Perheyritys -lehti 4/2020 by Perheyritysten liitto

4| 2020

Philip Aminoﬀ: Maailmantalouden epävarmuus tarjoaa perheyrityksille mahdollisuuden näyttää kyntensä

TEEMA: LUOTTAMUS

Mitä kuuluu perheyrityksille Kreikassa ja Kuusamossa

PERINTEIKÄS LIGNELL & PIISPANEN

Suomen kolmanneksi vanhin perheyritys JATKAJAT: SAMUEL JA ELISA AKSELIN

OMISTAJAPERHEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Omistajalla on väliä. Hyvä omistajaperhe toimii eettisesti ja pitkäjänteisesti, tuntee vastuunsa yhteisöstään, yrityksestään ja sen sidosryhmistä sekä luo hyvinvointia yhteiskuntaan. Omistajaperheen hyvät käytännöt tukevat perheyrityksen menestymistä pitkällä aikavälillä. Omistajaperheen on hyvä keskustella omistajuudesta ja päivittää omistajastrategiaa sekä pelisääntöjä säännöllisesti ja ennakoivasti, jo ennen isoja muutoksia perheyrityksen ympäristössä, tilanteessa tai omistuksessa.

Omistajaperhe varaa aikaa ja resursseja omistuksensa hallintaan ja johtamiseen.

4 5 6

Omistajaperhe määrittelee yhdessä omistamista ohjaavat arvot, omistamisen tarkoituksen ja tavoitteet sekä näiden toteutumista arvioivat mittarit. Muun muassa näistä muodostuu omistajastrategia, joka luo raamit hallituksen päätöksenteolle.

Omistajaperhe määrittelee omistajuuden eri roolit vastuineen ja mahdollisine palkkioineen. Rooleja ovat esimerkiksi operatiivinen omistaja, hallinnossa vaikuttava omistaja, omistuskäytäntöjen omistaja ja passiivinen omistaja. Omistajaperhe pystyy käsittelemään perheen yksittäisten jäsenten roolimuutosten haasteet.

Omistajaperhe on valmis haastamaan olemassa olevaa omistajastrategiaa ja miettimään, onko omistajaperhe yritykselle paras mahdollinen omistaja.

Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin.

Omistajaperhe tekee päätökset läpinäkyvästi. Päätöksentekoa varten on selkeät prosessit, jotka mahdollistavat erilaisten mielipiteiden esittämisen ja päätösten tekemisen.

Omistajaperhe altistaa perheen nuoret omistamiselle varhain, jotta he ymmärtävät perheyrityksen merkityksen perheen elämässä.

OMISTAJALLA ON VÄLIÄ.9 #perheyritys

Omistajaperhe toteuttaa yhdessä sopimansa käytännöt.

Omistajaperhe dokumentoi ja viestii käytäntönsä yhteisesti sovituille tahoille.

PÄÄKIRJOITUS

Kohti aktiivista yhteiskunnallista vuoropuhelua kesäkuussa 2014 kirjoitin varapuheenjohtajan kolumnin tähän saman lehteen, numeroon, jonka teemana oli luottamus. Sattumoisin juuri se on tämänkin numeron teema. Omistajien luottamus siihen, että Suomi on hyvä maa sijoittamisen ja omistamisen kannalta, oli tuolloin koetuksella. Onko tilanne sen jälkeen parantunut? Toivottavasti edes hiukan, ainakin hetkellisesti. Tuon luottamuksen pitkäjänteinen vahvistaminen on Perheyritysten liiton keskeinen tehtävä. Luottamusta ei kuitenkaan luoda sillä, että omistajuutta, menestymistä, voitontavoittelua ja vaurastumista esitetään solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntavastuun ja tasa-arvon vastakohtina. Tällaista vääristynyttä vastakkainasettelua on ollut havaittavissa eräissä viime aikoina esitetyissä julkisissa puheenvuoroissa. Nyt tarvitaan rakentavampaa keskusteluilmapiiriä, mihin sisältyy aito pyrkimys puolin ja toisin ymmärtää vastapuolen argumentteja ja huolia.

Yrittäminen, omistaminen ja työllistäminen ovat iloisia asioita. Suomesta voi vielä jonain päivänä tulla paikka, joka houkuttelee omistamaan, investoimaan ja työskentelemään vähintään yhtä menestyksekkäästi kuin mikä tahansa muu maa. Kehitys kohti omistajuuden mallimaata ei sulje pois muita tärkeitä yhteiskunnallisia arvoja, se päinvastoin vahvistaa niitä. Luottamuksesta tulee myös olemaan kysymys, kun Suomi ryhtyy korjaamaan koronakriisin aiheuttamia vahinkoja. Vallitsevissa olosuhteissa täytyy ainakin pääpiirteittäin kiittää maamme hallitusta yrityskentälle suunnatuista tukitoimista. Samalla on muistettava, ettei tukien ja elvytysten tarkoituksena ole ollut auttaa niinkään yrityksiä niiden itsensä vuoksi. Pelastusoperaatioilla on pyritty turvaamaan työpaikkoja, verotuloja ja kansantalouden toimintaedellytyksiä. Kun on takaisinmaksun aika, siihen ei voida valjastaa erityisesti yrityksiä ja niiden omistajia, vaan vastuu kuuluu yhtä lailla kaikille veronmaksajille. Perheyritysten liiton puheenjohtajana haluan seuraavat kolme vuotta omalta osaltani ylläpitää rakentavaa, laaja-alaista ja aktiivista yhteiskunnallista vuoropuhelua omistajuudesta ja suomalaisen omistamisen kulttuurista. Tiedän, että liiton jäsenkunnasta, toimielimistä ja toimistosta löytyy myös erinomaiset valmiudet osallistua siihen. Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta!

Perheyritysten omistajat tietävät hyvin, että omistajuus tarkoittaa nimenomaan vastuunottoa sekä yrityksestä että yhteiskunnasta. Toimintamme perustuu luottamukseen toimintaympäristön ja tulevaisuuden suhteen.

PERHEYRITYS 4 • 2020

Alexander Bargum hallituksen puheenjohtaja (1.1.2021 alkaen) Perheyritysten liitto

TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2020

YHTEISET SÄÄNNÖT PITÄVÄT PERHEEN KOOSSA Sivu 10 SAVOLAISESTA KAUPPAHUONEESTA KEHITTYI MODERNI ALKOHOLIYRITYS Sivu 14 KOLUMNI: LUOTTAMUS PITÄÄ ANSAITA Sivu 19 HYVIN OUTO VUOSI Sivu 20 KOLUMNI: ERILAISIA YHDESSÄ Sivu 25

Perheyrityskset kannattelevat Kreikan taloutta Sivu 10

Korona myllersi Rukan matkailusesongit päälaelleen Sivu 20

PERHEYRITYSTEN LIITON SYSKYN SUPERVIIKKO: BEHIND THE SCENES Sivu 26

JÄSENKYSELY: PERHEYRITYSTEN MAKSUVALMIUS PARANTUNUT KEVÄÄSTÄ, MUTTA LUOTTAMUS SUOMEN TALOUTEEN ON HEIKKO Sivu 6

MATTI KOIRANEN PRO GRADU -PALKINTOJA JAETTIIN TÄNÄ VUONNA KAKSI Sivu 29 MATKALLA YRITTÄJÄSTÄ OMISTAJAKSI Sivu 31

PHILIP AMINOFF: MAAILMANTALOUDEN EPÄVARMUUS TARJOAA PERHEYRITYKSILLE MAHDOLLISUUDEN NÄYTTÄÄ KYNTENSÄ Sivu 34

KOLUMNI: LUOTTAMUS RAKENTUU PITKÄJÄNTEISELLÄ TYÖLLÄ Sivu 39 YRITTÄJÄVANHEMPIEN MUKANA PIENESTÄ PITÄEN Sivu 41 ”SE LUO LUOTTAMUSTA KUN ON OMA ITSENSÄ” Sivu 44 UUDET JÄSENET Sivu 46

”Yrityksillä, joilla on pitkiä luottamukseen perustuvia suhteita, on parhaat edellytykset pärjätä koronan jälkeisessä ajassa.” Sivu 34

LYHYESTI Sivu 47 KYSY ASIANTUNTIJALTA Sivu 48 TAPAHTUMAKALENTERI Sivu 50

JATKAJAT

AKSELININ PERHEESSÄ AVOIMUUS ON TÄRKEÄ ARVO Sivu 41

PÄÄTOIMITTAJALTA

Glögilasi voi hyvällä syyllä olla nyt puoliksi täynnä

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry. Salomonkatu 17 B 00100 Helsinki DIGILEHTI: Perheyritys.fi

fyysisten tapaamisten väheneminen on leikannut suuren osan siitä ihmisten välisestä yhteydestä, johon kuuluvat tunteet. Kun keskustelukumppanin ruumiinkieli, eleet ja ilmeet typistyvät biteiksi teamseihin ja zoomeihin, arjesta puuttuu paljon. Empatiasta tulee työlästä. Monen mieli on ollut vuoden pimeimpänä aikana – jos ei maassa, niin jonkinlaisessa taukotilassa.

Siksi onkin mahtavaa, että kohta se on ohi! Rokote tulee, päivät alkavat pian pidentyä ja lyönpä vetoa, että keväällä maailma näyttää jo hyvin erilaiselta. Fiilisten tueksi on myös materiaalista syytä orastavaan optimismiin. Jäsenyrityksillemme suunnatun kyselyn, PerheyritysPULSSIN mukaan jäsenten käsitys maksuvalmiudestaan on kohentunut selvästi sitten pandemian ensimmäisen aallon. Kun maalis-huhtikuussa vielä noin puolet vastaajista ilmoitti yrityksensä maksuvalmiuden heikentyneen melko tai erittäin paljon, marrasjoulukuun vaihteessa tehdyssä kyselyssä 16 prosenttia arvioi maksuvalmiuden näin kurjaksi. Kysely kertoo myös, että lomautusten määrä on vähentynyt ja sen, että kolme neljästä jäsenestä uskoo liikevaihtonsa kasvavan tai pysyvän ainakin ennallaan ensi vuonna. Kyselystä tarkemmin tässä lehdessä. Lisäksi monet ennustuslaitokset arvioivat,

että Suomen talous kutistuu tänä vuonna lopulta vähemmän kuin aiemmin ennustettiin.

Kaikki ei tietenkään ole hyvin. Moni asia on päin honkia. Ulkomaiset investoinnit ovat globaalisti poikkeuksellisen alhaalla. Suomen pitkän aikavälin talouskasvunäkymät ovat eurooppalaisittain verrattuna vaisut. Valtion velka syvenee parilla kymmenellä miljardilla eurolla koronan seurauksena ja jonkun pitää tulevina vuosina tuottaa uutta vaurautta velan maksamiseen.

Samalla kun toiveet kääntyvät yritysten suuntaan, rohkeita, yritysten elinvoimaa vahvistavia rakenteellisia uudistuksia ei maan poliittiselta johdolta ole näkyvissä. Rohkeiden avausten puute heikentää yritysten mahdollisuuksia nousta ratkaisijan rooliin. Monissa perheyrityksissä pikkujoulut typistyvät glögilasien kilistämiseen tietokonenäyttöä vasten, sille ei voi vielä mitään. Mutta kun suunnittelemme tulevaa vuotta, voimme jokainen päättää, näyttääkö lasi puoliksi tyhjältä vai puoliksi täydeltä. Vuosi 2021 onnistuu paremmin, kun lasi on puoliksi täynnä.

Raine Tiessalo Viestintä -ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

PERHEYRITYS 4 • 2020

OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi PAINOPAIKKA Euraprint, Eura ISSN-TUNNUS: 2669-9966 LEHDEN TEKIJÄT Raine Tiessalo, päätoimittaja raine.tiessalo@perheyritys.fi : @tiessalo puh. 050 435 5898 Sini-Marja Ant-Wuorinen puh. 050 560 4938 TAITTO: Jenni Ahonen TEKSTIT: Sini-Marja Ant-Wuorinen Krista Elo-Pärssinen Anna Gustafsson Heidi Hammarsten Mikko Pellinen Kaisa Saario Riitta Saarinen Raine Tiessalo KUVAT: Jani Laukkanen Petteri Kivimäki Mika Kanerva Vassiliki Kotzia KANNESSA: Kirsi Räikkönen, Minna Sormunen, Harri Nylund ja Heidi Nylund KUVA: Jani Laukkanen

JÄSENKYSELY:

Perheyritysten maksuvalmius parantunut keväästä, mutta luottamus Suomen talouteen on heikkoa Perheyritysten liiton kyselyssä yli puolet vastanneista (55%) kertoi, että koronapandemian seuraukset eivät ole vaikuttaneet yrityksen maksuvalmiuteen negatiivisesti. Maalishuhtikuun vaihteessa tehdyssä kyselyssä näin vastasi 14 prosenttia vastaajista.

Kun maalis-huhtikuussa noin 48 prosenttia vastaajista ilmoitti, että yrityksen maksuvalmius on heikentynyt melko tai erittäin paljon, tuoreessa kyselyssä 16 prosenttia arvioi maksuvalmiuden näin kurjaksi.

Miten koronaepidemia on vaikuttanut yrityksenne maksuvalmiuteen verrattuna aikaan ennen pandemiaa? 54,7

13,9

Ei vaikutusta ainakaan negatiivisesti.

2 Heikentää maksuvalmiutta

jonkin verran.

29,5

33,6

3 Heikentää maksuvalmiutta

melko paljon.

9,4

erittäin paljon.

5 En osaa sanoa.

6,5

4 Heikentää maksuvalmiutta

21,2

26,3 0,0 5,1 0,0%

20,0%

40,0%

60,0%

80,0%

100,0%

PerheyritysPULSSI - marraskuu 2020 (kaikki vastaajat) (KA: 1.68, hajonta: 0.89) (vastauksia: 139) 2_maalis-huhtikuu 2020 (kaikki vastaajat) (KA: 2.75, hajonta: 1.14) (vastauksia: 137)

PERHEYRITYS 4 • 2020

TEKSTI: RAINE TIESSALO JA MIKKO PELLINEN | GRAFIIKKA: JENNI AHONEN

Suomalaisten perheyritysten maksuvalmius kohentunut sitten kevään korona-aallon. Se on positiivisin uutinen, joka käy ilmi Perheyritysten liiton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Sen sijaan luottamus Suomen talouteen on heikkoa.

Myös lomautusuhka on yhä harvemman työntekijän niskassa. Noin viisi prosenttia vastaajista näkee, että lomautuksiin pitää turvautua seuraavan kuukauden kuluessa. Maalishuhtikuun kyselyssä välittömiä lomautuksia suunnitteli noin neljännes (23%) vastaajista.

Irtisanomiset sen sijaan ovat lisääntyneet. Kaikkiaan 15 prosenttia vastanneista kertoo, ettei lomautus ole riittänyt vaan yrityksessä on jouduttu työntekijöitä myös irtisanomaan. Maalis-huhtikuussa irtisanomisista ilmoitti yhdeksän prosenttia vastaajista.

Oletteko joutuneet tai joudutteko lomauttamaan/ irtisanomaan henkilöstöänne koronan johdosta? 42,4

27,7

2 Emme ole vielä, mutta

joudumme lomauttamaan lähimmän kuukauden kuluessa.

5,0

Ei toistaiseksi.

23,4

3 Olemme lomauttaneet

36,5

4 Pelkät lomautukset eivät

ole riittäneet, olemme joutuneet irtisanomaan.

15,1

henkilöstöämme.

37,4

5 En osaa sanoa.

8,8 0,0 3,6 0,0%

20,0%

40,0%

60,0%

80,0%

100,0%

PerheyritysPULSSI - marraskuu 2020 (kaikki vastaajat) (KA: 2.25, hajonta: 1.16) (vastauksia: 139) 2_maalis-huhtikuu 2020 (kaikki vastaajat) (KA: 2.37, hajonta: 1.09) (vastauksia: 137)

PERHEYRITYS 4 • 2020

”On rohkaisevaa, että maksuvalmius on palautunut nopeasti suuressa osassa jäsenyrityksiämme. Se on osoitus suomalaisen perheyritysekosysteemin vastustuskyvystä akuuteille shokeille”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo. ”Yritykset tarvitsevat nyt sellaisen toimintaympäristön, jossa ne voivat elpyä nopeammin kuin kansainväliset kilpailijansa ja pystyvät tarjoamaan osaajille vankemmat työllisyysnäkymät. Suomen hallituksen saama palaute paljastaa hyvin, kuinka Suomea pitäisi pikaisesti muuttaa.”

Pysyvyyttä peräänkuulutettiin hyvin monessa kommentissa. ”Monessa kyselyn kommentissa peräänkuulutetaan ennakoitavuutta. Luottamuksen luominen talous- ja veropolitiikan pysyvyyteen ja kilpailukykyä vahvistaviin toimenpiteisiin on yritysten näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Vastauksissa toivotaan, että nyt on syytä jättää tekemättä kaikki kilpailukykyä heikentävät toimenpiteet. Julkisia menoja ei haluta myöskään kasvatettavan tarpeettomasti”, Hänninen arvioi.

Kyselyn mukaan Sanna Marinin hallitus on onnistunut yritysten tukemisessa koronakriisin aikana keskinkertaisesti. Perheyritykset antavat Marinin hallitukselle arvosanaksi keskiarvon 5,4 (skaalalla 1-10, 1= huonosti ja 10=erinomaisesti).

Kyselyyn vastanneista noin kolmannes näki, että yrityksen liikevaihto kasvaa tulevan vuoden aikana. Ennallaan liikevaihdon arvioi pysyvän noin 43 prosenttia ja noin neljännes näkee liikevaihtonsa kutistuvan.

Tukien kohdentumiseen vaaditaan tarkkuutta

Vastaajat näkevät Suomen talouden keskimäärin pessimistisin silmin. Kysymys kuului, luottaako vastaaja Suomen talouden kasvuun seuraavan kolmen kuukauden aikana. Asteikolla 1-10 (1=vähiten luottavainen, 10=erittäin luottavainen) vastausten keskiarvoksi tuli 4,1. Korona ei ole myöskään kadottanut osaajapulaa Suomesta. Peräti kaksi kolmesta vastaajasta kokee hankaluuksia pätevien uusien työntekijöiden löytämisessä, näistä 22 prosenttia sanoo rekrytoinnin olevan erittäin hankalaa.

Yritysten korona-aikaisen tuen osalta vastauksissa korostui valtion tuen oikea kohdentuminen. Vaikeuksissa olevien yritysten tukeminen nähtiin tärkeänä, mutta samalla painotettiin tuen ehtojen tärkeyttä, jotta eurot kohdentuvat mahdollisimman hyvin niille yrityksille, jotka ovat koronasta kärsineet. Kommenteista näkyy myös toimialojen ero. Huoli selviämisestä on suurin majoitus-, ravitsemus- ja tapahtumaaloilla, joilla kustannustuki nähdään erittäin tärkeänä. Pidemmällä tähtäimellä kommenteissa kaivataan kuitenkin elvyttämistä verojen kautta. Määräaikaiset alv-alennukset tai poistot, yrityksen toiminnan sivukulut, verotuksen tason yleinen alentaminen nousevat esille.

Suomen talous huolestuttaa

PerheyritysPULSSI -Surveypal-kyselyyn vastasi ajalla 25.11-1.12.2020 yhteensä 137 Perheyritysten liiton jäsentä. Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan: https://issuu.com/perheyritys/docs/perheyrityspulssi_12 _2020_tulokset_pdf__2_

Selkeämpää viestintää Avoimissa vastauksissa nousee myös esille vastaajien tuntema pettymys hallituksen viestinnän epäselvyyteen. Avoimissa vastauksissa nousee erityisesti esille pettymys hallituksen viestinnän epäselvyyteen. Yritykset kaipaavat selviä linjauksia etukäteen, jotta ne osaavat varautua. Myös avointa keskustelua yritysmaailman kanssa tulevista linjauksista kaivataan.

PERHEYRITYS 4 • 2020

PerheyritysPULSSI on uusi, vastedes kerran kolmessa kuukaudessa tehtävä kysely, jonka avulla kartoitetaan Perheyritysten liiton jäsenistön mielipiteitä ja mielialoja liittyen ajankohtaisiin talouden ja yhteiskunnan kysymyksiin.

Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2021!

Luotettavasti ja luottamuksellisesti

Hallitusjäsenten suorahaku

Toimivan johdon suorahaku

Asiantuntijoiden Talentous-haku

Psykologinen henkilöarviointi

Johtoryhmien arviointi

momentous.fi

PERHEYRITYS 4 • 2020

Yhteiset säännöt pitävät perheen koossa

TEKSTI: ANNA GUSTAFSSON | KUVAT: VASSILIKI KOTZIA

Kreikkalainen perheyritys Cana Laboratories on perustettu vuonna 1928. Alun perin kosmetiikkaa ja lääkkeitä valmistanut yritys toimii nykyään kansainvälisten lääkealan ja ravintotuotebrändien Kreikan-edustajana. Toimitusjohtaja Kosta Kanaroglou edustaa yrityksessä kolmatta sukupolvea. Viime vuodet ovat olleet vaikeita, mutta luottamus yritykseen ja perheeseen on vahvistunut.

Kosta Kanaroglou, olet toimitusjohtajana isoisäsi perustamassa yrityksessä, oliko aina itsestään selvää, että tulet töihin perheyritykseen? Kosta: ”Isämme Yannis toi minua ja sisartani Konstantinaa tänne lapsina ja se oli valtavan mielenkiintoista. Saimme pakata saippuoita ja olla mukana muissakin töissä. Opiskelin yliopistossa biologiaa ja opintojen jälkeen olin hetken täällä töissä myyntiedustajana. Mutta en viihtynyt ollenkaan. En saanut koskaan työstäni kunnon palautetta, osittain alalla hyvin tunnetun sukunimeni vuoksi. Jaksoin vuoden ja lopetin. Halusin lähteä Kreikasta ja muutin Espanjaan. Työskentelin siellä kymmenen vuotta. Se oli paras päätös, jonka olen tehnyt, enkä ajatellut tulevani takaisin.”

Aloitit toimitusjohtajana vuonna 2012, vaikka se ei alun perin kuulunut suunnitelmiisi. Mikä sai sinut muuttamaan mielesi? Kosta: ”Isämme menehdyttyä vuonna 1999 serkkuni johti yritystä. Olin työskennellyt Espanjassa isossa kansainvälisessä firmassa, ja koin että minulla olisi annettavaa perheyrityksessä. Mutta ennen kuin sitouduin mukaan, halusin, että yritystä nykyaikaistetaan. Meillä ei esimerkiksi ollut modernia johtamisjärjestelmää. Lisäksi halusin, että perheenjäsen voi olla toimitusjohtajana korkeintaan 15 vuotta. Tavalliseen yritykseen verrattuna se voi tuntua ikuisuudelta, mutta perheyrityksessä tämä on varsin lyhyt aika. 15 vuotta riittää, jotta saa asioita aikaan, mutta ei totu liikaa istumaan johtajan paikalla.” Konstantina: ”Isämme menehdyttyä oletimme äitini kanssa, että Kosta tulee heti takaisin Kreikkaan ja ryhtyy johtamaan yritystä.

Mutta hän tuntui viihtyvän Espanjassa, eikä hänellä ollut mitään kiirettä kotiin. Ihmettelimme tätä, mutta ymmärrän nyt, että Kosta halusi, että työskentely perheyrityksessä on hänen oma päätöksensä.” Kosta: ”Oma isämme joutui ottamaan yrityksen johtoonsa täysin yllättäen isoisämme äkillisen menehtymisen vuoksi. Tuolloin ajan henki oli sellainen, että isällä ainoana poikana ei ollut muuta vaihtoehtoa. Alkuvuodet olivat hänelle hyvin vaikeita. Tilanne oli minulle tavallaan helpompi, vaikka markkinatilanne talouskriisin takia olikin painajaismainen.”

Yrityksessä ei vielä ole ollut naista johtotehtävissä, mistä se johtuu? Kosta: Tämä on ollut hyvin yleistä Kreikassa ja edelleen tapana varsinkin kaupunkien ulkopuolella. Myös meidän perheemme on ollut siinä mielessä perinteinen, että naiset eivät ole olleet suoraan tekemisissä liiketoiminnan kanssa. Mutta tämä ei tarkoita, että naiset olisi sivuutettu. Esimerkiksi isoisämme antoi isomman osuuden yrityksestä pojalleen, mutta antoi saman verran varallisuutta tyttärelleen ollakseen tasapuolinen. Meidän sukupolvemme ei enää tee eroa sukupuolten välillä, vaan kaikilla on samat mahdollisuudet yrityksessä. Konstantina: En aiemmin nähnyt itselleni mitään roolia perheyrityksessä. Koska olen opiskellut ranskaa ja elokuva-alaa, ajattelin, ettei ilman bisneskoulutusta ole mitään asiaa tänne töihin. Mutta käytyämme perheyrityksen asioita käsitteleviä koulutuksia aloin ymmärtää oman arvoni. Voin olla hyödyksi ilman, että olen johtotehtävissä. Nyt olen kirjoittanut yrityksemme historiikin ja koonnut mittavan arkiston, johon kuuluu

PERHEYRITYS 4 • 2020

CANA LABORATORIES » Perustettu: 1928 Ateenassa » Toimiala: Alun perin valmisti kosmetiikkaa, vitamiineja ja lääkkeitä ja toi maahan itsehoitotuotteita. Sittemmin kansainvälisten lääkealan- ja ravintotuotebrändien edustaja Kreikassa » Liikevaihto: 12 miljoonaa euroa » Työntekijöitä: 70 » Toimitusjohtaja: Kosta Kanaroglou, 3. sukupolvi

tuotenäytteitä, pakkauksia ja valokuva-arkisto. Koen, että tämä on ollut erittäin merkittävä projekti.

Cana Laboratoriesilla on jo 10 perheenjäsentä omistajina ja 5. sukupolvikin on jo olemassa. Miten olette varmistaneet, että pystytte sopimaan asioista yhdessä? Kosta: Menimme vuonna 2000 kaikki serkukset USA:han viikoksi opiskelemaan perheyrityksen dynamiikkaa Harvardin yliopistoon John A. Davisin johdolla. Se aloitti uudistumisen yrityksessämme. Kymmenen vuotta sitten saimme valmiiksi yhtiöjärjestyksen, joka oli noin vuoden tiukkojen keskustelujen tulos. Käytimme siinä prosessissa ulkopuolista fasilitaattoria. Purimme muun muassa erilaisia vuosikymmenten aikana kertyneitä myyttejä siitä, mitä aiempien sukupolvien välillä on tapahtunut. Konstantina: Koulutus ja keskustelut olivat todella hyvä tapa näyttää myös seuraavalle sukupolvelle, millainen keskustelu-

”Koulutus ja keskustelut olivat todella hyvä tapa näyttää myös seuraavalle sukupolvelle, millainen keskustelukulttuuri vie yritystä eteenpäin.”

kulttuuri vie yritystä eteenpäin. Opimme erottamaan henkilökohtaiset suhteet yrityksen asioista. Kosta: Sovimme myös, että sukunimi ei automaattisesti takaa työpaikkaa yrityksessä, vaan paikka pitää olla aidosti auki ja ihmisten pitää sopia tehtäväänsä. Olen tällä hetkellä ainoa perheenjäsen, joka on operatiivisissa tehtävissä yrityksessä. Yhtiöjärjestyksessämme lukee, ettei työ perheyrityksessä ole välttämättä oikeus, mutta ei myöskään velvollisuus.

PERHEYRITYS 4 • 2020

Viime vuodet eivät ole olleet Kreikalle helppoja, miten tämä aika on heijastunut yritykseenne? Kosta: Talouskriisi vuonna 2008 oli todella vaikeaa aikaa yrityksellemme. Liikevaihtomme tippui 60 miljoonasta 20 miljoonaan. Samaan aikaan moni ulkomainen yhtiö, joita edustimme täällä, jätti Kreikan. Emme vieläkään ole toipuneet tuosta ajasta, eikä yritys edelleenkään ole parhaassa mahdollisessa

kunnossa. Koronapandemia on tehnyt toiminnasta todella vaikeaa. Tuotantoa on vaikea pitää täysillä käynnissä, kun ihmiset eivät voi työskennellä lähellä toisiaan. Haluamme myös suojella rajoituksilla työntekijöitämme. Liikevaihtomme pyörii tällä hetkellä 10–12 miljoonan välillä. Uskon kuitenkin, että saan yrityksen suunnan käännettyä. Olenhan antanut itselleni tiukan takarajan, joten haluan jättää yrityksen hyvässä kunnossa seuraajalleni.

PERHEYRITYKSET KREIKAN TALOUDEN PERUSTA Koronavirus pysäytti Kreikan alkuvuodesta. Koulut, työpaikat sekä monet kaupat ja ravintolat sulkivat ovensa, ulkona liikkumista rajoitettiin. Marraskuussa maa laitettiin kiinni toisen kerran. Kovia toimia maassa, jossa valtaosa yrityksistä toimii palvelusektorilla ja suurin osa on pieniä tai keskisuuria, useimmiten perheomisteisia yrityksiä.

Myös lupaavasti alkanut Kreikan Perheyritysten liiton toiminta pysähtyi, kun kokoontumiset kasvokkain eivät toistaiseksi ole mahdollisia. FBN Greece perustettiin vuonna 2018, useamman vuoden ahkeran yrityksen jälkeen, kertoo professori Alexis Komselis. Komselis johtaa American College of Greecen yhteydessä toimivaa kauppakorkeakoulua. Hän opettaa siellä yrittäjyyttä ja perheyritysten johtamista. ”Yritimme kollegojeni kanssa saada Perheyritysten liittoa perustettua Kreikkaan jo kymmenen vuotta sitten, mutta sille ei aiemmin nähty tarvetta. Kreikassa ihmiset tapaavat toisiaan muutenkin ahkerasti, eikä lobbaamisella nähdä samanlaista arvoa, kuin ehkä muualla Euroopassa. On hienoa, että se on nyt onnistunut”, Komselis sanoo. Perheyritykset Kreikassa ovat yleensä pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Näitä yrityksiä on 10 miljoonan ihmisen maassa noin 820 000. Ne muodostavat jopa neljäsosan Kreikan bruttokansantuotteesta ja työllistävät 45 prosenttia työvoimasta. Alexis Komselis arvioi, että kreikkalaisia perheyrityksiä mietityttävät hyvin samanlaiset kysymykset kuin perheyrityksiä Suomessakin. Jatkuvuus, perheen sisäiset suhteet

ja yrityksen kasvattaminen. Kreikkalaisiakin elementtejä on. Esimerkiksi naisten osuus perheyritysten johdossa on Kreikassa edelleen pieni. ”Tapaan työssäni yliopistolla paljon naisia, jotka opiskelevat perheyritykseen liittyviä asioita. Mutta useimmiten heillä on myös jokin toinen työ. Sen sijaan miehet tulevat yliopistoomme tarkoituksenaan nimenomaan perheyrityksen johtaminen. Heillä ei ole toista vaihtoehtoa.” Perheyksikkö on Kreikassa hyvin vahva, Alexis Komselis kuvaa ja tämä vaikeuttaa avointa keskustelua. On esimerkiksi hyvin harvinaista, että perheyrityksellä olisi auki kirjoitettu sopimus yrityksen siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle. ”Luottamus perheeseen on niin suuri, että perheenjäsenten kyseenalaistamiselle yritystoiminnassa on valtava kynnys. Kreikassa moni ei luota perheen ulkopuolella mihinkään”, Komselis kuvaa. Kreikkalaiset perheyritykset poikkeavat eurooppalaisista vastineistaan myös ikärakenteeltaan. Monien poliittisten ja taloudellisten mullistusten jäljiltä Kreikan talous on luonut itsensä uudelleen monta kertaa. Viimeksi talouskriisi vuonna 2008 kaatoi useita isoja yrityksiä. Vakiintuneita, yli 100 vuoden historian omaavia perheyrityksiä on hyvin vähän. Pankkisektorilla ja rakennusalalla toimineet perheyritykset eivät enää hallitse suuryrityskenttää. Noin puolet perheyrityksistä on vasta toisen sukupolven hallinnassa, Komselis arvioi. Millainen sitten on nuorten kreikkalaisten asenne yrittämistä ja perheyrittämistä kohtaan? Monelle yrittäjyys ei näyttäydy houkuttelevana vaihtoehtona. Komseliksen mukaan nuoret eivät luota kreikkalaiseen yhteiskuntaan. Moni nuori taistelee myös ristiriitaisten tunteiden kanssa. ”Nuoret ovat kansainvälisempiä kuin koskaan ja näkevät maailmalla mahdollisuuksia. Mutta he näkevät myös todellisuuden kotimaassa ja sen, kuinka vaikea tavoitteita on täällä saavuttaa.”

PERHEYRITYS 4 • 2020

TEKSTI: RIITTA SAARINEN | KUVAT: JANI LAUKKANEN

Kuvassa ylhäällä vasemmalta toimitusjohtaja Kirsi Räikkönen, hallituksen puheenjohtaja Minna Sormunen ja kehitysjohtaja Harri Nylund. Alempana Heidi Nylund, joka työskentelee tuotekehityksen parissa.

PERHEYRITYS 4 • 2020

SYDÄMEN ASIA

Alkoholijuomia valmistava Lignell & Piispanen täyttää parin vuoden päästä 170 vuotta. Perinteikäs kuopiolaisyritys on Suomen kolmanneksi vanhin perheyritys. Vahvojen perinteiden varassa on hyvä suunnitella tulevaisuutta.

Savolaisesta kauppahuoneesta kehittyi moderni alkoholiyritys Nykyään puhutaan paljon yritystarinoista, jotka ovat tärkeä osa yrityksen viestintää, brändiä ja identiteettiä. Lignell & Piispasella niitä ei tarvitse keksiä keksimällä. ”Tässä perheyrityksessä riittää aitoja tarinoita ja historiaa. Kyse on ennemminkin siitä, mitä tarinoita valitaan ja nostetaan esiin. Yritys on ollut edelläkävijä ja uranuurtaja niin monessa asiassa”, toteaa Kirsi Räikkönen. Hän on työskennellyt runsaan vuoden Lignell & Piispasen toimitusjohtajana ja toiminut jo sitä ennen yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Vuonna 1852 perustettu Lignell & Piispanen on Suomen kolmanneksi vanhin edelleen toimiva ja saman suvun omistuk-

sessa oleva perheyritys. Sen liikevaihto oli viime vuonna 4,3 miljoonaa euroa. Yritys työllistää parikymmentä työntekijää. Suomen vanhin perheyritys on vuonna 1836 perustettu Hartwall Capital, jonka juuret ovat juomayhtiö Oy Hartwall Ab:ssa. Hartwall Capitalin sijoitustoiminta käynnistyi vuonna 2008, kun panimo-omistus myytiin ja omistajat vaihtoivat omistuksensa juomateollisuudesta sijoitusyhtiöön. Toiseksi vanhin perheyritys on leipomo-konditoria Ekberg, joka on perustettu samana vuonna kuin Lignell & Piispanen, mutta puolta vuotta aiemmin.

PERHEYRITYS 4 • 2020

Lignell & Piispasen Loimu 2020 sijoittui tänä vuonna ykköseksi Helsingin Sanomien glögitestissä. Raati kiitteli juomaa maultaan selkeäksi ja hienostuneeksi ja rakenteeltaan tasapainoiseksi.

Laivoja Välimerellä Lignell & Piispasen emoyhtiö Oy Gust. Raninin tarina alkaa siitä, kun 14-vuotias Gustaf Ranin astui paljain jaloin Savonlinnan satamassa purjelotjaan, joka suuntasi kohti Kuopiota. Pojan tarkoituksena oli opetella siellä kaupankäyntiä. Siihen aikaan, vuonna 1840, Kuopiossa oli kaksituhatta asukasta. Eikä mennyt kuin kaksitoista vuotta, kun Ranin perusti Kuopioon omaa nimeään kantavan kauppahuoneen. Juoksupojasta kauppaneuvokseksi noussut Ranin harjoitti kauppaa aluksi hankkimalla myyntiin maaseudulta puuta, tervaa, talia, voita ja viljaa. Maalaistavaran välitys ja tukkukauppa loivat perustan mylly- ja panimoteollisuudelle. Tislaustoiminta tuli mukaan vuonna 1852. Lignell & Piispasen nimi tuli Raninin emoyhtiön markkinointinimeksi vuonna 1932, kun kyseisten apteekkarien kehittämän mesimarjaliköörin valmistusohje siirtyi kaupassa Ranin-yhtiölle. ”Gustaf Ranin menestyi hyvin, ja häntä pidettiin edistyksellisenä ja innovatiivisena kauppiaana ja johtajana. Kaupankäynti kansainvälistyi pian, ja Ranin toimi myös laivanvarustajana. Alukset veivät ja toivat tavaraa matkoiltaan. Kaukaisimmat laivat kävivät Välimerellä Egyptin Aleksandriassa asti”, kertoo Lignell & Piispasen kehitysjohtaja Harri Nylund, 41. Niiltä ajoilta yrityksellä on omistuksessaan edelleen yksi laiva: hinausproomu Wipunen, jonka kotilaituri on Kuopion satamassa. Vuonna 1907 valmistunut alus on rakennettu tilaustyönä Varkaudessa. Aikoinaan se kuljetti vuosikymmenien ajan puutavaraa, mutta on nykyään edustuskäytössä.

Kesätöistä alkuun

”Muistan lapsuudestani, kun isä maistatti tehtaalla pakkasesta mesimarjaa. Sitä perinnettä olen halunnut jatkaa myös omien lasten kanssa.” MINNA SORMUNEN

Harri Nylund edustaa Lignell & Piispasella perheyrityksen kuudetta sukupolvea yhdessä sisarensa Heidi Nylundin, 37, ja serkkunsa Minna Sormusen, 43, kanssa. Gustaf Ranin oli Harrin ja Heidin isän Ilpo Nylundin ja Minnan isän Timo Nylundin isoäidin isoisä. Veljekset Ilpo ja Timo tekivät molemmat neljän vuosikymmenen uran perheyrityksessä: Ilpo tehtaan tuotepäällikkönä ja Timo yrityksen tuotantopäällikkönä. Timo osallistuu yrityksen toimintaan edelleen hallituksen varajäsenenä.

PERHEYRITYS 4 • 2020

”Olemme kaikki kolme – Heidi, Minna ja minä – tulleet tänne ensi alkuun kesätöihin. Minusta työ tuntui

varajäsenenä ja jäsenenä jo viisitoista vuotta, mutta aluksi uusi asema vähän jännitti. Se kääntyi kuitenkin nopeasti tunteeksi, että minuun luotetaan, mikä tuntuu hyvältä. Meillä on myös loistava hallitustiimi, joten tässä ei tarvitse olla yksin.”

mielenkiintoiselta ja vähitellen kypsyi

Minna sanoo ajattelevansa yrityksen asioita tässä vaiheessa vähän eri kulmalta: etäämpää sitten ajatus, että lähtisin opiskelemaan lintuperspektiivistä. Parasta perheyrityksessä työskentelyssä on ollut se, että on päässyt kaupallista alaa.” kehittämään yhtiötä ja olemaan mukana sen HARRI NYLUND ydintoiminnoissa. ”Vaikeinta on se, että tässä kokee olevansa isosti vastuussa toisten työpaikasta, elannosta ja yrityksen toiminnan jatkumisesta sukupolvelta toiselle. Olisi Kehitysjohtaja Harri Nylund keskittyy työssään nykyään Lignell hyvä ottaa välillä vähän rennommin, vaikka vastuu painaakin.” & Piispasen uusiin kehityshankkeisiin. Tähän työhön hän siirtyi toimitusjohtajan paikalta viime syksynä. Aiemmin Harri on työsLignell & Piispasen osakeomistus on kokonaan suvun jäsenten kennellyt yrityksessä myös vientipäällikkönä. hallussa. Osakkaita on kaikkiaan kolmisenkymmentä. ”Olemme kaikki kolme – Heidi, Minna ja minä – tulleet tänne ensi alkuun kesätöihin. Minusta työ tuntui mielenkiintoiselta Yrityksen hallituksessa on neljä varsinaista jäsentä ja kaksi ja vähitellen kypsyi sitten ajatus, että lähtisin opiskelemaan varajäsentä. Kokouksissa on mukana myös toimitusjohtakaupallista alaa”, Harri toteaa. ja Kirsi Räikkönen, joka toimi aiemmin yrityksen hallituksen ”Olen ollut nuorempana muuallakin töissä, muun muassa puheenjohtajana ja jolla on hallituskokemusta myös monista ravintolassa, Alkossa sekä konjakki- että viinitilalla ulkomailla, muista yrityksistä. mutta omassa perheyrityksessä olen työskennellyt yhtä soittoa Minna Sormunen ja Harri Nylund edustavat hallituksessa vuodesta 2004 lähtien.” yrityksen nykyisiä työntekijöitä. Suvun kuudetta sukupolvea edustaa lisäksi Riikka Wulff. Hän on työskennellyt viime vuoHarrin sisko Heidi Nylund työskentelee yrityksessä laboranttina. desta lähtien Pentikin toimitusjohtajana. Hän suunnittelee uusia alkoholijuomia yhdessä tuotekehittelijä Varajäsenet Timo Nylund – joka on Minna Sormusen isä – ja Eeva Koiviston kanssa seuraten isänsä jalanjälkiä, joka kehitteli Martti Leppälä ovat molemmat suvun viidettä sukupolvea. yrityksessä uusia juomalaatuja työtovereidensa kanssa. Varsinaisena jäsenenä on mukana vielä talousneuvos Hemmo ”Pääsimme nuuhkuttelemaan veljeni Harrin kanssa juomia Rossi, joka työskenteli pitkään yrityksen toimitusjohtajana. jo lapsena ja teimme sitä aistit valppaina. Sen jälkeen kun tulin täysi-ikäiseksi, pääsin kesätöihin tuotantoon. Samalla pääsin Saman katon alle kurkistamaan tuotekehityksen ja laadunvarmistuksen puolelle. Alun alkaen Gustaf Raninin kauppahuone tehtaineen ja myllyiSuoritin sitten myöhemmin laboratorioalan perustutkinnon ja neen sijaitsi Kuopion sataman tuntumassa. Muutoksen aika vuodesta 2012 lähtien olen työskennellyt täällä vakituisesti”, tuli, kun yritys siirtyi kokonaan uusiin toimitiloihin kaupungin kertoo Heidi. toiselle puolen. ”Yrityskulttuurimme muuttui vuonna 2013, kun muutimme Vastuu painaa Siikarantaan. Täällä me näemme nyt kaikki toisiamme, kun Minna Sormunen on työskennellyt perheyrityksessä vuodestoiminnot ovat saman katon alla. Aiemmin konttori, tuotanto ja ta 1999 lähtien. Hän on vastannut hallinnossa muun muassa varasto olivat hajallaan eri paikoissa”, kertoo Minna Sormunen. kassatoiminnoista, henkilöstöhallinnosta ja palkanlaskennasta. Työhön hän on saanut eväitä liiketoimintaan ja yrittäjyyteen Nyt koko henkilökunta pääsee vaikka maistamaan jotain kehitpainottuneesta tradenomitutkinnosta. teillä olevaa tuotetta ja antamaan siitä arvionsa, kuten haas”Minulla on aina ollut halu työskennellä perheyrityksessämtattelupäivänä, jolloin piti vain valita kahdesta vaihtoehdosta, me. Syyskuusta lähtien olen toiminut myös hallituksen puheenkumman juoman makuprofiili miellytti enemmän. johtajana ja aion nyt keskittyä kokonaan siihen tehtävään. ”Yleensä makuraati pisteyttää tuotteen maun, värin ja tuokAikani ei enää riitä muihin päivittäisiin tehtäviin, joten on aika sun mukaan. Samalla voidaan miettiä juoman täyteläisyyttä, luopua niistä”, Minna toteaa. käytettävyyttä ja mikä siinä on hyvä ja mikä ei”, Heidi Nylund ”Olin hyvin otettu siitä, että minua pyydettiin hallituksen selostaa. puheenjohtajaksi. Olen ollut hallitustyöskentelyssä mukana

PERHEYRITYS 4 • 2020

Lignell & Piispasen tuotteet ovat voittaneet vuosien mittaan kymmeniä palkintoja maailman arvostetummissa kilpailuissa. Uusimmista tuotteista menestyneimpiä ovat Gustav-tuoteperheen Gustav Metsä Gin sekä Gustav Tilli Vodka.

Mesimarja maistuu

Mitaleja kilpailuista

Yrityksen tuotevalikoima on laajentunut vuosien myötä, vaikka joku jää välillä poiskin. Vanhoja klassikkoja ovat muun muassa Savon Wiinaa ja Marskin Ryyppy. Kehitteillä on koko ajan myös uusia tuotteita. Kaikkiaan Lignell & Piispasen tuotevalikoimissa on noin 140 tuotetta, joista osa on ulkomailla valmistettuja välitystuotteita. Niiden joukossa on muun muassa viinejä, viskejä, konjakkeja ja shampanjoita. Konjakeista vanhin edelleen myynnissä oleva tuotemerkki on Hienoa Cognac vuodelta 1872.

Yrityksen tuotteet ovat kahmineet vuosien mittaan kymmeniä palkintoja maailman arvostetummissa kilpailuissa. Uusimmista tuotteista menestyneimpiä ovat Gustav-tuoteperheen Gustav Metsä Gin sekä Gustav Tilli Vodka. Metsä-gini sisältää kolmeatoista eri ainesosaa. Siinä maistuu katajanmarjan lisäksi muun muassa kuusenkerkkä, koivunlehti, puolukka ja pihlajanmarja. ”Kuusenkerkkä on kerätty meidän yhden työntekijän metsästä. Itse taas innostuin keräämään juomaan juhannusruusun terälehtiä. Juomien kehittelyyn voi mennä parikin vuotta, mutta kun sitten pääsin lopulta maistamaan Metsä-giniä, liikutti se minua jotenkin sydäntä myöten”, muistelee Minna Sormunen.

Yksi Lignell & Piispasen lippulaivatuotteista on Mesimarjalikööri, joka on ollut tuotannossa vuodesta 1882 lähtien. Pariisin, Kööpenhaminan ja Pietarin maailmannäyttelyissä palkittu likööri on suosittu tuote, kun halutaan tarjota tai antaa lahjaksi jotakin aidosti suomalaista. ”Muistan lapsuudestani, kun isä maistatti tehtaalla pakkasesta mesimarjaa. Sitä perinnettä olen halunnut jatkaa myös omien lasten kanssa”, kertoo Minna Sormunen. Aromikas ja arvokas mesimarja on harvinaisuutensa vuoksi nykyään tuntematon monelle suomalaiselle saati ulkomaalaiselle. Mesimarjalikööriä ei tiettävästi valmisteta myyntiin missään muualla kuin Suomessa. ”Tuotteistamme menee vientiin reilu kolmannes, jossa on mukana myös laivakauppa, Tärkeimmät kohdealueet ovat Baltia ja Keski-Eurooppa”, kertoo Harri Nylund.

Yksi yrityksen tuotekivijaloista on glögi, joita löytyy viittä erilaista. Loimu-glögiä on valmistettu vuodesta 2008 lähtien, mutta valikoima on laajentunut nyt myös miedompiin glögeihin, joita voi ostaa päivittäistavarakaupasta. Tämän vuoden toukokuusta lähtien Lignell & Piispasen miedompia tuotteita on voinut hankkia toimitilojen yhteyteen avatusta Kauppahuone-myymälästä, joka on avoinna perjantaisin klo 15-17. Talossa järjestetään myös tehdaskierroksia.

PERHEYRITYS 4 • 2020

SYDÄMEN ASIA

SYDÄMEN ASIA -sarjassa perheyritysten, äidit,tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja visioivat tulevaisuutta.

KOLUMNI

Luottamus pitää ansaita Ei ole sattumaa, että luottamus mainitaan ensimmäisenä DevCon arvoista keskusteltaessa. Mielestämme on vaikea nähdä millekään muulle tukipilarille rakennettua mallia yritysten pitkäjänteiseen kehittämiseen ja aktiiviseen omistamiseen. Luottamuksen merkitys korostuu toiminnassamme monella eri tasolla. Sijoittajien tulee luottaa kykyymme löytää kumppanikseen kriteereihin sopivia yhtiöitä ja kehittää niitä toimintamallinsa mukaisella tavalla. Yritystemme muiden omistajien ja työntekijöiden täytyy luottaa siihen, että juuri DevCo on heille oikea pitkäjänteinen kehityskumppani. Ja yritystemme asiakkaiden täytyy luottaa DevCon yhtiöiden laadukkaan toiminnan jatkuvuuteen. Tämä edellytys korostuu entisestään Vexve Armatury Groupin ja Medix Biochemican toimialoilla, joilla yhtiöidemme tuotteet ovat kriittisiä komponentteja yhteiskunnan keskeisissä järjestelmissä (esim. kaukolämpöverkostot ja diagnostiikka), joiden elinkaaret ovat hyvin pitkiä – jopa sukupolvien yli ulottuvia.

tekohdista tapahtui vuonna 2016, kun Jarmo Nieminen teki päätöksen myydä lähes 60-vuotiaan perheyhtiönsä Vexve Oy:n (nyk. Vexve Armatury Group) DevColle. Yhtiötä on tämän jälkeen kehitetty vauhdikkaasti Jarmon kanssa muodostetun vision pohjalta, ja liikevaihto on neljässä vuodessa lähes kolminkertaistunut. Tänä syksynä Jarmo teki päätöksen ”eläköityä” Vexve Armatury Groupin hallitusroolista ja jatkaa aktiivista yhteistyötä DevCon kanssa sijoittajana (Jarmo on iloksemme osallistunut Vexve-kaupassa tehdyn uudelleensijoituksen lisäksi myös muiden DevCon sijoitusten rahoittamiseen). Vaikka jäämme luonnollisesti kaipaamaan Jarmon ammattitaitoa Vexve Armatury Groupin hallituksessa, näemme hänen valmiutensa tähän askeleeseen äärimmäisenä luottamuksen osoituksena DevCoa kohtaan. Jarmon esittämät kiitokset Vexven vahvuuksien ja arvojen säilyttämisestä ovat meille paras tunnustus, jonka voimme kehityskumppaniltamme saada. Kiitos Jarmo vielä kerran luottamuksesta!

Vahvan luottamussuhteen rakentaminen kestää usein kauan, mutta sen voi pahimmillaan tuhota hetkessä. Pyrimme voittamaan kumppaniemme luottamuksen nöyrällä asenteella, kovalla työnteolla sekä seisomalla sanojemme takana. Haluamme olla yrityksillemme kasvollinen omistaja, joka kuuntelee parhaita osaajia, on utelias oppimaan yrityksensä toiminnan ja markkinat syvällisesti ja laittaa itsensä likoon niiden menestyksen puolesta. Yksi ensimmäisten toimintavuosiemme keskeisimmistä tai-

PERHEYRITYS 4 • 2020

Teemu Alahuhta Hallituksen varapuheenjohtaja, Medix Biochemica Partneri, DevCo Partners

Hyvin outo vuosi

Riipinen Restaurantsin toimitusjohtaja Henrik Riipinen.

TEKSTI: KAISA SAARIO

Korona myllersi Rukan matkailusesongit päälaelleen: keväällä tuli isot tappiot, kun taas kesä ja syksy olivat poikkeuksellisen vilkkaita. Päättäjien toimet eivät ole vakuuttaneet paikallisia toimijoita, mutta luottamusta alueen pitkän aikavälin kehitykseen ei yksi virus voi horjuttaa.

Tuntureiden päälle on satanut vasta ohut lumikerros, mutta ensimmäiset rinteet on avattu edellisen talven säilölumen avulla. Aurinko on noussut muutama tunti sitten, pakkanen lauhtunut. Hiihtäjät pyyhältävät latua ohi Pizzeria Rukan, jonka piipusta nousee savu: italialainen puu-uuni lämpenee. Pizzeria Rukan ja neljän muun ravintolan emoyhtiön Riipinen Restaurantsin toimitusjohtaja Henrik Riipinen istuu pizzerian pöydän ääressä ja kertoo, että perheyrityksen kolmas sukupolvenvaihdoskauppa isä Paavo Riipisen kanssa tehtiin keväällä. Investointejakin on suunnitteilla. Kuusamossa sijaitsevaan Subwayhin tehdään täysremontti. Myös Pizzeria Rukan visuaalinen ilme menee uusiksi vielä ennen joulua. Jos sisäänkäynnin viereen ei olisi pystytetty käsidesipistettä, saattaisi melkein unohtaa, että kuluva vuosi on ollut kaikkea muuta kuin edellisten kaltainen. Helppoa ei ole ollut, mutta tietyllä tavalla kuitenkin mielenkiintoista, Riipinen muotoilee. “Se on paljon kiinni siitä, miten asennoituu.” Ei saa jäädä murehtimaan.

Puolitoista kuukautta katosi Maaliskuussa Rukan sesonki oli kuumimmillaan. Kävijöitä oli riittänyt – kaudesta näytti tulevan vilkas, kenties jopa kaikkien aikojen paras. Lunta oli vaikka muille jakaa, pääsiäinen vielä edessä.

PERHEYRITYS 4 • 2020

RIIPINEN RASTAURANTS

PERHEYRITYS 4 â&#x20AC;¢ 2020

Rukalla oli kyllä seurailtu uutisia maailmalla leviävästä koronaviruksesta. Yrityksille, joiden asiakkaina oli aasialaisia turisteja, oli tullut jo peruutuksia. Kukaan ei kuitenkaan osannut ennustaa, että kuun puolivälissä kaikki pysähtyisi. Että hallitus ottaisi käyttöön valmiuslain, sulkisi koulut, kirjastot ja Suomen rajat ja kehottaisi ihmisiä välttämään toistensa seuraa. Hiihtokeskukset aloittivat perumalla tapahtumia, mutta rinteet ja ravintolat pysyivät auki. Samaan aikaan kun hallitus painotti tiedotustilaisuuksissa kunkin oman toiminnan merkitystä viruksen leviämisen estämisessä, mediassa levisi kuvia Leviltä, jossa tampattiin after ski -juhlissa kuin mitään virusta ei olisikaan. Rukakeskuksen – joka pyörittää Rukan ja Pyhän hiihtokeskuksia – johto kävi keskusteluja muiden hiihtokeskusten ja Rukakeskuksen paikallisjohtaja Matti Parviaisen kanssa. Nopeasti syntyi päätös, jota toimitusjohtaja Ville Aho kutsui myöhemmin mediassa elämänsä vaikeimmaksi: Ruka ja Pyhä suljettaisiin kokonaan jo maaliskuussa. Rukakeskus oli investoinut viime vuosina reippaasti. Pelkästään hisseihin oli uponnut kymmenen miljoonaa euroa. Nyt parhaasta sesongista katosi yhtäkkiä puolitoista kuukautta. Päätös tarkoitti tietenkin isoa lovea yrityksen liikevaihtoon ja tulokseen, mutta ei vain sitä. Se tarkoitti myös, että Rukakeskuksessa keväällä työskennelleiden 130 kausityöntekijän työsuhteet täytyi päättää ennenaikaisesti. Se tarkoitti, ettei asiakkaita olisi juuri tiedossa muillekaan lähiseudun yrittäjille. Viidesosa Kuusamon yksityisen sektorin työpaikoista on matkailussa. Parviainen kehuu Rukakeskuksen henkilökuntaa. Työntekijät ymmärsivät tilanteen hyvin ja olivat valmiita joustamaan, hän sanoo. “Edelleenkin olen sitä mieltä, että sulkeminen oli oikea päätös.”

Porojoogaa livestriiminä Henrik Riipinen oli tottunut siihen, että huhtikuun jälkeen Ruka hiljenee. Joka kevät varastot ajetaan alas ja yritys pyörii minimikustannuksilla, kunnes kesäkausi alkaa. Nyt ravintolat piti kuitenkin sulkea kesken sesongin – ilman tietoa siitä, milloin toiminnan voi taas käynnistää. Riipinen Restaurants jätti auki vain Pizzeria Rukan, josta myytiin ruokaa mukaan otettavaksi. Tilojen vuokriin Riipinen sai neuvoteltua helpotuksia. Huhtikuun ja toukokuun liikevaihto putosi 90 prosenttia. Yrityksen taloudellinen ja liiketoiminnallinen perusta oli onneksi kunnossa. Olihan sitä ennenkin koettu lamaa ja ties mitä muuta. “Tiesin, että ihan sama mitä tulee vastaan, me pärjätään tämän tilanteen yli”, Riipinen sanoo. Kuusamon ja Rukan puolivälissä sijaitseva Kujalan Porotila oli sen sijaan avannut ovensa matkailijoille vasta kolmisen vuotta aiemmin. Se oli ollut viidennen polven porotilallisen Juha Kujalan pitkäaikainen haave. Kun hän vuonna 2016 tapasi nykyisen vaimonsa Jennin, he päättivät yhdessä alkaa kehittää ja brändätä poroelinkeinoon kytkeytyviä matkailu- ja elämyspalveluja. Tilalle rakennettiin tilausravintolana ja juhlatilana toimiva kota sekä käsityöpaja ja pieni kauppa. Vierailijoille myytiin poroajelujen lisäksi esimerkiksi mahdollisuutta osallistua porotokan aamuruokintaan, vasanmerkkuuseen tai poroerotuksiin. Muutamassa vuodessa matkailutoiminta oli kasvanut niin vauhdilla, että se toi Kujalan mukaan jo vähintään saman verran liikevaihtoa kuin porotalous. Kun matkailijoiden vierailut loppuivat keväällä lähes kokonaan, Kujalat vetivät muutaman päivän henkeä ja ryhtyivät sitten miettimään, miten vapautuneen ajan voisi parhaiten käyttää hyödyksi. Ely-keskus myönsi koronatukea toiminnan kehittämiseen, ja Jenni Kujala haki ja sai tilalle Green Activities -sertifikaatin sekä Sustainable Travel Finland -merkin osoituksena kestävästä

RUKA-KUUSAMO MATKAILU RY

Parviainen kehuu Rukakeskuksen henkilökuntaa. ”Työntekijät ymmärsivät tilanteen hyvin ja olivat valmiita joustamaan.” 22

PERHEYRITYS 4 • 2020

MIKKO HALVARI

Kujalan Porotilan omistajat Jenni ja Juha Kujala

MIKAELA CREUTZ

matkailutoiminnasta. Hakuprosessi vaati paperityön lisäksi tilan käytäntöjen auditointia ja todentamista. Kujalat myös kuvasivat markkinointimateriaalia ja konseptoivat uuden palvelun: porojoogan eli joogatunnin ulkona satojen porojen keskellä. Livestriimiä porotilan arjesta näytettiin aamuisin paikallislehti Koillissanomien kanavissa. Kevät meni lähes nollaliikevaihdolla, ja viittä vaille rakentamisvaiheessa olevaa investointia uuteen ateljee-käsityöpaja-kaupparakennukseen täytyi lykätä. Porojen elämään korona ei sentään vaikuttanut. “Meillä on onneksi kivijalka vahvasti muurattu: on tämä poroelinkeino”, Kujala sanoo.

Päättäjät ”saapi seiskan” Kotimaan matkailijoiden ansiosta kesästä ja syksystä tuli Rukalla poikkeuksellisen vilkas. Vaikka kansainvälisten yöpyjien määrä romahti, rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä kasvoi Tilastokeskuksen ja TAK Researchin mukaan kesälokakuussa 30 prosenttia edeltävän vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kotimaisten asiakkaiden paluu oli toki helpotus, vaikkei se kevään menetyksiä täysin paikannutkaan. Toisaalta Kujalan Porotilan kaltaisten yritysten asiakkaista ulkomaalaiset muodostavat leijonanosan. Juha Kujalan mukaan he muokkasivat palvelujaan suomalaisten makuun sopivammiksi, mutta suomalaiset

PERHEYRITYS 4 • 2020

JENNI KUJALA

ovat silti “harkitsevaisempia neesta vuodesta rauhallisesti. rahankäyttäjiä”. Luottamus Rukan alueen kehiUlkomaisten tulijoiden osalta tykseen ja houkuttelevuuden helpotusta tuskin on luvassa kasvuun on kova. Oulankajoen hetkeen. Talven lähestyessä kuohut, Rukan tunturit ja lähiskoronan toinen aalto alkoi kiihtön kansallispuistojen polut tyä monissa Euroopan maassa, vetävät väkeä Kuusamoon myös Suomessa. Suomen matjatkossakin. kustusrajoitukset jakoivat mieliKuusamon lentokentän vaipiteitä jopa hallituksen sisällä. kutusalueen matkailun kehittä“Joulukuu ja tammikuun miseksi on myös paraikaa käynpuoliväli on meillä ollut kovin nissä 3,6 miljoonan euron hanke, sesonki, missä on Espanjajonka tavoitteena on muun Italia-Hollanti-akselilta ollut muassa tukea matkailun kasvua paljon porukkaa. Nämä kaikki on ja kestävää kehitystä sekä nosnyt sitten peruuntuneet”, Kujala taa kansainvälistymisastetta. sanoo. “Lähinnähän se on jokaisella Kujala, Riipinen ja Parviainen Kujala korostaa, että matniin, että pitää uskoa, että hei, kailuyrittäjät ovat panostaneet olen hyvä tässä mitä teen, tälle puhuvat koronasta ja terveysturvallisuuteen. He on kysyntää jatkossakin”, Kujala kuluneesta vuodesta rauhallisesti. sanoo. ovat olleet valmiita tekemään muutoksia. Hänen mielesPerheyrityksen mittapuulla Luottamus Rukan alueen tään matkailurajoitukset olisi korona onkin oikeastaan melko mahdollista säätää siten, että kehitykseen ja houkuttelevuuden lyhytaikainen ongelma. Riipinen ulkomaiset tulijat voisivat matsuhteuttaa tilanteen siihen, että kasvuun on kova. kailla Suomessa vaarantamatta Riipinen Restaurants on toitartuntatilannetta. minut jo reilu kolme vuosikym“Olisi pitänyt enemmän kuunmentä. Jos väliin tulee vuosi tai nella paikallisia yrittäjiä ja miettiä, miten mahdollistaa pienemkaksi korona-aikaa, sitten tulee, hän sanoo. Voihan se luoda uusia mät ryhmät tänne. Ei tarvitse massatapahtumia järjestää, mutta mahdollisuuksiakin. ihmisiä voidaan tuoda sillä tavalla, että palvelut voidaan kokea “Kun on tällainen epävakaa markkina, missä esimerkiksi me pienemmissä porukoissa.” koemme, että me pystymme toimimaan ja palvelemaan asiakkai“Saapi seiskan”, hän linjaa viranomaistoiminnan arvosanaksi. ta tosi joustavasti, totta kai me pohditaan, voisimmeko me tässä Ravintoloita koskevissa rajoituksissa eniten ovat puhuttaneet markkinassa toimia niin, että meillä olisi enemmän liiketoiminanniskeluaikojen rajoitukset, ravintoloiden jaottelu ja ylipäätään taa”, hän sanoo. se, minkä verran rajoituksia ravintoloiden omavalvonnan lisäksi Parviainen on samoilla linjoilla. Koronan myötä Aurinkomatkat tarvitaan. on alkanut myydä kotimaisille asiakkaille pakettimatkoja Rukalle. Riipinen kehuu Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran aktiiviSe ja kesän asiakasryntäys voivat luoda mahdollisuuksia kotisuutta koronan aikana. Päättäjien toiminta ei sen sijaan ole valamaan matkailun pysyvämmällekin kasvulle, hän sanoo. nut toivoa ravintola- ja matkailualan toimijoihin, hän sanoo. Luottamusta tulevaan luo myös alueen muiden yrittäjien “Se ehkä jopa vähän turhauttaa, minkä takia päättäjien toivertaistuki. Puhuminen auttaa, Kujala sanoo. Porot vasta ovatkin mesta ei tehdä aktiivisemmin yhteistyötä vaikka majoitus- ja erinomaisia kuuntelijoita. ravintola-alan liiton kanssa”, hän sanoo. “Enemmän tuntuu, Kujala, Riipinen ja Parviainen näkevät myös kaikki, että kriiettä se on sellaista poukkoilua tai politikointia niiden asioiden sitilanteessa perheyrittäjyys on etu: usein työyhteisö on tiivis ja suhteen.” johto ja omistajat aktiivisesti läsnä käytännön toiminnassa. Rukakeskuksen Parviainen olisi hänkin toivonut viranomaisil“Uskon kyllä, että tällaisena aikana, missä pitää lyhyellä ta suoraviivaisempaa ohjeistusta, vaikka toki tilanne oli keväällä jänteellä tehdä ratkaisuja ja päätöksiä ja reagoida vallitsevaan uusi myös päättäjille. tilanteeseen, perheyrityksessä ratkaisut pystytään haluttaessa “Ei sieltä tahtonut oikein saada sellaista viranomaista kiinni, tekemään tosi nopealla jänteellä”, Henrik Riipinen sanoo. joka olisi sanonut jotain.” Kun päätös ravintoloiden sulkemisesta oli keväällä tehty, yrittäjällä oli yhtäkkiä aikaa retkeillä luonnossa. Ja luonto tosiaan pisti parastaan. Mahdollisuus kasvuun “Oli sikana lunta ja aurinko paistoi, ladut tyhjinä ja rinteet tyhjiKaikesta huolimatta silmiinpistävää on rentous. nä. Satoi puuterilunta.” Kujala, Riipinen ja Parviainen puhuvat koronasta ja kulu-

PERHEYRITYS 4 • 2020

KOLUMNI

Erilaisia yhdessä Osallistuin marraskuussa Family Business Networkin Global Family Gathering -etätilaisuuteen, jossa kokenut perheyrityskonsultti Ivan Lansberg haastatteli amerikkalaisen perheyrityksen Huberin 5. sukupolvea. Huberin omistajaperhe on jo useamman vuoden ajan panostanut omistajien valmentamiseen. Osaavat omistajat houkuttelevat osaavia henkilöitä myös perheyrityksen hallitukseen ja johtoon. Omistajaperheen hyviä käytäntöjä työstäessään myös työryhmämme kiinnitti huomiota omistajaperheen jäsenten osaamiseen ja sen kehittämiseen. Kirjasimme: Omistajaperhe tiedostaa jäsentensä kyvyt, kokemuksen ja motivaation sekä tukee heidän kehittymistään sopiviin rooleihin. Joskus edeltävä polvi pähkäilee, onko jatkajapolvi kiinnostunut ja motivoitunut jatkamaan perheyritystä. Tällaisia ajatuksia ilmenee varsinkin, jos jatkajapolvi ei olekaan opiskellut kauppa-, oikeus- tai insinööritieteitä, joiden oletetaan parhaiten valmistavan yrityksen johtamiseen. Vaikka nuori olisikin opiskellut esimerkiksi teologiaa, filosofiaa tai lääketieteitä, hän voi silti olla motivoitunut omistaja ja erinomainen perheyrityksen hallituksen jäsen tai johtaja.

taperiaatteista. Tämä tuo omistajat ”samalle viivalle” sekä lisää omistajaperheen yhteisöllisyyttä ja välittämistä. Edeltävä polvi saa myös käsityksen jatkajapolven kyvyistä ja ajatuksista. Toinen askel on vapaus. Omistajaperheen jäsenen kiinnostusta ja motivaatiota lisää, jos hän saa itse olla vaikuttamassa siihen, missä roolissa hän toimii tai miten hän asioita tekee. Kolmas askel motivaation portailla on kyvykkyys. Esimerkiksi jatkajapolvella on hyvä olla kokemus siitä, että hän selviää haasteista ja pystyy toimimaan roolissa menestyksekkäästi. Edeltävän polven tuki ja kannustus auttavat tässä. Omistajavalmennuksessa omistajien kesken syntyy yhteinen kieli ja yhdensuuntainen ajattelu perheyrityksen tulevaisuudesta. Sitoutuneiden, motivoituneiden ja kyvykkäiden omistajien erilaiset koulutus- ja kokemustaustat täydentävät toisiaan ja auttavat ymmärtämään perheyrittäjyyttä ja sen kehittämistä useasta eri näkökulmasta. Jos tälle moniäänisyydelle annetaan mahdollisuus, se tuo päätöksentekoon uusia ulottuvuuksia ja edistää luovia ratkaisuja. Investoiminen omistajien yksilöllisen ja omistajaperheen yhteisöllisen osaamisen kehittämiseen on vähintään yhtä tärkeää kuin investoiminen yrityksen henkilöstön kehittämiseen.

Ensimmäinen askel kiinnostuksen ja motivaation heräämisessä perheyritystä kohtaan on perheyrityksen toiminnan tunteminen. Ivan Lansberg totesi konferenssissa: ”Et voi rakastaa sitä, mistä et tiedä mitään.” Huberin omistajasuvussa ajatellaan, että omistajavalmennus on moottoritie sitoutumiseen. Valmennuksessa muun muassa kerrotaan kaikille omistajille perheyrityksen toiminnasta ja keskustellaan yhteisistä toimin-

PERHEYRITYS 4 • 2020

Krista Elo-Pärssinen Johtava asiantuntija Perheyritysten liitto

TEKSTI:SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: JANI LAUKKANEN

BEHIND THE SCENES

Perheyritysten liiton syksyn superviikko Keskellä marraskuun harmaimpia hetkiä Perheyritysten liiton Kampin toimiston valot loistivat kirkkaina ja monenlaista näyttöä, pömpeliä, piuhaa, mikrofonia sekä korvanappia pyöri siellä täällä kun perheyritysvaltuuskunta kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseen 10.11. Valtuuskunnan webinaarina toteutetun kokouksen yhteydessä pystytettiin toimistolle ensimmäistä kertaa ajankohtaisiin aiheisiin pureutuva PL Studio, jossa keskustelua ohjasi Raine Tiessalo vieraanaan työelämäprofessori Vesa Vihriälä sekä PwC:n Suomen toimitusjohtaja Mikko Nieminen Auli Hännisen ja Philip Aminoffin kanssa. Raimo Voipiolle tämä oli viimeinen valtuuskunnan kokous puheenjohtajana. Studiovalot syttyivät ja kamerat käynnistyivät uudelleen heti seuraavana aamuna kun syyskokouswebinaari käynnistyi. Tärkeiden päätösten ja valintojen tekeminen sujui mainiosti ja Perheyritysten liitolle valittiin kokouksessa uusi puheenjohtaja Alexander Bargum. Hän aloittaa kolmivuotiskauden 1.1.2021 Philip Aminoffin seuraajana. PL:n hallitus uudistuu puheenjohtajan lisäksi kahdella jäsenellä, Uusina jäseninä aloittavat vuoden vaihteessa Miia Porkkala (Aho Group Oy) ja Tomi Lantto (Katri Antell Oy). Hallituksessa jatkavat Ia Adlercreutz (Turvanasta Oy), Aleksi Arpiainen (Tampereen Tiivisteteollisuus Oy), Martti Saikku (Antti Ahlström Perilliset Oy),Jenni von Veh (KMT Invest Oy) ja Janne Ylinen (Kokkolan Halpa-Halli Oy). Kokouksen yhteydessä jaettiin myös Osaava omistaja -diplomit, Matti Koiranen pro gradu -palkinnot sekä palkittiin Perheyrityslähettiläänä Peter Fredman. Päivä jatkui seminaarilla, jonka teema Ihan perheestä - positiivisena voimasanana kuvaa perheen merkitystä, etenkin silloin kun mennään yhdessä vaikeuksista voittoon. Aihetta käsiteltiin omistajaperheen roolien ja yhtenäisyyden näkökulmasta. Seminaarin avauspuheenvuoron piti tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Kansainvälisenä asiantuntijavieraina kuulim-

Hetki ennen kun kamera käy.

me alan akateemista huippuosaamista johtamisen professori Torsten M. Pieperiltä North Carolinan yliopiston Belk Business Collegesta. Perheyritys case -puheenvuorot kuulimme Mikko Pellisen haastattelemina Charlotta Björnberg-Paulilta (Saxo Oy) ja Staffan Snellmanilta (Snellman Oy). Iltapäivä huipentui Vuoden Perheyrityksen, Mantsinen Groupin palkitsemiseen. Toimitusjohtaja Mia Mantsinen sekä kuljetus- ja kalustopäällikkö Mikko Mantsinen osallistuivat palkitsemistilaisuuteen etäyhteydellä Mantsisen toimitiloista Liperin Ylämyllyltä. Mantsisesta lisää seuraavassa numerossa. Voit katsoa Vuoden perheyritys -videon youtube -kanavaltamme. Lämmin kiitos teille kaikille yli sadalle osallistujalle! Vaikka tunnelma oli hieno myös verkon välityksellä, odotamme, että tapaamme ensi vuonna jälleen kasvokkain. Otetaan silti jatkossakin hyödyt irti koronavuoden yhdestä hyvästä ilmiöstä - digiloikasta!

PERHEYRITYS 4 • 2020

Mikko Pellinen sekä syyskokouksen puheenjohtajana toiminut Pekka Laitinen.

Mikitettävänä Charlotta Björnberg-Paul.

Suut makiaksi! I LOVE PL -leivokset studiolle oli loihtinut Raquel Cake Designer.

Perheyritysten liiton timanttinen tapahtumatuottaja Pauliina Tornberg piti ammattitaidolla langat käsissään vastaten syysseminaarin järjestelyistä.

Uusi puheenjohtaja Alexander Bargum sekä hallitukseen uutena jäsenenä valittu Mia Porkkala.

PERHEYRITYS 4 • 2020

TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVA: ONEMINSTORY/ EEMELI RIMPILÄINEN

VUODEN PERHEYRITYS 2020 -PALKINNON SAI MANTSINEN GROUP Liperiläinen Mantsinen Group on vuonna 1963 perustettu perheyritys, joka valmistaa ja myy materiaalinkäsittelykoneita metsä- ja terästeollisuudelle ja satamiin sekä huoltaa niitä. Mantsinen tuottaa myös logistiikkapalveluja metsä- ja terästeollisuudelle Suomessa ja Venäjällä. Vuosien saatossa Mantsinen Group on kasvanut kahden veljeksen ja traktorin pienyrityksestä vahvaksi vientiyritykseksi, jolla on asiakkaita ympäri maailmaa. Yrityksen toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2017 alkaen Mia Mantsinen. Tänä vuonna vuoden perheyrityksen valinnassa painotettiin erityisesti omistajaperheen sitoutuneisuutta yritykseen sekä omistajaperheen hyviä käytäntöjä, joilla perhe omistajana voi lisätä arvoa perheyritysten kaikille sidosryhmille. Vuoden perheyritys -palkinnolla halutaan nostaa esiin perheen merkitys yrityksen menestyksen tekijänä. ”Mantsinen on paitsi vahva paikallinen toimija PohjoisKarjalassa, myös kansainvälinen yritys, jonka liikevaihdosta suuri osa syntyy viennistä. Mantsinen on toisen sukupolven perheyritys ja omistajaperheessä on aktiivisesti hyödynnetty Perheyritysten liiton osaamista omistajaperheen hyvissä käytän-

Serkukset Mikko Mantsinen (kalustopäällkkö) ja Mia Mantsinen (toimitusjohtaja) ovat Mantsinen Groupin toista sukupolvea. nöissä sekä myös mentorointia kokeneemmilta perheyrityksen omistajilta,” toteaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen Vuoden perheyritys valittiin nyt 17. Kerran. Palkinto jaetaan vuosittain menestyneelle perheyritykselle, jossa on toteutettu vähintään yksi sukupolvenvaihdos ja joka investoi vahvasti tulevaisuuteen. Mantsisesta lisää seuraavassa numerossa. Katso Vuoden Perheyritys -video Youtube-kanavallamme.

TEKSTI & KUVA: ANNE EKBERG

OSAAVA OMISTAJA -DIPLOMIT JAETTIIN PL:N SYYSKOKOUKSESSA Osaava omistaja Anne Ekberg, Fiblonin viestintä- ja markkinointijohtaja: ”Perheyritysten liiton valmennuksiin minut ohjasi toimitusjohtajamme Pekka Ekberg, joka vuonna 2016 kannusti minua osallistumaan liiton järjestämään Strategisen johtamisen valmennukseen. Hän oli itse käynyt valmennuksen ja piti sitä hyödyllisenä sekä itselleen että yrityksellemme. Hän oli myös ensimmäisiä Osaava omistaja -diplomin saajia vuonna 2019. Yrityksessämme on niitä nyt siis kaksi!” Strategisen johtamisen valmennus sai liitossa pian jatkoksi kakkososan ja toimitusjohtajamme suoritettua sen, hän kannusti myös minua osallistumaan. HHJ-koulutuksen ja -tutkinnon suoritin jo vuonna 2010.

joka tuli täydelliseen tarpeeseen ja oli minulle koko valmennuskokonaisuudessa kakun kirsikka. Perheyritysten liitto tarjoaa todella mielenkiintoista valmennusta juuri perheyritysten tarpeeseen. Tietoa ja asiantuntijuutta on tarjolla paljon, mutta harvoin olen törmännyt yhtä luottamukselliseen ja toisiaan tukevaan verkostoon. Harvinaiset case-esimerkit, avoin keskustelu ja toistensa tukeminen ovat yllättäneet minut monella tapaa.

Osaava Omistaja -diplomi sisältää kummatkin Strategisen johtamisen valmennukset (1 ja 2), Omistamisen taidon sekä HHJ-koulutuksen. Omistamisen taito -valmennus oli kiinnostanut minua jo aikaisemmin, mutta Aikataulujen yhteensopimattomuus muodostui pari kertaa esteeksi. Vihdoinkin tänä vuonna 2020 oli mahdollisuus osallistua tähän valmennukseen,

PERHEYRITYS 4 • 2020

Fiblonin Anne Ekbergin lisäksi Osaava Omistaja -diplomin saivat tänä vuonna: Joni Alasaari, Bladefence Oy Noora Aro-Tuominen, Aro Systems Oy Anne Ekberg, Oy Fiblon Ab Livia Hertell, Bang & Bonsomer Group Oy Kaisa Isotalo, Antti-Teollisuus Oy Onnea kaikille uusille Osaaville Omistajille!

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN

MATTI KOIRANEN

pro gradu -palkintoja jaettiin tänä vuonna kaksi Emilia Kivikoski Turun yliopistosta ja Milla Lappalainen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulutusta palkittiin PL:n syyskokouksessa parhaista perheyrittäjyyden graduista.

PL:n tutkimustyöryhmä kehui kumpaakin työtä tutkimusongelman hyvästä rajauksesta, selkeästä rakenteesta. Gradut olivat myös selkeästi kirjoitettuja. Matti Koiranen pro gradu -palkinto jaettiin tänä vuonna kahdeksannen kerran. Palkinnon tavoitteena on rohkaista yliopisto-opiskelijoita perheyrittäjyyteen liittyvien opinnäytteiden tekemiseen.

Omistajanvaihdosten verotus ja rahoitus Emilia Kivikosken gradututkimus käsitteli perheyrityksen omistajanvaihdosten oikeudellista ja verotuksellista sääntelyä rahoituksen näkökulmasta. Tämä on laaja-alainen ja haastava kokonaisuus, joka vaatii huolellista suunnittelua. Verotuksellisesti tärkeässä osassa perheen sisäisissä omistajanvaihdoksissa ovat sukupolvenvaihdoshuojennukset, joiden avulla verokustannukset alenevat merkittävästi. Verotuksellisesti edullisin ei välttämättä kuitenkaan ole liiketaloudellisesti tai kokonaistaloudellisesti optimaalisin. Omistajanvaihdos aiheuttaa poikkeuksetta kustannuksia, jotka täytyy tavalla tai toisella kattaa. Yrityksen arvo ja varallisuus (hankintahinta), toteutustapa sekä verokohtelu ovat merkittävimmät omistajanvaihdoksen rahoitustarpeeseen vaikuttavat tekijät. Perhepiirissä tapahtuvissa omistajanvaihdoksissa on kartoitettava kokonaisuutena luopujan, jatkajan ja kohdeyhtiön mahdollinen rahoitustarve. Erilaisia rahoituskeinoja ovat osapuolten väliset järjestelyt, yrityksen sisäiset rahoitusjärjestelyt, lainarahoitus ja pääomarahoitus Ulkoinen rahoitus edellyttää vakuuksia, joiden puuttuminen voi pahimmassa tapauksessa estää omistajanvaihdoksen toteutumisen. Huonosti toteutettu omistajanvaihdos voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja vaarantaa yritystoiminnan jatkuvuuden.

Jatkajapolvi ja viestintä Kun perheyritys siirtyy sukupolvelta toiselle, henkinen ja fyysinen etäisyys liiketoimintaan kasvaa. Jotta sukupolvenvaihdos voi onnistua ja edellytykset omistajuuteen säilyä, on tätä etäisyyttä kyettävä kuromaan umpeen. Aho Groupin omistajasukuun kuuluva Milla Lappalainen haastatteli perheen nuoria siitä, minkälaiset asiat lähentävät seuraavaa sukupolvea yrityksiin ja minkälainen rooli viestinnällä on tässä prosessissa. Gradussa viestintä määriteltiin kaikenlaiseksi suunnitelluksi dialogiksi, jota omistajasuku käy yrittämiseen tai omistamiseen liittyen, mukaan lukien tämän dialogin mahdollistavat rakenteet ja dokumentit. Aho Groupissa esimerkki tällaisesta viestinnästä on vuosittainen infopäivä. Seuraava sukupolvi koki läheisimmäksi yrityksen tai yritykset, joissa oma äiti tai isä työskenteli tai joissa tuli vierailtua. Mukaanotto tapahtui luonnollisesti arjessa. Ymmärrys omistajuudesta syntyi hitaammin kuin ymmärrys operatiivisesta roolista. Suunniteltu viestintä vähensi tähän liittyvää epätietoisuutta ja epävarmuutta. Kuitenkin juuri ymmärrys perheen roolista omistajina lähensi seuraavaa sukupolvea eniten yrityksiin ja sai heidät kokemaan henkistä omistajuutta yrityksistä. Kokemus siitä, että yritykset tekevät mielekkäitä asioita “oikealla tavalla” oli seuraavalle sukupolvelle tärkeää. Vastuullisuus toi jatkajia lähemmäksi. Monialaisessa ja -polvisessa perheyrityksessä tiedollisia eroja syntyy väistämättä. Niiden tasoittaminen suunnitellun viestinnän avulla on ensiarvoisen tärkeää. Ymmärrys omistajuudesta ei synny vahingossa, vaan sitä on tuettava nuoresta lähtien. Puhuminen omistajuudesta auttaa välttämään arvailun ja rakentamaan suhdetta perheyritykseen.

PERHEYRITYS 4 • 2020

ASIANTUNTIJAORGANISAATIO ROHKEALLA OTTEELLA TILINTARKASTUS - TALOUSHALLINTO - VERONEUVONTA Lue lisää toiminnastamme www.tuokko.ﬁ tai ota yhteyttä info@tuokko.ﬁ

Luotettu neuvonantaja lähelläsi Olemme palvelleet omistaja- ja perhevetoisia yhtiöitä Suomessa jo yli 65 vuoden ajan. Olemme otettuja, että Perheyritysten liitto on luottanut meihin kumppaninaan jo 20 vuotta, ja kumppanuus jatkuu. Asiantuntijamme ovat tukemassa yritystoimintaasi ja sen kasvua, jotta sinä voit pitää katseesi tulevassa. Lue lisää: pwc.fi/perheyritys

PERHEYRITYS 4 • 2020

TEKSTI: MIKKO PELLINEN | KUVAT: JANI LAUKKANEN

Matkalla yrittäjästä omistajaksi Peter Fredman on toiminut perheyrittäjänä vuodesta 2002 saakka, jolloin hän osti yhdessä isänsä ja veljensä kanssa Euran kuluttajatuotteet Oy:n. Matkan varrelle on mahtunut useita operatiivisia rooleja, strategioita ja yrityksen nimiä. Yrityksen pääomistajaksi veljekset nousivat sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 2012. Viisitoista vuotta kului eri operatiivisen johdon tehtävissä ja vuodesta 2017 alkaen hän on toiminut yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Johtotähtenä Fredmanilla on selkeät roolit hallituksen, omistajien ja toimivan johdon välillä.

Omistajana Peter Fredman luonnehtii itseään kolmen näkökulman kautta. ”Perheyrittäjänä tunnen hyvin kärsivällisyyden merkityksen ja arvon, mutta uuden luomisessa olen tietoisesti kärsimätön. On huolehdittava siitä, että koko ajan pyritään kehittymään ja menemään eteenpäin. Lisäksi ajattelen niin, että yrityksen ei kannata tehdä kaikkea itse, vaan huolehdittava, että yrityksen saatavilla on laadukasta osaamista erilaisiin tilanteisiin. Kolmanneksi uskon, että hyvä omistaja toimii kuten kokki avokeittiössä. Kun tehdään uusia tai vaikeita asioita, on koko ajan tärkeää kommunikoida avoimesti, jotta yhteinen ymmärrys suunnasta säilyy kirkkaana.”

PERHEYRITYS 4 • 2020

MITÄ HALUAISIT SEURAAVAKSI OPPIA OMISTAJUUDESTA JA KENELTÄ? Arvostan erittäin paljon Philip Aminoffin tapaa toimia omistajana, varsinkin hänen systemaattista lähestymistään kaikessa mitä hän tekee. Haluaisin kuulla, miten hän suunnittelee henkilökohtaisesti oman ajankäyttönsä, tavoitteet ja toteutuksen liittyen omistajuuteen, tai hänen sanojensa mukaisesti omistautumiseen.

Rakenteet auttavat

Selkeä roolitus avainasemassa

Veljesten omistamassa yrityksessä on käytetty runsaasti aikaa omistajuutta ja johtamista tukevien rakenteiden luomiseen. Vuonna 2016 luotiin konsernirakenne, jossa liiketoiminta jaettiin kolmeen eri tytäryhtiöön. Fredmanit ovat panostaneet hallitustyöskentelyyn ja valinneet hallituksiin perheen ulkopuolisia jäseniä. ”Kaikki on ihmisistä kiinni. Pystymme parhaiten vaikuttamaan yrityksen suuntaan, jos onnistumme houkuttelemaan huippuihmiset toteuttamaan strategiaa. Tämä pätee niin hallitukseen kuin avainhenkilöiden valintaan”, Fredman sanoo.

Perheyrittäjällä on tyypillisesti päässään monta hattua. Saman päivän aikana roolit saattavat vaihtua toimitusjohtajasta hallituksen jäseneen ja omistajasta sisarukseen. Vaikka omistaja itse mieltää, missä roolissa eri vuorovaikutustilanteissa toimii, ei ole lainkaan itsestään selvää, että keskustelun toisen osapuolen tulkinta roolista on sama. ”Esimerkiksi tehtaalla käydessä roolit on pidettävä mielessä kirkkaana. Jos joku tulee vanhasta muistista kysymään toimintamallia tai mielipidettä operatiiviseen toimintaan liittyen, on todella tärkeää muistaa, että ottamalla kantaa voi samalla tulla vetäneeksi maton toimivan johdon jalkojen alta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö keskusteluja voisi käydä ja palautetta antaa ja vastaanottaa. Tärkeää on muistaa, mihin voi ottaa kantaa itse ja missä se on toimivan johdon tehtävä.”

Ennen hallitustyöskentelyn kehittämistä missä tahansa yrityksessä, mutta erityisesti perheyrityksessä omistajastrategian ja omistajien tahtotilan on oltava kirkkaat. Fredman pitää erityisen tärkeänä sitä, että omistajien tahtotila saadaan resonoimaan yrityksen kehityshankkeisiin. Yksi tällainen teema on Fredmaneille vastuullisuus. ”Olemme tunnistaneet, että food service -toimialalla on runsaasti mahdollisuuksia kehittää vastuullisuutta ja päättäneet omistajina, että haluamme olla mukana esimerkiksi ruokahävikin vähentämisessä, ruokaturvallisuuden parantamisessa sekä luomassa työkaluja, joilla toimialan yritykset voivat kehittää toimintaansa entistä vastuullisemmaksi.”

Peter Fredman painottaa, että omistajan on syytä kiinnittää runsaasti huomiota viestintään. ”Omistajayrittäjän on erittäin tärkeää tiedostaa, että siitä riippumatta, missä roolissa kohtaa esimerkiksi asiakkaita, henkilöstöä tai kumppaneita, on hänellä näiden silmissä monesti yllään nimenomaan omistajamantteli.” Tätä manttelia hän haluaa osaltaan riisua kohtaamisissa. ”En usko patruunamaiseen ylhäältä alas -johtamiseen, vaan

PERHEYRITYS 4 • 2020

että viisaus piilee siinä, kun yhdessä mietitään miltä tulevaisuus näyttää. Omistajalla on pohdinnassa oma rooli, hallituksella ja operatiivisella johdolla omansa ja tietenkin myös henkilöstö on tässä vahvasti mukana.”

Tarkkana omistajan äänenkäytössä Roolikysymykset tulevat vastaan myös hallitustyöskentelyssä, jossa Fredman toivoo ja edellyttää avointa keskustelua ja näkemysten haastamista. Hän on tunnistanut tilanteita, joissa omistajan sanoessa jotain muut ottavat sen lakina. ”Yritykselle on iso riski, jos omistaja jyrää johdon tai hallituksen muiden jäsenten näkemykset puutteellisilla tiedoilla. Omistajilta tämä edellyttää avarakatseisuutta. Passivoitua ei saa, vaikka hallitus ei aina päättäisikään oman näkemyksen mukaisesti.” Hallitustyöskentelyssä Fredman painottaa toimivan keskustelun merkitystä. Kun hallituksen jäsenten välillä vallitsee vahva luottamus, kaikki jäsenet uskaltavat puhua kaikista asioista suoraan ja haastaa näkökulmia rakentavasti. Sen eteen kannattaa tehdä runsaasti töitä, että hallituksen jäsenet ovat keskenään tasavertaisia. ”Jos hallituksessa syntyy kokemus, että ”omistajat kuitenkin päättävät”, loppuu työskentelystä luovuus hyvin lyhyeen. Meillä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus toimii korostetusti yhtenä joukkueena. Jos hallituksen agendalla olevista asioista jokin kysymys vaatii omistajien kannanottoa, käsittelemme sen omassa foorumissa.”

Omistajuus ammattina Peter Fredman on tyytyväinen kehitykseen, jossa yrittäjyyden arvostus yhteiskunnassa on selvästi kasvanut. Samaa kehityskulkua hän toivoo tapahtuvan myös omistajuudelle ja toivoo, että omistajuus voitaisiin nähdä ammattina. Orastavia merkkejä on jo ilmassa. ”Pääomasijoittajat ja startup-yritysten enkelisijoittajien merkitys ammattiomistajina ymmärretään jo, mutta tehtäväsarkaa riittää vielä, kun mennään perheyrityksiin tai hajautetumpaan omistajuuteen.” Perheyritysten liitolle hän väläyttää roolia omistajuuden arvostuksen nostamisessa. ”Toivon että näkisin vielä joskus liiton transformaation Perheyritysten liitosta Perheomistajien liittoon, koska mielestäni se kuvaa paremmin liiton jäseniä ja sen toimintaa.” Peter Fredmanille omistajuus työnä merkitsee itsensä toteuttamista ja niihin asioihin paneutumista, joihin itse uskoo. ”Uskon että omistajan paras käyttöliittymä vaikuttaa maailmaan ovat yritykset. Valitsemalla toimialan ja oikeat henkilöt omistaja pystyy vaikuttamaan siihen kehitykseen, jonka toivoo ympärillään tapahtuvan.”

PERHEYRITYS 4 • 2020

PETER FREDMANISTA VUODEN 2020 PERHEYRITYSLÄHETTILÄS Perheyritysten liitto jakoi toista kertaa Vuoden Perheyrityslähettiläs -palkinnon syyskokouksessaan Helsingissä 11. marraskuuta 2020. Palkinnon sai Peter Fredman Fredman Group Oy:stä. PL Lähettiläs -palkinnon kriteerit ovat seuraavat: » kertoo Perheyritysten liitosta ja sen toiminnasta omissa verkostoissaan » suosittelee aktiivisesti Perheyritysten liiton jäsenyyttä ja kutsuu tuttaviaan tutustumaan Perheyritysten liiton toimintaan ja tilaisuuksiin » luo positiivista ja avointa ilmapiiriä ympärilleen » toimii esimerkillisesti suomalaisen omistajuuden ja perheyrittäjyyden hyväksi Peter Fredman innostaa esimerkillään mukaan liiton toimintaan sekä nykyisiä että uusia jäseniä. Hän on aktiivinen keskustelija eri foorumeilla, niin kasvokkain kuin sosiaalisessa mediassa. Hän edustaa esimerkillisesti suomalaisen omistajuuden ja perheyrittäjyyden arvoja elinkeinoelämän eri järjestöissä. ”Palkinto merkitsee paljon, koska perheyrittäjien yhteisö on minulle tärkeä. Olen seurannut liiton toimintaa läheltä erilaisista rooleista ja uskon, että Perheyritysten liiton agendalla saadaan paljon hyvää aikaiseksi Suomeen. Uskon palkinnon olevan osoitus siitä että, olen onnistunut joitain asioita tekemään oikein sen eteen.”

TEKSTI: RAINE TIESSALO | KUVAT: JANI LAUKKANEN

PHILIP AMINOFF

Maailmantalouden epävarmuus tarjoaa perheyrityksille mahdollisuuden näyttää kyntensä – LUOTTAMUS ON NYT KOVAA VALUUTTAA PHILIP AMINOFF ON TOIMINUT PERHEYRITYSTEN LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANA VUODESTA 2017 LÄHTIEN. HÄN LUOVUTTAA KAPULAN ALEXANDER BARGUMILLE VUODEN VAIHTEESSA.

PERHEYRITYS 4 • 2020

PERHEYRITYS 4 â&#x20AC;¢ 2020

Philip Aminoff ja PL:n uutena puheenjohtajana aloittava Alexander Bargum

Philip, olet johtanut Perheyritysten liittoa viimeiset kolme vuotta. Mikä on liiton perustehtävä? ”Perheyritysten liitolla on iso tehtävä. Onnistuessaan liitto myötävaikuttaa vahvasti siihen, että Suomessa investoidaan, työllistetään ja Suomesta viedään. Kun maailma muuttuu epävarmaksi, pääomat hakeutuvat vähemmän ulkomaille, Suomi mukaan lukien. Siksi tulevaisuuteen tähtäävät investoinnit tulevat todennäköisimmin kotimaasta.” Mitä perheyrityksiin usein leimallisesti liitetyt kasvollisuus ja pitkäjänteisyys merkitsevät tulevaisuuden markkinoilla? ”Perheyrityksillä on muita yrityksiä paremmat mahdollisuudet rakentaa todella kestäviä asiakas- ja tavarantoimittajasuhteita. Pitkäaikaiseen luottamukseen perustuva yhteistyö tulee korostumaan, kun kaupan esteet, geopoliittiset jännitteet ja epävarmuus ja jopa epäluulo valtaavat alaa. Liiketoiminta, joka perustuu ihmisten ja yritysten syvätuntemiseen on tekemässä paluun. Yrityksillä, joilla on pitkiä molemminpuoliseen luottamukseen perustuvia suhteita, on parhaat edellytykset pärjätä koronan jälkeisessä ajassa.” Perheyritysten liitto korostaa hyvän omistajuuden merkitystä Suomen talouskasvun ja hyvinvoinnin takaajana. Millainen on hyvä omistaja? ”Hyvä omistaja on liiketoiminnan voimavara eikä se taho,

jolta yrityksen pitää jotenkin puolustautua. Turhan usein ajatellaan, ettei omistajan pitäisi osallistua yrityksen hallituksen toimintaan tai että omistaja olisi jäävi ottamaan kantaa. Mielestäni on oikeutettua, että omistaja osoittaa kiinnostusta ja haluaa tehdä yrityksen eteen jotain. Hallitusammattilaisten järjestön DIF:in puheenjohtajana havahduin siihen, että Suomessa hyvä hallintotapa keskittyy hallituksen ja toimivan johdon tehtäväjakoon. Mutta toinen, hyvin keskeinen hallituksen tehtävä on varmistaa, että hallituksessa otetaan huomioon ankkuriomistajien, pääomistajien ja omistajakollektiivin ajatukset. Hallituksen pitää varmistaa, että se tietää mitä omistaja haluaa ja toisaalta omistajat tietävät mitä hallitus tekee. Tämä suhde on jäänyt liian vähälle huomiolle. Ja kuitenkin juuri siinä suhteessa tehdään kaikkein suurimmat päätökset yrityksen tulevaisuudesta.” Puheenjohtajuuskautesi saldo? ”Onnistuimme luomaan vahvan sisällön toimintamme kaikille kolme pilarille. Verkotu -puolella syntyi uusia vertaisryhmiä. Jäsenistössä nähdään, että liitto on perheyrittäjän tärkein kohtaamispaikka. Opi-puolen kehitys on ollut mallikasta. Olemme luoneet uusia

PERHEYRITYS 4 • 2020

”Toivoisin, että joku onnistuisi luomaan epäpoliittisen ja legitiimin keskustelufoorumin, jossa ennen keskustelua jätettäisiin edunvalvonta-aseet huoneen ulkopuolelle”

ydet toimivat kitkattomasto Elinkeinoelämän keskusliittoon, Keskuskauppakamariin ja Suomen Yrittäjiin. Lyhyemmällä tähtäimellä tärkein tavoite tällä hetkellä on omistajuuteen liittyvän keskustelun herättäminen Suomessa. Osallistun parhaillaan aiemmin tänä vuonna aloitettuun ja Juha Sipilän johtaman Kotimaisen omistamisen työryhmän työhön. Tulokset on määrä julkistaa helmi-maaliskuussa.”

tapoja varmistaa, että suomeen saadaan entistä paremmin tehtävänsä osaavia omistajia. Vaikuttamisessa emme ole tyytyneet puhumaan vain verotuksesta helsinkiläiselle teknokraattis-poliittiselle kuplalle. Laajempi viestimme on, että suomalaiset ymmärtäisivät, kuinka tärkeää on vaalia hyvinvoivaa perheyritysekosysteemiä. Kun Suomessa mielletään tämä, voimme käydä rakentavaa ja tulevaisuuteen tähtäävää keskustelua kenen tahansa kanssa. Ei ole kyse enää vain edunvalvonnasta vaan yhteisestä hyvästä. Perheyritysten liiton toimisto Helsingin Kampissa toimii todella hyvin. Toimitusjohtaja Auli Hänninen ansaitsee siitä erityiskiitoksen.” Minkä asioiden tekeminen jatkuu ja vahvistuu tulevina vuosina? ”Perheyritysten yhteisö on herännyt siihen, että perheyrittäjien kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on saatava laajemman joukon tietoisuuteen. Tulevina vuosina vaikuttamista ja viestintää pitää entisestään vahvistaa ja ennen kaikkea löytää parhaat tavat toteuttaa käytännössä. Siihen missioon seuraajani Alexander Bargum on sitoutunut ja on oikea valinta. Puheenjohtajuuskauteni aikana on olemme solmineet erinomaiset suhteet keskeisiin yhteistyökuppaneihin. Lisäksi yhte-

Perheyritysten liitto näkee, että verokohtelu ei kannusta perheyrityksiä esimerkiksi investoimaan. Mistä se pohjimmiltaan johtuu? ”Poliittisessa päätöksenteossa ei ole ymmärretty, että omistajayrittäjän ja omistajaperheen päätökset perustuvat kahden eri lainsäädännön ja kahden eri verotustason yhteisvaikutukseen. Yhteisöveron ja henkilökohtaisen verotuksen yhteisvaikutus muodostaa kokonaisuuden, jonka pohjalta arvioidaan, voidaanko joku asia tehdä vai ei, esimerkiksi investoida uuteen tai palkata uusia osaajia. Niin kauan kuin poliitikot, pankit, asianajajat ja tilintarkastajat ajattelevat, että toisaalta on yritysmaailma ja toisaalta kuluttajamarkkinat, kukaan ei huomaa, että on olemassa valtavan iso, kansantalouden suurin yksittäinen työllistäjä eli omistaja, jonka päätökset syntyvät näiden lainsäädäntötason yhteisvaikutuksesta. Yhteisvaikutus pitäisi tutkia aina, kun säädetään uusi laki. Suomessa vallitsee ihmeellinen ajatus siitä, että kun tuho kohdistuu liiketoimintaan, niin se käsitetään automaattisesti luovana tuhona. Ei ymmärretä, että on myös paljon lopullista, turhaa tuhoa. Jos annetaan jonkun yrityksen kaatua, yritys ja toimialan erikoisosaaminen voi olla kokonaan mennyttä.” Millaisena näet Suomen osana pohjoismaista yhteiskunnallista perhettä – kuinka perheyritykset istuvat hyvinvointiyhteiskuntaan? ”Pohjoiseurooppalainen tapa ajatella yhteiskunnasta ja perheyrittäjyyden arvot sopivat hyvin yhteen. Arvomaailmaa yhdistää ajatus, että on olemassa yhteiskunta, jossa pyritään varmistamaan, ettei kukaan jää ulkopuolelle. Ja jos jostain syystä jollekin käy elämässä huonosti, löytyy turvaverkko. Pidän tätä hyvin tärkeänä.

PERHEYRITYS 4 • 2020

”Jotta hyvinvointiyhteiskunta toimii kestävästi, pitää luoda uutta varallisuutta, josta voidaan jakaa. Mutta jos lähdetään siitä, että ensin pitää jakaa ja sitten vasta hankkia tuloja, syntyy negatiivinen spiraali.” Jotta tällainen järjestelmä toimii kestävästi, pitää luoda uutta varallisuutta, josta voidaan jakaa sopivassa suhteessa osa yhteiskunnan hyvinvointiin. Mutta jos lähdetään siitä, että ensin pitää jakaa ja sitten vasta hankkia tuloja niin syntyy väärään suuntaan vievä negatiivinen spiraali. Mutta myös Suomen elinkeinoelämän pitäisi välillä katsoa myös itseään peiliin. Liian usein elinkeinoelämän piiristä tulevat kommentit kuulostavat siltä, että elinkeinoelämä on se, joka tekee ja kaikki muut aiheuttavat vain kuluja. Näin ei ole. Elinkeinoelämä on yksi tärkeä osa koko yhteiskuntaa ja muun yhteiskunnan on kuitenkin toimittava. Yhteiskunnan ja sen eri yhteisöjen tuki on yrityksille tärkeää.” Jos saisit päättää, miten parantaisit suomalaista yhteiskunnallista päätöksentekoa? ”Toivoisin, että joku onnistuisi luomaan epäpoliittisen ja legitiimin keskustelufoorumin, jossa ennen keskustelua jätet-

täisiin edunvalvonta-aseet huoneen ulkopuolelle. Siellä käytäisiin rakentavaa, tulevaisuuteen tähtäävää keskustelua siitä, kuinka saadaan Suomi menestymään todella hyvin pitkässä juoksussa. En tarkoita näyttämöllä istumista kerran vuodessa, vaan jatkuvaa älyllistä keskustelua, jossa pohditaan, ihmetellään ja vaihdetaan mielipiteitä. Politiikan ja elinkeinoelämän lisäksi siinä pitäisi olla akateeminen maailma mukana. Lisäksi haluaisin järkevää keskustelua siitä, kuinka paljon on fiksua käyttää mihinkin asiaan julkista rahaa, riippumatta siitä, kuka sen rahoittaa.” Perheyritysten liitto valitsi puheenjohtajuuskaudellasi iskulauseeksi ”Omistajalla on väliä”. Mitä tähän lauseeseen liittyy? ”Olen pitkään ollut liiton toiminnassa. Omistajuudesta ja vastuullisesta omistajuudesta on puhuttu paljon. Jotenkin aina pelätty, että sanasta omistaja syntyy mielikuva henkilöstä, joka ei tee mitään, jolla on osinkokupongit kassakaapissa ja joka käy vuosittain nostamassa rahaa. Mutta mitä enemmän olen tavannut omistajia, olen huomannut, että omistajuus on aktiivista työtä, joka edellyttää todella paljon osaamista, arvopohjaa, sen kehittämistä, päätöksentekokykyä ja riskin hallintaa ja ottamista. Kun ’Omistajalla on väliä’ -slogan syntyi, niin se loksahti heti paikalleen. Merkitys on kaksisuuntainen. Siinä on tietenkin viesti, että hyvällä yhtiöllä on hyvä omistaja. Mutta se viestii myös omistajalle, että jos et tee oikeasti hommia, käy huonosti. Meidän omistajien on oltava äärimmäisen tarkkana, että me todellakin tuomme lisäarvoa sekä yhtiön toimintaan että yhä vahvemmin myös yhteiskuntaan.”

Philip Aminoff ja Auli Hänninen iloisissa tunnelmissa PL:n syyskokouksessa marraskuussa.

PERHEYRITYS 4 • 2020

KOLUMNI

Luottamus rakentuu pitkäjänteisellä työllä Hyvä maine on yrityksen menestyksen selkäranka: se lisää vetovoimaa, arvostusta, luottamusta ja suosittelua sekä suojaa kolhuilta kriisitilanteissa. Yrityksen sidosryhmät määrittävät maineen, joten jokaisen yrityksen on tärkeää hahmottaa oma rooli ympäröivässä yhteiskunnassa ja miettiä, mitä kautta toiminta on relevanttia sidosryhmille. Feikkiuutisten, tietovuotojen ja populismin aikakaudella luotettavan tiedon rooli korostuu ja myös yrityksiltä odotetaan entistä vahvempaa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Viestintä ei ole enää yrityksen kertomuksia itsestään, vaan jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa – parhaimmillaan kerrotaan kiinnostavaa yritystarinaa, tehdään rohkeita avauksia ja herätetään tunteita. Luottamuksen rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, ja siinä vaiheessa on jo myöhäistä, kun kriisi on käsillä. Meillä OP Ryhmässä osuuspankit ovat kasvattaneet luottamuspääomaa yli 100 vuoden ajan olemalla läsnä asiakkaiden ja yritysten arjessa niin hyvinä kuin vaikeampinakin aikoina. Historia asettaa toimivan johdon aina paljon vartijaksi, sillä nykyisessä mediaympäristössä luottamus on herkästi koetuksella. Sidosryhmien luottamus ansaitaan joka päivä uudelleen, ja mainetyöhön tarvitaan yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin sitoutunutta henkilöstöä.

lopulta syntyy? Olemme OP:ssa jo useamman vuoden ajan mitanneet omaa mainettamme T-Median Luottamus & Maine -mallin avulla. Tutkimuksessa analysoidaan suuren yleisön käsityksiä mm. yrityksen johdosta, hallinnosta, vastuullisuudesta, tuotteista ja palveluista sekä vuorovaikutuksesta. Olemme huomanneet, että toimintaamme arvioidaan erityisesti suhteessa siihen, miten avoimuus ja läpinäkyvyys, vastuulliset teot ja ajassa eläminen toteutuvat päivittäisessä työssämme. Lopuksi ajatus, jota olen pohtinut paljon. Millaiset yritykset ovat sellaisia, joiden puolella olisit kriisin keskellä? Ketä puolustaisit julkisesti sosiaalisen median kohussa? Kysymykset ovat relevantteja meille kaikille, ketkä teemme päivittäin työtä oman yrityksemme tai työnantajamme maineen eteen. Viimeistään kriisissä punnitaan se, millaiselle pohjalle yrityksen maine on rakentunut. Vahvankin maineen voi tuhota hetkessä, jos yrityksen teot ja puheet eivät kohtaa.

Tuuli Kousa Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja OP Ryhmä

Maineenhallintaa ei kannata väheksyä minkään kokoisessa organisaatiossa tai millään alalla, mutta mistä osa-alueista luottamus

PERHEYRITYS 4 • 2020

JATKAJAT

Jatkajat-juttusarjassa perheyrityksen jatkajapolven edustaja kertoo ratkaisustaan lähteäkö vai ei jatkamaan perheyrityksen tarinaa.

ELISA AKSELIN, 24

SAMUEL AKSELIN, 27

» Työ: markkinointiasiantuntija, TietoAkseli Group, osakas ja konsernin hallituksen jäsen » Koulutus: audiovisusaalisen viestinnän perustutkinto » Asuu: Teuvalla puolisonsa Heikin ja koiransa Nevan kanssa » Vapaa-ajalla: monipuolinen harrastaminen koiran kanssa

» Työ: toimitusjohtaja, TietoAkseli Group, osakas » Koulutus: merkonomi, PHT, suorittanut myös rakennusalan opintoja » Asuu: Jyväskylässä, perheeseen kuuluvat vaimo Saana ja lapset Emil 4 v., Enna 2 v. ja Eeti 9 kk » Vapaa-ajalla: touhuaa perheen parissa ja golffaa

PERHEYRITYS 4 • 2020

JATKAJAT

TEKSTI: SINI-MARJA ANT-WUORINEN | KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

Akselineilla asia kuin asia otetaan avoimesti puheeksi SISARUKSET SAMUEL JA ELISA AKSELIN OVAT SAANEET VANHEMMILTAAN VERENPERINTÖNÄ UUTTERAN JA INTOHIMOISEN ASENTEEN TYÖNTEKOON JA YRITTÄJYYTEEN. VANHEMPIEN, MIKKO JA SARI AKSELININ 90-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA PERUSTAMASSA PERHEYRITYKSESSÄ OLTIIN MUKANA MENOSSA HETI KUN JALAT KANTOIVAT. KUN NUORENA ALOITTAA, VOI REILUN KAHDENKYMMENEN VUODEN PÄÄSTÄ OLLA PERHEYRITYKSEN TOIMITUSJOHTAJA JA OMISTAJA. VAIKKA SISARUKSET PÄÄTYIVÄT PERHEYRITYKSEEN KUMPIKIN OMIA POLKUJAAN, NYKYISIIN TEHTÄVIIN EI OLLA TULTU SATTUMALTA. AVOIMESTI ASIOISTA KESKUSTELEVA PERHE ON TIIVIS JA TOIMIVA YHTEISÖ.

PERHEYRITYS 4 • 2020

“Ei varmasti lähdetä mukaan perheyritykseen, vaan kuinkas kävikään...”

TIETOAKSELI GROUP

Samuel: Ihan varhaisesta lapsuudesta muistan, kun isämme veljen yritys oli aikoinaan samoissa tiloissa meidän yrityksen kanssa ja siellä sitten iltaisin juoksenneltiin Elisan kanssa kun iskä ja äiti tekivät töitä. Yksi hauska muisto tuli mieleen. Aikanaan, kun noin 10 vuotta sitten tulin käymään toimistolla ja ilmoitin vastaantulevalle henkilölle, että tulin “äitiä ja iskää tapaamaan”. Kyseinen henkilö on meillä edelleen töissä ja muutaman kerran tästä olen saanut kuulla. Elisa: Minä muistan jo lapsena piirtäneeni henkilökunnalle kaikenlaisia piirroksia, joita vieläkin taitaa löytyä seiniltä. 10-vuotiaan Elisan huippuhetkiä oli myös se, kun muutettiin toimistoa ja pääsin “yötöihin” mukaan postittamaan muuttoilmoituksia. Taisivat silloinkin työpäivät venyä... Samuel: Kun näki lapsesta asti, että yritystä johdettiin milloin saunan lauteelta ja milloin ruokapöydän äärestä, ajattelin, että tuollaiseen en kyllä lähde. Kuitenkin jostain se kiinnostus ja kipinä sitten syttyi ja nyt tämä tuntuu ihan omalta jutulta, jota saa tehdä omalla tavalla vastuuta jakaen. Huomaan, että välillä on vähän liikaakin intoa tehdä töitä. Elisa: Tie perheyritykseen meni minulla oikeastaan ihan vahingon kautta. Opiskelin audiovisuaalista viestintää ja sitten etsin työssäoppimisjaksolle harjoittelupaikkaa ja jompikumpi vanhemmista silloin heitti, että meillä voisi olla tekemistä ja sitä kautta sitä tekemistä sitten rupesi löytymään koko ajan lisää. Olen vuosien varrella tehnyt paljon sellaista mitä on aiemmin ulkoistettu, sillä osaamista niihin ei ole ollut. Kesätöissä tuli toki oltua jo yläasteella toimistopalvelun apuna.

ti, usein päivittäin ja välillä toki rapatessa roiskuu, mutta yhteistyömme toimii. Elisa: Olen itse ollut mukana vuodesta 2013, jolloin aloin tekemään esitysten visualisointeja. Jatkoin koulun ohella työskentelyä säännöllisen epäsäännöllisesti valmistumiseeni asti, jonka jälkeen vakinaistimme työsuhteeni. Minusta on ollut todella hyvä ja luonteva valinta, että Samuelista tuli toimitusjohtaja. Kapulan vaihto sujui hyvin ja roolit ovat muodostuneet luontevasti. Myös oma työnkuvani on muotoutunut hyvin, vaikka esimerkiksi taloushallinnon töistä minulla ei kokemusta olekaan. Haluan myös kehittää itseäni paremmaksi ja tarkoituksenani on tehdä syventäviä opintoja ainakin viestintään ja markkinointiin liittyen.

Oma polku löytyi

Pikakelauksella suuriin saappaisiin

Samuel: Minulle käytännön työ ja työssä oppiminen on ollut todella kiinnostavaa. Sen sijaan perinteisesti koulun penkillä en ole oikein koskaan viihtynyt. Käytännönläheiset johtamisopit reserviupseerikoulusta ovat antaneet minulle paljon. Yritykseemme tulin mukaan vuonna 2014. Vihjailin kesällä isälle, että voisin tulla perheyritykseen töihin, mutta hän ei ensin innostunut asiasta. Hän sanoi että pitää olla ihan varma että haluaa, koska epäonnistuminen voi tulla kalliiksi. Aivan alussa olinkin muutaman kuukauden palkattomassa harjoittelussa, ja kun Jyväskylän toimistomme päällikkö näytti vihreää valoa, että “kyllä tuossa taitaa potentiaalia olla”, pääsin meille töihin ja opiskelin työn ohella merkonomiksi. Pikkuhiljaa vastuut ovat lisääntyneet oman halun ja yrityksen tarpeiden mukaan; matkan varrella tuli henkilöstöhallinnon hommia, sitten olin varatoimitusjohtajana ja kesäkuussa 2019 aloitin toimitusjohtajana. Isä toimii nyt hallituksen puheenjohtajana ja tekee myös satunnaisia asiantuntijatoimeksiantoja. Hän toimii myös edelleen monille vanhoille asiakkailleen sparraajana ja äitimme toimii hallituksessa. Ehkä noin puolikkaalla työajalla he ovat mukana, eivätkä enää ollenkaan operatiivisella puolella, vaikkakin tukevat meidän toimintaamme ja antavat omia vinkkejä, joita voi käyttää tai jättää käyttämättä. Minulla on kuitenkin aito vastuu asioista, jotka ovat toimitusjohtajan vastuulla. Keskustelemme aktiivises-

Elisa: Meidät on otettu työyhteisössä alusta asti hyvin vastaan. Monet työntekijät olemme tunteneet käytännössä aina ja kanssakäyminen on luontevaa ja helppoa niin vanhojen kuin uusienkin kasvojen kanssa. Myös muut omistajat ovat ottaneet meidät mukaan luottavaisin mielin. Samuel: Vähän pidempi sisäänajoaika nykyisiin hommiin olisi ehkä voinut auttaa jonkin verran. 2017 tehtiin ensimmäinen vaihe sukupolvenvaihdoksessa, jossa minä ja Elisa tulimme myös mukaan omistajiksi. Henkilökunta on suhtautunut meihin todella kannustavaksi ja arvostavasti. Samaten muut osakkaat yhtiössä. Muista syistä on silti joskus iskenyt vähän huijarisyndrooma, kun alkaa liiaksi miettiä omaa ikäänsä ja kokemattomuuttaan. Epävarmuuden hetkistä pääsee onneksi nopeasti yli. Vaikea sanoa, missä nyt olisin, jos en olisi tullut perheyritykseen. Kenties jossakin asiantuntijatehtävissä, mutta tuskin olisin missään muualla johtajana vielä tässä vaiheessa ja tämän ikäisenä. Paitsi minä, myös moni työntekijämme on kasvanut yrityksen mukana aina johtotehtäviin asti. Koen tärkeänä jakaa muille vastuuta heidän oman työkenttänsä asioista, eikä suosia sellaista ajattelua, että yrittäjä sitten ottaa sen vastuun, joka helposti johtaa mikromanageeraamiseen. Toimitusjohtajan ei tarvitse osata aivan kaikkea tai vastata kaikesta, mutta pitää tietää mistä apu löytyy, kun sitä tarvitsee.

» Tarjoaa taloudellisen neuvonannon, taloushallinnon, palkkahallinnon, tilintarkastuksen sekä yritysjärjestelyiden keskitettyä osaamista. » Mikko ja Sari Akselin perustivat perheyrityksen vuonna 1991 Jyväskylässä. » TietoAkseli Yhtiöiden toimipisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Mikkelissä, Pieksämäellä ja Ikaalisissa. » Konsernin liikevaihto on noin 9,5 milj. eur (vuonna 2019 ) » Henkilöstö noin 140

PERHEYRITYS 4 • 2020

Elisan kuvaus Samuelista: huolehtiva ja rempseä tyyppi.

Samuelin kuvaus Elisasta: huumorintajuinen ja pihi, mutta hyvällä tavalla.

Elisa: Ainoa asia, mikä itseäni hieman jännitti oli se, että on niin nuorena tullut yritykseen osakkaaksi. Hallitustyöskentely on haastavaa, mutta tosi opettavaista. Ystäviin verrattuna oma elämäntilanne on urapolun kannalta todella erilainen. On toisaalta ollut myös mielenkiintoista ja virkistävää, kun saa keskusteluihin erilaisia näkökulmia ja omalla kokemuksellaan on voinut myös auttaa kavereita. Samuel: Aika moni lapsuudenystävä on mennyt vähän eri tahtia elämässään, mutta toisaalta eroavaisuudet eivät ole mitenkään vaikuttaneet näihin ystävyyssuhteisiin. Töiden kautta on tullut myös mukavasti uusia tuttavuuksia. On myös kiva, jos pystyy auttamaan kavereita eteenpäin ja neuvomaan vaikkapa töihin liittyvissä asioissa.

Yhteiset arvot luovat perustan tulevaisuuden rakentamiselle Samuel: TietoAkseli on viime vuosina kasvanut yrityskauppojen myötä paljon. Vuonna 2018 jopa yli 50% liikevaihdollisesti, mikä tarkoittaa, ettei olla enää mikään kevyt ja ketterä startup, vaan ennemminkin jo iso laiva joka ei ihan kevyellä ohjauksella liiku. Toivon, että yhtiö pysyisi tulevaisuudessakin perheen omistuksessa. Ja jos sitä joskus firman myisi, niin ostajan tulisi olla sellainen, joka pitää sekä henkilöstöstä, että asiakkaista hyvää huolta jatkossakin. Koen, että itselleni perheyrittäjyys on aika lailla elämäntapa. Elisa: Omista onnistumisista työyhteisössä parhailta tuntuvat ne pienetkin asiat, joista henkilökunnalta saa palautetta, kuten esimerkiksi kun työntekijät kehuivat lämmintä tunnelmaa ja tarjoiluja järjestämissämme juhlissa. Hyvä ilmapiiri ja työntekijöiden hyvinvointi on minulle tärkeää. Ilman heitä ei ole meitä.

Samuel: Meillä arvot näkyvät ihan käytännön tekemisessä joka päivä. Olemme avoimia, rehellisiä ja mahdollisimman suoria kaikessa mitä tehdään. Kun on luottamusta, voi nukkua yönsä rauhassa. Meidän ideologiaan kuuluu se, että annetaan mieluummin vapauksia kuin rajoituksia. Meille on tosi tärkeää, että työntekijät viihtyvät ja luottamus on molemminpuolista. Elisa: Perheen kanssa töitä tehdessä on se etu, että kun tunnetaan niin hyvin, ei ole asioita, joita ei kehtaisi ottaa esille ja tietää toisaalta jo sanomattakin, mitä toinen ajattelee. Tulevaisuutta on helppo ajatella kun tietää, että meillä omistajilla on samanlainen arvomaailma.

Ajatuksia nuorille, jotka pohtivat uraa perheen yrityksessä Samuel: Nuoria neuvoisin rohkeasti lähtemään mukaan perheen yritykseen. Itse olen aina avoimesti ottanut vanhempien kanssa ikävätkin asiat puheeksi niin ei ole jäänyt mikään pohdituttamaan. Vaikka perhe ja yritys onkin kyettävä pitämään erillään, avoimuus on kuitenkin tosi tärkeää. Neuvoisin olemaan rohkea ja aloitteellinen. Vanhemmille neuvoisin myös rohkeutta antaa vastuuta jo varhaisessa vaiheessa. Muistan Peter Thermanin sanoneen jossain PL:n tilaisuudessa, että perheyrityksen omistaja alkaa viiskytplussana vetämään yritystä jo huonompaan suuntaan. Viimeistään siinä kohdassa hyvä vakavissaan suunnata katseet mahdolliseen seuraavaan sukupolveen ja pohtia jatkajaa yritykselle. Elisa: Jos sukupolvenvaihdos päätetään tehdä, se pitää silloin myös tehdä. Täytyy osata luottaa ja jakaa vastuuta uudelle sukupolvelle. Olen kiitollinen omille vanhemmilleni, että he uskalsivat näin tehdä vaikka he vasta 50-vuotiaita ovatkin.

PERHEYRITYS 4 • 2020

TEKSTI: HEIDI HAMMARSTEN | KUVAT: MIKA KANERVA

”Se luo luottamusta kun on oma itsensä”

Insta on antanut asiakkailleen luvan luottaa jo 60 vuotta. Luottamus näkyy yrityksen pitkissä työsuhteissa, asiakassuhteissa ja kumppanuuksissa.

Tamperelainen perheyritys Insta Group on 60 vuodessa kasvanut Sammonkadun kellaritilasta yli tuhannen hengen kansainväliseksi työllistäjäksi. Alkutaipaleen automaatioasennukset kuuluvat edelleen tuotepalettiin, mutta rinnalle on noussut paljon muuta. ”Toimintamme ytimessä on turvallinen digitalisaatio. Kaikki oikeastaan liittyy siihen, oli kyse sitten strategisesta kumppanuudesta puolustusvoimien kanssa, digitalisaation vaatimista laiteinvestoinneista tai ohjelmistokehityksestä”, summaa Instan hallituksen varapuheenjohtaja Niklas Mattsson.

Meneillään oleva koronaepidemia on Mattssonin mukaan osoittanut, että liiketoimintojen monipuolisuus suojaa riskeiltä: jos yksi ala ottaa iskuja, toisella kysyntä voikin kasvaa. ”Perheyrityksissä on usein enemmän liiketoimintoja, jotka tasapainottavat toisiaan. Perheyritysten taseet ovat myös keskimäärin aika vahvoja”, analysoi PwC:n partneri Anne Launis. PwC on tehnyt yhteistyötä Instan ja sen omistaperheen kanssa yli 20 vuotta. Yhteistyö alkoi tilintarkastuksista ja on edennyt muun muassa yrityskauppoihin, seuraajasuunnitteluun ja jatkuvuuskartoituksiin.

PERHEYRITYS 4 • 2020

Miten luottamussuhdetta rakennetaan? Mattsson ja Launis osaavat nimetä ainakin kolme asiaan vaikuttavaa tekijää.

Teot ratkaisevat

”Annen tiimillä on iso osuus siihen, että ne on saatu tehtyä järkevästi. Monesti Anne tietää mitä minä haluan paremmin kuin minä itse. Tai ainakin osaa neuvoa, miten asiat kannattaisi tehdä”, sanoo Mattsson.

Instan iskulauseen ”Lupa luottaa” lanseerasi yrityksen perustaja, Niklaksen isoisä Finn Mattsson jo 1960-luvulla. Pojanpojan mukaan se perustuu siihen, että ”tehdään kerralla kunnollista”. ”Luottamus liittyy meillä pitkiin työsuhteisiin, asiakassuhteisiin ja kumppanuuksiin. Se rakentuu tekojen kautta ja pitää joka päivä ansaita uudestaan”, sanoo Mattsson. Koronakriisin keskellä Instan aula on vuorattu muistutuksilla turvaväleistä, maskin käytöstä ja käsihygienian tärkeydestä. Neuvotteluhuoneessa jokaista paikkaa ympäröi pleksiseinä kolmelta puolelta. ”Koska teemme yhteiskunnan kannalta kriiittisiä hommia, meidän pitää olla vähän ekstravarovaisia. Liiketoiminnan pitää pyöriä kelissä kuin kelissä”, perustelee Mattsson. Riskienhallintaan liittyy myös jatkuvuussuunnittelu. Jatkuvuuteen liittyviä papereita Mattsson ja Launis olivat allekirjoittaneet viimeksi haastattelua edeltävänä päivänä. PwC:ltä on Mattssonin mukaan tullut hyvää apua yrityksen jatkuvuuden turvaamiseen, jos omistajille sattuisi jotakin. Tähän liittyvät esimerkiksi testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. ”Jos asioihin ei ole varautunut, voi tulla isojakin yllätyksiä: osakkeet eivät päädy sinne minne piti, tai perintöverot yllättävät ikävästi”, Launis kuvaa.

Pitkäjänteisyys auttaa Insta siirtyi Finn Mattssonilta hänen pojalleen Markus Mattssonille 1987 ja nyt meneillään on vähittäinen siirto seuraavalle sukupolvelle eli Niklakselle, hänen sisarelleen ja serkulleen. Järjestelyt aloitettiin jo 2009, kun Niklas tuli Instan hallitukseen. PwC on avustanut sukupolvenvaihdoksessa sekä yritystä että osakkaita. ”Kun tuntee yritystä pitkältä ajalta, on mahdollista katsoa asioita aika laajassa kontekstissa. Ylisukupolvisuus tuo suhteeseen omat erityispiirteensä. Tekemiseen tulee syvyyttä, kun tuntee omistajat henkilökohtaisesti”, kuvaa Launis. Instassa omistuksen siirtoa on Launiksen mukaan tehty vaiheittain ja hallitusti. Hän kertoo edelleen nähneensä myös päinvastaisia esimerkkejä, yrittäjiä jotka eivät oikein malttaisi päästää irti elämäntyöstään. ”Isä on entinen maalivahti, joukkuepelaaja kasvatukseltaan”, perustelee Niklas Mattsson sujuvaa siirtoa. Sekä isän että pojan laji on jääkiekko, ja isä oli Suomen ensimmäinen NHL-maalivahti. Mattsson on havainnut, että omistuksen siirrot ja lahjoitukset eivät ole yksinkertaisia juttuja.

Ole oma itsesi Niklas ja Markus Mattssonilla on työhuoneet Insta Groupin tiloissa ja normaalioloissa he ovat läsnä lähes päivittäin. Heidän roolinsa yrityksessä on siis laajempi kuin perinteinen strategiatason hallitustyöskentely. ”Omistajat ovat täällä läsnä yhtenä porukasta ja autamme toisiamme onnistumaan. Olemme paljon asiakkaiden kanssa ja työntekijät arvostavat sitä, että heistä koetetaan huolehtia vähän tavallista paremmin”, kuvaa Mattsson. ”Ei tässä mitään rooleja vedetä. Ei tässä auta muuta kuin olla oma itsensä. Meillä ovat ovet aina auki, voi tulla juttelemaan ja kertomaan, mikä on mennyt tosi hyvin tai mitä voi tehdä paremmin.” Launis vahvistaa, että omistajien vahva taustatuki Instassa onnistuu ”ilman että sotketaan corporate governance-juttuja”. ”Instassa on hieno henki kaikin puolin, kasvollinen omistaja ja vahva arvopohja. Luottamus ihmisiin näkyy myös ulkopuolisille”, sanoo Launis.

PERHEYRITYS 4 • 2020

UUDET JÄSENET

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Jäseneksi Perheyritysten liittoon? Perheyritysten liitossa eri tilanteissa olevat omistajat voivat jakaa kokemuksia, oppia toisiltaan ja muodostaa suhteita, jotka kantavat läpi elämän. Jäseniimme kuuluu eri ikäisiä, eri rooleissa toimivia

Huhtala Logistics Oy Yrityksen toimiala on kuljetus ja se panostaa vahvasti keskus-

jäseniä. Osa toimii operatiivisissa tehtävissä, osa hallituksessa ja

liikkeiden ja teollisuuden logistiikkapalveluihin. Liikevaihto

osa on aktiivisia omistajia – nykyisiä tai tulevia. Kaikkia jäseniämme

17 MEUR. Työntekijöitä 150 ja kotipaikkana Kokkola. Yritys on

yhdistää halu kehittää itseään taitavana omistajana.

perustettu 1978 ja se toimii toisessa polvessa. Pääomistajia ovat

Lue lisää: perheyritys.ﬁ/liityjäseneksi

Jani, Janne ja Petri Huhtala.

Varte Oy

Kiinteistö Oy Viinikankatu 51

Varte Oy on kokenut talonrakentaja ja asuntotuottaja. Toiminta-

Yrityksen toimiala on kiinteistöt. Liikevaihto on noin 0,5

alueena ovat pääkaupunkiseutu sekä Kaakkois-Suomi. Yrityksen

MEUR ja kotipaikka Tampere. Yritys on perustettu 1988 ja sen

toimiala on rakentaminen. Liikevaihto on 150 MEUR ja työnteki-

pääomistajina ovat sisarukset Mikko Sjögren, Mari Heikkonen ja

jöitä 160. Toisen sukupolven perheyritys on perustettu vuonna

Sanna Leppäluoto.

1995. Pääomistajista, Kohon perheestä, Heikki Koho toimii hallituksen puheenjohtajana ja Harri Koho konsernin hallinto- ja markkinointijohtajana.

Hullu Poro Oy Hullu Poro on lappilainen monipuolinen, joustava ja luotet-

FM-Haus Oy

tava yritys, joka tuottaa asiakkailleen ainutlaatuisia elämyksiä. Toimialana on majoitus- ja ravitsemistoiminta. Yrityksen

FM Haus on tullut tunnetuksi Mestarihallien rakentajana. Yri-

liikevaihto on 14,9 MEUR ja se työllistää noin 100 työntekijää.

tyksen toimiala on teollisuus, liikevaihto on 14 MEUR ja se työl-

Yrityksen kotipaikka on Kittilässä Levin matkailukeskuksessa.

listää 90 työntekijää. Tuotantotilat sijaitsevat Jokioisissa. Yritys on

Yritys on perustettu vuonna 1989 ja sen pääomistaja on Päivikki

perustettu vuonna 1996 ja pääomistajana on Sjömanin perhe.

Palosaari.

Toivotamme uudet jäsenyrityksemme lämpimästi mukaan Perheyritysten liittoon sekä mukaan toimintaamme!

PERHEYRITYS 4 • 2020

LYHYESTI

KOONNUT: SINI-MARJA ANT-WUORINEN

Perheyritysten liitolta uusi kestävän kehityksen uutiskirje toimii Perheyritysten liiton Kestävän kehityksen työryhmän

Perheyritysten liitto lanseerasi lokakuussa kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen keskittyvän uutiskirjeen. Se esittelee

puheenjohtaja Ia Adlercreutz toimituksellisen tiimin, viestin-

esimerkkejä, miten suomalaiset yritykset ovat onnistuneet

täpäällikkö Raine Tiessalon ja viestintäsuunnittelija Sini-

joko rakentamaan uutta bisnestä YK:n kestävän kehityk-

Marja Ant-Wuorisen kanssa. Uutiskirje ilmestyy noin kerran

sen tavoitteiden suuntaisesti – tai kuinka ne ovat kyenneet

kuussa ja on tilattavissa PL:n nettisivujen kautta. Myös mie-

muokkaamaan perinteistä liiketoimintaansa mallikkaasti

lenkiintoisia yritysesimerkkejä saa ehdottaa tuleviin kirjeisiin.

kestäville ja vastuullisille urille. Uutiskirjeen päätoimittajana

PL:n työryhmiin haetaan jäseniä Hallituksen ohella työryhmillä on Perheyritysten liiton toimin-

• 100-vuotiaat yritykset

nassa merkittävä rooli. Hallitus asettaa PL:n toiminnan tueksi

• Tutkimustyöryhmä

työryhmiä ja nimittää niiden puheenjohtajat sekä jäsenet. Näitä

• Perhe sijoittaa

työryhmiä ovat verkotu, opi ja vaikuta -työryhmät. Nämä

• Listatut perheyhtiöt

työryhmät valmistelevat yhdessä toimiston kanssa toimialaan-

• Kestävän kehityksen työryhmä

sa kuuluvat asiat hallitukselle. Lisäksi toimisto voi perustaa

• 25-vuotisjuhlatyöryhmä

yhteistyöryhmiä toimiston työn tukemiseksi. Seuraavat yhteisEhdit vielä hakea mukaan verkotu, opi tai vaikuta

työryhmiin tarvitsemme mukaan aktiivisia jäseniämme: • Next (työryhmään haku päättynyt)

-työryhmiin tai yllä mainittuihin yhteistyöryhmiin.

• Next Level (työryhmään haku päättynyt)

Lisätietoja: jäsenpalvelupäällikkö Mikko Pellinen

• Kokeneet omistajat

puh. 040 548 7232, mikko.pellinen@perheyritys.ﬁ

Elinkeinoelämän järjestöt vaativat tasapuolisempaa kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille Kuntayhtiöiden rönsyilevä ja epäreilu yri-

yksittäisten yrittäjien harteille”, sanoo

tystoiminta haittaa talouskasvua ja vääris-

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli

tää markkinoiden toimintaa. Liian laajalle

Hänninen.

levinnyt toimintatapa hidastaa ulospääsyä koronapandemian aiheuttamasta kuopasta, elinkeinoelämän neljä suurinta järjestöä (EK, Keskuskauppakamari, SY ja PL) sanoo

Kuntien liiketoiminta Raportti kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen toiminnan laajuudesta ja organisoinnista

Järjestöjen kannanotto pohjautuu tutkija Pekka Lithin tekemään tänään julkaistuun Kuntien liiketoiminta -raporttiin. Raportti kertoo kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen

yhteisessä kannanotossaan.

toiminnan laajuudesta ja organisoinnista.

Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa tasa-

Raportin mukaan kunnat harjoitta-

puolista kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen liiketoiminnan välillä.Verovaroin

vat laajaa elinkeinotoimintaa eri puolilla

rahoitettu toimija voi harjoittaa liike-

maata. Suomessa oli vuonna 2018 yli 2 100

toimintaa ilman riskiä konkurssista,

kuntayhtiötä. Kunnat omistavat ja operoi-

veroetujen turvin tai ilman systemaattista

vat esimerkiksi pitopalveluita, vartiointi-

kilpailutusta.

liikkeitä, kiinteistönhuoltoa tarjoavia yrityksiä sekä taloushallinnon palveluita.

”Veronmaksajat takaavat viime kädessä kuntayhtiöiden riskit. Se ei ole reilua, kos-

Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Projektering och analys

Pekka Lith

Kuntien liiketoiminta –raportti on ladattavissa PL:n nettisivuilta.

ka yksityisten kilpailijoiden riskit kaatuvat

PERHEYRITYS 4 • 2020

Kysy asiantuntijalta Mitä luottamus merkitsee, kun asiakasyrityksenne kohtaa yllättäviä ja yrittäjästä riippumattomista syistä kuten koronapandemiasta johtuvia ongelmia?

luottamus mitataan usein juuri haastavissa tilanteissa. Autatko miestä mäessä, mikä on reaktiosi, kun win-win ei hetkellisesti voikaan toteutua? Näitä tilanteita on tullut yritysten välisessä yhteistyössä tavanomaista enemmän viimeisen puolen vuoden aikana. Asiakkaan tarpeet voivat muuttua nopeasti, rekrytointisuunnitelmia päivitetään ja maksuvalmiuden haasteita voi tulla esiin. Mikä on silloin luottamuksen merkitys yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa? Professori Timo Airaksinen on joskus määritellyt luottamuksen käsitteen englanninkielisten sanojen ’reliability’ ja ’trust’ käännösten kautta. Reliability on luottamusta tai luotettavuutta, jolla viitataan laitteen tai prosessin/systeemin toimivuuteen: perämoottori käynnistyy, verkkopankki toimii ja bussi tulee ajallaan. Trust-sanaan sisältyy laajemman luottamuksen käsite. Luotan lapsuudenkaveriin, pitkäaikaiseen asiakkaaseen tai työtoveriin kaikissa tilanteissa, olosuhteista tai ajasta riippumatta. Henkilön sanaan voi luottaa, maksut hoituvat, vaikka aikataulut eläisivät. Luottamus pitää kaikissa tilanteissa. Tätä jälkimmäistä luottamuksen lajia tarvitaan nyt. Se kantaa vaikeuksien yli ja vahvistaa yhteistyön toimivuutta. Luottamus trust-merkityksessä on enemmän ihmisten kuin yritysten välinen asia - se vain toteutuu asiakasyhteistyössä. Näinhän se parhaimmillaan on. Ville Valtonen Senior Consulting Momentous-Cresco

luottamus on olennainen osa kaikkea inhimillistä kanssakäyntiä. Tämä pätee mitä suuremmassa määrin myös asiakassuhteisiin, varsinkin turbulenttisina aikoina, jolloin on tärkeää pysähtyä miettimään, mitä luottamus oikeasti merkitsee. Koska ihminen arvioi herkästi toiset ihmiset heidän käytöksensä eikä aikomustensa perusteella, on kommunikointi avainasemassa kriisitilanteessa. Avoin dialogi ja oikeiden kysymysten esittäminen välittää tunteen siitä, että suhde on tärkeä ja siihen halutaan panostaa. Neuvonantajan pitää uskaltaa sanoa rehellinen mielipide ja tarjota sellaista neuvonantoa, mitä asiakas oikeasti tarvitsee ‑ eikä sitä mitä asiakas luulee tarvitsevansa (tai pahimmillaan mikä ainoastaan hyödyntää neuvonantajaa). Luottamus rakennetaan siten, että saat aitoa apua ollessasi haavoittuvainen, ei siten, että sinua hyväksikäytetään. Johan Wesander Asianajaja, osakas Eversheds Asianajotoimisto Oy

DevCossa luottamus merkitsee ennen kaikkea kaikkien - niin sisäisten kuin ulkoistenkin - sidosryhmäsuhteiden ajattelemista pitkällä aikajänteellä. Pyrimme missiomme mukaisesti tukemaan keskisuurten yhtiöiden hallittuja kasvuharppauksia, ja tämän työn osana meillä on ollut etuoikeus tutustua satoihin suomalaisiin yrittäjiin. On ollut hienoa nähdä, kuinka monia säännöllisiä sparraussuhteita näistä tapaamisista

PERHEYRITYS 4 • 2020

Kysy asiantuntijoilta on palsta, jonka tarkoituksena on tarjota yhteistyökumppaniemme ja omien asiantuntijoidemme vastauksia ajankohtaisiin ja kiinnostaviin perheyrityksiin liittyviin kysymyksiin. Palstaa julkaistaan jokaisessa Perheyritys-lehden numerossa. Onko sinulla mielessäsi kysymys, johon haluaisit asiantuntijoiden vastauksen? Ehdota sitä meille, niin etsimme siihen vastauksen! Lähetä kysymysehdotuksesi sähköpostilla: sini-marja.ant-wuorinen@perheyritys.fi

on kehittynyt. Mielestämme Suomelle on kansantaloudellisestikin tärkeää, että parhaita oppeja ja käytäntöjä jaetaan avoimesti yritysten kesken. Yhtenä hyvänä esimerkkinä näistä sparrauksista nousee viime keväältä mieleen kymmenet eri yrittäjien kanssa käymämme avoimet ajatustenvaihdot koskien parhaita sisäisiä toimintaohjeita koronaviruspandemian ensimmäisen aallon alkaessa. Uskomme, että molemmat osapuolet saivat näistä keskusteluista omaan toimintaansa konkreettisia ideoita. Lisäksi ne osoittavat mielestämme hyvin, mitä vahvaan luottamukseen nojaavat suhteet ovat parhaimmillaan; pitkäjänteistä yhteistyötä ja molemminpuolista avuliaisuutta niin hyvinä kuin haastavimpinakin aikoina.

luottamuksellinen asiakassuhde syntyy yleensä pidemmän yhteistyön kautta ja perustuu usein siihen, että perheyrittäjän kanssa on yhdessä ratkaistu yrittäjälle tärkeitä asioita. Kiperässä tilanteessa molemmat osapuolet uskaltavat nostaa olennaiset huolenaiheensa pöydälle tietäen, että etsitään yhdessä pitkälle kantavia ratkaisuja asioihin ja asiantuntija on tukena koko prosessin ajan. Hyvien kokemusten perusteella syntynyt luottamus mahdollistaa avoimen, rehellisen keskustelun. Kari Stenqvist Veroasiantuntija, partner, omistajayrittäjäpalvelut PwC Suomi

Teemu Alahuhta Partneri DevCo Partners

luottamusta ei tarvita kaikessa vuorovaikutuksessa. Kuitenkin kaikki on paljon helpompaa, kun on päästy tilanteeseen, jossa voi lakata ajattelemasta poikkeaman mahdollisuutta. Yrityselämässäkin luottamus rakentuu yksittäisten henkilöiden, ei organisaatioiden välille. Henkilökohtaisuus molemmin puolin, avoimuus tiedon vaihtamisessa ja kumppanin tavoitetilan mukaan toimiminen synnyttää luottamuksen siihen, että ollaan samalla puolella, menestymässä yhdessä. Luottamusta rakennetaan pieni asia kerrallaan, ja sitä lujitetaan toistamalla onnistuneita tapahtumia. Kun luottamus toteutuu samanaikaisesti eri tahoille, siitä rakentuu maine. Mainetta osataan mitata, luottamukselle ei mittaristoa ole. Se on tunne. Hyvä perinteinen liiketapa kohdata kasvotusten ja rakentaa luottamusta ei mene muodista.

vakuutusliiketoiminnassa asiakassuhteen perusfundamentti on molemminpuolinen pitkäaikainen luottamus. Asiakas antaa meille kannettavaksi liiketoimintansa riskejä. Mikäli emme pysty synnyttämään asiakkaillemme luottamusta siitä, että me pystymme asiantuntevasti ja ammattitaidolla liiketoiminnan riskejä turvaamaan, ei meille synny luottamukseen perustuvaa asiakassuhdetta. Luottamus rakentuu siitä, että kartoitamme yhdessä asiakkaan liiketoiminnan nykytilaa ja tulevia muutoksia, ja pyrimme siten varmistamaan, että riskit ovat turvattuja. Haastavissa tilanteissa keskinäinen luottamus vahvistuu entisestään. Koronapandemian aikana pyrimme omalta osaltamme varmistamaan asiakkaidemme liiketoiminnan jatkuvuuden, esimerkiksi antamalla mahdollisuuksien mukaan helpotuksia vuokramaksuihin sekä joustoa vakuutusmaksuihin. Jokainen yritys pyrkii synnyttämään erinomaisen asiakaskokemuksen, tämän tavoitteen saavuttamisessa on myös luottamuksella merkittävä rooli.

Heikki Peltola Johtaja OP-yritysasiakkaat

Mikko Lempiäinen Johtaja, yritysasiakkaat Fennia

PERHEYRITYS 4 • 2020

PL TAPAHTUMAKALENTERI

2021

tammikuu

PL Digitapahtuma:

Osakassopimukset omistajanvaihdostilanteissa Greenstep House, Espoo

helmikuu

Parempaa vuorovaikutusta PL toimisto

Kyberturvallisuus Webinaari. Mukana Fennia ja PwC Mitä jokaisen omistajan ja hallituksessa työskentelevän tulee tietää kyberturvallisuudesta.

Vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky ovat useissa tutkimuksissa top 3- tulevaisuuden työelämätaitojen joukossa. Itsetuntemusta, itsensä johtamista ja vuorovaikutustaitoja kannattaa kehittää. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden pysähtyä ½ päivän ajaksi näiden asioiden äärelle ja vieläpä kaksikielisyyden hengessä.

Webinaari. Tässä webinaarissa pureudumme siihen, mitä kestävä kehitys tarkoittaa yrityksille.

Tilaisuus järjestetään digitapahtumana Zoomissa, tiistaina 19.1.2021 klo 8:30-10:00. Aamun alustajina ovat PwC:n asiantuntijat partneri Kari Stenqvist ja senior manager Minna Oksa.

tammikuu

Kestävyydestä todellinen kilpailuetu!

alk.tammikuu

Perheyritys-HHJ

Katso lisää: perheyritys.fi

Tampere Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työskentelytavat erityisesti perheyrityksen näkökulmasta ja käytännönläheisesti yritysesimerkkien avulla. Kurssi järjestetään viitenä iltapäivänä viikon välein. Kurssin järjestävät Tampereen kauppakamari yhdessä Hallituspartnerit ry:n ja Perheyritysten liiton kanssa.

Lisätietoa saat jäsenpalvelustamme jasenpalvelu@perheyritys.fi, Puh. 050 566 1592

SINUN ILMOITUKSESI TÄHÄN? Perheyritysten liiton jäsenyritykset voivat ilmoittaa Perheyrityslehdessä. Ilmoitushinnat: 1/4 sivun ilmoitus 600 eur + alv 1/2 sivun ilmoitus 1000 eur + alv koko sivun ilmoitus 1900 eur + alv Lisätietoja: jasenpalvelu@perheyritys.fi

PERHEYRITYS 4 • 2020

Suomalaisten hyvinvointia rakennetaan tuhansissa yrityksissä Olemme mukana varmistamassa, että Suomi ja suomalaiset yritykset pysyvät pystyssä vaikeuksista huolimatta. Puhalletaan yhteen Suomeen Lue lisää www.op.fi/yhteensuomeen

Miten kestävyydestä tehdään todellinen kilpailuetu? Aika: 27.01.2021 klo 9:00-10:30 Paikka: Zoom Kestävää liiketoimintaa ei rakenneta sertifikaatit tai raportointi edellä. Aidosti kestävä liiketoiminta kumpuaa yrityksen arvoista, jäsentyy strategiassa ja tulee todeksi arkisissa teoissa. Ia Adlercreutz

Tässä webinaarissa pureudumme siihen, mitä kestävä kehitys tarkoittaa yrityksille. Kurkistamme kestävän kehityksen trendeihin ja keskustelemme siitä, millaista roolia yrityskulttuurin, brändin ja ekosysteemisuhteiden johtaminen näyttelevät kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisessa.

Omistaja, toimitusjohtaja Co-founders Oy Hallituksen jäsen, Kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja Perheyritysten liitto

KTT Sonja Lahtinen

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, miten kestävyydestä tehdään todellinen kilpailuetu vuonna 2021.

Tutkimusjohtaja Co-founders Oy Kestävän liiketoiminnan tutkija Tampereen Yliopisto

Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan webinaariin: perheyritys.fi/todellinenkilpailuetu

PERHEYRITYS 4 • 2020

www.yritys.fi/perhe

YLPEÄSTI SUOMALAINEN PERHEYRITYS! Suomalainen perheyritys

-merkki on Broman Groupin aloitteesta syntynyt, Perheyritysten liiton jäsenille tarkoitettu merkki. Merkki symboloi kannattavaa kasvua, pitkäjänteisyyttä, yli sukupolvien kurkottavaa toimintatapaa ja vastuullisuutta – arvoja, jotka sisältyvät lukemattomien suomalaisten perheyritysten toimintatapaan. Onhan sinun perheyrityksellä jo merkki käytössä?

PERHEYRITYSLEHTI 1/2021 ILMESTYY MAALISKUUSSA!

Rauhallista joulua ja onnea uudelle vuodelle 2021!