykset menestyvät keskimäärin paremmin kuin aikoihin, Suomi on matkailumaana useiden kansainvälisten rankingien kärjessä, start up -kulttuuri ja yrittämisen arvostus ovat huipussaan, suomalaiset tuntevat luottamusta tulevaisuuteen. Isoisäni välittämän runon ajatus on viisas. Suomen itsenäistymisessä 1917 ratkaiseva merkitys oli sen aikaisella ns. itsenäisyyssenaatilla. Senaatin jäsenillä oli selkeä näkemys yhteiskunnallisista muutoksista ja historiallisen hetken mahdollisuudesta, johon oli tartuttava. Heillä oli myös vahva tahtotila sekä rohkeus viedä itsenäistymisprosessi läpi. Samanlainen kyky näkemyksellisyyteen, vahvaan tahtotilaan ja rohkeuteen leimaa menestyviä yhteiskuntia, yrityksiä ja ihmisiä. Näiden hyveiden lisäksi haluaisin omalta osaltani olla välittämässä lapsilleni ja lähimmäisilleni rakkaudellisuuden merkitystä elämässä. Saattaisin aloittaa lapsilleni antamani muistojen kirjan ajatuksella ”Mitä ikinä teetkin, tee se rakkaudella, kiitollisena tästä päivästä”.

PÄIVI LEIWO Perheyritysten liiton hallituksen varapuheenjohtaja

PERHEYRITYS 1 • 2018

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki Digilehti lehti.perheyritys.fi

s. 27

PÄÄTOIMITTAJA Johanna Vesikallio johanna.vesikallio@perheyritys.fi / +358 40 722 4092 TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET

Minna Juti

Jaana Laitinen

Antti Marttinen Kauko Ollila Annukka Oksanen Liisa Takala Olli Urpela Meeri Utti Aleksi Vienonen OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi ULKOASU Emma Hyökyvaara PAINOPAIKKA EuraPrint, Eura ISSN-TUNNUS 1795-8075

s. 30 s. 6

PERHEYRITYS 1 • 2018

s. 6

PERHEYRITYS 1/18 Tässä lehdessä Kiitollisuutta ja rakkautta

Vain harvat asiat ovat liian vaikeita sovittaviksi

Uudet jäsenet ja lyhyesti

Olli Rehn

Kolumni: Lainsäätäjiä joka lähtöön

Verkkoturva kuntoon

Asiantuntijakirjoitus: Capman

Kolumni: Miten teillä riidellään?

Seuraajat: "Isä eli ja hengitti yrityksen kautta"

Suurta osaa yritysten kohtaamasta rikollisuudesta ei ilmoiteta mihinkään

Sydämen asia: Kauniimman maailman lähettiläät

Suomalaisilla suuriyrityksillä vauhti päällä

Rakastetaanko minua?

Miksi kaikki isot uudistukset menevät mönkään?

PERHEYRITYS 1 • 2018

Minna Helle on neljättä vuotta valtakunnansovittelijana. Työmarkkinakonflikteista hänellä on jo kokemusta 20 vuodelta. Se riittää kirjan kirjoittamiseen. Helteen kohta ilmestyvän kirjan kustantaa Otava.

PERHEYRITYS 1 • 2018

Kohtaaminen MINNA JUTI MEERI UTTI

Valtakunnansovittelija Minna Helle uskoo neuvottelutaitoihin ja hyvään kommunikaatioon

Vain harvat asiat ovat liian vaikeita sovittaviksi Valtakunnansovittelija Minna Helle olisi tyytyväinen, jos Suomessa kaikilla elämänaloilla kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota hyvien neuvottelutaitojen oppimiseen. Se antaisi hänen mielestään koko kansakunnalle entistä paremmat lähtökohdat työelämän ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseen.

PERHEYRITYS 1 • 2018

Kun keskustellaan Minna Helteen kanssa konflikteista ja niiden ratkaisemisesta, ollaan varmasti jo perimmäisten totuuksien äärellä. Hänen kokemuksensa ja taitonsa ovat kiistattomat. Silti alkuun tuntuu hämmentävältä, kun hän toistaa sinnikkäästi sanoja luottamus, avoimuus ja hyvä kommunikaatio. Hän palaa niihin kerta toisensa jälkeen puhutaanpa sitten konfliktin syntyyn johtavista tekijöistä tai konfliktin purkamisen työkalupakista. Haastattelija alkaa jo kaivata vaihtoehtoja, odottaa lisää räväköitä ilmaisuja, joilla voisi koukuttaa tämän jutun lukijat. Lopulta on uskottava, että totuus piilee noissa neljässä sanassa. ”Jos ihmisillä olisi nykyistä paremmat kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot, erimielisyydet eivät johtaisi konflikteihin ja riitoihin yhtä usein kuin nyt”, Helle perustelee. Se olisi hänestä toivottavaa, sillä riidat kuluttavat ja stressaavat osapuolia. Jos osaisimme neuvotella paremmin, elämämme olisi parempaa. Olisimme onnellisempia ihmisiä. ”Puhumattakaan siitä, miten paljon parempaa tulevaisuutta voisimme rakentaa, jos osaisimme hyvien neuvottelutaitojemme avulla sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Siinä olisi valtava potentiaali”, hän lisää.

Helle perää neuvottelu- ja konfliktinselvittämistaitojen ottamista koulujen ja yliopistojen pakollisiin opetusohjelmiin. Se lisäisi koko kansakunnan valmiutta vastata työelämän ja yhteiskunnan rakenteiden muutostarpeisiin, joita ilman emme hänen mukaansa pärjää.

JURISTIN koulutuksen saanut Helle aloitti valtakunnansovittelijana vuoden 2015 alussa. Neuvottelijana hän laskee työskennelleensä jo kaksikymmentä vuotta. Uralle mahtuu työehtoasiamiehen, lakimiehen, neuvottelupäällikön ja edunvalvojan tehtäviä Journalistiliitossa, Akavassa, Tehyssä ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa. Helteen kasvot ja vaaleat hiukset tulivat isolle yleisölle tutuiksi jo reilu kymmenen vuotta sitten, kun hän 2007 itse valtakunnansovittelijan toimiston asiakkaana uhkasi sairaanhoitajien joukkoirtisanoutumisella, ellei Tehyn vaatimuksiin suostuta. ”Elämäni tiukimmat neuvottelut”, hän muistelee nyt. Pitkä kokemus on antanut itsevarmuutta ja tuonut luottamusta omaan näkemykseen. ”Neuvottelijana minulla ei ole koskaan ollut varsinaista esikuvaa. Työn kautta olen rakentanut oman mallin lähestyä erimielisyyksiä.” Oppimaansa Helle on valmis jakamaan muille. Hän on viimeistelemässä kirjaa siitä, miten jokainen voi kehittää taitojaan konfliktien ratkaisussa. Järki ja tunteet ilmestyy vielä tänä keväänä Otavan kustantamana. Ja kyllä, Jane Austen julkaisi samannimisen romanttisen romaanin Englannissa jo vuonna 1811. Nimi lienee kevyt viittaus siihen, että riidan aiheesta ja osapuolista huolimatta konfliktiin ajaudutaan usein samojen mekanismien ja virheiden kautta. Ollaanpa töissä, kotona, liike-elämässä tai politiikassa, ihmisten inhimilliset ominaisuudet tekevät lopulta kaikista konflikteista hyvin samanlaisia.

PERHEYRITYS 1 • 2018

Konfliktinratkaisussa Minna Helle ei usko juridiikkaan. Kun kyseessä ovat tunteet ja arvot, juridiikan apu jää kapeaksi. ”Kun kuuntelin Pekka Haaviston puhetta rauhanneuvotteluista, yllätyin, miten itselleni tutuista asioista hän kertoi”, Helle toteaa. KAIKKI erimielisyydet ja riidat eivät onneksi päädy konflikteiksi asti. Sopu löytyy, ja siihen yhdessä päätyminen voi olla asioita liikkeelle paneva ja paljon uutta hyvää synnyttävä kokemus. Parhaimmillaan erimielisyydet pakottavat rakentavaan keskusteluun, jossa vaihdetaan tietoa ja avataan uusia näkemyksiä esimerkiksi työyhteisön yhteisistä suuntaviivoista. Helle ei kuitenkaan suosittele riitelemään ehdoin tahdoin, sillä harmittavan usein riidat kuitenkin jumittuvat. Riski ajautua isoon konfliktiin kasvaa. Työmarkkinaneuvotteluissa on tällöin tapana mennä valtakunnansovittelijan pakeille, ja Helle lähtee aukomaan tilannetta. Hänen mukaansa vaikeasti ratkeava konflikti syntyy esimerkiksi silloin, kun osapuolet pitävät sinnikkäästi kiinni omis-

Minna Helle on mukana Perheyritysten liiton perheyritystapahtumassa 21.3. keskustelemassa kriiseistä ja konflikteista yhdessä CMI:n asiantuntijan Hussein alTaeen kanssa.

ta näkemyksistään ja erimielisyyden ratkaisuksi kelpaa vain oma vaihtoehto. Keskustelu ei etene, koska osapuolet eivät kuuntele toisiaan. Kun ei kuunnella, ei voida ymmärtää, ja ilman toisen ymmärtämistä ei synny todellista sopua. ”Yhä vielä aika usein ajatellaan, että hyvä neuvottelija on tiukka, jämäkkä ja varma mielipiteissään”, Helle sanoo. Hän on toista mieltä. ”Minä tiedän, miten tämä menee -ajattelutapa altistaa vain entistä vakavampaan konfliktiin.” Sovittelija muistuttaa, että tavoitteet täytyy toki olla kirkkaana mielessä, mutta siinä, miten ne saavutetaan, pitää olla kykyä joustoon ja toisen osapuolen näkemyksen kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen. PATTITILANTEESEEN ajaudutaan usein myös silloin, kun tiedon tilalla on vääriä olettamuksia. ”Neuvottelija voi esimerkiksi olla omasta mielestään hyvinkin varma siitä, miten toinen osapuoli ajattelee.” Todellisuudessa hänen olettamuksensa onkin väärä, tai hän ei ole varmasti selvittänyt itselleen, mikä on vastapuolen tavoitteiden motiivi. Silloin hän tekee vääjäämättä väärän siirron. Minna Helle tunnustaa sortuneensa itse kerran nimenomaan väärään olettamukseen. Hän oli silloin valtakunnansovittelijakautensa alussa ja luuli tietävänsä toisen neuvottelijaosapuolen ajattelun taustat. Hän toimi olettamustensa mukaan ja huomasi pian olleen-

PERHEYRITYS 1 • 2018

sa väärässä. Syntyi hankala tilanne. ”Opin kerrasta”, Helle lupaa. Siitä lähtien hän on osapuolten kanssa keskustellessaan aina varmistanut, että on varmasti ymmärtänyt heidät oikein. ”Kerron, mitä oletan ja kysyn, ovatko asiat näin. Joskus saan vahvistuksen, välillä taas keskustelua on jatkettava, jotta voin olla varma kaikista tavoitteiden takana olevista motiiveista”, hän sanoo. Samaa vastapuolen motiivien selvittämistä Helle suosittelee neuvottelijoillekin. Jos suuntaa katseensa itsestä muihin, kuuntelee ja ymmärtää toisen tarpeet, on helpompi lähteä hakemaan yhteistä ratkaisua. ”Kun neuvottelussa päästään rakentavaan keskusteluun, löytyy usein yhteistä maaperää ongelmien selvittämiseksi. Tällaisessa hyvässä sovittelussa käy usein niin, että syntyy jotakin hyvää, jota kumpikaan osapuoli ei ole osannut edes odottaa. Hyvän neuvottelun lopputulos on 1+1=3”, Helle summaa. VALTAKUNNANSOVITTELIJA ei siis väsy painottamaan kuuntelemisen merkitystä. Sen rinnalla hyvässä kommunikaatiossa tärkeää on avoimuus ja kyky tuoda oma asiansa julki. ”Neuvottelupöytään ei tarvitse juosta takki auki, mutta hyvä neuvottelija kertoo sen, mihin hänen ajattelunsa ja vaatimuksensa perustuvat”, Helle sanoo. Tiedon panttaamiseen liittyy neuvotteluissa paljon samanlaisia vääriä uskomuksia kuin edellä mainittuun tiukkaan jämäk-

Minna Helle muistuttaa, että hyvässä neuvottelussa ja konfliktinsovittelussa rakennetaan aina tulevaisuutta. Hyvässä neuvottelussa ei vain putsata pöytää mulle-sulleperiaatteella, vaan lopputuloksen on oltava enemmän. Siksi myös neuvottelutaitoja on kehitettävä.

kyyteen. Kuvitellaan, että salattu tieto on jonkinlainen neuvotteluvaltti, jolla päästään vielä pelaamaan. Helle ei usko, että tiedon panttaaminen tekisi kenestäkään arvokasta tai korvaamatonta neuvottelijaa. Sen sijaan se vaarantaa luottamuksen. Avoimuus taas auttaa silloin, kun vallitsee luottamuspula. ”Luottamusta on vaikea rakentaa. Se ei tule sormia napsauttamalla. Keskustelemalla avoimesti vaikeistakin asioista luottamusta saadaan kuitenkin syntymään. Se voi viedä aikaa, mutta juuri muuta keinoa ei ole.” SITTEN Helle yllättää: hän väittää, ettei yleensä valmistaudu sovitteluun mitenkään. Valmistautuminen ei ole mahdollista! ”Totta kai seuraan työmarkkinatilannetta ja pyrin pysymään kärryillä. Siitä huolimatta, kun konflikti tulee, on vaikea päätellä etukäteen, mistä siinä pohjimmiltaan on kysymys ja miten sovittelun olisi mentävä. Vasta sovitteluprosessi näyttää, miten toimitaan ja mihin suuntaan mennään”, Helle selittää. Usein sovittelija tekeekin suurimman työn heti neuvottelujen alussa kartoittaessaan yhteisen ymmärryksen siitä, mistä rii-

MINNA HELTEEN CHECKLISTA NEUVOTTELIJOILLE 1. Katso aina tulevaisuuteen. Riitoja ei ratkaista menneisyydessä. 2. Vältä etukäteen vahvaa näkemystä siitä, miten konflikti tulee ratkaista. 3. Kuuntele, kysy, älä oleta mitään. 4. Kerro omat ajatuksesi, paljasta motiivisi. 5. Älä panttaa tietoa. Avoimuus on avain luottamukseen. 6. Kuvittele itsesi vastapuolen asemaan. Ole utelias, miksi hän ajattelee niin kuin ajattelee. 7. Yritä tunnistaa ja hallita tunteesi. Vihaisena tai pettyneenä sanot helposti sellaista, mitä kadut myöhemmin. 8. Muista, että vain harvoin asiat ovat liian vaikeita sovittaviksi. Paljon useimmin konfliktissa on kyse huonosta kommunikaatiosta ja siitä, ettei haluta ymmärtää toista.

dassa on kysymys. Osapuolet tuntevat kyllä omat tavoitteensa, mutta heillä on vain harvoin tarpeeksi tietoa siitä, miksi vastapuoli tavoittelee jotakin muuta. Silloin Helle lähtee selvittämään neuvottelijoiden kanssa, millaiset huolet, ongelmat ja tarpeet ovat tuoneet heidät neuvottelupöytään. Juuri tässä kohtaa on vaarana, että tieto jää vain oletukseksi. Helle yrittääkin pitää huolen siitä, että osapuolten tarpeet tulevat molemmin puolin kuulluiksi ja varmasti ymmärretyiksi. ”Jos tämä vaihe onnistuu ja sovittelija saa osapuolet ymmärtämään toistensa tavoitteet, ratkaisuun päästään usein kuin itsestään”, Helle väittää. Ja jälleen hän nostaa esiin vuorovaikutuksen ja kommunikaation: On osattava kuunnella muita. Jos siihen ei pystytä, konflikti jatkuu. ”Pahinta on, kun osapuolet kuuntelevat toisiaan vain sen verran, että pääsevät toistamaan oman näkemyksensä. Silloin keskustelu menee jankuttamiseksi, ja se on aina merkki siitä, että viestit eivät mene perille.” VALTAKUNNANSOVITTELIJAN

PERHEYRITYS 1 • 2018

toimis-

tossa, käytävän seinällä on kirves ja kaksi järeää lekaa. Helle näyttää vaivautuneelta selittäessään, että ne ovat entisten sovittelijoiden neuvottelijoilta saamia kiitoslahjoja. Ilmeestä päätellen hän olisi valmis vaihtamaan seinäkoristeet oitis. ”Nuo ovat mennyttä maailmaa. Ainakaan nykyisin riitoja ei sovita jyräämällä.” Helle painottaa omaa puolueettomuuttaan ja sitä, että sovittelijalla ei ole neuvottelussa omia vaateita. Sovittelijan tehtävä on auttaa muita pääsemään sopuun. ”Tässä työssä on pakko opetella suhtautumaan asioihin neutraalisti. Sovittelutilanteessa ei voi kallistua kummankaan osapuolen suuntaan tai ottaa kantaa.” Helle naurahtaa, että hänen kaltaiselleen määrätietoiselle ja näkemykselliselle ihmiselle viimeiset neljä vuotta ovat olleet välillä kova koulu. Haasteellista on myös työn yksinäisyys. Valtakunnansovittelija tekee päätöksensä yksin, sillä hänellä ei ole esimiestä eikä kollegoita. ”Kun on yksin, on läpivalaistava itsensä. On tunnistettava omat ennakkoluulot, erotettava olettamukset totuuksista ja pidettävä omat näkemykset ja mielipiteet kurissa.”

VARAUDU JA KÄÄNNÄ VOITOKSI 21.3.2018 Helsinki Tervetuloa Perheyritysten liiton vuotuiseen Perheyritystapahtumaan kuulemaan ja keskustelemaan, miten kriisit ja konfliktit voidaan kääntää menestyksen avaimiksi. Onnistunut konfliktien kohtaaminen nostaa yritysten toiminnan uudelle tasolle. klo 9.30–11.30 Konfliktinhallinnan työpaja PL:n jäsenille Työpajan vetää Denis Matveev, CMI PL:n toimistolla. Mukaan mahtuu 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta. klo 13.00–16.30 Konflikti – varaudu ja käännä voitoksi -seminaari Kattilahalli, Suvilahti

100 € (+alv)

200 € (+alv)

Puhujina globaalin ja paikallisen konfliktinratkaisun huippuasiantuntijat presidentti Martti Ahtisaari, CMI:n rauhanneuvottelija Hussein al-Taee, valtakunnansovittelija Minna Helle ja Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann. Oman yrityksensä kriisistä tulee kertomaan Primula Oy:n entinen hallituksen jäsen Risto Väyrynen. Lisäksi tapahtumassa palkitaan Vuoden Perheyritys 2018. klo 18.00 Illallinen Ravintola Kellohallissa Teurastamo, Sörnäinen

120 € (+alv)

Vielä ehdit mukaan vuoden innostavimpaan tapahtumaan, ilmoittautumiset 14.3. mennessä perheyritystapahtuma.fi

YHTEISTYÖSSÄ:

Riihimäkeläinen F-BOX

PALVELUVARASTOT OY toimii kuljetus- ja varastointialalla ja se on perustettu vuonna 2014. Yrityksen liikevaihto on kaksi miljoonaa euroa ja se työllistää viisi henkilöä. Yrityksen omistaa Arto Purmola.

HEAD INVEST OY on vuonna 2000 perustettu oululainen perheyritys, jonka toimiala on teollisuus. Konsernin liikevaihto on 87 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskentelee 280 ihmistä. Yrityksen omistaa Lesosen perhe. JOKAMUOVI OY on kolmannen polven perheyritys, joka valmistaa työturvallisuustuotteita. Yritys on perustettu vuonna 1960, sen liikevaihto on 1,9 miljoonaa euroa ja se työllistää 18 henkilöä. Kolmannen polven perheyrityksen kotipaikka on Evijärvi ja yrityksen omistavat Karoliina ja Pekka Sulkakoski sekä Tuulikki Hirvikoski. KRISTINA CRUISES OY matkailupalvelualalla toimiva perheyritys, jonka kotipaikka on Kotka. Yrityksen liikevaihto on kuusi miljoonaa euroa ja se työllistää 10 henkilöä. Toisen polven yrityksen omistavat sisarukset Mikko Partanen ja Anu Markkanen.

LY H Y E S T I

FINNCONTAINERS OY on helsinkiläinen, vuonna 1996 perustettu perheyritys, jonka toimialana on kuljetus ja varastointi. Yrityksen liikevaihto on kolme miljoonaa euroa ja se työllistää neljä henkilöä. Yrityksen pääomistaja on Sarianne Reinikkala.

U U D E T JÄ S E N E T

ARKTA OY on ylöjärveläinen rakennusalalla toimiva perheyritys, joka on perustettu vuonna 1988. Yrityksen liikevaihto on 43 miljoonaa euroa ja se työllistää keskimäärin 50 ihmistä. Yrityksen omistaa Kiiverin perhe.

PL:n uudet työryhmät on valittu Liiton hallitus vahvisti helmikuun kokouksessaan vuoden 2018 työryhmät sekä valitsi niiden puheenjohtajat ja jäsenet. Työryhmiä ovat Next-työryhmä, Next Level -työryhmä, tutkimustyöryhmä, Family office -työryhmä, yhteistyöyritystyöryhmä ja vaikuttamistyöryhmä. Next-työryhmän puheenjohtajana on Aleksi Arpiainen ja jäseninä Arla Häggkvist, Anni Hyökyvaara, Petri Huikuri, Kaisa Kuusniemi, Alexander Ljungqvist, Mikaela Nieminen, Minttu Pyrhönen, Laura Kotro ja Mikaela Wikström (PL toimisto). Next Level -työryhmän puheenjohtajana on Pekka Suominen ja jäseninä Sofia Aminoff, Sari Hyökyvaara, Sanna Tronti, Ville Mäkinen, Ville Haaslahti, Kaisa Isotalo, Noora Aro-Tuominen ja Mikko Pellinen (PL toimisto). Tutkimustyöryhmän puheenjohtaja on Lena Jungell ja jäseninä Sofia Aminoff, Timo Pihkala, Jarna Heinonen, Tanja Leppäaho, MeriMaija Marva, Juhana Peltonen ja Krista Elo-Pärssinen (PL toimisto). Family Office -työryhmän puheenjohtaja on Johanna Jouhki ja jäseninä Timo Ketonen, Moritz Oker-Blom, Laura Vartianen, Josefina Tallqvist, Kim Karppinen ja Krista Elo-Pärssinen (PL toimisto). Yhteistyöyritystyöryhmän puheenjohtaja on Auli Hänninen (PL toimisto) ja jäseninä Juha Mikkola, Mari Vähäsöyrinki, Tiina Sirkiä, Tommi Pelkonen, Heikki Peltola, Satu Piha-Kujala, Kari Björklöv, Joni Tikkanen, Arja Säynätkari (PL toimisto) ja Krista Elo-Pärssinen (PL toimisto). Vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja on Päivi Leiwo. Tämän työryhmän jäsenet valitaan PL:n hallituksen maaliskuun kokouksessa.

Perheyritysillat palaavat! Joitakin vuosia sitten PL järjesti strategisten kumppaneidensa isännöimiä Perheyritysiltoja Museokadulla. Jäseniltä tulleiden palautteiden ansiosta elvytimme suositun tapahtumasarjan. Ensimmäinen Perheyritysilta oli helmikuun toisena tiistaina PwC:n isännöimä. Osallistujat antoivat illan arvosanaksi 9,13 (asteikolla 4-10) – loistavaa! Aiheena oli sukupolvenvaihdoksen verotus, josta PwC:n asiantuntijat alustivat ja vastailivat jäsenten kysymyksiin. - Hyvä kattava läpileikkaus, jonka pohjalta hahmotti hyvin mitä kaikkea aiheeseen liittyy. Tätä kannattaa toistaa vuosittain ja toteuttaa myös alueellisesti, eräs osallistuja kirjoitti palautteessaan. Vapaamuotoiset Perheyritysillat järjestetään yhteistyökumppaneidemme kanssa aina parillisen kuukauden toisena tiistaina liiton toimistolla. Tilaisuudet ovat jäsenille maksuttomia. Perheyritysilloissa on tarjolla pientä iltapalaa ja virvokkeita. Tervetuloa liiton olohuoneeseen kuulemaan ja keskustelemaan strategisten kumppaniemme asiantuntijoiden kanssa. Seuraavan (10.4.) Perheyritysillan isännöi OP. Silloin kuulemme muun muassa kaupankäynnin ja maksamisen muutoksista.

PERHEYRITYS 1 • 2018

Talviakatemia kokosi jatkajat yhteen Perheyritysten liiton nextit kokoontuivat helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Rukalle Talviakatemiaan, jatkajapolven päätapahtumaan. Tapahtuma järjestettiin jo 14. kerran ja mukana oli yhteensä 80 osallistujaa. Tapahtuma järjestettiin kolmatta kertaa kansainvälisenä ja Talviakatemia oli osa maailmanjärjestömme FBN:n NxG Year 2018 -tapahtumien sarjaa. Kansainvälisiä vieraita oli mm. Ruotsista, Hollannista, Kolumbiasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Talviakatemian teemana oli YksinYhdessä ja saimme kuulla hienoja esityksiä perheyritysten jatkajilta. Pauligin Fredrik Bergman ja Jessica Jungell-Michelsson kertoivat ison omistajaperheen vuorovaikutuksesta ja siitä, miten heidän perhe- ja omistajaneuvostonsa on rakennettu. Helsingin Myllyn neljännen polven perheyrittäjä Niklas Kumlin puolestaan kertoi omasta polustaan perheyrityksen tuoreeksi toimitusjohtajaksi. Erityisesti hän korosti hyvän tiimin merkitystä, luottamuksen rakentamista ja jatkuvaa toisten arvostusta työyhteisössä. Perjantai-iltapäivällä liiton yhteistyökumppanit vetivät workshopin, jossa osallistujat jaettiin pienryhmiin keskustelemaan tietyistä teemoista. Pienryhmät työstivät yhteistä lopputulosta, joka esiteltiin kaikille osallistujille. Paikan päällä palkittiin voittajaryhmä, jolla oli mieleenpainuvin yhteenveto omasta työskentelystään. Yksi viikonlopun kohokohdista oli seikkailija Pata Degerman, jonka puheenvuoro ”How to keep up the working and fighting spirit” osoitti esimerkein, miten päättäväisyydellä, huolellisella valmistautumisella ja hyvällä tiimillä voi saavuttaa suuria unelmia. Lauantaina saimme kuulla vaikuttavan tarinan kolumbialaiselta Felipe Macialta, jonka vanhempien perustama perheyritys Crepes & Waffles on panostanut vahvasti vastuullisuuteen. Yrityksessä erityishuomion kohteena on naisten aseman parantaminen. Lisäksi se on panostanut työntekijöiden hyvinvointiin esimerkiksi myöntämällä korottomia asuntolainoja. Macia on mukana FBN:n Polaris-työryhmässä, jonka tavoitteena on tehdä perheyritysten vastuullisuutta näkyväksi ja auttaa perheyrityksiä mittaamaan ja kehittämään erilaisia vastuullisuuteen liittyviä toimintatapoja. Lentoperuutuksista huolimatta kaikilla oli hauskaa ja Talviakatemia oli taas jälleen kerran paras tapa aloittaa uusi vuosi. Talviakatemia on aina ollut pidetty tapahtuma ja uusia osallistujia tulee joka vuosi mukaan. Niin tänäkin vuonna. Teksti: Mikaela Wikström | Kuvat: Jasper Heino

PERHEYRITYS 1 • 2018

ALEKSI VIENONEN MEERI UTTI

Vasta kriisit pakottavat uudistumaan

PERHEYRITYS 1 • 2018

Olli Rehnin mielestä on parempi toimia jatkuvan uudistamisen periaatteella kuin antaa tilanteen edetä vaiheeseen, jossa ollaan pakon edessä.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen ja entinen EU-komissaari Olli Rehn tietää paljon kriiseistä. Ensikosketuksen kriiseihin hän sai 1990-luvun pankkikriisistä. Hän toimi nuorena kansanedustajana pääministeri Esko Ahon hallituksessa pääministerin erityisavustajana ja seurasi läheltä pankkikriisin sammutusoperaatiota. Myöhemmin EU-komissaarina hän joutui Euroopan talous- ja velkakriisin sammuttajaksi. – Euroopan unioni on pitkälti syntynyt ja kehittynyt kriisien kautta ja kriisien seurauksena, Rehn toteaa. Myös Euroopan integraation alkumetrit 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa olivat ratkaisuja kriiseihin. Läntisen Euroopan talous kasvoi hitaasti toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina 1940-luvun lopulla, ja kylmä sota oli repinyt Euroopan kahtia. Läntisen Euroopan piti saada taloutensa nousuun. Se vaati erityisesti entisten vihollismaiden Ranskan ja Saksan yhteistyön tiivistämistä. Euroopan integraatio otti harppauksen eteenpäin myös 1980-luvulla. Myös tuolloin kyse oli vastauksesta kriisiin. – Silloinen talousyhteisö ja sen jäsenmaat kärsivät stagflaatiosta eli inflaation ja stagnaation yhdistelmästä. Ratkaisuna oli kehittää Euroopan sisämarkkinoita ja luoda talous- ja rahaliiton perusteet. Kolmannen kerran EU kehittyi kriisin seurauksena, kun globaali finanssikriisi vyöryi päälle vuonna 2008. OLLI Rehnin mukaan globaali finanssikriisi iski euroalueelle täydellä voimalla osin siksi, että rahoitusvakauden merkitystä oli aliarvioitu, kun talous- ja rahaliittoa luotiin 1990-luvulla. – Talous- ja velkakriisin iskettyä päälle oli pakko uudistaa euroaluetta. Kriisin aikana EU:ssa jouduttiin etsimään malli, jolla vakautettiin sen puutteellinen vakautusjärjestelmä. – Sillä luotiin pohjaa kestävälle kasvulle ja paremmalle työllisyydelle, joka on kaiken talouspolitiikan päämäärä. Käännepiste tuli, kun Kreikan kriisissä julkisen talouden alijäämä ja tilastojen vääristely iskivät päälle loppuvuodesta 2009. – Ensi vaiheessa jouduttiin tekemään pitkälti palokuntahommia. Silloin uudistettiin euroalueen sääntöjä, jotta voitiin kannustaa jäsenvaltioita rakenteellisiin uudistuksiin ja

julkisen talouden tasapainottamiseen. KREIKASTA alkaneen talouspalon jälkisammutustyöt jatkuivat vuoteen 2012. Tämän jälkeen euroalueen talous lähti kasvuun. – Käänne oli vuonna 2012, kun luotiin Euroopan vakausmekanismi ja Euroopan keskuspankki ryhtyi poikkeuksellisin toimin vakauttamaan Euroopan talousjärjestelmää ja reaalitaloutta. Siinä vaiheessa jäsenvaltioissa oli tehty jo paljon toimenpiteitä.

OLLI REHN • Suomen Pankin varapuheenjohtaja 1.2.2017 alkaen. Rehnin vastuulle johtokunnassa kuuluvat rahapolitiikan toimeenpano, Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden sijoitustoiminta, rahahuolto, digitalisaatioprosessi sekä Finanssivalvonnan toiminta. Hän toimii Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajana. • Elinkeinoministeri Juha Sipilän hallituksessa 2015–2016.

• Euroopan parlamentin jäsen ja varapuhemies 2014–2015. • Euroopan komission varapuheenjohtaja 2011–2014. • Euroopan komission jäsen (eli EU-komissaari) 2004–2010.

• Pääministeri Matti Vanhasen talouspoliittinen erityisavustaja 2003. • Valtio-opin professori Helsingin yliopistossa 2002–2003. • Komissaari Erkki Liikasen kabinettipäällikkö Euroopan komissiossa 1998–2002.

• Euroopan parlamentin jäsen 1995– 1996. • Keskustan kansanedustaja 1991– 1995 ja 2015–2017.

• Koulutukseltaan Rehn on Oxfordin yliopistosta vuonna 1996 valmistunut filosofian tohtori, pääaineenaan kansainvälinen talous. Hänen väitöskirjansa käsitteli pienten eurooppalaisten valtioiden talousstrategiaa.

Kasvu on jatkunut jo viisi vuotta. – Tulokset näkyivät siinä, että euroalueen kriisi alkoi hellittää vuoden 2012 lopusta lähtien. Vuoden 2013 keväästä lähtien euroalue on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoteen 2018. Talousjournalismissa euroalueelle luotua vakauttamisjärjestelmää kutsutaan

PERHEYRITYS 1 • 2018

”isoksi singoksi”, englanniksi ”the big bazooka”. – Euroalueella ”iso sinko” on yhdistelmä Euroopan keskuspankin toimia toimia ja Euroopan vakausmekanismin olemassaoloa sekä valmiutta toimia. REHN toivoo, että Euroopan vakautusjärjestelmää kehitettäisiin edelleen, jo hyvissä ajoin ennen seuraavaa kriisiä. – Se tarkoittaa Euroopan vakautusmekanismin toimintakyvyn tehostamista; esimerkiksi on syytä katsoa päätöksenteon sääntöjä. Rehn vertaa vakautusmekanismia työkalupakkiin, jonka työkaluarsenaalia täytyy parantaa. – Työkalupakki on olemassa, mutta on tärkeää, että näitä työkaluja edelleen kehitetään, jotta ne vastaavat paremmin tuleviin kriisitilanteisiin. Rehnin mielestä Euroopan poliittiset suhdanteet ovat tällä hetkellä myönteiset uudistuksille. EU-myönteisen Emmanuel Macronin valinta Ranskan presidentiksi loi hyvän lähtökohdan uudistamiselle. Jos Saksaan saadaan kevään aikana synnytettyä toimintakykyinen koalitiohallitus, edellytykset uudistukselle alkavat olla kasassa. – Mikäli Saksassa saadaan kevään aikana koalitiohallitus kasaan ja päästään töihin, on syytä olettaa, että euroalueen uudistamiseen tähtäävät hankkeet lähtevät liikkeelle. Tärkeimmät uudistukset liittyvät pankkiunionin viilauksen. – Nämä painottuvat ennen kaikkea pankkiunionin viimeistelyyn, jossa erityisesti kaksi asiaa nousee esille: ensinnäkin yhteisen talletussuojan luominen, ja toisekseen yhteiseen pankkikriisin hoitoon tarkoitetun rahaston järjestelyt. REHNIN mielestä talouskriisit johtuvat usein siitä, että talouden lainalaisuuksien kuvitellaan muuttuneen. Lopulta huomataan, että näin ei olekaan. Tämä harhaluulo oli yksi tekijä Suomen 1990-luvun lamassa ja pankkikriisissä. – 1980-luvun lopulla Suomessa kuviteltiin, että vaihtotaseella ei ole niin merkitystä. Samankaltainen virheajatelma toistui 2000-luvun alussa, kun internetin tuomiin bisnesmahdollisuuksiin uskottiin sokeasti. Kuplan puhkeaminen alkoi Yhdysvalloista. – Vuosituhannen vaihteessa globaalisti kuviteltiin, että kaikki on toisin. Näin ei ollut.

“On tärkeää, että taloudelliset tutkimuslaitokset, ja niiden joukossa myös Suomen Pankki, osaavat ennalta varoittaa tulevista ongelmista, jotta niihin voidaan varautua ennen kuin kriisi laukeaa.” Kansantaloudessa on tiettyjä perusmittareita, joita seuraamalla pystyy ennakoimaan talouden kriisialttiutta. Tällaisia ovat esimerkiksi kustannuskilpailukyvyn menetys, vaihtotaseen alijäämä ja laajemmin makrotalouden epätasapaino. Noin kymmenen vuotta myöhemmin Yhdysvalloissa ja myös EU:ssa kuviteltiin jälleen, että kaikki on toisin. Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinat ylikuumenivat, kun pankit paketoivat lainoista monimutkaisia kokonaisuuksia. Se sysäsi liikkeelle globaalin finanssikriisin. MAKROTALOUDEN tasolla näyttää olevan väistämätöntä, että vasta törmäys seinään vie eteenpäin. Onko se väistämätöntä? – Se ei ole väistämätöntä, mutta usein näin kuitenkin käy. Monesti vasta kriisit pakottavat uudistumaan. Tämä näkyy myös monessa kansallisen tason uudistuksessa. Suomessakin on nähty, että isot uudistukset eivät politiikassa etene, ellei päällä ole kriisin tuomaa painetta. – Oma filosofiani tässä lähtee 1990-luvun pankkikriisistä. On paljon parempi toimia jatkuvan uudistamisen periaatteella kuin antaa tilanteen edetä sellaiseen vaiheeseen, että ollaan selkä seinää vasten ja pakon edessä. Sen takia olisi ollut esimerkiksi parempi, että suomalaisia työmarkkinoita olisi kyetty uudistamaan jo 1990-luvulla.

Rehnin mielestä Suomessa ollaan huomattavasti reaktiivisempia kuin Ruotsissa. Reaktiivisuuden sijaan tarvittaisiin proaktiivisuutta, eli toimenpiteitä jo ennen kuin tulipalo syttyy. – Ruotsissa on melko systemaattinen yhteiskuntatieteellisen ja taloustieteellisen analyysin perinne, ja he pystyvät sitä kautta syöttämään uudistuksia keskusteluun. LÄÄKE kriisistä kriisiin etenemiselle löytyy Rehnin mielestä asiantuntijoiden ja taloudellisten tutkimuslaitosten kuuntelemisesta. Poliittisten päättäjien kannattaisi tarkalla korvalla kuunnella asiantuntijoiden varoituksia ovella olevista kriiseistä ja niiden ratkaisumalleja sen sijaan, että uudistuksia lykätään. – Taloudellisen tutkimuksen merkitys on suuri. On tärkeää, että taloudelliset tutkimuslaitokset, ja niiden joukossa myös Suomen Pankki, osaavat ennalta varoittaa tulevista ongelmista, jotta niihin voidaan varautua ennen kuin kriisi laukeaa. Rehn korostaa jokaisen EU:n jäsenvaltion vastuuta omasta taloudestaan. – Jos olisin minkä tahansa EU-maan pääministeri, niin vetäisin eurokriisistä sen loppupäätelmän, että lopulta jokaisella EU-maalla on vastuu omasta taloudestaan ja talouspolitiikastaan. Julkinen talous kannattaa pitää sellaisessa kunnossa, että jos taantuma käy päälle tai kriisi iskee, niin on

PERHEYRITYS 1 • 2018

liikkumavaraa ja elvytysvaraa julkisessa taloudessa. Rehn muistuttaa, että Suomen on oltava hereillä, kun EU:n uusi uudistamisen kausi alkaa. – Suomessakin on syytä tiivistää sitä koskevaa keskustelua ja katsoa lyhyttä sihtiä pidemmälle eteenpäin; yli vaalikausien, yhteistä näkemystä hakien. Eikä pelkästään ennakkoehtoja asettaen, vaan eurooppalaisia ratkaisuja aktiivisesti rakentaen. Näin pystymme vaikuttamaan euroalueen uudistamisen suuntaan niin, että siitä tehdään aito vakausunioni ja siten tukevampi perusta kestävälle kasvulle ja työllisyydelle, Rehn summaa.

pwc.fi/perheyritys

Suunnitelmissa sukupolvenvaihdos? Onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii huolellista suunnittelua ja systemaattista valmistautumista. Olemme laatineet perheyrityksille oppaan, jossa käydään läpi sukupolvenvaihdoksessa huomioon otettavat asiat. Kerromme omistajuuden siirtymisen teknisiä yksityiskohtia ja annamme vinkkejä taloudellisiin ja verotukseen liittyviin kysymyksiin.

Lataa Kuinka valmistautua sukupolvenvaihdokseen -opas osoitteessa pwc.fi/perheyritys

Seuraa meitä: PwC Suomi

Jäsenyritykset voivat OSTAA ILMOITUSTILAA PERHEYRITYS 3/2015

2015

PERHEYRITYS TEEMANA:

VALTA

www.perheyritys.fi/perhe

ksiä.

Olkaamme ylpeästi suomalaisia perheyrity

Neljäsosasivun ilmoitus Puolen sivun ilmoitus Koko sivun ilmoitus

600 € + alv. 1000 € + alv. 1900 € + alv.

PERHEYRITYSTEN LIITTO RY

me kaikki sitä – kerrotaan se Broman Group ja Motonet sen keksi, jatketaan sidosryhmillemme. Me olemme asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja muille sanojen sisällöstä arvo, johon halutaan suomalainen perheyritys! Luodaan yhdessä kautta: www.perheyritys.fi/perhe. kuulua. Pyydä merkki käyttöösi verkkosivujemme

Lisätietoa: jasenpalvelu@perheyritys.fi

PERHEYRITYS 1 • 2018

kolumni

Lainsäätäjiä joka lähtöön Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta (Suomen perustuslaki 3 §). Perustuslakiin sisältyy myös peruste Euroopan unionin säädösten saattamiselle osaksi Suomen oikeusjärjestystä. Niinpä EU:n omine toimielimineen voi sanoa olevan ”toinen lainsäätäjä”. Joskus lainsäätäjien tontille on tunkua. Välillä kaksikin voi olla liikaa. Käsittelen molempia tilanteita esimerkin kautta. Aloitan kuitenkin Ruotsista. Siellä paikallinen verottaja, Skatteverket julkaisi äskettäin ehdotuksen maastamuuttoverosta: ”lentokentällä maksulappu kouraan maasta pois muuttavalle ihmiselle”. Ehdotus oli monellakin tavalla suorastaan hämmentävä nykyisessä avoimessa maailmassa. Jopa hämmentävämpää oli menettely, jolla Skatteverket teki ehdotuksen ohi normaalin lainvalmisteluprosessin. Ruotsalaiset veroasiantuntijat keräsivät nopeasti pitkän listan ongelmia, joihin ehdotus johtaisi (ks. Dagens Industri 18.1.2018). Skatteverket joutui myöntämään, ettei mennyt ihan putkeen. Sen jälkeen oikea lainvalmistelija eli hallitus sanoi, että asia käsitellään normaalissa järjestyksessä: hallitus valmistelee ja parlamentti päättää – jos hallitus edes vie asian sinne päätettäväksi. Suomessa olemme onneksi olleet tässä asiassa naapuria parempia. Suomen verottajallakin on tosin havaittavissa lainsäätäjän hatun haikailua. Perheyritysten kannalta keskeinen esimerkki on verottajan sukupolvenvaihdoksen verotusohje viime syksyltä. Ohjeessa verottaja on ottanut muutaman niin lennokkaan tulkinnan, että minä sanoisin niiden olevan suorastaan lainvastaisia. Jos nuo linjaukset hyväksyttäisiin, ne muuttaisivat perintö- ja lahjaverolain säätelemää oikeustilaa sillä tavalla, että siihen eivät mielestäni verottajan kaluunat riitä. Verottajan pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja muuttaa ohjeensa ongelmakohtia. Toisinaan ongelmia voi tulla jo siitä, että lainsäätäjiä on vain nykyiset kaksi. Otan jälleen esimerkin perheyritysmaailmasta. Perheyrityksen omistajaa kiinnostaa verotuksessa kokonaisuus. Kun omistaja laskee osingon verotusta, hän huomioi sekä yrityksen että omistajan maksaman veron. Näin omistaja arvioi verotuksen vaikutusta siihen, kannattaako hänen sijoittaa pääomaa, olla sijoittamatta vai vetää pääomia pois yhtiöstä. Suomessa eduskunta säätää lait sekä yhtiön että omistajan verottamisesta. Osingon kokonaisverorasituksesta päättäminen on siis yksissä käsissä. Se, käyttääkö lainsäätäjä päätösvaltaansa aina järkevästi, on oman keskustelunsa aihe. EU:ssa on vireillä yhteisöverokannan ja -pohjan harmonisaatiohanke (ns. CCCTB, Common Consolidated Corporate Tax Base). Hankkeen taustalla on monia tavoitteita ja intohimoja, perusteltuja ja hyviäkin. Viime vuosien suurimpia kohkaamisen aiheita on ollut kansainvälisten suuryritysten aggressiivisen verosuunnittelun torjuminen. Voi olla, että CCCTB vaikuttaisi siihenkin, mutta myös kansalliset perheyritykset saisivat osansa CCCTB:sta. Jos EU:n jäsenvaltiot antavat yhteisöverokannasta ja -pohjasta päättämisen EU:n käsiin, puolet perheyrityksen omistajan kokonaisverotuksen päätösvallasta siirtyy Brysseliin. Toinen puolikas jää Arkadianmäelle. Kuka sen jälkeen huolehtii, että yrityksen ja omistajan kokonaisverorasitus on järkevällä tasolla, esimerkiksi neutraalia suhteessa muiden pääomatulojen kokonaisverorasitukseen? Käytännössä ei kukaan. Ihannemaailmassa EU:ssa asetettaisiin yhteisöveron taso, ja Suomi sovittaisi omistajan verotuksen sen kanssa yhteen toimivalla tavalla. Ideaalimaailma harvoin toteutuu. Uskon että totuus olisi vanhan sanonnan mukainen: Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa. Lainsäätäjä on yhteiskunnan tukipilari. Kaksikin toimii, kunhan koordinaatio pelaa. Kolmas on jo liikaa. Simo Valtti Kirjoittaja on Perheyritysten liiton veroasiantuntija

PERHEYRITYS 1 • 2018

Tilintarkastus, taloushallinto, veropalvelut ja yritysjärjestelyt yli 45 vuoden kokemuksella. Talous on taitolaji!

www.tuokko.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

Helsinki | Lappeenranta Oulu | Tampere | Turku | Tallinna

Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle Fennia on yritysten, yrittäjien ja kotitalouksien taloudellisen turvallisuuden kumppani. Tarjoamme ratkaisut myös säästämiseen ja sijoittamiseen. Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin yrittäjien työeläkevakuuttaja. Tutustu fennia.fi ja elo.fi

JAANA LAITINEN KUVITUSKUVAT

Verkkoturva kuntoon EU:n tietosuoja-asetus velvoittaa yritykset skarppaamaan verkkoturvaansa. Parantamisen varaa on etenkin henkilökunnan ohjeistuksessa.

Yritysten pitää hoitaa verkkoturvansa kuntoon. Siihen yrityksiä velvoittaa EU:n tietosuoja-asetus GDPR, joka astuu voimaan 25. toukokuuta. Asetuksen tavoite on parantaa henkilötietojen suojausta digitalisoituvassa taloudessa. Jotta henkilötiedot – esimerkiksi asiakasrekisterit – ovat turvassa verkon urkkijoilta, tietojärjestelmien ja käytäntöjen pitää toimia luotettavasti. Asetuksen tarkoitus on vastaa haasteisiin globalisoituvassa maailmassa, jossa tieto liikkuu verkoissa. Asetuksen voimaantulo on yrityksille mahdollisuus käydä läpi, miten hyvin meillä hallitaan verkkoturva-asiat. Yritysten osaamisen taso vaihtelee suuresti, asiantuntijat kuvaavat. – Erityisesti PK-yrityksissä on siinä ongelmia. Yrittäjä on ehkä keskittynyt ydintoimintaansa eikä osaa ajatella, millaisia riskejä digitalisoitumiseen liittyy. Pienissä it-alan yrityksissä verkkoturva-asiat tietysti osataan paremmin, samoin suurissa yrityksissä, joissa on omat it-osastonsa tai palvelut ostetaan tietoturva-alan yrityk-

siltä, sanoo tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen. Hän on kirjoittanut Työpaikan tietoturvaoppaan Kimmo Rouskun kanssa. Rousku työskentelee valtiolla tietoturvan asiantuntijatehtävissä. – Kaikilla on varaa parantaa tietoturvaansa. Kenelläkään se ei ole niin ajan tasalla, että uusimmat ja ammattitaitoisemmin tehdyt hyökkäykset eivät onnistu, Järvinen sanoo. Myös kyberturvallisuusjohtaja Jan Mickos tietoturvayritys CGI:ltä sanoo, että verkkoturvaosaaminen on kirjavaa eri yrityksissä. – Suurestakin yrityksestä voi puuttua selvä käsitys siitä, mitä tapahtuu, jos uhkat toteutuvat. RISKIT vaihtelevat sen mukaan, millä alalla yritys toimii, Jan Mickos sano. Suurin riski on se, että yrityksen toiminta keskeytyy. Tuotanto tai muu toiminta voi pysähtyä. Se voi tapahtua esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen tai kiristysohjelman vuoksi. Hyökkääjä voi saada haltuunsa asiakasrekisterin ja asiakkaiden luottokorttitiedot.

PERHEYRITYS 1 • 2018

Yrityksen sisäverkon ja tietokoneiden puhdistus vie aikaa ja maksaa. Tietomurto voi aiheuttaa mainehaittaa, kun yritys joutuu kertomaan asiakkaiden tietojen päätymisestä rikollisten haltuun. Esimerkiksi Metsä Group joutui alkuvuonna aikaistamaan osavuosikatsauksen julkistamista tietomurron vuoksi. Lahden kaupungin verkkoon päässyt WannaMine-haittaohjelma häiritsi tietojärjestelmiä yli viikon. Tuotekehitystä tekevällä yrityksellä on paljon arvokasta tietoa ja osaamista, joka kiinnostaa rikollisia. Erityisesti yrityksiin kohdistuvia hyökkäyksiä ovat laskutushuijaukset ja ns. pomohuijaukset. Verkkorikolliset ottavat kohteeksi yrityksiä, koska siellä liikkuvat isot rahat, Petteri Järvinen sanoo. Esimerkiksi Konecranesin ulkomainen tytäryhtiö menetti yli 17 miljoonaa euroa pomohuijauksen vuoksi vuonna 2015, Järvinen kertoo. Hyökkäykset voivat olla tietoverkkoihin syötettäviä massahaittaohjelmia tai kohdennettuja hyökkäyksiä.

– Verkkorikollisten riski jäädä kiinni on pieni. On vaikea todistaa, kuka hyökkäysten takana on. Todennäköisesti syyllistä ei löydetä. Hyökkäyksiä voi nykyisin myös ostaa netistä. Verkkorikollisuus on halpaa, ja se voi olla tuottoisaa, Jan Mickos sanoo. HAITTAOHJELMIA pääsee tietokoneille ja tietoverkkoon tyypillisesti sähköpostien liitetiedostojen ja muiden ladattavien tiedostojen kautta. Monet massahuijaukset on helppo tunnistaa: niissä kerrotaan suurista arpajaisvoitoista tai luvataan eurolla kalliita puhelimia. Niiden lisäksi liikkuu taitavasti tehtyjä huijauksia, joihin tarkkakin työntekijä voi haksahtaa. Viesti voi tulla asiakkaalta, joka pyytää tarkastamaan liitteenä tulleen asiakirjan. Lähettäjän tiedot on helppo väärentää. Viesti tuleekin huijarilta, ja liitteestä latautuu koneelle haittaohjelma, joka voi levitä sisäverkossa. Tietojärjestelmien suojauksessa tärkeintä on pitää kaikki ohjelmistot päivitettyinä, vaihtaa verkkoon kytkettyjen laitteiden salasanat (esineiden internet, IoT),

LUE LISÄÄ: -- Petteri Järvinen, Kimmo Rousku: Työpaikan tietoturvaopas – tunnista uhat, hallitse riskit. 2017. -- Kimmo Rousku: Kyberturvaopas – Tietoturvaa kotona ja työpaikalla. 2014.

-- Kodin kyberopas – ohjeita digitaaliseen arkeen. Turvallisuuskomitea. 2017. -- www.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus.html

PERHEYRITYS 1 • 2018

hankkia tasokas tietoturvaohjelma ja käyttää hyviä, pitkiä salasanoja. Avainasemassa on kuitenkin henkilökunnan osaaminen. Verkkoturvasta tekniikkaa on 20 prosenttia, ihmisten toimintaa 80 prosenttia, asiantuntijat sanovat. – Henkilökunnalla pitää olla hyvä ohjeistus ja käytössä turvalliset, suojatut työkoneet, sanoo tietoturva-asiantuntija Juha Tretjakov Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Ei riitä, että tietoturvakäytännöt käydään läpi, kun uusi työntekijä tulee taloon. Tietoturvaohjeistuksen pitää olla tärkeä osa arjen työtä. – Se vaatii jatkuvaa koulutusta ja asioista muistuttamista. Kun uusia haittaohjelmia ja huijauksia lähtee liikkeelle, niistä pitää tiedottaa henkilöstölle. Pitää myös valvoa, että ohjeistuksia noudatetaan, Petteri Järvinen sanoo. – Opit eivät pysy muistissa, on kiire ja huolimattomuutta. Syyllistämisen linjalle ei silti pidä lähteä. Valvonnan lisäksi tarvitaan porkkanaa. Työntekijöitä voidaan myös palkita, jos pitkän aikaa on selvitty ilman ongelmia. Hengen työpaikalla pitää olla sellainen, että työntekijä uskaltaa heti kertoa, jos epäilee, että tuli toimittua varomattomasti.

Nopeus ratkaisee, miten laajalle haittaohjelma ehtii levitä yrityksen verkossa. – Tietoturvaohjeet eivät saa olla kohtuuttomia. Niitä voi olla pakko rikkoa, jotta työt saa tehtyä. Jos salasana pitää vaihtaa kerran kuukaudessa, se jää tekemättä, Järvinen sanoo.

"Verkkoturvasta tekniikkaa on 20 prosenttia, ihmisten toimintaa 80 prosenttia" KYBERTURVALLISUUSKESKUS arvioi tuoreessa vuosikatsauksessa, että yrityksiin aletaan tehdä kyberhyökkäyksiä myös sosiaalisen median kautta. Yritykset ovat nykyisin vahvasti mukana somessa.

Someen liittyviä riskejä ei vielä täysin tunnisteta, keskus sanoo. Someratkaisuksi on ehkä valittu helppokäyttöinen ja edullinen sovellus, jonka tietoturvan taso ei ole riittävä. Rikolliset voivat silloin kaapata sometilin ja alkaa esimerkiksi mustamaalata yritystä tai trollata sen nimissä. Somesta voi tulla myös haittaohjelmia, jos työntekijä käy somessa ja klikkaa ladattavan tiedoston. Jos kaverin nimissä tulee postaus, jossa linkkiä tarjotaan, työntekijä ei ehkä osaa varoa. Henkilöstöllä pitää olla tukenaan yrityksen oma hyvä toimintatapa somessa, Juha Tretjakov Kyberturvallisuuskeskuksesta sanoo. On hyvä myös ohjeistaa henkilökuntaa myös siitä, mitä asioista yrityksestä voi kertoa omilla sometileillä. Somea ja yrityksen verkkosivuilta saatetaan selvittää yrityksen organsaatio ja kerätä nimiä, puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita. Niitä voidaan käyttää hyväksi kohdennetussa hyökkäyskampanjassa. Kirjoittaja on kyberturvallisuuteen perehtynyt toimittaja, joka on kirjoittanut Turvallisuuskomitean julkaiseman Kodin kyberoppaan.

Tunnistatko pomohuijauksen? On perjantai, ja työviikko melkein ohi. Olet lähdössä kotiin, kun pomolta tulee viesti. Maksa 23 993 euroa asiakkaan tilille. Maksulla on kiire. Et ehdi tai huomaa tarkastaa, sillä pomo on työmatkalla. Hoidat maksun vielä ja lähdet kotiin. Viesti tuli verkkorikollisilta. Kyseessä oli pomohuijaus. Siinä työntekijää huiputetaan siirtämään iso summa rahaa rikollisten tilille esimiehen nimissä. Pomohuijausviestejä tulee tyypillisesti aikoina, jolloin työntekijä ei voi helposti tarkastaa, onko viesti aito. – Jos vähänkin haiskahtaa oudolta, kannattaa varmistaa, mistä viesti on tullut, tietoturvallisuusasiantuntija Juha Tretjakov Kyberturvallisuuskeskuksesta varoittaa. Soitto lomalla tai työmatkalla olevalle pomolle paljastaa huijauksen tai viestin aitouden. Kannattaa myös tutkia, mistä osoitteesta sähköposti on lähetetty. Lähettäjän nimenä on pomon tai vaikka talousjohtajan nimi, mutta loppuosa voi kuulua huijarille. Viime aikoina pomohuijauksia on lähetetty osoitteista, joiden loppuosa on @aol.com, blackberry-go. com, officemails.info tai eppost.com.

Aiemmin tänä vuonna pomohuijausyritys kohdistui jopa Viestintävirastoon. LASKUTUSHUIJARI iskee usein lomakausina, jolloin yrityksen laskuja maksaa sijainen tai kesätyöntekijä. Rikollinen lähettää tekaistun laskun. Sijainen ei osaa epäillä laskua ja maksaa sen. Tänä vuonna on liikkunut uusi haittaohjelma WannaMine. Se ottaa haltuun tietokoneen kapasiteetin kybervaluutan louhimiseen. Louhiminen tarkoittaa monimutkaisten matemaattisten yhtälöiden laskemista. Se vaatii paljon tehoa ja sähköä. Viime ja toissa vuonna tietoverkoissa levisi WannaCryja Petya- ja NotPetya-nimiset kiristysohjelmat. Niiden kohteina olivat yritykset ja julkiset toimivat, joilla oli jaettuja verkkoja. Vuosina 2016 ja 2017 tietojärjestelmiä saastutti Euroopassa laajasti Mirai-palvelunestohyökkäys. Kyberturvallisuuskeskus tiedottaa ajankohtaisista haittaohjelmista ja verkkouhkista nettisivuillaan.

PERHEYRITYS 1 • 2018

Asiantuntijakirjoitus

Marmorikiven tarina Kauan sitten mies astui sisään Michelangelon työpajaan ja näki suuren marmorikappaleen ja kysyi: ”Mikä tuo on?” Michelangelo vastasi: ”Se on kaunein veistos minkä olet koskaan nähnyt”. Mies sanoi: ”Mutta sehän on vain valtava kivi” johon Michelangelo sanoi: ”Tule takaisin kolmen vuoden kuluttua”. Mies tuli takaisin kolmen vuoden kuluttua ja siinä oli Pietá. ”Miten sinä teit sen?” mies kysyi, johon Michelangelo vastasi: ”Siinähän se oli koko ajan, minun piti vain poistaa kaikki turha kivi sen ympäriltä”.

Ideanin toimitusjohtaja Risto Lähdesmäki lähti viisi vuotta sitten myymään suomalaista palvelumuotoiluosaamista maailman johtaville yrityksille. Monesta voisi tuntua täysin järjettömältä asialta menne myymään ”luovaa osaamista” Piilaaksoon ja monet myös kommentoivat tästä hänelle. Idean kuitenkin onnistui tekemään läpimurron Piilaaksossa ja yhtiön asiakkaiksi tuli useita johtavia IT- ja Internet-yhtiötä. Risto kertoo tätä värikästä Ideanin Piilaakson valloitusta siten, että hän teki kaikki juuri toisinpäin kuin pitkään Piilaaksossa olleet suomalaiset häntä ohjeistivat. Risto onnistui tiiminsä kanssa juuri siksi, että yhtiö uskoi itseensä ja teki asioita tavalla, jotka ovat sille ominaisia. Idean näki mahdollisuuden, jota toiset pitivät ”vain kivenä”.

"Piilaaksossa luodaan asioita, joita emme välttämättä edes tiedä tarvitsevamme."

Käyn työni takia USA:n Piilaaksossa melko säännöllisesti ja olen viettänyt sillä pidempiäkin aikoja sijoituskohteemme Idean Oy:n kanssa. Jokaisen käyntini jälkeen olen yhä vaikuttuneempi siitä luovuuden määrästä, joka tuohon 50 kilometria pitkään ja 8 kilometriä leveään Piilaaksoon liittyy. Menestysyritysten lisäksi siellä luodaan uutta sanastoa; me googlaamme, tviittaamme, olemme facebookissa jne. Piilaaksossa luodaan asioita, joita emme välttämättä edes tiedä tarvitsevamme.

Me Ideanin sijoittajina näimme yhtiössä ”Pietán” ja halusimme tarjota yritykselle resurssit ja työkalut sen muokkaamiseksi. Tälläkin hetkellä olemme muokkaamassa useista yrityksistä alansa kauneimpia firmoja.

JUHA MIKKOLA Kirjoittaja on vähemmistösijoituksiin keskittyvän Capman Growth Equity -rahaston johtava partneri juha.mikkola@capman.com

Aika uudistua? OPn monipuoliset ratkaisut vauhdittava yrityksesi kasvua. Kun suunnittelet uusia kone- ja laiteinvestointeja, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. teollisuus@op.fi Rahoituksen myöntää OP Yrityspankki Oyj

ETSITKÖ BRÄNDILLESI PERHEHOITOA? Siitä asti, kun taiteilijat Suhonen, Erkelenz ja Knuus alkoivat piirtää asiakkailleen esimerkiksi ikonisia kuvia lentämisestä maailmalle, SEKissä on autettu suomalaisia yrityksiä rakentamaan itsestään brändejä. Edelleen perheomisteisena yrityksenä kehitämme brändien arvoa pitkäjänteisellä brändityöllä sekä luovuuden pysäyttämättömällä pyrähdysvoimalla. Olemme osa kansainvälisesti innovatiivisinta GREY-kollektiivia ja luovassa susilaumassamme Annankadulla on jo yli 100 nälkäistä tekijää.

sek.fi | Kerro meille brändihaasteestasi, niin jutellaan.

Miten teillä riidellään? Kysyin lukioikäiseltä pojaltani, että miten meidän perheessämme riidellään. Hän vastasi, ettei meillä riidellä, koska se on ihan tyhmää ja sen jälkeen tulee vain paha olo. Sanaharkkaa on kyllä ollut mm. peli- ja kotiintuloajoista. Ne ovat loppuneet yleensä siihen, että jompikumpi on lyönyt asian leikiksi tai riita on laitettu puoliksi. Ehkä meidän perheessämme on enemmän persoonia, jotka karttavat konflikteja. Ennemmin haemme laihaa sopua kuin lihavaa riitaa. Emme ole kuumakalleja, jotka intohimoisesti puolustavat omia näkemyksiään, vaan kuuntelemme toisiamme ja osaamme asettua toisen asemaan. Järjen ääni usein voittaa. Perheyritys on ihanteellinen maaperä konflikteille. Perheyrityksessä yhdistyvät raha ja rakkaus. Se aiheuttaa väistämättä erimielisyyksiä ja riitoja jossain vaiheessa. Konfliktit voivat liittyä ihmisten erilaisiin arvoihin ja asenteisiin, esimerksiksi poliittiseen ja uskonnolliseen vakaumukseen. Usein konfliktit liittyvät vastakkaisiin tavoitteisiin. Perheyrityksen omistajat voivat olla erimielisiä esimerkiksi voitonjaosta. Riidan aiheena on kuka saa mitä. Perheyrityksissä voidaan kilpailla myös siitä, kuka saa toimitusjohtajan paikan. Vain yksi paikka on jaossa ja siksi tämän tyyppiset konfliktit ovat usein vaikeita ratkaista. Näennäisesti yksinkertainen ristiriita voi ilmentää syvempää pinnan alla olevaa konfliktia. Konfliktissa ei ehkä ole kysymys siitä, mistä ensin näyttää olevan kysymys. Tärkeää on tunnistaa konfliktin todelliset syyt. Ehkä riidassa toimitusjohtajan paikasta onkin oikeasti kyse vanhempien arvostuksesta ja huomiosta tai sen puutteesta. Usein perheyrityksissä ongelmat lakaistaan maton alle tai omista tavoitteista luovutaan kokonaan, jotta suhde perheen jäseniin säilyisi. Tämä ei ole kestävä ratkaisu, vaan voi jopa vaikeuttaa perheen jäsenten välisiä suhteita ja luottamusta. Konflikteja ei pidä välttää, vaan yrittää ratkaista. Konfliktit ovat hedelmällisiä, kun ne tuovat esiin uusia näkökulmia tai parantavat päätöksentekokykyä. Kaksi tai useampaa päätä on parempi vain, jos ne voivat olla asioista eri mieltä. Yksi tapa ratkaista konflikti on päätyä kompromissiin. Kompromissi tyydyttää vain osittain omat ja muiden tavoitteet. Kukaan ei ole voittaja tai häviäjä. Kompromissin vaarana on, että ongelmat jossain vaiheessa palaavat. Paras vaihtoehto on löytää luovia ratkaisuja, joissa osapuolet saavuttavat tavoitteensa ja heidän välinen suhteensa säilyy. Kaikki ovat voittajia. Tämä vaatii kuitenkin aikaa ja kaikilta aitoa halua sekä kärsivällisyyttä ratkaisun hakemiseen. Tutkimusten mukaan se on kaiken vaivan arvoista: pitkällä aikajänteellä sekä yritys että perhe voivat hyvin. Ehkä meidänkin perheessä pitäisi etsiä laihaa riitaa ja lihavaa sopua. Krista Elo-Pärssinen Kirjoittaja on Perheyritysten liiton asiantuntija

PERHEYRITYS 1 • 2018

Nurmisen veljekset Lauri (vas.) ja Juha (oik.) jatkavat yritystä isänsä hengess: kaiken pohjalla on luottamus.

HIGH METAL GROUP sisältää emoyhtiön Hakaniemen Metalli Oy:n, sen tytäryrityksen High Metal Oy:n sekä MKT Dairyn PERUSTETTU 1949 YRITYS keskittyy omiin tuotteisiinsa juustonvalmistuslaitteiden kehittäjänä ja valmistajana sekä vaativiin teollisuuden ratkaisutoimituksiin tuotekehittäjänä ja valmistajana. TOIMIPAIKKA Vantaa OMISTAJAT Juha Nurminen (s. 1974) ja Lauri Nurminen (,s. 1978), 3. sukupolvi

PERHEYRITYS 1 • 2018

Seuraajat JOHANNA VESIKALLIO MEERI UTTI

"Isä eli ja hengitti yrityksen kautta" Nurmisen veljekset jatkavat metalliyritystä kolmannessa polvessa. JUHA NURMINEN: Jo pienenä oli mahtavaa käydä täällä firmassa. Firma oli faijalle rakas, mutta ei me koeta, että oltaisi kakkoseksi jääty. Isä soitteli kaikki lomamatkat ja kesälomat puheluita ja silloin parikymppisenä ajattelin, että tuohon en ryhdy. Firman johtaminen vei hänestä niin paljon. Opiskelin tradenomiksi ammattikorkeakoulussa, mutta varsinaisen intohimoni eli kuvallisen ilmaisun löysin yliopistolla myöhemmin. Puolivälissä opiskeluaikaa tulin tähän perheyritykseen hallituksen jäseneksi, mutta kesätöissä olin ollut täällä jo yläasteikäisestä alkaen. Muutin Pariisiin vaimoni työn perässä 2013 ja olemme olleet siellä vuosi kerrallaan. Aika pitkään olemme siis jo olleet, vaikka ensin ajattelimme, että mennään nyt yksi vuosi. Katsotaan, kauanko siellä olemme; tarkoitus on kyllä joskus palata vielä Suomeen. Ei ole mikään ehdoton homma, että minun pitäisi päätyä tänne meidän firmaan päivätöihin. Aika näyttää. Käyn Suomessa noin kerran kuussa hallituksen kokouksissa. Minulla siis säilyy tietty etäisyys operatiiviseen työhön, mikä on ihan hyvä asia. Emme koskaan ole kokeneet painostusta jatkaa tätä. Olemme aika vapaasti saaneet valita suuntamme. Omistamme firman tasan Laurin kanssa 50/50. Ulkopuolinen konsultti oli aikoinaan sitä mieltä, että tällainen tasaomistus on riski, kuka silloin oikeasti riitatilanteessa päättää? No, me koimme, että meille se 50/50-omistus on luonteva tapa jatkaa sitä faijan perintöä. Tärkeintä on luottamus. Varmaan sen voi menettääkin, mutta en tiedä, että miten sellaista voi veljen kanssa tapahtua? Me Laurin kanssa jaamme saman vision, että mihin firma on menossa. Ilman luottamusta

ei ole mitään. Luottamus on samaa virtaa kaikessa. Opimme faijalta sen, että olemme vastuussa työntekijöistä. Heillä on suunnilleen kaikilla perheet ja muu elämä työpaikan ulkopuolella ja haluamme ottaa senkin huomioon. Haluamme että työntekijät viihtyvät, että myös henkinen puoli on tasapainossa. Siksi esimerkiksi työturvallisuus on meillä erittäin tärkeä asia, vaikka olisi kuinka kiire. Isä kuoli aika tasan vuosi sitten sairastettuaan pitkään. Melkein viimeiset juttelut mitä faija pystyi juttelemaan oli firmasta. Viimeisiä ajoreittejä, mitä hän muisti oli ajoreitti firmaan. Isästä huomasi, että hän toteutti firmassa samoja arvoja kuin kotona. Arvoja olivat luottamus ja rehellisyys sekä se, että koskaan ei saisi olla täysin tyytyväinen tilanteeseen, ei voi jäädä paikoilleen. Hän nautti olla kaikkien ihmisen johtajana ja arvosti kaikkia siivoojista markkinointipäällikköön. Tietysti isä opetti meille niitä arvoja, jotka ovat läsnä täällä yrityksessä. Nyt pääsemme tuomaan oman kädenjälkemme tähän. Tavoitteena on, että firma jatkuu meistä eteenpäin. Jos isä vielä eläisi, niin hän olisi ollut varmasti tosi iloinen kuullessaan, että Lauri on firman varatoimitusjohtaja. LAURI NURMINEN: Meillä on Juhan kanssa ollut tietynlainen tasapuolisuus pienestä asti. Jo mummo huolehti pienenä, että meillä meni kaikki tasan. Roolit ovat selkeät ja meillä on sama visio, haluamme viedä tätä yhdessä eteenpäin. Jos ei pysty täysin luottamaan toiseen, niin homma ei onnistu. Sukupolvenvaihdoksen ensimmäinen osa tehtiin 2010. Faijalla todettiin Alzheimerin tauti vuonna 2012 ja sukupolvenvaihdos vietiin loppuun 2014. Hän

PERHEYRITYS 1 • 2018

halusi antaa firman meille ollessaan vielä täysissä järjissään. Vaikea kuvitella, että oltaisiin vain jääty omistajina yritykseen. Se on ollut niin iso osa perheen arkea, että jatkaminen tuntuu suurelta kunnialta. Tämä firma on jo vaarin perustama. Jo pienenä vaari kuljetti minua tehtaan lattialla ja sanoi, että tässä on teidän tuleva toimitusjohtaja. Onneksi en itse muista sitä! Isä omistautui tälle firmalle 24/7, joka tuntui pienenä ja vieläkin kyllä aika etäiseltä vaihtoehdolta itselle. Vahva omistautuminen näkyi myös niin, että Isä halusi itse vastata kaikista päätöksistä ja hän eli ja hengitti yrityksen kautta. Perhe oli kuitenkin aina ykkönen. Liikunta on aina ollut minulle iso intohimo, ja lukion jälkeen opiskelin liikunnanohjaajaksi Lohjalla. Myöhemmin opiskelin myös markkinointia ja opiskeluaikana faija kysyi, että nyt on firmassa vähän hätä, kun yksi myyntipäällikkö irtisanoutui, voisitko tulla tuuraamaan, kun jonkun pitäisi tehdä näitä hommia. Pienenä tämä metallin ja insinöörien maailma tuntui kaukaiselta, mutta kun olin ollut täällä pidemmän aikaa niin tuntui, että tämähän on mahtava mahdollisuus. Alkuvuodet istuin kyllä aika hiljaa hallituksessa. Nyt olen firman varatoimitusjohtaja sekä hallituksen jäsen. Tällä hetkellä nämä positiot tuntuvat juuri oikeilta minulle. Minulla on kaksi pientä poikaa kotona, eikä aika riitä kaikkeen. Olen isältä oppinut, että annan omien lasten löytää omat polkunsa. Tottakai tuon ylpeänä esiin, että tällainen perheyritys meillä on, mutta en tuputa. Jos he aikanaan haluavat tulla mukaan, niin varmasti löydetään sopiva paikka tutustua paremmin yritykseen.

KAUKO OLLILA KUVITUSKUVA

Suurta osaa yritysten kohtaamasta rikollisuudesta ei ilmoiteta mihinkään Kaupan alan sekä majoitusja ravintola-alan kokemaa rikollisuutta valotetaan alkuvuodesta 2019 valmistuvassa tutkimuksessa. Helsingin yliopistossa tutkitaan parhaillaan kaupan toimialaan sekä hotelli- ja ravintola-alaan kohdistuvaa rikollisuutta. Vuoden 2018 alussa aineistokeruulla alkaneen tutkimuksen tulokset julkaistaan yleisesti saataville alkuvuodesta 2019. Yritysuhritutkimuksessa selvitetään yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvaa rikollisuutta sekä rikollisuuden aiheuttamia haittoja. Tutkimuksen kohteina ovat kaiken kokoiset yritykset kaikkialta Suomesta. Sekä kaupan alalta- että majoitusja ravintola-alalta mukana on yhteensä noin 3000 toimipaikkaa. Toimipaikat on valittu satunnaisotannalla, joka arvotaan Tilastokeskuksen valtakunnallisesta yritysja toimipaikkarekisteristä. Tutkimus toteutetaan puhelinhaastatteluina. ”Suuri osa yrityksiin ja työntekijöihin kohdistuvista rikoksista ja rikosuhkista ei tule poliisin tai muiden viranomaisten tietoon. Tämän vuoksi on tarpeen selvittää kyselytutkimuksilla yrityksiin ja niiden toimipaikkoihin kohdistuvia rikoksia ja rikosuhkia”, kertoo hankkeesta tutkijatohtori Elsa Saarikkomäki Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

SAARIKKOMÄEN mukaan vastaavia tutkimuksia on tehty muun muassa Englannissa. Suomessa tutkittiin vastaavassa valtakunnallisessa hankkeessa vähittäiskaupan alaa vuonna 2010. Siinä löydöksiä verrattiin juuri Englannissa tehtyyn tutkimukseen. ”Nyt toteutettava toinen kansallinen yritysuhritutkimus mahdollistaa ajallisen vertailun vähittäiskaupan toimialalla. Valitut alat ovat kiinnostavia siksi, että niissä on paljon asiakaspalvelukontakteja ja niissä tiedetään ilmenevän rikollisuutta, joka eri syistä jätetään ilmoittamatta”, Elsa Saarikkomäki sanoo. TUTKIMUS toteutetaan puhelinhaastatteluina. Tulokset tarjoavat tietoa rikollisuuden ja häiriökäyttäytymisen aiheuttamista haitoista ja työturvallisuusriskeistä sekä rikosten ehkäisystä ja torjunnasta. Tutkimuksessa kysytään suoraan yritysten toimipaikoilta, millaisia rikoksia ja turvallisuusuhkia niihin on kohdistunut ja millaisia haittoja näistä on aiheutunut yritykselle ja niiden työntekijöille. Näin saadaan tietoa myös rikollisuudesta, joka ei tule viranomaisten tietoon. Yritysuhritutkimuksessa selvitetään

PERHEYRITYS 1 • 2018

muun muassa yrityksiin kohdistuvia varkauksia ja vahingontekoja sekä työntekijöiden työssään kokemia väkivalta- ja uhkatilanteita. Lisäksi tutkitaan rikosten haittoja työntekijöille sekä rikollisuuden liiketoiminnalle aiheuttamia kustannuksia. TULOKSIA käytetään yritysja työturvallisuuden kehittämiseen, seurantaan ja tutkimukseen. Tulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa siitä, miten rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja voidaan vähentää ja torjua. Lisäksi tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten yritysten ja työntekijöiden työturvallisuutta voidaan parantaa. Haastattelut suorittaa Kantar TNS Oy Helsingin yliopiston toimeksiannosta alkuvuodesta 2018. Haastattelussa kysytään muun muassa toimipaikkaan kohdistuneista rikoksista, niiden aiheuttamista kustannuksista sekä rikoksiin varautumisesta. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.

Edellisen tutkimuksen mukaan ryöstöt Suomessa Englantia harvinaisempia, mutta vaarallisempia Suomessa tutkittiin vastaavassa valtakunnallisessa hankkeessa vähittäiskaupan alaa vuonna 2010. -- Riski joutua rikoksen kohteeksi oli yrityksillä Euroopassa ja Suomessa toimialasta riippumatta huomattavasti korkeampi kuin yksityishenkilöillä. -- Yrityksiin kohdistui etupäässä omaisuus- ja talousrikollisuutta.

-- Vähittäiskaupan toimipaikkoihin kohdistui Suomessa vähemmän murtoja, autovarkauksia, autoista varastamisia, petoksia, kavalluksia ja vahingontekoja kuin Englannissa. -- Myös henkilöstön tekemät varkaudet ja kavallukset olivat meillä harvinaisempia kuin Englannissa. -- Ainoa omaisuusrikoslaji, jota suomalaiset vähittäiskaupan toimipaikat kokivat useammin kuin toimipaikat Englannissa, oli asiakkaan tekemä varkaus.

-- Henkilöstöön kohdistuvan väkivallan ja uhkailun osalta Suomen vähittäiskaupan tilanne ei eronnut Englannin tilanteesta. -- Vähittäiskauppaan kohdistuvat ryöstöt olivat Suomessa selvästi harvinaisempia kuin Englannissa, mutta niissä käytettiin suhteellisesti useammin terä- tai ampuma-asetta. -- Yritysten kohtaamasta korruptiosta ja kiristysrikoksista ei rikosilmoituksia Suomessa tehty käytännössä lainkaan.

PERHEYRITYS 1 • 2018

ANNA GUSTAFSSON OLLI URPELA

Ehdin työskennellä 25 vuotta taloustoimittajana. Sinä aikana tuli Varsinais-Suomen elinkeinoelämä tutuksi. Toimittajan ammatti oli hyvin opettavaista. Kyselin yrittäjiltä, miten he olivat ratkaisseet erilaisia ongelmia ja kuuntelin tarkasti. Kun siirryin Helsingin toimitukseen, Joakim syntyi. Mies lähti samaan aikaan Englantiin töihin. Oli pakko kiireessä kirjoittaa jutut, jotta ehti hakemaan lapsen päiväkodista. Se oli niin stressaavaa ja turhauttavaa, että halusin perustaa jotakin omaa. Toimittaja-aikoina minulla oli ollut haave yrityksestä, joka veisi maailmalle jotain hyvin suomalaista. Ehkä se oli mielessä, kun Tanskan matkalla törmäsin siihen, että suomalaisen kertopuun raidallinen ilme oli tuotu kauniisti näkyväksi sisustuksessa. Ihmettelin, miksi kukaan ei tehnyt näin hienosta materiaalista huonekaluja Suomessa. Aloin selvittää asiaa ja aloitin edelleen jatkuvan yhteistyön suunnittelija Seppo Kohon kanssa. Materiaali käyttäytyi kuitenkin aivan eri tavalla kuin normaali puu ja teimme muutamankin harjoittelukierroksen, ennen kuin onnistuimme yhdistämään kertopuun kauniisti massiivipuuhun. Minä loin verkoston, jonka keskellä olin kuin hämähäkki lankoja pitelemässä. Puutyöt tehtiin yhdessä firmassa ja metallirungot toisessa. Tuolit, kaapit ja pöydät tehtiin eri paikoissa. Omia koneita ei ollut. Kun mallisto oli valmis, mentiin sen kanssa messuille. Arkkitehdit tykästyivät tuotteisiin, mutta ne jakoivat paljon mielipiteitä. Ilman ensimmäistä isoa tilausta firma ei olisi jatkanut. Saimme kuitenkin Nokian pääkonttorin neuvotteluhuoneiden kalustuksen, ja siitä se lähti. Yritys kasvoi aika nopeasti sellaiseen mittakaavaan, että olisi pitänyt palkata työntekijöitä. Tein itse kaiken, olin sahalla keskellä metsää katsomassa, että puu sahattiin sopiviin siivuihin, rakensin useita kertoja vuodessa messuosastot ja seisoin siellä jopa 10 päivää. Lamput olivat tulleet mukaan, kun ihmiset, jotka pitivät meidän kalusteista, halusivat niihin sopivia valaisimia. Pyöritettyäni firmaa seitsemän vuotta myin siitä huonekaluliiketoiminnan Martelalle. Jätin kuitenkin valaisimet itselleni, koska ajattelin, että se on pieni kokonaisuus, joka menee tuossa vasemmalla kädellä. Kuten usein käy, eihän se siihen jäänyt. Jos Euroopassa haluaa kauppoihin, pitää olla kokonainen sarja. Niin syntyi Secto Designin ydintuoteperhe, johon perustumme edelleen. Yli 90 prosenttia lampuista menee vientiin. Viime vuonna ostimme omaksi valmistavan tehtaan. Siellä keskityin ensiksi työolojen parantamiseen, hankin sinne kuntosalin ja mietin, miten työtä voisi monipuolistaa. Tällä hetkellä selvitämme tuotannon kehittämistä, mikä on todella kiinnostavaa ja haastavaakin. Taas saa oppia uutta. Ihailen tv:ssä näkemääni 90-vuotiasta islantilaisrouvaa, joka käy joka päivä vanhainkodista omassa käsityöliikkeessään töissä. Voi olla, että pikku hiljaa heivaan muita hommia, mutta tulen pitämään itselläni sen, miltä Secto Design näyttää ulospäin.

TUULA JUSÉLIUS • Syntynyt 1950

• omistaja ja taiteellinen johtaja

• Harrastukset: metsästys, ulkoilu ja kuvataide

Kauniimman maailman lähettiläät en

S yd ä m

TUULA JUSÉLIUS:

asia

Meidän perheessämme puhutaan ristisanojen sijaan

iltaisin tuottavuuden parantamisesta, sanoo Secto Designin perustaja Tuula Jusélius. Seuraavan sukupolven edustaja Joakim Jusélius on kasvanut yrittäjyyteen kotikonttorin kautta.

JOAKIM JUSÉLIUS • Syntynyt 1992

• omistaja, valmistuu kauppakorkeasta 2018 • Secto Designin hallituksen jäsen

• Harrastukset: bändi, rummut, basso, laulu, metsästys ja lenkkeily

SECTO DESIGN • Puisiin valaisimiin erikoistunut yritys • Kotipaikka Kauniainen, perustettu 1995, perustaja Tuula Juselius • Henkilöstöä noin 30, liikevaihto noin 8 me

JOAKIM JUSÉLIUS: Varhaisimmat muistikuvat yrityksestä ovat olohuoneesta. Konttori oli meillä kotona ja pyörin siinä jaloissa. Ensimmäinen työ joka minulle annettiin, oli postimerkin liimaaminen. Siitä ylenin postittamiseen ja 15-vuotiaana aloitin varastossa. Mitä vain pientä hommaa annettiin, aina hyppäsin siihen. Olin jo hyvin nuoresta alkaen mukana messuillakin ja autoin kantamisessa ja rakentamisessa. Jossain niistä oli ikäraja rakentajille, mutta äiti sanoi, että ryhdikkäästi vaan ja reippaasti niin kukaan ei katso oletko alaikäinen siihen tehtävään. Messut ovat tosi vaikuttavia, vielä päivää ennen avajaisia ei uskoisi, miltä tila näyttää, kun siellä on paljon ihmisiä. Yrittäminen on minulle tuntunut aina luonnolliselta. Tiesin kyllä, että kavereiden perheissä elettiin eri tavalla, kun vanhemmat olivat palkkatyössä ja tulivat neljältä kotiin. Kyllä meilläkin äiti oli kotona, kun tulin koulusta, mutta useimmiten puhelimessa tai lähettämässä tavaraa – ja tekemässä reskontraa samaan aikaan toisella kädellä. Onhan siinä erilainen dynamiikka. Äiti on antanut minulle mallin, että menestykseen tarvitaan äärimmäisen kova työmoraali ja kyky olla monipuolinen. Kun firma kasvaa, tulee henkilökuntaa, jotka voi kyllä hoitaa tiettyjä hommia, mutta yrittäjänä on pakko osata tehdä myös itse. Luovuttaa ei saa. Olen kiitollinen, että olemme juuri tässä bisneksessä, koska se on niin monipuolinen. Esimerkiksi naulojen valmistus ei tuntuisi kovinkaan jännittävältä. Olen ylpeä myös Secto Designin agendasta, joka on tehdä hyvä ja kaunis tuote. Teemme maailmasta vähän kauniimman ja viemme suomalaisuutta maailmalle. Sellaista on kiva tehdä. Design-alalla on jatkuvasti löydettävä ja kehitettävä uusia hienoja tuotteita. Kuitenkin brändin tunnettuudesta täytyy pitää kiinni. Emme me mikään Lamborghini halua olla, mutta tietty eksklusiivisuus pitää säilyttää. Puhdas linja sopii meidän kuvaamme. Ei ole mahdollista ihan jokaisesta tuotteesta aina henkilökohtaisesti pitää, mutta se riittää, jos muut pitävät. Pitää osata zoomata ulos ja nähdä asia toisen ihmisen silmin. Minun vastuullani on jo useamman vuoden ajan ollut meidän vuosittainen sekundamyynti Kaapelitehtaalla. Siellä on ollut liikuttavaa seurata, kun joku on säästänyt monta vuotta saadakseen meidän lampun ja lopulta tunnin jonotuksen jälkeen onnistuu. Ostajat ovat usein opiskelijoita, joilla on vähän rahaa, mutta hyvä maku. Seuraan aika paljon sisustusalaa. Tietysti Secto Designin omia julkaisukanavia, mutta katson myös Pinterestistä ja Instagramista sisustuskuvia. Myös muutama ruotsalainen sisustuslehti on inspiroiva. Secto Design on minulle hyvin tärkeä ja istun nytkin sen hallituksessa. Uskon, että aktiivisella hallitustyöskentelyllä pystyn vaikuttamaan yrityksen kehitykseen. Tällä hetkellä pääfokus on kuitenkin tutkinnon valmistumisessa. Minua kiinnostaa myös oman yrityksen perustaminen. Monta projektia onkin vireillä. Yrittäjyys vain on sellaista, jossa haluaisin kokeilla omien siipien kantavuutta.

KATJA KOIVUNMAA OP:N SUURYRITYSTUTKIMUS 2018

Suomalaisilla suuryrityksillä vauhti päällä Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne. Protektionismin kasvu ja kaikilla aloilla vallalla oleva digitalisaatiohuuma. Valveutuneet kuluttajat, jotka vaativat yrityksiltä vastuullisuutta niin ekologisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Tällaisessa konfliktisessa toimintaympäristössä olisi helppo ymmärtää, jos suomalaiset suuryritykset valitsisivat toimintastrategiakseen toiminnan tehostamisen kuluja leikkaamalla. Suomen onneksi suuryritykset ovat valinneet toisen tien.

Suuryrityksillä on täysi vauhti päällä. Investointeja tehdään kautta linjan erityisesti tekoälyyn, tuotteiden ja palveluiden digitalisointiin sekä uusien kehittämiseen, toteaa OP:n yrityspankkitoiminnasta vastaava johtaja Hannu Jaatinen. Suomen 250 suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi viime vuonna nousuun kolmen vuoden laskun jälkeen. Nousua tuli edelliseen vuoteen verrattuna jopa 2,5 %. Usko talouskasvuun näkyy suomalaisissa suuryrityksissä myös rekrytointeina. Suomalaiset suuryritykset työllistivät viime vuonna 28 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvua henkilömäärässä tuli edelliseen vuoteen peräti 3,35 %. Luvut selviävät OP:n ja Aalto-yliopiston professorien

kokoamasta suuryritystutkimuksesta, johon vastasi viime syksynä 181 ylimmän johdon edustajaa 127:stä suomalaisesta suuryrityksestä. Tutkimuksen tulosten valossa suomalaiset suuryritykset uskovat vahvasti tekoälyyn ja digitalisaatioon kasvun vetureina. Tekoälyn voimaan luotetaan erityisesti asiakaspalvelukokemuksen parantamisessa ja kehittämisessä. Luonnollisesti sen toivotaan tuovan myös kustannussäästöjä. S U U RY R I T Y S T U T K I M U K S E E N vastanneet yritysjohtajat näkevät, että tekoäly ja digitalisaatio korvaavat tulevaisuudessa henkilötyötä. Samanaikaisesti nämä ilmiöt luovat myös aivan uutta työtä. Uudenlaiset työtehtävät edellyttävät uudenlais-

PERHEYRITYS 1 • 2018

ta osaamista ja yritysjohtajat pitävät tärkeänä panostaa myös yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen. OP:n Jaatinen ymmärtää tämän, sillä siinä missä yritykset panostavat eri liiketoiminta-alueita tukevien tekoälyratkaisujen kehittämiseen, ne tarvitsevat edelleen parhaat osaajat riveihinsä. Jotta parhaat osaajat löytyvät ja pysyvät yrityksissä, myös henkilöstön osaamiseen ja johtamisen laadun kehittämiseen on panostettava. Suomalaisten suuyritysten tulevaisuus näyttää siis monella tavalla positiiviselta. Taloudellisen ympäristön tilanne ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Suurten yhtiöiden hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat niille vahvan pohjan lähteä investoimaan ja uudistamaan omaa toimialaa myös tekoälyn ja digitalisaation kautta. - Oikeastaan ainoa merkittävä uhka, jonka suuret yritykset näkevät tälle hyvälle kehitykselle, ovat poliittiset riskit erityisesti protektionismin kasvamisen muodossa, Hannu Jaatinen sanoo.

PERHEYRITYS 1 • 2018

ANNUKKA OKSANEN ANDREW KEYT

Rakastetaanko minua? Isoimmat kriisit eivät repeä rahasta vaan rakkaudesta Sukupolvenvaihdos, uusi strategia, palaveripullat. Perheyrityksissä kriiseistä saattaa paisua isompia kuin tavallisissa firmoissa. “Perhesuhteet ovat syvempiä ja intensiivisempiä kuin ihmissuhteet muissa yrityksissä. Kun tavallisen yrityksen kriisi tai konflikti siirretään perheyritykseen, se yleensä kaksinkertaistuu”, konsultti ja chicagolaisen Loyola-yliopiston työelämäprofessori Andrew Keyt sanoo. Amerikkalainen Keyt toimii välittäjänä perheyritysten kriiseissä. Hänen mukaansa perheet kiertävät konflikteissa olennaista. Ne väittelevät isosta investoinnista, rahasta ja sukupolvenvaihdoksesta, mutta substanssi ei ole oikeastaan koskaan kriisin ydin. Ei, sillä suurin osa konflikteista kiertyy ihmismielen epävarmuuden ja perhedynamiikan ympärille. “Rakastetaanko minua? Kohdellaanko meitä sisaruksia tasapuolisesti? Kuullaanko minua? Arvostetaanko minua? Vaikka perheet puhuvat bisnestrategiasta tai perheenpään seuraajasta, he puhuvat itse asiassa substanssin alla kuplivista tunteista”, Keyt analysoi. MBA:n lisäksi hänellä on maisterin tutkinto perhepsykologiasta.

Keyt kertoo tuoreen esimerkin: Yritystä johtava ensimmäisen sukupolven edustaja koki törkeänä syrjäytymisyrityksenä ja epäluottamuslauseena lastensa kysymyksen ison investoinnin rahoituksesta. Näin, vaikka lapset halusivat varmistaa yrityksen kassavirran. Miten draamaa, reuhaamista ja mykkäkoulua voi välttää? Konflikteja ei voi eikä pidä kokonaan välttää, mutta niitä voi harjoitella. “Mitä suurempi kyky perheellä on konfliktien ratkaisuun, sitä paremmin yritys menestyy. Konfliktien ratkaisu ei ole sellaista, että sen tekee kerran ja on sitten siinä loistava. Ennemminkin se on kuin kuntosalilla käyntiä. Se vaatii jatkuvaa treenausta”, Keyt sanoo. Jos perheyritys pystyy harjoittelemaan pienillä konflikteilla, alkavat isotkin kähinät sujua. “Lapset oppivat käyttäytymisen ja viestimisen vanhemmiltaan. Siksi dynamiikka siirtyy perheyrityksissä sitkeämmin sukupolvelta toiselle.” Tavallisissa yrityksissä vaihtuvuus on yleensä suurempaa, joten kulttuurikin voi muuttua helpommin. Kilpailu on hyvä asia tavallisessa yrityksessä, mutta Keytin mukaan per-

SYDÄN HAKKAA JA JÄRKI SUMENEE Akuutissa kriisissä eli stressitilassa ihminen menee taistele tai pakene –tilaan. “Jos sydän hakkaa 125–130 kertaa minuutissa, rationaalisen ajattelun kyky heikkenee merkittävästi. Se on biologinen fakta. Silloin ei synny siltoja rakentavaa ja rauhallista keskustelua”, Andrew Keyt toteaa. Silloin ei myöskään kykene katsomaan asioita toisen näkökulmasta. Tällaisessa kriisitilanteessa välittäjä voi rauhoittaa keskustelun. “Roolini on toimia tulkkina osapuolten välillä. Kysyä, mitä toinen osapuoli kuuli toisen sanovan ja sitten selventää, mitä oikeasti sanottiin. Näin tilanteen saa rauhoitettua.”

PERHEYRITYS 1 • 2018

heyrityksessä perheenjäsenten välillä ei. Lapset pitäisi kilpailun sijasta kasvattaa yhteistyöhön ja kompromisseihin, sillä kilpailu tuhoaa perhesuhteita. Nyrkkisääntö on, että kriiseissä perheenjäsenten pitäisi kääntyä toistensa puoleen, ei pois. Konfliktin ratkaiseminen alkaa siitä, että jokainen perheenjäsen ottaa vastuun itsestään ja ymmärtää osuutensa konfliktissa. “Yleensä perhe alkaa syyttää yhtä perheenjäsentä. Kuitenkin tuskin koskaan syy on yhdessä ihmisessä, vaan perheeseen kehittyneessä dynamiikassa. Yhden ihmisen syyllistäminen on helpompaa, koska silloin muiden ei tarvitse itse ottaa vastuuta ongelmasta”, Keyt selostaa. Sama mekaniikka on käytössä silloin, kun ongelmat pannaan perheen ulkopuolisen työntekijän syyksi. Se on puolivillainen näennäisratkaisu. “On tehokkaampaa aloittaa kriisin puiminen nopeasti kuin antaa sen kasvaa räjähdykseen. Konfliktit eivät yleensä häviä itsestään, vaan pikemminkin pahenevat vetkuttelulla.” Andrew Keyt on yhdysvaltalainen työelämäprofessori, joka toimii välittäjänä perheyritysten kriiseissä.

PERHEYRITYSTEN LIITTO

Kevätkokous- ja seminaari 2018

OMISTAJAN VASTUU 24.5.2018 Sibelius-talo, Lahti

Tervetuloa liiton kevätkokoukseen ja -seminaariin, jossa kuulemme puheenvuorot mm. Päivi Leiwolta (Oilon Oy) sekä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteeltä. Lisää seminaarin esiintyjiä julkaistaan myöhemmin. Seminaarin jälkeen päivä jatkuu illallisella ravintola Roux:ssa. Merkitse päivä kalenteriin, lisätietoa saat sähköpostitse. www.perheyritys.fi

ANTTI MARTTINEN KUVITUSKUVA

Miksi kaikki isot uudistukset menevät mönkään? Miksi Espoon metron myöhästymistä suurempi ongelma tuntui alkuvuodesta olevan sen valmistuminen? Miksi nykyään kaikki näkyvät hankkeet tuntuvat menevän pieleen; sotet ja kikyt, aktiivimallit ja perhevapaiden reformit? Osasta on tullut ikiliikkujia.

Onnistuiko kaikki ennen paremmin? Tavallaan kyllä. Ei välttämättä siksi, että päättäjät olisivat olleet viisaampia tai ratkaisut huolellisemmin valmisteltuja. Mutta kakku kasvoi edullisen ikärakenteen myötä ja muutokset sujuivat jakamalla kaikille lisää ja parempaa. Inflaatio helpotti päätöksentekoa, kun keneltäkään ei tarvinnut ottaa pois. Annettiin vain toisille vähän enemmän kuin toisille. Mediamaailma oli erilainen. Yksilöiden äänet kuuluivat vaimeasti ja yleisönosastoilla oli portinvartijat. Karpo, Hymy ja kansanradio toimivat varaventtiileinä ja ongelmia korostavalle journalismille oli jopa oma sanansa: sosiaaliporno. Median muutos ei sinänsä ole tehnyt ratkaisuista huonoja. Uutisena epäonni on aina voittanut onnistumisen. Mutta nyt ihmisten yksilölliset äänet pääsevät somen kautta suoraan esiin ja medioihin. PALATAAN alkuvuoden kohuun metron liityntäliikenteestä, joka muualla maassa varmasti tuntui huvittavalta. Siinä oli kaikki yhteiskunnallisen julkisuusdraaman ainekset. Enkä tarkoita sitä, mitä tapahtui ennen

metron valmistumista: kompasteleva päätöksenteko, paisuvat kustannukset, epäonnistunut valvonta ja vastuun pakoilu. Kaikki tämähän on jo armeliaasti unohdettu. Nyt puhuttiin vain matka-ajoista. Miksi? Siksi, että kokemus oli vihdoin henkilökohtainen ja tosi. Kun espoolaisen työmatka pidentyi 10 minuutilla, ei enää mietitty raideliikenteen visioita tai ilmastonmuutoksia. Ne ovat ylätason juttuja. Jos kiky vei palkasta kympin, vientiteollisuuden kilpailukykymuutokset olivat sen rinnalla kaukaisia ja abstrakteja. Aktiivimallissa henkilökohtaiset tuntemukset ja hallituksen rätingit ovat suorastaan sotajalalla. On selvää, että parhaimmissakin muutoksissa on aina voittajansa, ja ne, jotka kokevat häviävänsä. Tämä takaa jatkuvan konfliktin. Kaikkia asioita ei voi ratkaista edes niin, että pannaan ”ne rikkaat” maksamaan. MIKÄÄN uudistus ei myöskään ole valmis, kun se on ”valmis”. On monta vikaa, puutetta ja virhearviota. Samaan aikaan pettymystä siihen, että taivaat eivät auen-

PERHEYRITYS 1 • 2018

neet niin kuin oli luvattu. Someksi sanottuna se raivostuttaa. Hyvin toimivassa yrityksessä näiden alkuvaiheen puutteiden ratkominen on arkipäivää. Yhteiskunnan tasolla matkassa on monta hidastetta. Kuluu parhaassakin tapauksessa vuosia ennen korjaavia muutoksia. Tämä muodostaa ongelman ns. kokeilukulttuurin tuomisessa julkisille aloille. Ketterässä yrityksessä voi toimia ”nopea valmistelu – toteutus - nopeat korjaukset” -malli. Julkisella puolella jatkotyöstön jähmeys pakottaa yrittämään täydellistä heti kertalaakista. Porukalla, joka voi olla erimielinen peruslähtökohdistakin. Se johtaa monista it-hankkeista tuttuun kierteeseen, jossa valmistellaan ja aina vain valmistellaan. Neljän vuoden välein vaihdetaan tekijät ja aloitetaan alusta. Se, mitä lopulta saadaan valmiiksi, on monimutkainen kompromissi. Se ei ole selkeä tuotos insinöörimallia 1A vaan yhtälö tyyliin 2B/cY+(xyz*3). Markkinoipa sitä! Ajatelkaa vaikka sotea tai aktiivimallia. USEIMMISSA uudistuksissa on tavoitteena käyttäytymisen muutos tavalla tai toi-

sella. Eli kannustetaan ihmisiä tai yrityksiä johonkin suuntaan. Kun tällainen hanke muutetaan numeroiksi, eväät usein loppuvat ja tavoite jää ilmaan. Kovan faktan korvikkeeksi on pahimmillaan vain ns. staattisia laskelmia, joissa uudistukset on tehty, mutta käyttäytymisvaikutukset jätetty huomiotta. Miten suuntaa-antava tällainen laskelma on? Yhtä osuva kuin että yritys korottaessaan hintoja 20 prosenttia olettaisi, että se ei mitenkään vaikuta ostokäyttäytymiseen. Keskustelu yhteisöveron alennuksesta oli tyyppiesimerkki staattisista laskelmista. Laskettiin, paljonko alennus 20 prosenttiin vähentää yhteisöverotuloja, jos se ei mitenkään vaikuttaisi yritysten tekemisiin. Dynaamiset vaikutukset ovat tosia ja kouriintuntuvia, mutta niistä on vaikea esittää yhtä täsmällistä laskelmaa. Perhevapaauudistus taas osin kaatui laskelmiin siitä, miten perheille käy ”jos kukaan ei muuta käyttäytymistään”. Siis vaikka juuri muutos oli koko uudistuksen lähtökohta. ON siis monia tekijöitä, jotka tarjoavat polttoainetta jatkuvaan poliittiseen kriisiin.

Tekijöitä, joiden vuoksi on paljon helpompi sanoa ei kuin kyllä. Siksi tämän päivän poliittiselta päättäjältä edellytetään yhtä aikaa herkkyyttä ja sietokykyä. Olisi tietysti mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuisi, jos päättäjät suorastaan yllyttäisivät kritiikkiin sen sijaan että asettuvat tuttuun siilipuolustukseen. Ajatelkaapa tiedotustilaisuutta, jossa ministeri riemuitsee: ”Saimme lausuntokierroksella ehdotukseemme peräti 97 muutosehdotusta. Heti ensilukemalla monet niistä ovat aivan loistavia ja parantavat lakiesitystä merkittävästi. Voin vakuuttaa, että seuraava versio on paljon parempi. Tuhannet kiitokset kansalaisaktivisteille, etujärjestöille ja varsinkin oppositiopuolueille tarkasta ja pyyteettömästä työtä!” Eihän tämä politiikan arjessa ole mahdollista, mutta voi olla, että tällainen asennoituminen olisi aika aseistariisuva? Joka tapauksessa päättäjä tarvitsisi paremmat työkalut tuekseen. Uusia kehittyneitä tapoja mallintaa käyttäytymisen muutoksia niin, että ne voidaan esittää laskelmina. Ehkä tekoäly tulee tässä avuksi?

PERHEYRITYS 1 • 2018

KONFLIKTIEN jälkeen aika ei paranna kaikkia haavoja, mutta suuren osan yleensä kyllä. Jo nyt moni espoolainen joukkoliikenteen käyttäjäkin on löytänyt uusia hyviä reittejä ja liikkumistapoja, kunhan on toipunut ensijärkytyksestään. Vuodet tuovat sitten paljon merkittävämpiä muutoksia, kun kaupunkirakenne kehittyy ja asukkaat miettiessään seuraavia asunnon tai työpaikan vaihdoksia osaavat ottaa muuttuneen pelilaudan reitit huomioon. Eikä konflikteja pidä pelätä. Vain reilu neljä vuotta sitten, elokuussa 2013, silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen joutui vakuuttamaan rajun paineen alla, että eläkeikiä ei tulla muuttamaan. Nyt on eläkeikiä korottava eläkeuudistus ollut voimassa kuin huomaamatta jo toista vuotta. Eikä missään käydä enää keskustelua koko aiheesta, vaikka muutos on ollut mittasuhteiltaan valtava. Siksi kannattaakin muistaa vanha brittiläinen (tai alun perin kai ranskalainen) viisaus: ”You can’t make an omelette without breaking the eggs.”

PERHEYRITYSTAPAHTUMA - KRIISIT OVAT RATKAISTAVISSA

Vuoden päätapahtumamme Perheyritystapahtuman teemana on vuonna 2018 konfliktinhallinta: miten niitä voi ehkäistä yrityksissä, perheissä, maailmanlaajuisesti ja paikallisesti. Perheyritystapahtuman pääpuhujina ovat presidentti Martti Ahtisaari, Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann, valtakunnansovittelija Minna Helle ja CMI:n rauhanneuvottelija Hussein al-Taee.

PERHEYRITYSILTA

MAALISKUUTA

H U H T I K U U TA

OP:n isännöimässä illassa puhutaan muun muassa kaupankäynnin ja maksamisen muutoksista. Tule mukaan! Tilaisuus on maksuton PL:n jäsenille.

NEXT LEVEL CASE: M ROOM Ensimmäisessä Next Level case-illassa pureudutaan M Roomiin, joka on uudistanut toimialaansa voimakkaasti. Tilaisuus on tarkoitettu vain PL:n jäsenille ja mukaan mahtuu 20 ensimmäistä.

YRITYS LUKUJEN TAKANA Tampere Valmennuspäivä on tarkoitettu omistajille, jotka eivät ole mukana yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan (10.4. mennessä)! Maksuton tapahtuma PL:n jäsenille.

ALUETILAISUUS Tampere

H U H T I K U U TA

TOUKOKUUTA

T O U K O K U U TA

Pirkanmaan perheyrittäjät tapaavat Tampereella yhteistyökumppanimme PwC:n tiloissa. Päivän teemana on moderni johtaminen. Ilmoittaudu mukaan! Maksuton tapahtuma PL:n jäsenille.

NEXTGEN FAMILY BUSINESS TRIP @TALLINN Next Gen goes Tallinn! Lähdemme etelään, Viroon, tutustumaan ja oppimaan meidän etelänaapurista. Meitä vastassa on virolaisia Nextejä ja luvassa kiinnostavia virolaisia perheyritysvierailuja, verkostoitumista ja oppimista. Mukaan mahtuu noin 30 Nextiä. Ilmoitathan kiinnostuksesi Mikaela Wikströmille.

RIITELYKOULU Riitelykoulu on keskusteleva kolmituntinen keskeisistä haasteista ja kysymyksistä, joita yritys kohtaa erimielisyyden syntyessä. Maksuton tapahtuma PL:n jäsenille. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 20.4.2018 mennessä.

YRITYS LUKUJEN TAKANA Valmennuspäivä on tarkoitettu omistajille, jotka eivät ole mukana yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 8.5. mennessä! Maksuton tapahtuma PL:n jäsenille.

URAMUOTOILUKURSSI Uutta nexteille! Uramuotoilukurssi auttaa näkemään omassa elämässä uusia mahdollisuuksia ja löytämään kokeilujen kautta oman paikkansa työelämässä. Lue lisää, millaisiin tilanteisiin kurssi sopii ja ilmoittaudu mukaan.

KEVÄTKOKOUS JA SEMINAARI Lahti Merkitse päivä kalenteriin ja Lahdessa nähdään!

LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMISET WWW.PERHEYRITYS.FI

Suomi menestyy, koska perheyrityksillä on kansainvälisesti kilpailukykyiset mahdollisuudet investoida ja työllistää Suomessa. VISIO

453

Edistämme vastuullista omistajuutta, joka uudistaa yrityksiä sukupolvelta toiselle.

JÄSENYRITYSTÄ

MISSIO

~ Perheyritysten liitto (PL) edistää vastuullista, kasvollista omistajuutta. PL vahvistaa omistajaosaamista muun muassa valmennusten ja tutkimusten avulla. PL on omistajaosaamisen keskus, perheyritysten ääni ja omistajien kohtaamispaikka. WWW

35 MRD€ YHTEENLASKETTU LIIKEVAIHTO

171 000 YHTEENLASKETTU HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

(vuonna 2017)

www.perheyritys.fi/perhe

Olkaamme ylpeästi suomalaisia perheyrityksiä. Broman Group ja Motonet sen keksi, jatketaan me kaikki sitä – kerrotaan se asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja muille sidosryhmillemme. Me olemme suomalainen perheyritys! Luodaan yhdessä sanojen sisällöstä arvo, johon halutaan kuulua. Pyydä merkki käyttöösi nettisivujemme kautta.