Perheyritys 1/2013 by Perheyritysten liitto

perhe yrit ys

№ 1/2013

Perheyritysten liitto ry

Hankenin uusi tutkimuskeskus keskittyy perheyrityksiin SIVU 44

Talviakatemiassa perehdytään jatkuvuuteen

Berner Oy sai työelämäpalkinnon SIVU 30

SIVU 12

Perheyritys 1/2013

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki www.perheyritystenliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Juuso Enala, Hanna Ojanpää ja Kira Schroeder OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi TAITTO Emma Hyökyvaara Kannen kuva Petri Uutela PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura ISSN-TUNNUS 1795-8075

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK

6 12 20 26 30 34 38 40

A-lehdet on juureva ja mukana muutoksessa. Talviakatemiassa tehtiin ennätys.

Perhe & yritys: Eke-yhtiöiden ja Teknopowerin sisarukset kertovat yhteistyöstä. Simo Valtti: Oma pää - oma pääoma.

Henkilökuva: George Berner on kohtuullisen itsepäinen. Työpaikka: Antell kiilasi kärkeen Great place to Work -tutkimuksessa.

Sydän kädessä: Anders ja Urho Blom.

Matti Vanhanen tarjoaa kaksi ratkaisua yhteen vaatimukseen.

44 46

A-lehdet täyttää 80 vuotta.

Teknopowerissa tehtiin sukupolvenvaihdos.

Hankenin uusi yrittäjyyden tutkimuskeskus tutkii perheyrityksiä / Hankens centrum för entreprenörskap forskar i familjeföretag

Perintö: Johanna Ikäheimo.

VAKIOT: 4 Pääkirjoitus 18 Lyhyesti 33 Puheenjohtajan huomio 42 Tulossa ja uudet jäsenet 48 Asiantuntijakirjoitukset

Peter ja George Berner ovat ystäviä, sukulaisia ja kollegoita.

Arja Partanen viihtyy Antellin palveluksessa. 3

Pääkirjoitus

Ylpeinä ilman taakkaa Pitkin hallituskautta työelämän pidentämiseen ja kohentamiseen liittyvät vaatimukset ovat voimistuneet. Siksi onkin iloista hahmotella vuoden ensimmäisen Perheyritys-lehden teemaksi Hyvä työelämä ja kertoa perheyritysten tuloksellisista ponnistuksista teemaan liittyen. Berner Oy (s. 28) palkittiin Sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä myöntämällä työelämäpalkinnolla. Erityistä kiitosta sai yhtiön rakentama senioriohjelma, jonka tuloksena keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on yrityksessä noussut 64,5 vuoteen. Oulussa pääkonttoriaan pitävä Antell (s. 34) pärjäsi puolestaan hienosti Great Place to Work –kilpailussa lunastaen omassa sarjassaan neljännen sijan. Arvokasta on myös se, että molemmat edellä mainituista yrityksistä ovat toimineet 130 vuotta. Jotta yritys pääsee tuohon ikään, sen on täytynyt selättää monta hankalaa suhdannetta ja osata luovia muuttuvassa toimintaympäristössä. Juhlavuottaan niin ikään viettää Apu-Lehti (s. 6), joka 80-vuotiaana vaikuttaa Antellin ja Bernerin rinnalla vielä melkoisen nuorekkaalta. Lehti palaa juhlavuoden kunniaksi juurilleen varsin yhteiskuntavastuullisella tavalla. Perheyritysten liiton Next Generation –toiminta elää mielenkiintoista vaihetta. Osallistujia eri tilaisuuksissa on koko ajan enemmän ja verkosto vaikuttaa tiivistyvän hurjaa vauhtia. Reportaasi (s. 12) nuorille suunnatusta vuoden päätapahtumasta Talviakatemiasta henkii tunteita, toivoa ja tulevaisuutta. Ajat ovat muuttuneet, aivan kuten niiden pitääkin. Lehteen haastateltu EKEyhtiöiden Riitta Ekengren tiivistää (s. 20) saman ajatuksen seuraavasti: Yleinen yrittäjäilmapiiri on muuttunut meidän lapsuudestamme. Enää ei tarvitse kantaa porvarin taakkaa niskassaan. Seuraavat sukupolvet saavat olla aidosti ylpeitä perimästään. Toivon, että huomaat Perheyritys-lehden uudistuneen. Sivuja on parikymmentä enemmän ja sisältöä on jäntevöitetty. Sähköinen versio on luettavissa verkkosivuillamme ja Facebookissa. Otamme mielellämme vastaan palautetta, jonka avulla pyrimme lehteä jatkuvasti kehittämään. Sehän on se tapa, jolla perheyrityksetkin pysyvät menossa mukana.

EVELIINA TALVITIE eveliina.talvitie@perheyritys.fi

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten yhteistyö-, valmennus- ja edunvalvontajärjestö. Liitto edistää perheyritysten jatkuvuutta ja kasvollista omistajuutta.

PERHEYRITYS

TAPAHTUMA

2013

PÄÄOMA + TYÖ =

TYÖLLISTÄVÄ PÄÄOMA 24.4.2013 klo 8.30 –17.30 Finlandia-talo Perheyrittäjät ja muut perheyrityksistä kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita suosittuun Perheyritystapahtumaan. Innostavan ohjelman lisäksi tilaisuudessa jaetaan kymmenes perheyrityspalkinto, joka Perheyritysten liiton perustajan mukaan kantaa nyt nimeä Peter Fazer -palkinto. Teemana tänä vuonna on Pääoma + työ = työllistävä pääoma. Yrityksillä ja yritysten omalla pääomalla on yhteys työllisyyteen. Pääoman ja työn välisen liiton rakennusaineita puheenvuoroissaan kasaavat: • Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma • Kirjailija Kalle Isokallio • Toimitusjohtaja Anne Kangas, Hoitokoti Päiväkumpu • Toimitusjohtaja Jyrki Mäki, Atoy Oy • Viestintäjohtaja Stefanie Brandt, Ab Otto Brandt Oy • Tutkimusjohtaja Mika Aaltonen, Aalto-yliopisto • Puheenjohtaja Pekka Laitinen, Perheyritysten liitto Pääoman ja työn liitosta debatoivat Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. Päivän juontajana toimii kirjailija, toimituspäällikkö Karo Hämäläinen. Osallistumismaksu: Jäseniltä 375 euroa + alv. 24 % ja ulkopuolisilta 525 euroa + alv. 24 %. Hinta sisältää ohjelman, lounaan ja kahvitarjoilun.

Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumiset 10.4. mennessä www.perheyritystapahtuma.fi Yhteistyössä:

A-mmattitaitoa, tunnej채lki채 ja sitoutumista Teksti: Juuso Enala | Kuvat: Vesa Laitinen ja A-lehtien arkisto

80 vuotta perheyritt채jyytt채 on kunnioitettava saavutus. Erityisesti alalla, jossa kaikki tuntuu muuttuneen muutamassa vuodessa.

Olli-Pekka Lyytikäisellä, Anne Lyytikäinen-Palmrothilla ja Yrjö Lyytikäisellä on kaikilla oma tapansa kuvata tulevaisuutta.7

Anna apu työttömälle – Apulehti palaa juurilleen • Yrityksille heitetään haaste tarjota nuorille työtä tai harjoittelupaikkoja. Apu tekee juhlavuoden aikana aihetta käsitteleviä juttuja. • Hanke toteutetaan valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa. Työpajayhdistys etsii yrityksille sopivia harjoittelijoita ja työllistettäviä nuoria ja hoitaa käytännön järjestelyt. • Perheyritysten liitto on mukana kampanjassa ja haastaa jäsenyrityksiään tarjoamaan työpajanuorille harjoittelu- tai työpaikkoja. • Jos yritykselläsi on mahdollisuus työllistää työpajanuori, ota yhteyttä Työpajayhdistykseen joko sähköpostitse tyopajanuorilletyota@tpy.fi tai puhelimitse 050 337 1009. • Lisätietoja: www.tpy.fi

A-lehdet sai alkunsa 80 vuotta sitten, kun alunperin ”Rööperistä lähtenyt orpopoika” Yrjö Lyytikäinen perusti Apu-lehden, jota saivat myydä vain työttömät. Juha Nummisen kirjoittamassa Avun historiikissa todetaan, että ”tietenkin voi sanoa, että Yrjö Lyytikäinen vaurastui olosuhteissa, joissa vallitsi ankara työttömyys. Siihen kannattaa lisätä, että Lyytikäinen olisi vuorenvarmasti vaurastunut, vaikka maassa ei olisi ollut ainoatakaan työtöntä. Hänen luonteellaan ei pystynyt eikä taidoillaan tarvinnut langeta keinotteluun ihmisten hädällä.” Kireimpänä talvena 1931–32 työttömiä oli yhden kuukauden aikana yli 90 000. Avun ensimmäisenä ilmestymisvuonna työttömiä oli vielä yli 44 000 henkilöä. Voisiko Avun tarinan toistaa vuonna 2013, jolloin työttömien määrä on monikertainen? -Kaikki menestyneet brändit perustuvat uutuusarvoon. Apu innovoi aikanaan täysin uudenlaisen jakelu- ja lanseerausratkaisun. Nykyisessä mediaympäristössä paluu juurille ei ole enää mahdollinen, sanoo A-lehtien hallituksen puheenjohtaja OlliPekka Lyytikäinen. Omatunto ja laatu Apu-lehdessä mietittiin idean herättämistä henkiin, kun lehti täytti 60 ja 70 vuotta. Byrokratia kuitenkin nitisti hyvän ajatuksen. -Emme silti ole unohtaneet juuriamme. Sosiaalinen omatuntomme on yhtä vahva kuin alkuvuosina. Juhlavuoden ajan yhtiö tekee yhteistyötä valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa, Lyytikäinen jatkaa. Alkujaan Apu menestyi, koska onnistui luomaan vastapainoa 1930-luvulle ominaiselle poliittiselle propagandalle. Lehti tarjosi ripauksen viihdettä ja romantiikkaa kurjuuden keskelle.

Mikä on Avun tehtävä nyt ja tulevaisuudessa? -Median olemassaolon oikeutus voi olla vain laadukas sisältö. Jos sisältö ei tyydytä, kukaan ei maksa tuotteesta, arvioi julkaisujohtaja Anne Lyytikäinen-Palmroth. Julkaisujohtajan määritelmän mukaan Apu-lehti on 80-vuotiaanakin moderni viikkolehti, joka tarjoaa ajankohtaisia tarinoita, ajanvietettä, mutta ennen kaikkea laadukasta journalismia. -Apu on vahvasti yhteiskunnallinen lehti. Apu on pienen ihmisen puolella, Lyytikäinen-Palmroth tiivistää. Ei mikään elävä museo Joku saattaa epäillä, että vanhalla sukuyhtiöllä on vaikeuksia pitää yllä kannattavaa liiketoimintaa. Että se muuttuu vähitellen jonkinlaiseksi ”eläväksi museoksi”. A-lehtien hallituksen puheenjohtajalla, julkaisujohtajalla ja erikoistoimittajalla on yhteinen visio, mutta kolme tapaa kuvata se. Anne: A-lehdissä on 500 työntekijää. Meitä Lyytikäisiä on tässä haastattelussa kolme. A-lehtien sielu on sen sitoutuneissa ihmisissä. Emme katsele peruutuspeiliin. Tunnemme historian, mutta meitä kiinnostaa tulevaisuus. Ostimme Forman lehdet vuosi sitten. Kauppa oli hyvä ja voimme ostaa uusiakin lehtiä ja kehittää niiden konsepteja lukijoita ja mainostajia paremmin palveleviksi. Yrjö: Apu on tulevaisuudessakin konsernimme lippulaiva, mutta sen rinnalla on suuri määrä Suomen johtavia erikoislehtiä. Dialogin kautta olemme johtava suomalainen asiakaslehtien tuottaja. Meillä on toimintaa myös Virossa. Liiketoimintamme saa sisällöntuotannon ja kustannustoiminnan rinnalle uusia tukijalkoja. Olli-Pekka: Olemme vahvoja sisällöntuottajia 10 vuoden päästäkin, jakelemme sisältöä aina ajanmukaisilla jakelualus-

Toimittaja Markku Laitinen haastattelee Jasser Arafatia Ramallahissa vuonna 2003.

Lähetystöneuvos Heikki Brotherus ja valokuvaaja Seppo Saves kävivät Uuden Guinean viidakossa 1962.

toilla. Uskon, että printillä on jatkossakin vahva asema. Olemme merkittävä kustantaja, Suomen suurin asiakaslehtien tekijä ja laajennamme toimintaamme asiakkaiden mukana lähialueille. Vahvojen brändiemme verkkosivustot tarjoavat jatkossa asiakkaillemme myyvän kauppapaikan. Duudson-toimittajan tunnejälki Huomiohakuisuus leimaa monella tapaa nykypäivää – niin ikään puhutaan huomiotaloudesta ja -journalismista. Apu oli huomiojournalismille jo 1950-luvulla Matti Jämsän kaltaisten toimittajapersoonallisuuksien kautta melkoinen suunnannäyttäjä. Jämsää ei Lyytikäinen-Palmrothin mielestä voi määritellä juorutoimittajaksi. Sen sijaan kyseessä on esimerkki ”todellisesta journalistista”. - Jämsä ei edustanut nykyajan paparazzi- ja juorukulttuuria. Hän oli oman aikansa Duudson, jonka journalismi todella oli journalismia. Se ei ollut salakuvia, ilkeilyä tai juoruilua. Aikakauslehtien tähtitoimittajien jutut jättävät lukijoihin tunnejäljen. Ne tuovat päivänpolttaviin aiheisiin mielenkiintoisia näkökulmia, Lyytikäinen-Palmroth kiteyttää. Hänen mukaansa hyvän toimittajan tunnistaa ammattitaidosta, näkökulmasta, värikkäästä kielestä ja luotettavuudesta. Toimittajiksi Lyytikäinen-Palmroth laskee myös kuvaajat. Kuvan ja sanan suhde on hänen mielestään parhaimmillaan ”maaginen”. Toimittajan roolin pohtiminen nostattaa Lyytikäinen-Palmrothissa pintaan suuria tunteita. Silmiin nousee erityinen hehku, kun hän puhuu laadukkaan journalismin tärkeydestä. -Pidän sopulimaisuutena sitä, että median silmissä aikakauslehdet ovat OUT, ja sähköinen maailma on IN. Kansa on aina lukenut Suomessa paljon suhteessa populaatioon. Se on osa maamme

Valokuvaaja Joonas Brandt todisti Lordin euroviisuvoiton Ateenassa toukokuussa 2006.

sivistystä ja kilpailukykyä. Tosi-TV -buumi on nostanut julkkiksen nuorten toiveammatiksi. Juontaja ei ole toimittaja. Hyvä toimittaja on miltei yhtä harvoin hyvä juontaja. Trendi nopea – ihminen hidas Jo 1970-luvulla keskusteltiin siitä, onko yleisaikakauslehtien väistyttävä erikoislehtien tieltä. -Puutaheinää! Ensin radion piti kuolla, sitten tv:n. Trendit muuttuvat nopeasti, mutta ihmiset verrattain hitaasti, Yrjö Lyytikäinen sivaltaa. Perustaja Yrjö Lyytikäisen poika Olli Lyytikäinen totesi Apulehden täytettyä 40 vuotta vuonna 1973: ”Suomalaisen aikakauslehdistön pahin epäkohta on yksilön oikeusturvan puute. Yksityiselämä on liian helposti loukattavissa.” Nyt – 40 vuotta myöhemmin –erikoistoimittaja Yrjö Lyytikäinen arvioi perinteisen aikakausmedian haasteeksi sen, että media itse ei näe edustamaansa lajityyppiä mediaseksikkäänä. -Joskus tuntuu, että media on fasinoituneempi tekniikasta kuin sisällöstä. Monesti ilmoittajille tarjotaan medioita, joita tarjoaja itse seuraa. Samalla kuitenkin unohtuu, keiden ostovoima Suomessa on paras: 50+ -kohderyhmä matkustaa, ostaa - ja lukee. Avun kaltaisen perhe- ja yleisaikakauslehden konsepti ja rakenne ovat pysyneet melko samoina viimeiset 30 - 40 vuotta. A-lehdet on toiminut 80 vuotta ja Avun osuus on yhä 30 % liikevaihdosta, kannattavuus hyvä ja lukijat säilyneet poikkeuksellisen uskollisina. -Volyymi on laskenut kolmasosan huippuun verrattuna, mutta silti lehdellä on lähes 500.000 lukijaa joka viikko. Se on merkittävä luku verrattuna vaikka television huippusarjoihin.

Apu välitti yksinoikeudella Lasse Virénin ja Päivi Kajanderin häät vuonna 1976.

Apu-lehti 80-vuotta Näin kaikki alkoi… • Apu syntyi, kun Kustannusosakeyhtiö Teoksen toimitusjohtajana työskennellyt Yrjö Lyytikäinen ryhtyi itselliseksi yrittäjäksi ja perusti vuonna 1933 Apu-lehden yhdessä vaimonsa Aune Lyytikäisen kanssa. • Vuonna 1929 puhjennut yleismaailmallinen lama oli levittänyt suurtyöttömyyden myös maatalousvaltaiseen, hitaasti teollistuvaan Suomeen. • Apu perustettiin työttömien auttamiseksi. Lehden irtonumero maksoi kaksi markkaa, mistä työtön myyjä sai 1,25 markkaa perheensä elättämiseen. Lehteä saivat myydä vain työttömät. • Lehden tunnuslause oli: ”Osta Apu, anna apu työttömälle”.

Avun löytö Anne Pohtamo, Miss Universum 1975, ja playboy Jacques de la Fontaine.

…sittemmin perheyrityksen tie on vienyt pitkälle • Omistajat Olli-Pekka Lyytikäinen, Anne Lyytikäinen-Palmroth ja Yrjö Lyytikäinen • Suomen 3. suurin aikakauslehtitalo • Lähes 500 työntekijää • Liikevaihto 72 miljoonaa vuonna 2012 • Konsernin muodostavat A-lehdet Oy, Image Kustannus Oy, A-kustannus Oy ja asiakasmedioiden tuottamiseen erikoistunut Dialogi Oy • A-lehdet Oy:n brändejä ovat Apu, ApuKrypto, ApuRistikot, Avotakka, Demi, Eeva, Kauneus & Terveys, Maku, Meidän Mökki, Meidän talo, Soundi, Tuulilasi, Urheilulehti, ViherPiha ja Voi hyvin sekä verkkojulkaisu Lily.fi • Yrityskaupan myötä A-lehdet-konserniin huhtikuussa 2012 ostettu A-kustannus Oy (entinen Forma Publishing Group Oy) julkaisee Kotivinkkiä, Trendiä ja Unelmien Talo&Koti-lehteä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös Image, Matkailulehti Mondo sekä Mondon matkaoppaat.

Tunteiden ja tarinoiden

viikonloppu Teksti: Petri Tuomela | Kuvat: Petri Uutela ja Mikko Pellinen

Talviakatemia keräsi ennätysmäärän Nextejä Suomen Lappiin. Pyhälle kokoontui liki 70 nuorta, jotka yhteinen kokemus ja tausta hitsasivat yhteen.

Markus Isosaari MSK Group Oy • 27 vuotta, 3. sukupolvi • Lapsuuden toiveammatti jäteauton kuljettaja • KTM

Anne Jussila Lehtonen Yhtiöt Oy • 28 vuotta, 3. sukupolvi • Lapsuuden toiveammatti: opettaja, sairaanhoitaja, lääkäri, tanssija, asianajaja, jne. • yrittäjämerkonomi, nyt johtamisen opinnot Lapin yliopistossa meneillään

Vielä vuosi sitten ensikertalaisena ihmettelin, miten ihmiset ryntäilivät halailemaan toisiaan heti perille päästyään. Enää ei tarvinnut ihmetellä. Tuntui mahtavalta nähdä jälleen ihmiset, joiden kanssa oli ystävystynyt edellisessä Talviakatemiassa. Talviakatemia herätti minussa kiinnostuksen perheyrittäjyyteen ja omaan perheyritykseen. Pääsin muutaman päivän aikamatkalle muiden perheyritysten historiaan ja kuulin yritysten seuraajapolven kokemuksia. Vuoden mittaan hehkutin Talviakatemian erinomaisuutta tutuille perheyrittäjille ja kosiskelin heitä lähtemään mukaan. Nyt edessä oli totuuden hetki. Istuin alas Anne Jussilan, Asmo Votkinin, Markus Isosaaren ja Paula Keinon kanssa ja laitoin nauhurin pyörimään.

Mikä on Next –toiminnan ja Talviakatemian pihvi? Anne: Seminaarit toimivat hyvinä puheenavaajina. Niissä tuli esiin paljon asioita, joita tulee mietittyä itsekseen. Tässä porukassa niistä pääsee puhumaan avoimesti. Paula: Ilmapiiri on avoin ja luottamuksellinen. Tunteet tulevat esiin voimakkaasti. En tuntenut muita entuudestaan, mutta kertaakaan ei tullut hetkeä, että olisi ollut yksin. Minut otettiin heti siipien alle ja kaikkien kanssa riitti juteltavaa. Markus: Vaatisi helposti vuosien tai jopa kymmenien vuosien syklin, että pystyisi rakentamaan tämmöisen verkoston, joka täällä rakentuu yhdessä viikonlopussa.

”Ihmiset on avoimia ja kaikesta voidaan puhua ääneen, myös epäonnistumisista. ”

Mille luottamus rakentuu? Markus: Viime vuonna olin ensimmäistä kertaa

Paula Keino Market-Visio Oy • 23 vuotta, 2. sukupolvi • Lapsuuden toiveammatti Sisustussuunnitelija • Koulutus Elintarviketieteiden YO

Asmo Votkin Lihatukku Veijo Votkin Oy • 32 vuotta, 2. sukupolvi • Lapsuuden toiveammatti: Pienestä pitäen on lomat mennyt töissä, joten tämä perheyritys on ollut luonnollinen ratkaisu. • Merkantti (koulun mielestä 1 opintoviikko vajaa, mutta todellisuudessa on 13 viikkoa yli...)

mukana ja seurasin vanhoja kävijöitä. Huomasin, miten nopeasti ihmiset pystyvät heittäytymään. Sen jälkeen oli itsekin helppo heittäytyä. On erittäin tärkeää, että mukana on kokeneempia persoonia, jotka tuovat tälle toiminnalle jatkuvuutta. Asmo: Tuntuu, että porukka on tuntenut toisensa koko ikänsä. Paula: Ihmiset on avoimia ja kaikesta voidaan puhua ääneen, myös epäonnistumisista. Porukkaan on helppo tulla. Vaikka yritysten koko ja toimiala vaihtelevat, olemme kaikki samassa tilanteessa ja voimme luottaa toisiimme. Voisi kai sanoa että ollaan yhtä perhettä, jolla on yhteinen tausta ja kokemukset. Markus: Täällä voi kertoa oman suvun yrityksen tarinaa muille ja olla vilpittömän onnellinen siitä, mitä suku ja perhe ovat saaneet aikaan.

Mikä teitä yhdistää? Paula: Mietin tullessani tänne, kuulunko porukkaan. En edes tiedä, tuleeko minusta koskaan uutta toimitusjohtajaa. Täällä ollessa kuitenkin huomasin, että täällä on monta muuta, jotka on samassa tilanteessa. Asmo: Täällä on ihmisillä yhteinen tausta. Ainoa ero on liikevaihdon nollien ja henkilöstön määrässä.

”Täällä näkee intohimon, palon ja poltteen, joka voi olla omaan yritykseen. ”

Mitä jäi käteen? Paula: Perjantain seminaarin jälkeen olin täynnä virtaa ja päätin kirjoittaa isälle kirjeen ja kertoa hänelle tästä kokemuksesta. No se kirje jäi kirjoittamatta, mutta huomenna varaan ajan isän neukkarista ja kerron mitä reissu on antanut. Markus: Viikonloppun aikana huomaa perheyritysten todellisen arvon. Täällä näkee ihmisten intohimon, palon ja poltteen, joka voi olla omaan yritykseen. Anne: Talviakatemiasta saa uutta virtaa.

Talviakatemia on osa PL:n Next Generation toimintaa Perheyritysten liiton toiminnan keskeisenä päämääränä on nuoren polven innostaminen ja valmentaminen perheyrittäjyyteen. Suotuisan toimintaympäristön lisäksi perheyritysten jatkuvuuden edistämiseen tarvitaan kyvykkäitä jatkajia. Heidän on oltava valmiita kantamaan vastuuta perheyrityksen toiminnan jatkumisesta ja kehittämisestä joko omistajina, operatiivisissa tehtävissä tai perheen jäsenenä. Tämän valmiuden eväiksi liitto tarjoaa erilaisia tilaisuuksia ja valmennusohjelmia. Talviakatemia on Next-toiminnan päätapahtuma, jossa jatkajapolven edustajat pääsevät keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia. Tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä vuonna akatemian osallistujien ikäjakauma oli 20-40 vuotta ja keski-ikä 27 vuotta. Kokeneemmat Nextit tuovat porukkaan jatkuvuutta ja luovat omalla kokemuksellaan ja heittäytymisellään ilmapiirin, johon kenen tahansa on helppo tulla mukaan. Monet nuoremmat Nextit miettivät ja hakevat yhä omaa rooliaan perheyrityksessä. Keskustelut muiden Nextien kanssa saattavat herättää kipinän perheyrittäjyyteen ja helpottaa keskustelun avaamista myös omassa perheyrityksessä. Talviakatemian seminaaripäivä pitää sisällään asiantuntijoiden ja perheyritysten Nextien puheenvuoroja. Esitykset toimivat pohjana ryhmätöille. Tänä vuonna ryhmätöissä käsiteltiin hallitustyöskentelyä, perheyrityksen käytäntöjä sekä sukupolvenvaihdosta. Keskustelunavaajina ja puhujina toimivat Next -työryhmän puheenjohtaja Vera Backström (Antti Ahlström Perilliset Oy) Pekka Suominen (Raute Oyj) sekä Toni Hukkanen (V. Hukkanen Oy ). Puheenvuorot sisälsivät käytännönläheisiä vinkkejä jatkuvuuden turvaamiseen, hyvään hallintoon ja perheenjäsenten työskentelemiseen yhdessä sekä johtamiseen. Talviakatemian ja muiden Next -tapahtumien lisäksi Perheyritysten liitto tarjoaa jäsenilleen valmennusohjelmia, jotka valmistavat jatkajapolvea perheyrittäjyyteen. Valmennusta on tarjolla strategiseen johtamiseen, hallitustyöskentelyyn, perheneuvostojen toimintaan, sukupolvenvaihdoksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Valmennukset on räätälöity perheyritysten erityispiirteet huomioiden.

Onko omistajanvaihdos yrityksessäsi ajankohtaista? Finnvera voi rahoittaa yritysten omistusjärjestelyjä sekä lainoin että takauksin.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi

Lyhyesti

€€

Tulevaisuuden vaikuttajat on valittu

Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen sukupolvenvaihdoshuojennuksesta

Eurobarometri 2012: Suomessa työntekijät suosivat perheyrityksiä työnantajina

Perheyritysten liiton uusi Next Generationille suunnattu Tulevaisuuden vaikuttaja- valmennusohjelma on tarkoitettu edunvalvonnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nexteille. Valmennusohjelman tavoitteena on luoda osallistujille käsitys suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteosta ja siihen vaikuttamisesta. Lisäksi valmennusohjelma antaa valmiudet toimia tulevaisuudessa vaikuttajana PL:n ja muiden järjestöjen luottamustehtävissä. Valmennusohjelmaan valittiin 12 osallistujaa. Ohjelman valmennukset järjestetään keväällä ja syksyllä 2013.

Korkein hallinto-oikeus antoi 23.1.2013 päätöksen (KHO 2013:11) siitä, myönnetäänkö sukupolvenvaihdoshuojennus lahjaverosta, jos useat lahjansaajat saavat yhteisomistukseen vähintään 10 % yrityksen osakkeista. Päätös oli myönteinen eli huojennuksen voi saada, vaikka esimerkiksi kaksi lasta saa yhteislahjana 10 % yrityksen osakkeista. Lisäksi jokaisen lahjansaajan on jatkettava yritystoimintaa esimerkiksi hallituksen jäsenenä. Uusi päätös helpottaa sukupolvenvaihdosten toteuttamista perheyrityksissä, joissa omistus on niin hajautunut, että perinnön tai lahjan saaja ei voi yksin saada vähintään 10 %:n omistusosuutta yrityksessä. Samalla ratkaisu kuitenkin osoittaa sen, kuinka paljon erilaisia tulkinnanvaraisuuksia ja rajoituksia perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyy. Nämä ongelmat olisivat vältettävissä siirtymällä ns. Ruotsin malliin, jossa perintö- ja lahjavero on korvattu myyntivoittoverolla.

Euroopan Komission toteuttama 2012 Flash Eurobarometer on Entrepreneurship sisältää ensimmäistä kertaa perheyrityksiä käsitteleviä kysymyksiä. Barometri on selvittänyt vuosikymmenen ajan yrittäjyyden kehittymistä EU-maissa. Tuore katsaus ”Entrepreneurship in the EU and Beyond” sisältää 27 EU-maan lisäksi EEA/EFTA maat (Norja, Islanti ja Sveitsi) sekä nyt myös esimerkiksi Brasilian, Israelin, Intian ja Venäjän. Maakohtainen tulos osoittaa, että Suomessa valtaosa työntekijöistä suosii perheyritystä työnantajana. Perheyrityksessä ilmoitti haluavansa työskennellä 47 prosenttia vastaajista, kun vastaavasti listattua yhtiötä piti parempana vain 42 prosenttia. Barometrin mukaan yleisimmät perusteet perheyhtiön suosimiselle olivat paremmat työolosuhteet ja yhtiön sitoutuminen paikalliseen yhteisöön. Saksassa, Itävallassa, Kreikassa, Ranskassa, Belgiassa ja Luxemburgissa perheyhtiötä työnantajana suosi yli 50 prosenttia vastaajista. Kaikkien selvitykseen sisältyneiden maiden vastaajista 48 prosenttia kertoi haluavansa työnantajakseen muun kuin perheyrityksen. 41 prosenttia kertoi mieluiten työskentelevänsä juuri perheyrityksessä. Prosentit ovat osuuksia siitä osasta vastaajia, jotka yrittäjyyden sijaan haluavat työskennellä toisen palveluksessa.

Selvitystä varten haastateltiin yli 42 000 vastaajaa. Koko raportti on luettavissa liiton verkkosivuilta: www. perheyritystenliitto.fi

Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen varainhankinta alkoi

Kyselytutkimus: Joka kolmas perheyritys on vaihtamassa sukupolvea

Arkadia 2015 -valmennusohjelma käynnistyi

PL tekee yhteistyötä Liikesivistysrahaston ja yliopistojen kanssa

Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistys on aloittanut varainhankinnan uuden valtakunnallisen lastensairaalan rakennuttamiseksi. Tavoitteena on kerätä 30 miljoonaa euroa lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Lahjoituksien avulla Helsinkiin nousee uusi, lasten erikoissairaanhoitoon keskittynyt huippuyksikkö vuoteen 2017 mennessä. Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii Anne Berner. Lisätietoa: info@uusilastensairaala2017.fi

Yli kolmannes yrityksistä aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen seuraavan viiden vuoden aikana, selviää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Perheyritysten liitto PL:n toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Asia on ajankohtainen noin 17 000 yritykselle, mikä tarkoittaa 3 400 sukupolvenvaihdosta vuosittain. Aikomukset ovat entisestään lisääntyneet viimeisen vuoden aikana. Yrityskoon kasvaessa todennäköisyys sukupolvenvaihdokselle lisääntyy. Sukupolvenvaihdokset ovat ajankohtaisimpia teollisuudessa (44 %) ja keskisuurissa yrityksissä (38 %). Sukupolvenvaihdosta suunnittelevista perheyrittäjistä noin 69 prosenttia piti perintö- ja lahjaverotusta merkittävimpänä esteenä sukupolvenvaihdokselle. Perheyrittäjät ovatkin tyytymättömiä erityisesti Suomen hallituksen päätöksiin kiristää perintö- ja lahjaverotusta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että perheyrittäjät antavat hallitukselle muita yrityksiä heikomman arvosanan yrittäjyyden edistämisessä.

Perheyritysten liitto on yhteiskumppanina Arkadiavalmennusohjelmassa, joka avattiin maaliskuun alussa Finlandia-talolla. Valmennusohjelma on suunnattu yhteiskunnallisten asioiden ja elinkeinoelämän parissa toimiville nuorille sekä tulevissa eduskuntavaaleissa ehdolle asettumistaan harkitseville, uuden polven vaikuttajille. Lisätietoa: www.arkadia2015.fi

PL ja Liikesivistysrahasto järjestävät yhdessä eri yliopistojen kanssa sidosryhmäseminaareja. Turun kauppakorkeakoulussa tarkastellaan tieteellisen tutkimustyön ja elinkeinoelämän rajapintoja sekä tutkimustyön resurssointia uudessa yliopistoympäristössä. Jyväskylän yliopistossa keskustellaan kasvusta, kansainvälistymisestä ja sukupolvenvaihdoksista. Syksyllä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa järjestetyn seminaarin teemana oli perheyrittäjyys Etelä-Karjalan mahdollisuutena. Sekä Turussa että Jyväskylässä puhujina ovat PL:n toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja Liikesivistysrahaston hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto. Lisäksi seminaareissa on yrittäjien ja tutkijoiden puheenvuoroja. Lisätietoja: www.perheyritysasiantuntijat.fi

Sopivasti samanlaisia Teksti: Hanna Ojanpää | KuvaT: Vesa-Matti Väärä (Kotro ja Arvonen) ja Hannele Tilen (Ekengrenit)

Kun työkaveri tai pomo on oma sisar, pelisäännöiltä ja tavoitteilta vaaditaan erityistä kirkkautta. On myös osattava valita lapsista se, joka sopii parhaiten vastuun kantajaksi.

Nina Arvonen (38) • KTM, OTM • Toimitusjohtaja • Perhe: Yrittäjämies, 6-vuotias tytär ja 3-vuotias poika

Jaana Kotro (46) • Yo-merkonomi • Hallituksen jäsen, johdon assistentti • Perhe: Yrittäjämies, 20-vuotias tytär, 17-vuotias poika

Jaana Kotro ja Nina Arvonen ovat olleet vuosien aikana monissa eri tehtävissä konsernin eri yksiköissä.

Teknopower Oy • Perustettu 2005 • Tytäryritykset: Teknoware Oy Lahti, Mica Elektro Oy, Helsinki sekä Centaurea Oy, Seinäjoki • Perheyrityksen historia juontaa vuoteen 1983, jolloin Rauno Mattila osti Trafotek-nimisen yrityksen

Mitä siitä mahtaa tulla, kun seitsemän vuotta nuorempi sisko on lähin esimies? Entä kun isä on omalla työllään luonut menestyvän yrityksen ja luovuttaa sen sitten tyttärilleen? Teknopowerin tapauksessa siitä syntyy tulosta, yhteistyön iloa ja paljon keskustelua. Siskoista vanhempi, Jaana Kotro, on hallituksen jäsen sekä johdon assistentti emoyhtiö Teknopower Oy:ssä ja tytäryhtiöissä hallituksen sihteerinä. Pikkusisko, Nina Arvonen, on emoyhtiön toimitusjohtaja ja toimii tytäryhtiöissä hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä. Varsinainen käänne yrityksen tarinassa tapahtui vuoden 2011 lopussa, kun sisarusten isä, Rauno Mattila, lahjoitti

omat osakkeensa tyttärilleen. Sukupolvenvaihdosta oli suunniteltu pitkään ja itse toteutuskin kesti kaikkiaan pari vuotta. - Ensimmäinen vaihe oli Trafotekkonsernin pääomistuksen siirtyminen pääomasijoittaja Interalle; toinen Ellego Powertecin jakautuminen pois Teknopower-konsernista. Näiden toimenpiteiden jälkeen Teknopower keskittyi puhtaasti valaistukseen, Nina täsmentää. Näin jälkikäteen sisaret toteavat kaiken mennen loistavasti. - Meillä ei koettu suurta luopumisen tai vastaanottamisen tuskaa sen jälkeen, kun pelisäännöt oli tehty. Yhteisen kasvun paikka Sisarusten aikana konserni on kasvanut kolmen yritysoston verran. Työnjako on joissakin asioissa selkeä. Ninalla on juristina esimerkiksi yrityskaupoissa ollut merkittävämpi rooli. Jaanan vastuulla ovat HR-asiat sekä juoksevat, emoyhtiön operatiiviset tehtävät. Monet asiat tehdään silti yhdessä. - Sisaruuden heikkous ja samalla voima on se, että sisaren kanssa pystyy estottomasti ilmaisemaan mielipiteensä. Joskus tämä saattaa tarkoittaa sellaista äänen korottamista, mitä normaalissa työyhteisössä ei kuule. Mutta toisaalta mitään ei jää hampaankoloon, Nina pohtii. Jaana vahvistaa Ninan ajatukset.

- Siskon kanssa on mukava tehdä töitä, ilmapiiri on avointa ja luottamus sataprosenttista. Myös palautetta annetaan, puolin ja toisin. Vaikka pikkusisko onkin ”esimieheni”, ei se ole aiheuttanut ongelmia. Pääasia on kuitenkin se, että työt tulevat tehtyä! Osa suurempaa kuvaa Jaana toteaa, että yrittäjänä hän kantaa vastuuta työntekijöistään ja vastaa tekemisestään myös yhteiskunnalle. Nina näkee vastuun myös suhteessa edeltävään sukupolveen, siihen mitä he ovat luoneet ja saaneet aikaan. - Meillä on velvollisuus hoitaa yritystä niin, että se toimii ja tuottaa tulevaisuudessakin. ”Lainassa lapsiltamme” -sanonta osuu mielestäni oikeaan, juuri siitä on pitkäjänteisesti ajatellen kysymys. Sisarukset korostavat perheyrityksien merkitystä työllistäjinä. - Yhteiskunnan pitäisi nähdä perheyritysten jatkuvuus ja työllistävyys tärkeänä ja kannustaa perheyhtiöitä myös verotuksellisesti. Pelkkä omistajuus ei vielä ole tae jatkuvuudelle. Tarvitaan myös yhteiskunnallisia kannustimia, Jaana tietää. Yleinen ilmapiiri yrittäjyydelle on Ninan mielestä myös selkeästi parantunut. - Perheyrityksillä itsellään tuntuu olevan hyvä pöhinä ja mielellään sitä itsekin profiloituu perheyrittäjäksi. Perheyri-

tyksiin liitettävä pitkäjänteisyys on positiivinen asia näinä kvartaalitalouden hulluina vuosina. Olen ehdottomasti samaa mieltä Jaanan kanssa siitä, että yrittäjiä tulisi kannustaa sekä parantaa mahdollisuuksia sukupolvenvaihdoksiin. Tämä toteutuisi esimerkiksi siten, että lahja- ja perintövero korvattaisiin myyntivoittoverolla. Oman yrityksen tulevaisuus on vielä auki, mutta kumpikin toivoo, että nuoret kouluttautuisivat huolella. - Se on tärkeää, samoin oman alan löytyminen. Ovet perheyritykseen ovat aina auki, mutta vasta osaamisen kautta, Jaana miettii. Myös Nina pitää tärkeänä, että koulut ja kokemukset tulisi hankkia ensin - kun sen aika tulee. - Omat lapseni ovat vielä niin pieniä, että toistaiseksi ammattitoiveet ovat suuntautuneet prinsessa/ ritari -linjalle. Myös serkukset ovat läheisiä toisilleen; Nina ja Jaana ovat perheineen paljon tekemissä vapaa-ajalla, lomatkin he viettävät pääsääntöisesti yhdessä. - Ja kun miehemmekin ovat yrittäjiä, niin puhe kääntyy väistämättä välillä työasioiden puolelle, kumpikin myöntää. - Yrittäjän työ on elämäntapa. Työ ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat ja niistä jaksaa keskustella vaikka töissä ei olekaan, Nina vielä selventää.

EKE-Yhtiöt • Emoyhtiö EKE-Finance Oy • Tytäryhtiöt EKE-Rakennus Oy, EKE-Elektoniikka Oy, OOO EKE-Engineering, IBE Estonia Ou, SIA EKE Latvia, OOO Transway Severo-Zapad (60 %, omistaa Pulkovo Skybisneskeskuksen Pietarissa). EKE Buildning Technology Systems- liiketoimintayksikkö EKE-Finane Oy:ssä • Perustettu 1961 (Insinööritoimisto Bertel Ekengren Ky)

Sibelius-monumentti, 1 200 junavaunua Venäjälle ja junien älyjärjestelmiä ympäri maailmaa, Messukeskus, kokonaisia kyliä Neuvostoliittoon ja viimeisimpänä Sundsbergin asuinalue Kirkkonummella. Listaa voisi jatkaa ja vielä silloinkin vain pieni osa EKEn historiasta päätyisi paperille. - Konserniin on kertynyt vuosien varrella monta toimialaa, mikä tarkoittaa myös paljon hallittavaa, Riitta Ekengren myöntää. - Mutta jos menemme ajassa taaksepäin, niin isän vauhtiaikoina meillä markkinoitiin vielä sukkulalentoja kuuhun ja tehtiin robotteja autotehtaille. Isä, Bertel Ekengren, perusti insinööritoimistonsa vuonna 1961. Äiti hoiti talouspuolta ja sunnuntaiaamuisin isä piti viikkokatsauksen yrityksen asioista.

Riitta Ekengren (52) • Luonnontieteiden YO ja kauppatieteiden YO • Toimitusjohtaja EKE-Finance Oy • Perhe: 19- ja 20 -vuotiaat lapset

- Usein viikonloppuretkien paluumatkalla pysähdyimme jollekin työmaalle, Tea Ekengren-Saurén muistelee. - Meillä kävi myös tuohon aikaan paljon ulkomaalaisia vieraita ja meidän tehtävänä oli kalaverkkojen putsaus neuvostoliittolaisvieraiden jäljiltä, siskoksista vanhempi Riitta hymähtää. - Isä otti meitä myös usein mukaan reissuilleen, Siperiat on siis nähty ihan konkreettisestikin, Riitta muistelee yhteisiä työmatkoja, millä hän hoiti Novosibirskin projektia ja Tea markkinoi pienteurastamoja pitkin tundraa.

Tea Ekengren-Saurén (48) • Hotelli- ja ravintola-alan opintoja Sveitsissä • Kauppatieteiden opintoja • Toimitusjohtaja EKE-Rakennus Oy, hallituksen puheenjohtaja EKE-Finance Oy • Perhe: Avoliitossa, 23-vuotias poika

Kohtalo puuttuu peliin Kumpikaan sisaruksista ei haaveillut jatkajan uraa perheyrityksessä: Riitta lähti lukemaan biologiaa Turkuun, Tea hotellialaa Sveitsiin. Tarve irtiotolle oli suuri. - Meillä oli silloin valtavia projekteja meneillään ja mietin, kuinka ikinä osaisin johtaa sellaisia. Päätin opiskella ainetta, joka olisi mahdollisimman kaukana Eken toiminnasta, Riitta myöntää. - Minuun taas ei nuorimpana edes asetettu samanlaisia odotuksia kuin vanhemmille sisaruksille, Tea muistaa. Elämä ei kuitenkaan aina mene käsikirjoituksen mukaan, näin myös Ekengreneillä. - Isosiskomme oli perheyrityksessä töissä ja hänen varalleen oli varmasti myös suuria suunnitelmia. Isosiskon sairastuminen ja lopulta menehtyminen yhdisti perheen ja pian huomasimme olevamme molemmat töissä perheyrityksessä. Tea löysi pian itsensä kotimaan asuntotuotannosta, Riitta lähti mukaan Neuvostoliiton projekteihin. Välillä sisarukset tekivät myös yhteistä bisnestä keittiökalusteiden maahantuonnissa, opiskelivat kauppakorkeassa ja hoitivat lapsiaan. - Olemme ottaneet enemmän tai vähemmän vastuuta vuorotellen. Omistajia meistä tuli 90-luvun alussa. Henkisesti olimme siis jo pitkään valmistautuneet sukupolvenvaihdokseen, mutta varmasti meille kaikille tuli yllätyksenä, kuinka vaikea isän oli lopullisesti luopua asemastaan. 2000-luvun alusta lähtien sisarukset ottivat liiketoiminnat yksi kerrallaan vastuulleen, mutta kokonaisvastuu konsernista ja äänivalta siirtyi heille vasta vuonna 2009.

- Ja kyllä me jouduimme heti tositoimiin, sillä vastuu tuli samanaikaisesti taantuman kanssa, Riitta toteaa. - Elimme melkoisessa myllerryksessä koko 2000-luvun, ostimme ja möimme liiketoiminta-alueita ja rakensimme organisaation uudelleen. Riitta on tehnyt hyvää työtä ja pitänyt langat käsissään, Tea kiittelee. - Tänä päivänä meillä on selkeät omat vastuualueemme, minun vastuullani on kotimaan ja Baltian rakentaminen, Riitalla taas Venäjän- ja teknologialiiketoiminnat, konsernitasolla teemme päätökset yhdessä. Vaikka moni asia on sisarusten johdossa muuttunut, itänaapuri on ja pysyy. - Pulkovo Sky Pietarissa oli isän viimeinen suuri rakennusprojekti. Kun isä sairastui vuonna 2008, minä otin siitä vetovastuun. Edelleen se on Pietarin suurin bisneskeskus, Riitta kertoo. - Toissa vuonna tapahtui suuri käänne, kun möimme Venäjän vaunubisneksen paikalliselle toimijalle. Moskovan matkat harvenivat, mutta nyt aloittelemme taas uutta projektia Pietariin.

Omat kotipesät Sen sijaan matka käy usein Nauvon ulkosaaristoon, missä Riitalla on toinen koti ja vapaa-ajan paikka. - En pidä pitkiä lomia, mutta otan omaa aikaa sieltä täältä. Onneksi voin tehdä saaristosta käsin myös etätöitä. Tea puolestaan pyrkii pitämään normaalit lomat. - Suuri haaveeni toteutui pari vuotta sitten, kun voitimme purjehduksen Swan 45 -luokassa hopeamitalin. Nyt kovin kunnianhimo suuntautuu työhön. Vapaa-ajalla sisarukset välttävät työasioista puhumista. Jos tarve työpäivän jälkeen iskee, he sopivat siitä erikseen. - Menemme vaikka kävelylle ja käymme samalla asioita läpi. Muuten koen tärkeäksi, että töihin osaa ottaa etäisyyttä ja tietokoneen laittaa kiinni, Tea tietää. Sisarukset myöntävät, että vaikka välillä tunteet nousevat pintaan, toiselta saa aina tarvittaessa tukea. - Saatamme olla pienissä asioissa eri mieltä, mutta jaamme yhteisen tavoitteen viedä yritystä eteenpäin.

Jatkoa seuraa Seuraavan sukupolvenvaihdoksen sisaret haluavat hoitaa omaa kokemustaan jouhevammin: kolmas polvi on jo integroitunut yritykseen omistajina ja hallituksen jäseninä. - Toisaalta yleinen yrittäjäilmapiiri on radikaalisti muuttunut meidän lapsuudesta. Enää ei tarvitse kantaa porvarin taakkaa niskassaan vaan seuraavat sukupolvet saavat olla aidosti ylpeitä perimästään, Riitta pohtii. - Toivon, että serkukset hakevat kokemuksensa ja kannuksensa silti ensin jostain muualta. Perheenjäseniltä odotetaan väistämättä aina enemmän kuin muilta, siksikin tähän pitää olla valmis, Tea tietää. - Meillä oli aikanaan pakkotilanne, mikä sitten kääntyi ajan myötä ihan positiiviseksi. Omien lasten kohdalla haluan, että he valitsevat sydämellään. Vastuullisen omistamisen muotoja on monia, ei aina tarvitse olla mukana itse operatiivisessa toiminnassa. Perheyrittäjyys on kuitenkin usein tae jostain enemmästä, pitkäjänteisyydestä ja kasvollisuudesta.

Tea ja Riitta isänsä Bertel Ekengrenin kanssa EKE-Yhtiöiden 50-vuotisjuhlissa WeeGee-talossa. Bretel Ekengren on suunnitellut talon rakenteen.

Oma pää – Oma pääoma Kuluvan vuoden kuuma kysymys on, mistä Suomelle kasvua. Taloustieteen oppien mukaan hyödykkeiden ja palveluiden tuotannontekijöitä on työvoiman ja luonnonvarojen lisäksi pääoma. Ilman pääomaa ei ole taloudellista toimeliaisuutta eikä talouskasvua. Pääoma on kasvun tuotannontekijä. Miten leipälajini verotus sitten kohtelee pääomaa Suomessa? Epätasa-arvoisesti. Otetaanpa esimerkki. Henkilöllä A on 100 rahaa. A:lle on tarjolla poikkeuksellisen hyvätuottoisia sijoituskohteita, joiden väliltä hän valitsee: asunto, joukkovelkakirjalaina ja serkun yritys. Jokaisesta sijoituksesta olisi tarjolla jopa 10 %:n vuosituotto. A pohdiskelee sijoitusta huolellisesti monelta kantilta, ja yksi niistä on verotus. Jos A sijoittaisi rahansa asuntoon, hän saisi asunnosta vuokratuottoa, josta peritään 30 %:n pääomatulovero. Käteen jäisi siis 7 rahaa. Samoin käy velkapaperin kanssa. Jos A sen sijaan sijoittaisi rahansa serkkunsa yrityksen omaan pääomaan, hänestä tulisi yrityksen osakkeenomistaja ja hän saisi sijoitukselleen osinkotuottoa. Silloin verojen jälkeisen tuoton laskenta on monimutkaisempaa, koska tuottoa verotetaan kahdella tasolla, ensin yhtiössä ja toiseksi omistajan kädessä. Yhtiö maksaa liiketoimintansa voitosta 24,5 %:n veron ja jakaa loput osinkona. A:lle tulisi siis osinkotuloa 7,55 rahaa. Osittain pääoma- ja osittain ansiotulona verotettavasta osingosta peritään A:n tapauksessa 30 % veroa. A:n käteen jää 5,3 rahaa. Se on neljänneksen vähemmän kuin asunnosta tai velkapaperista kertyvä tuotto. A tekee vertailustaan päivänselvän johtopäätöksen ja sanoo serkulleen, että sijoitan rahani yritykseesi, mutta teen sen antamalla lainaa. Kun yritys maksaa lainalle korkoa, se saa vähen-

tää koron verotuksessaan ja A maksaa korosta pääomatuloveron. A:lle jää tuottona 7 rahaa käteen. Yksinkertaista matematiikkaa ja yhdenkertaista verotusta. Toisin on oman pääoman laita. Sen verotus ei ole yhdenkertaista eikä yhdenvertaista. Häviö muille sijoitusmuodoille on selkeä. Serkku puolestaan sanoo A:lle, että lainapääoma ei hänen yritystään auta. Yrityksen on nimittäin tarkoitus tehdä investointi, johon se tarvitsee A:n sijoituksen lisäksi pankkilainaa. Pankki on sanonut serkulle, että lainarahoitusta on tarjolla, jos yrityksellä on riittävän vahva oma pääoma. Ei lainapääomaa ilman omaa. A:n ja serkun yrityksen tiet eivät kohtaa. Tämä oli vain yksittäinen tapaus, mutta sen relevanssi on siinä, että näitä A:ita on Suomessa miljoonia. Rahaa suomalaisten pankkitileillä makaa lähes 85 miljardia euroa. Pankkitili on käytännössä lainapaperi, jolle pankki maksaa (lähes nolla-)korkoa. Yksisilmäisesti veromonokkelin läpi katsottuna suomalaiset ovat fiksuja, kun sijoittavat rahansa kohteeseen, josta kertyvä tuotto verotetaan yhteen kertaan. Siihen verotus ohjaa. Isomman riskin ottamisesta palkkiona sen sijaan tulee kovempi verotus. Kun avaa toisenkin silmän, huomaa, että se raha ei päätynyt investointeihin eikä työllistämiseen. Se ei tukenut kasvua lainkaan. Muistan kouluajoiltani nuorten päihteidenkäyttöä torjuvan valistuskampanjan iskulauseen ”Oma pää – pääoma”. Tässä ajassa se sopisi hieman muunneltuna suomalaisen talouspoliittisen päätöksenteon ohjenuoraksi. Meidän päättäjiemme omasta päästä on kiinni, otetaanko meillä vakavasti oman pääoman rooli kasvun tuotannontekijänä: oma pää – oma pääoma.

Simo Valtti

Kirjoittaja on Perheyritysten liiton veroasiantuntija.

Työelämäpalkittu Berner ja satavuotinen tarina Teksti: Eveliina Talvitie | Kuvat: Vesa Laitinen ja Bernerin arkisto

George Berner valmistautuu luopumaan toimitusjohtajuudesta. Vastuun kantajaksi on samaan aikaan siirtymässä hänen mukaansa edellistä fiksumpi sukupolvi. Berner-yhtiöiden pääkonttorissa Etelärannassa sijaitsee yksi erityisen tärkeä huone, jota kutsutaan ”peräkamariksi”. Kyseisestä kamarista yhtiötä on johdettu koko sen tähänastisen elinkaaren ajan - 130 vuotta. Huoneessa istui aikanaan yhtiön perustaja, nykyisen toimitusjohtaja George ”Hohe” Bernerin isoisoisä Sören Berner. Samaisessa huoneessa ovat nyt parin vuosikymmenen ajan tehneet töitä George ja hänen serkkunsa Peter, joka toimi ensin hallituksen varapuheenjohtajana ja eläkkeelle siirtymiseensä asti puheenjohtajana. Puheenjohtajaksi hän nousi Georgen isän Harryn luovuttua paikasta vuonna 2004. Jaetun työhuoneen tandem-malli kuvastaa niin yhtiön johtamistapaa kuin suvun sisäisiä suhteitakin. Peterin äiti kuoli tämän ollessa 2-vuotias. Isä muutti ulkomaille ja Peter kasvoi pienestä pitäen isoäitinsä ja enonsa perheessä. Serkusta tuli erityisesti Georgelle hyvin läheinen. – Peter on minulle kuin isoveli. Olemme aina olleet äärimmäisen hyviä kavereita ja pystyneet keskustelemaan kaikesta, George Berner kertoo. Kun yhtiön ”ykkös- ja kakkosmies” ovat

jakaneet saman työhuoneen, kokousta on ollut mahdollista pitää milloin vaan. Samalla on varmistettu, että asioita pystyy varamiehenä tarvittaessa hoitamaan kumpi tahansa. George Bernerin mukaan yhtiössä pyritään muutenkin siihen, että töitä tehdään työpareina. Polte perheyritykseen George Berner kertoo ottaneensa jo varsin nuorena tavoitteekseen perheyhtiön toimitusjohtajuuden. Työt yrityksessä hän aloitti 1970luvun alussa 24-vuotiaana. Työpaikka jossain muualla kuin perheyrityksessä oli käväissyt mielessä, mutta syvempi ”polte” johdatti nuoren miehen ilman mutkia uralle perheyhtiöön. Perheyritykseen oli kasvanut sisään jo hyvin pienestä. Isä puhui paljon työasioista perheen kuullen ja asiakkaita tuotiin myös kotiin neuvotteluihin, jotka kuulostivat pienen pojan korvissa kiehtovilta. Tavoite toimitusjohtajan asemasta toteutui vuonna 1988, jolloin George oli 39-vuotias. Toinenkin suuri intohimo elämässä on työn lisäksi ollut. George pelasi omistautuneesti tennistä ja nousi maajoukkuetasolle asti. Hän myöntääkin, että perhe-elämä tuli työn ja

George ja Peter Berner jatkavat molemmat yrityksen hallituksen jäsenenä.

Argentiinalaistaustaiselta äidiltään George Berner kertoo perineensä lattarimentaliteettia, joka on pitänyt liikkeellä. Toimitusjohtaja kiertelee paljon tehtaissa ja varastoissa työntekijöiden parissa. – Hallinnollinen työskentely ei minua niin paljon kiinnosta. En pistä asioita pumpuliin ja olen kohtuullisen itsepäinen. Urheilussa Berner kertoo oppineensa häviämisen taidon. Osa päätöksistä osoittautuu aina huonoiksi, mikä harmittaa, mutta ei pitkään. On suunnattava seuraavaan päämäärään.

urheilun jälkeen vasta kolmantena ja näin ollen kärsi isän jatkuvasta poissaolosta. – Vaimoni sanoi minulle, että jos en jätä tennistä, hän lähtee. Lopetin maajoukkueessa vuonna 1980, mutta vaimo lähti joka tapauksessa, Berner toteaa ironisesti. ”Iltatähtenä” syntyneen tyttären elämässä Berner on ollutkin jo enemmän. Omien poikiensa isyyttä tämä viiden lapsenlapsen isoisä on seurannut ihmetellen ja ihaillen. – Nythän on kaikenlaisia isyyslomia ja muutenkin poikani hoitavat vanhemmuutensa esimerkillisesti. Eikä heidän elämässään urheilu vie aikaa niin kuin minulla. Lattarihenkinen omistajajohtaja George Berner muistelee olleensa omistajan poikana hyvin kriittisen luupin alla. Töihin piti tulla aamulla ennen muita. Uskottavuutta saavuttaakseen hän oli valmis

ponnistelemaan erityisen paljon. – Myyntimiehet olivat varpaillaan ja autoritäärinen isä antoi hyvin jyrkkää palautetta. Omistajan poika nousi toimitusjohtajaksi 1980-luvun lopulla, mutta isä jatkoi hallituksen puheenjohtajana vielä vuosikymmeniä – aina 84-vuotiaaksi asti. Erityistä hienovaraisuutta tarvittiin, sillä häntä ei voinut muiden kuullen kritisoida, vaikka virheitä niin iäkkäälle miehelle olisi tullutkin. Toimitusjohtajana George Berner kuvailee olevansa erittäin suora ja avoin. – Teen päätökset salamannopeasti. Yleensä alle minuutissa. Berner arvioi, että päätöksen tekemisen mutkattomuus liittyy omistaja-johtajaasemaan ja muistelee tämän tulleen erityisen hyvin esille isoisänsä Rolf Bernerin tavassa johtaa. Tämä oli yhtiön toimitusjohtaja ja ainoa omistaja.

Kohti eläkepäiviä George Bernerin isä kuoli 89-vuotiaana loppuvuodesta 2012 ja vaikutti konttorilla loppuun asti. Toimitusjohtaja itse on jättäytymässä eläkkeelle tämän vuoden syyskuussa. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu yhtiön palveluksessa 23 vuoden ajan työskennellyt Antti Korpiniemi. Perheyhtiön viidennen sukupolven edustajat ovat samaan aikaan hakeutumassa perheyhtiöön. Berner kehuu kyseistä sukupolvea fiksummaksi kuin omaansa. Hänen nuorempi Richard-poikansa on työskennellyt Bernerillä jo kymmenisen vuotta. Vanhempi, juristiksi kouluttautunut Nicolas, haki vähän aikaa sitten isänsä tietämättä yhtiössä avoinna ollutta kehitysjohtajan paikkaa. – Konsultti soitti ja kertoi hänen lähettäneen hakemuksen. Olin yllättynyt, koska Nico oli aina vannonut, ettei koskaan tule perheyhtiöön. Omaan luopumisen hetkeensä Berner heräsi lopullisesti, kun poika kertoi hakeneensa paikkaa, koska arvioi isän olevan pian jäämässä pois. Samaan aikaan hän ei tämän kanssa kuulemma olisi perheyhtiössä pitkään työskennellyt. Luopumista on voinut suunnitella rauhassa, mutta helppoa se työlle aina omistautuneelle ei ole ollut. – Onhan minulla pelko, että elämään tulee eläkkeelle siirryttyäni tyhjä paikka. Jos vaimoni ei jäisi samaan aikaan pois työelämästä, en varmaan olisi tähän päätökseen taipunutkaan, hallituksen jäsenenä jatkava Berner tunnustaa.

Berner - 130 vuotta sekatavarakauppaa Berner Oy Ab sai alkunsa vuonna 1883, kun George Bernerin isoisoisä, norjalainen Sören Berner saapui Suomeen tutkimaan 40 000 asukkaan Helsingin markkinoita. Liiketoiminnan hän aloitti tuomalla kaupunkiin silliä suoraan pyyntipaikalta Stavangerista. Tukkukauppaa laajennettiin muilla kalatuotteilla ja vähitellen erilaisilla jauhoilla sekä erityisherkuilla kuten lakritsilla ja kahvilla. 1930-luvulla mukaan tulivat kasvinsuojelu- ja voiteluaineet, 1950-luvulla autot sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteet, 1980-luvulla siivous- ja sairaala-alan laitteet ja 1990-luvulla pesuaineet. Vuosikymmenet vierivät ja yhtiö teki yrityskauppoja, jotka laajensivat tarjontaa muun muassa Nokian jalkineisiin ja Rajamäen etikkaan. – Bernerillä on vieraillut konsultteja, jotka ovat neuvoneet meitä fokusoimaan yhteen alaan. Olemme kuitenkin pitäytyneet alkupe-

räisessä ”sekatavarakaupan” bisnesideassa, George Berner toteaa. Tämä ei tarkoita, ettei yhtiö olisi muuttunut. Esimerkiksi aiemman 22 myyntiosaston sijaan Bernerillä on nykyään 6 myyntiosastoa ja 3 tehdasta. Vuonna 2013 yhtiö tulee toimineeksi 130 vuotta. Yritys on vakavarainen ja pärjännyt hyvin erilaisissa suhdanteissa. Esimerkiksi taloudellisesti erittäin vaikeana vuonna 2008 yhtiö teki huipputuloksen. Omistajia on tällä hetkellä 27. – Tämä ei ole minun vaan koko suvun omaisuutta, johon liittyy huikea vastuu. Osa omistajista haluaa olla yrityksessä töissä. Osa haluaa jatkaa omistajina, mutta työskennellä muualla. – Itse olen halunnut tehdä juuri tätä, yli 40 vuotta talossa viihtynyt Berner summaa.

Berner Oy voitti työelämäpalkinnon 2013 • Tunnustus annettiin Bernerin työhyvinvointia tukevista toiminnoista. • Toimintojen yksi osa-alue on senioriohjelma. • Bernerin senioriohjelman tuloksena keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä vuonna 2012 nousi 64,5 vuoteen. • Senioriohjelmaan kuuluu esimerkiksi seuraajasuunnittelua, räätälöityä koulutustarjontaa, eläkevalmennusta, mentorointia ja tutorointia sekä ikäterveystarkastuksen yhteydessä laadittavia liikuntaohjelmia. • Ohjelman vaikutuksia mitataan vuosittaisilla kuntotesteillä. • Liikuntaohjelmaan sitoutuvalle seniorille alkaa 58 ikävuodesta lähtien kertyä ylimääräisiä työstä palautumiseen tarkoitettuja seniorivapaita.

• Berner tarjoaa eläkkeelle jääville työntekijöille myös eläkevalmennusta yhteistyössä eläkevakuutusyhtiön ja työterveyshuollon kanssa sekä järjestää vuosittain senioritapaamisia. • Eläkkeelle siirtyneet berneriläiset voivat halutessaan ilmoittautua työvoimapankkiin. • Suomen työelämäpalkinnon myöntää Työelämäpalkinnon rahasto, jonka ovat perustaneet sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. • Aiemmin palkinnon ovat saaneet professori Juhani Ilmarinen Työterveyslaitokselta (2008) ja Ruoka-Saarioinen sekä Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväenliitto ry yhdessä (2010). • Palkinnon suuruus on 40 000 euroa.

Janne Pöysti, uutispäällikkö

Hanki oma

sisäpiiriläinen Tee Kauppalehti VIP-tilaus osoitteessa kauppalehti.fi/tilaa VIP-tilaajana saat käyttöösi kaikki Kauppalehden uutissisällöt ja -palvelut – myös pörssikurssit ja -uutiset niin painetussa lehdessä kuin reaaliaikaisesti verkossa.

Kauppalehti VIP-tilaus alk. 4,80 €/vko

Kauppalehti

Optio ja erikoisjulkaisut

Kauppalehden näköislehti

Kauppalehden verkon uutiset rajattomasti

Markkinauutiset, Uutisarkisto ja Protestilista

PL palkitsee opinnäytetöitä ja väitöstutkimuksia

-Matti Koiranen -perheyrittäjyys tutkimuspalkinnot haettavana

Perheyritysten liiton tavoitteena on, että Suomessa on Euroopan parhaat edellytykset omistaa ja harjoittaa perheyritystoimintaa. Tavoitteen toteutumista edistää korkeatasoinen perheyrittäjyystutkimus sekä perheyritystutkijoiden aktiivinen osallistuminen perheyrittäjyyttä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. PL haluaa rohkaista yliopisto-opiskelijoita perheyrittäjyyteen liittyvien opinnäytteiden tekemiseen ja julistaa haettavaksi joka vuosi jaettavan Matti Koiranen pro gradu – palkinnon (2000 euroa) sekä kolmen vuoden välein jaettavan Matti Koiranen väitöstutkimuspalkinnon (5000 euroa). Perheyrittäjyystutkimuspalkintojen kriteerit Korkeatasoinen perheyrittäjyystutkimus on teoreettisesti vahvaa ja sen johtopäätöksillä on selkeä käytännöllinen arvo. Palkinnon saajaksi esitettyjen tutkielmien arvioinnissa painotetaan johtopäätösten arvoa perheyritysten toiminnan kehittämisessä ja/tai yhteiskunnallisen aseman parantamisessa. Muita arviointikriteereinä ovat: • Tutkija on tunnistanut ja tuonut selkeästi esiin epäsuhdan tietämystarpeiden ja nykytiedon kesken. • Tutkija on määritellyt työlle selkeät tavoitteet, jotka liittyvät tunnistetun tietämysaukon täyttämiseen. • Työn aineistot ja analyysit luovat perustan luotettaville ja uskottaville johtopäätöksille. • Työn viitekehys on tarkoituksenmukainen ja sitä on myös käytetty tarkoituksenmukaisesti. • Tutkimus tuottaa tieteellisesti uutta tietoa. • Tutkimuksen tuottama tieto on käytännöllisesti hyödyllistä. • Raportti on johdonmukainen ja hyvin kirjoitettu. Palkinnon saajia voi ehdottaa tekijä itse tai hänen ohjaajansa. Aikataulu Vuonna 2013 jaettavan palkinnon hakuun hyväksytään 1.1.2010 – 31.5.2013 valmistuneet tutkimukset. Pro gradu- ja väitöstutkimus on toimitettava sähköisesti 7.6. mennessä osoitteeseen jasenpalvelu@perheyritys.fi. Kolme parasta hakijaa kutsutaan esittämään tutkimustaan työryhmälle syyskuussa. Palkinto jaetaan PL:n syyskokouksessa 14.11. Helsingissä.

Puheenjohtajan

huomio!

Kuulin radiosta ohimennen sanan ”suurpääoma” ja havaitsin, että tuota ennen lähes kirosanana pidettyä käsitettä ei enää kovin usein kuule. Oikeastaan olisikin aika liputtaa suomalaisen suurpääoman puolesta ja kysyä, miksi ulkomaiset sijoitukset Suomeen olisivat kotimaisia parempia. Suomalainen pääoma työllistää kestävällä tavalla ja sen karttuminen hyödyttää koko yhteiskuntaa. Näistä samoista syistä pääoman verokohtelunkin pitää päästä samalle viivalle muiden rahoitusmuotojen kanssa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvitsemme Suomessa talouskasvua. Perheyritykset osaavat kasvaa ja työllistää, mutta siihen tarvitaan rahoitusta, jota pankit eivät nyt tarjoa entiseen malliin. Omaa pääomaa verotetaan tällä hetkellä rahoituslähteenä rankemmin kuin vierasta pääomaa. Kasvuun tulisi potkua, jos tässä päästäisiin yhdenvertaiseen asemaan. Pitkäjänteisesti toimivien perheyritysten kasvua ja investointeja vaikeuttaa myös se, että sukupolvenvaihdoksissa perintövero yleensä joudutaan kustantamaan yhtiön osingoista. Perheyritysten liitto esittääkin, että perintöveron sijaan maksettaisiin luovutusvoittoveroa. Tässä mallissa yritystä verotettaisiin vasta yrityksen osakkeita myytäessä. Silloin on rahaa, jolla veroja maksaa. Näin jatkuvuudesta ei rankaistaisi perintöveroilla. Jatkuvuus on meille perheyrittäjille mainio motivaatiotekijä. Se on arvo ja voimavara, joka tekee mielekkääksi yritystoiminnan jatkamisen vaikeinakin aikoina. Päämäärää kirkastaa seuraajapolvi, joka jossakin vaiheessa toivottavasti jatkaa toimintaa ja perinnettä sekä luo uutta.

Pekka Laitinen

Ilkka ja Pipu Lantto ovat pitĂ¤neet ovet avoinna Teksti: Eveliina Talvitie | KuvaT: Antell arkisto

Antell-konsernin menestyksen takana on strategiaa, rakkautta ja kiinnostusta tyĂśntekijĂśihin.

Annukka Lantto vetää kahvila- ja leipomotoimintaan keskittyvää Antell-Leipomot Oy:tä ja Tomi Lantto on valtakunnallisen, henkilöstöravintola-alalla toimivan Antell-Ravintolat Oy:n toimitusjohtaja.

Ilkka Lantto aloitti työt oman perheensä omistamassa yhtiössä jo naskalina, mikä tarkoittaa tässä yhteydessä alle kouluikäistä poikaa. Hänen tehtävänään oli tuolloin toimia kolmirattaista lavapyörää ajavan asiapojan apulaisena. – Olen kasvanut kiinni perheyritykseen. Koti ja yritys olivat samassa yhteydessä, Ilkka Lantto muistelee. Lavapyöräasiapojan apulaisena aloittanut on kulkenut pitkän tien. Jo 1960-luvulla Ilkka Lantto nousi vuonna 1880 perustetun Katri Antell-yhtiön hallitukseen. Vuonna 1976 yhtiö siirtyi Lanton perheen omistukseen. Tätä ennen oli saanut alkunsa rakkaustarina, joka jatkuu edelleen. Kauppakorkeakouluopintojen aikaan Ilkka Lantto tapasi Pipun. Naimisiin mentiin kesällä 1966, joten yhdessä on nyt eletty 47 vuotta. Pipu on hänkin perheyritystaustainen. Oli itsestäänselvyys ryhtyä työskentelemään omassa yrityksessä, vaikka hän oli alun perin kouluttautunut sairaanhoitajaksi. – Perehdyin markkinointiin eri tavoin ja olen kokenut työn hyvin antoisaksi. Antellilla pariskunnan työhuoneet ovat aina sijainneet vierekkäin ja yhteistyö sujunut. – Kaikki päivät eivät tietenkään ole

aurinkoisia eikä aina ihan hoksaa, mistä perhe alkaa ja mihin yritys päättyy. Yritys on usein ollut viimeinen puhuttu asia illalla ja ensimmäinen aamulla, Ilkka Lantto pohtii. Mahtava työpaikka Yhtiön toimistossa johtoportaan huoneiden ovet ovat olleet aina auki. Pipu Lanton mukaan tavoitteena on ollut tasavertainen ja välitön ilmapiiri.

Antell-konserni

• Perustettu vuonna 1880 • Konsernin muodostavat Antell-Ravintolat Oy, AntellLeipomot Oy ja Katri Antell Oy. • Työllistää 850 henkilöä. • Liikevaihto vuonna 2012 oli 45 miljoonaa euroa. • Pääkonttori sijaitsee Oulussa.

– Yhtiön aikaisempaa omistajapariskuntaa oli puhuteltu johtajaksi ja rouvaksi. Ilkkaa ja minua on aina sinuteltu. Olemme kaikki riippuvaisia toistemme työstä. Senkin takia on tärkeää arvostaa toinen toista ja pitää ovet avoinna. Tämä ei

tarkoita iholle tulemista vaan kunnioitusta, Pipu Lantto kertoo. – Asiakas on kuningas ja yrityksen sisällä olemme toinen toistemme asiakkaita. Oikeudenmukaisuus ja avoin kanssakäyminen on tärkeää, Ilkka Lantto täydentää. Antell-konserni nousi helmikuussa julkistetun valtakunnallisen Great Place To Work -työhyvinvointitutkimuksen (GPTW) suuryritysten sarjassa viiden parhaan yrityksen joukkoon sijalle neljä. Antellin yrityskulttuurissa korostuvat tutkimuksen perusteella lämminhenkisyys, persoonallisuus ja aitous. Tuloksien mukaan työntekijät kokevat johdon helposti lähestyttäväksi ja arvostavat sitä, että työntekijöille annetaan paljon vastuuta. Niin ikään tutkimuksen mukaan Antellilla koetaan vahvaa yhteishenkeä ja kuuluvuutta yhteiseen Antell-perheeseen. Työntekijät myös kokevat työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. – On luottamuksen osoitus, kun joku hakee yhtiöömme töihin ja heidän pitää valituksi tultuaan viihtyä. Työntekijöistä on oltava kiinnostunut, Pipu Lantto huomauttaa. Hän muistuttaa, että suomalaisten työntekijöiden toivomusten ja tottumusten taso on noussut koko ajan. – Palkka ei ole pääasia. Ihmisten on saatava toteuttaa itseään. Nuoret ovat hyvin koulutettuja. Ihmiset, jotka tulevat meille töihin ovat myös käsityöläisiä ja omalla tavallaan taiteellisia. Lapsista polvi paranee Yrityksen yli 130 vuotta jatkunut toiminta tarkoittaa Ilkka Lanton mukaan jatkuvaa kehittämistä ja panostamista sekä periksiantamattomuutta. Yhtiö on kokenut kaksi maailmansotaa. Myös 1990-luvun alkupuolen lama oli aikamoinen shokki. – Silloin mietittiin tarkkaan, millä strategialla mennään. Pohdittiin, olisiko aika luopua. Suunnittelun jälkeen päätimme kuitenkin sen sijaan laajentaa voimakkaasti, Ilkka Lantto kertoo. Yhtiössä on toteutettu sukupolvenvaihdos ja remmiin ovat astuneet pariskunnan lapset Tomi ja Annukka Lantto. – Minulla on sellainen käsitys, että pojasta ja tyttärestä polvi paranee. Heillä on toisenlainen maailmankuva ja valtavasti energiaa, Pipu Lantto kuvailee.

Suurkeittiön lähettiläs

Tampereelta kotoisin oleva Arja Partanen on työskennellyt viitisen vuotta Porissa toimivan Antell-ravintola Technip Offshore Finland Oy:n ravintolapäällikkönä ja kertoo viihtyvänsä erinomaisesti. Jo paikkaa hakiessaan hän tiedosti, että kyseessä on perheyhtiö ja odotti sen toteuttavan pehmeämpiä arvoja. Yhtiön perheyritysmäisyyteen sai lähituntumaa ensimmäisten koulutuspäivien yhteydessä. – Kaikki tulivat kättelemään. Tuntui siltä kuin olisi tullut kotiin. Minut otettiin hyvin henkilökohtaisella tavalla vastaan ja johtoportaan ihmiset tulivat lähelle. Tiesin, että näille ihmisille uskaltaa tarvittaessa soittaa. Hän kertoo tavanneensa sekä Annukka että Tomi Lanton useita kertoja. Myös Pipu ja Ilkka Lantto on tullut tavatuksi kerran vuodessa järjestettävillä esimiespäivillä. Perheyhtiön pitkä historia luo Partasen mukaan tietynlaista turvallisuuden tunnetta. Oulun pääkonttorilla hän kertoo ihastelleensa Katri Antellin kuvaa ja tunnistaneensa siinä samaa jalat maassa-mentaliteettia kuin itsessäänkin tietää olevan. – Yli sata vuotta toiminut yritys on kulkenut jo pitkän tien. Työntekijä tietää, kuka yrityksen omistaa ensi viikollakin. Valtakunnan parhaaksi suurkeittiön päälliköksi Aromilehden valtakunnallisessa kilpailussa noteerattu Partanen kertoo haluavansa olla suurkeittiön lähettiläs. – Minulle on tärkeää, että suurkeittiötä arvostetaan. Suurkeittiöiden kokit joutuvat ravintolakokkien tavoin tekemään pientä piperrystä, mutta myös valtavia määriä. Technip Offshore Finlandin keittiössä valmistetaan päivittäin viisi ruokalajia 200-700 asiakkaalle. – Antellilla kannustetaan muokkaamaan listaa omien asiakkaiden toiveita vastaavaksi. Käymme omien kokkien kanssa säännöllisesti läpi tarjontaa. Partanen kertoo saaneensa työpaikassaan vastuuta ja kehittyneensä. – Esimerkiksi lukuja olen oppinut sisäistämään aivan eri tavalla. Analysoimme niitä syvällisesti viikoittain. Partanen on otettu saamastaan tunnustuksesta, koska se kertoo samalla siitä, että hänen työtään arvostetaan. – Kun tiedän, että tekemääni työtä arvostetaan, ei ole pakottavaa tarvetta pyrkiä koko ajan eteenpäin. Olen sitoutunut Antelliin ja Poriin. Puoliso on sitoutumisesta samaa mieltä. Hän kutsuu Arjaa ”Rouva Antelliksi” siitä syystä, että tämä on niin paljon töissä.

Kuva: Hanna Leppänen/SK

Porin Antell-ravintolan Arja Partanen palkittiin vuoden parhaana suurkeittiön päällikkönä.

URHO JA ANDERS BLOM:

Eri reitit – yhteinen lopputulos Teksti: Hanna Ojanpää | Kuva: Olli Urpela

Anders ja Urho Blomin yhteistyötä kuvaavat toisen kunnioittaminen ja uskallus kyseenalaistaa.

Oliko sinulle itsestään selvää tulla töihin perheyritykseen? Urho: Ei. Olen toki nuoresta pojasta lähtien tehnyt monenlaisia hommia Eurofactsissä, mutta ratkaiseva askel oli silti pitkällisen pohdinnan tulos. Omalta osaltani kaikki kulminoitui kevääseen 2010, kun Anders soitti ja pyysi minut tänne töihin. Kävin vielä senkin jälkeen tekemässä ulkopuolisella projektin, mutta itse suuri päätös oli jo tehty. Mitä sinulle merkitsee, että työtäsi jatkaa oma poika? Anders: Muutama vuosi sitten mietin, missä olemme 10 vuoden päästä. Ei ollut vaikeata päätellä, että yrityksemme tarvitsee nuorennusleikkausta ja tähän minulla oli osaratkaisu lähellä. Toki kaikille kolmelle lapsellemme ovat ovet olleet avoinna, mutta Urhon koulutus ja oma kiinnostus sopivat tilanteeseen: Sampolla on oma ict-palveluyritys ja Tuulikki opiskelee Sibelius-Akatemiassa. Oma lapsi tai ei, asiantuntijayrityksessä oma paikka on lunastettava joka suuntaan. Pärjätäkseen on oltava hyvä.

Urho Blom (33) • Johtava konsultti • Valtiotieteiden maisteri

Mitä piirteitä arvostatte toisissanne? Anders: Kykyä sietää konflikteja. Urho on paras ja ankarin arvostelijani työssä, ja tämä on pelkästään myönteinen asia. Lisäksi hän on oppimishaluinen ja nöyrä. Pää pysyy kylmänä tiukoissakin paikoissa ja henkinen asento on kohdallaan. Urho: Yritteliäisyyttä, näkemyksellisyyttä ja selkeyttä. Andersilla on selkeät erot työ- ja vapaa-ajan minässään, mutta työteliäisyys kuvaa häntä molemmissa rooleissa. Mitä arvoja olet halunnut lapsillesi opettaa? Anders: Rehellisyyttä, tosiasioiden tunnistamista, perhekeskeisyyttä ja yritteliäisyyttä. Elämä ei kodin ulkopuolella ole aina helppoa. Vaikeuksista voi selvitä, kun perusasiat ovat kunnossa. Kun katson omia lapsiani, uskon, että arvot ovat jossain määrin heihin myös tarttuneet.

Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, yttäret, isät,pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja miettivät tulevaisuutta.

Eurofacts Oy • Perustettu 1989 • Yhteiskunnallista viestintää ja vaikuttamista • Toimintaa Suomessa, EU-markkinoilla ja Venäjällä

Mitä olet isältäsi oppinut? Urho: Lisäisin mainittuun listaan myös oikeudenmukaisuuden, sen olen kummaltakin vanhemmaltani omaksunut. Kuinka yhdessä työskentely sujuu? Mitkä asiat siinä ovat haastavimpia? Anders: Kun puhumme asiakkaiden asioista, perheenjäsenyys ei näy. Joskus asiakastapaamisissa saatan ajatella, mitähän meistä ajatellaan: ”isä ja poika”. Yleensä vastaanotto on ollut positiivista ja loppupeleissä teot puhuvat puolestaan. Tässä työssä nuoremman ja vanhemman polven erilaisuuksista syntyy vahvuuksia, jotka ovat hyvin arvokkaita. Urho: Minä en juuri mieti, mitä muut ajattelevat. Olen isäni poika enkä voi kenenkään puolesta valita, mitä he meistä ajattelevat. Mitä tulee keskinäiseen yhteistyöhön, se on parantunut koko ajan ja pahimmat särmät matkan varrelle ovat hioutuneet. Vaikka saatammekin olla asioista eri mieltä, päädymme usein eri reittejä samaan lopputulokseen. Anders: Yksityiskohtiin menemättä, elämänkoulua Urho on jo käynyt. Vastoinkäymiset kasvattavat, häneltä puuttuu vain iän tuomaa kokemusta. Se ”tauti” paranee ajan kanssa. Eurofacts on hyvä näköalapaikka ja verkosto. Urho: Olen samaa mieltä, että kokemusta ei pidä koskaan väheksyä, mutta silti oman laatikon ulkopuolelle voisi joskus katsoa avarammin. Pitääkö valta kaapata vanhemmalta sukupolvelta? Anders: En suhtaudu tähän dramatiikalla, kaikella on aikansa. Kyse on enemmänkin henkisestä tilasta ja tilanteesta, luottamuspääoman kasvattamisesta ja siitä, kuinka seuraava sukupolvi ottaa vallan ja vastuun kontolleen. Tässä bisneksessä luottamuksella ja mainepääomalla on suuri merkitys. Niitä pitää rakentaa määrätietoisesti; oma vene ei saa keikkua liian paljon. Urho: Olen samaa mieltä. Pääasia tässä hetkessä on jalostaa eteenpäin sitä hyvää yhteyttä, minkä olemme saavuttaneet. Pika-analyysi vallitsevasta poliittisesta tilanteesta (Anders ja Urho eivät kuulleet toistensa vastauksia) Anders: Hallitus ei näytä pystyvän haluamiinsa suuriin linjaratkaisuihin; ilmassa on epävarmuutta ja ennustettavuus on vähentynyt. Poliittinen eliitti kulkee markkinaehtoista polkua, mutta kansallinen toiminta-ajatuksemme Euroopassa ja elinkeinopoliittinen näkemys tarvitsevat linjavalintoja. Julkinen velkaantuminen ja sääntelyn määrä ovat lisääntyneet. Nämä ovat suuria haasteita, mihin kaivataan yhteistä suuntaa. Urho: Hallituksella on omat kiistakysymyksensä ja se näkyy myös siinä, että merkittäviä päätöksiä ei ole tehty. Taival kuitenkin jatkuu. Henkilökohtaisesti kannatan veropohjan laajentamista. Elinkeinopolitiikassa minua hämmentää kasvuyrityksiin panostaminen, kun keskisuuret ja kansainväliset yritykset on jossain määrin unohdettu. Työmarkkinakierroksesta en odota suuria, mutta kevät 2015 tulee olemaan mielenkiintoinen.

Anders Blom (57) • Toimitusjohtaja, perustaja • Valtiotieteiden maisteri

Tarjolla

kaksi ratkaisua yhteen vaatimukseen

Kirjoitan tätä kolumnia ennen hallituksen puoliväliriihtä. Toivottavasti painettua lehteä lukiessamme yritysten rahoituskysymyksiin on saatu ratkaisuja. Finanssikriisin seurauksena on maailmalla tehty järkeviä päätöksiä, joilla pankkien vakavaraisuutta nostetaan ja velkavivutusta taloudessa vähennetään. Mutta ellei sen vastapainona paranneta edellytyksiä kartuttaa omaa pääomaa yrityksiin, menetetään vuosikausiksi investointimahdollisuuksia. Suomessa on herätty verraten hitaasti siihen, millä tavalla rahamarkkinoiden käyttäytyminen muuttuu pankkisääntelyn myötä. On ajateltu, että pankkiveroa voidaan kerätä 170 miljoonaa euroa ja vaatia merkittäviä muutoksia pankkien omaan rahoitukseen ja vakavaraisuuteen ilman, että siitä olisi seurauksia. Kaikista näistä muutoksista on seurauksensa. Yritysluotot ovat pankkien sisäisessä kontrollissa riskipainotetuimpia ja supistustoimet ovat kohdistuneet näihin. Kuulin eräältä jäseneltämme, miten hän takavuosina sai yrityksensä laajentumiseen sataprosenttisen lainan. Seuraavaan kasvuhankkeeseen hän ei saa lainkaan lainaa. Muutama kymmenen suurinta yritystä saa joukkovelkakirjoilla rahoitusta suoraan ihmisiltä ja yhteisöiltä, mutta kymmenille tuhansille muille yrityksille tällaista vaihtoehtoista rahoituskanavaa ei ole markkinoilla olemassa. Aikanaan kansalaiset tottuivat ostamaan valtion obligaatioita. Niiden tuotto ja varmuus tunnettiin. Samanlainen tuote tarvitaan yritysrahoitukseen, mutta tällaisen uuden kulttuurin rakentaminen vie vuosia. Maan hallituksessa on ennen puoliväliriihtä tiedostettu rahoitusongelmat. Valtion omat organisaatiot kuten Finnvera voivat hieman lieventää vaikeuksia, nekään eivät ole koskaan yksin rahoittamassa hankkeita vaan aina tarvitaan myös muita rahoittajia. Ennen puoliväliriihtä julkista keskustelua käytiin yhteisöveron tuntuvasta alentamisesta. Se jättäisi yritykselle aiempaa enemmän tulorahoituksen kautta syntyvää omaa pääomaa. Mutta valitettava osa tätä keskustelua on koko ajan se, että alennuksen rinnalla olisi kiristettävä osinkoverotusta. Osalle yrityksistä osinkovero ei merkitse yhtä paljoa kuin suurimmalle osalle muita yksityisomisteisia yrityksiä. Yrittämiseen kuuluu se, että ”palkkaa” tulee riskinoton jälkeen myös osinkona. Ellei tätä perusideaa ole, miksi meillä on yrittäjyyttä. Miksemme kaikki olisi vain palkansaajia? Siksi koko ajan on riskinä se, että tehdään yksipuolisella arviolla kevennys yhteen veromuotoon ja laskutetaan siitä kiristämällä toista, joka heikentäisi entistä enemmän yrittäjän/omistajan motivaatiota. Ja pahimmassa tapauksessa kärjistetään yhä pahemmin sitä, että eri pääomatuloja verotetaan eri tavalla ja vahvistetaan trendiä siirtää sijoituksia kiinteistöihin ja korkorahastojen tyyppisiin instrumentteihin. Työllisyydestä, investoinneista ja kasvusta huolta kantavien pitää nyt tunnustaa uusi lähtökohta. Yrityksillä on investointeihin ryhtyessään oltava aiempaan verrattuna omaa pääomaa selvästi enemmän. Saatavan vieraan pääoman ehdot ovat lisäksi uuden ajan vaatimukseen aiempaa tiukemmat ja marginaali korkeampi. Yksittäisiä kasvuhankkeita tarkastellaan entistä tiukemmalla seulalla. Parhaat yritykset pärjäävät lainamarkkinoilla kuten ennenkin, mutta monet yritykset saavat jopa ”ei oota” vastaukseksi. Perheyritysten liitolla on kaksi systeemitason ratkaisua. Molemmilla keinoilla luodaan edellytykset pääoman kertymiselle yrityksiin ja lisätään omistajien kiinnostusta sijoittaa riskipitoiseen yritystoimintaan. 1. Perintö- ja lahjavero korvataan myyntivoittoverotuksella. 2. Yhteisö-, osinko- ja pääomatuloverotus uudistetaan siten, että kaksi kriteeriä täyttyy: yrityksiin jää tulorahoituksesta enemmän pääomaa ja omistajan kannalta eri pääomatulojen verotus muuttuu keskenään yhdenvertaiseksi. Yhteisöveron ja osinkoveron kokonaisvaikutus on näin korkeintaan yhtä suuri kuin kulloinenkin pääomatuloveron taso.

Matti Vanhanen

Tulossa 11.-14.4.

21.-22.5.

15.4.

6.-7.6.

Liitto järjestää korkean paikan XNX-leirin Lapissa. Päivien aikana kuullaan perheyritystarinoita, verkostoidutaan ja skimbataan Levin rinteillä. Lisätietoa: krista.elo-parssinen@perheyritys.fi.

Next och tre kronor –tilaisuus vetää seuraajapolven edustajia Tukholmaan. Kahden päivän ajan vieraillaan paikallisissa perheyrityksissä ja kuullaan niiden tarinoita. Lisätietoa: petri.tuomela@ perheyritys.fi.

Liitto järjestää Perheyritystapaamisen Vaasassa. Seminaari kokoaa alueen perheyritykset ravintola Il Bancoon ruokailemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Lisätietoa: petri.tuomela@perheyritys.fi.

Kevätkokouksen PL järjestää kesäkuussa Tallinnassa. Lisätietoa: www.perheyritystenliitto.fi.

18.4.

9.-11.10.

Next Investment –sijoitus tulevaisuuteen koulutuspäivänä nextit pääsevät tutustumaan Koneen pääkonttoriin. Päivä päättyy Bukowskin huutokauppaan. Lisätietoa: petri.tuomela@perheyritys.fi.

FBN summit järjestetään tänä vuonna Rio de Janeirossa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.fbnsummit.org.

24.4.

Perheyritystapahtuma järjestetään perinteiseen tapaan Finlandiatalolla. Teemana on tänä vuonna Työn ja pääoman liitto. Lisätietoa ja ilmoittautumiset tapahtuman verkkosivustolta www.perheyritystapahtuma.fi.

Uudet jäsenet

Ab Nordic Cast Sourcing Oy on vuonna 2005 perustettu suomalainen perheyritys. Toiminta alkoi kuitenkin jo vuonna 1986 Circes Oy nimisenä. Erikoisalana oli idän kauppa.

• Toimiala: teollinen sopimusvalmistus • Liikevaihto: 4 Meur • Henkilöstö: 7 • Omistajasuku: Blomstedt • Kotipaikka: Helsinki • Toimitusjohtaja: Edward Blomstedt

PRT-Forest Oy, eli silloinen Pyhännän Rakennustuote Oy, perustettiin vuonna 1967 Pyhännän kunnan teollistamislautakunnan toimesta. Tavoitteena oli luoda teollisia työpaikkoja väestökadosta kärsivälle pienelle maaseutupaikkakunnalle. Liiketoiminta käynnistettiin elementtirakenteisten loma-asuntojen valmistuksella.

• • • • • •

Toimiala: puutaloteollisuus Liikevaihto: 147 Meur Henkilöstö: 833 Omistajasuku: Sydänmetsä Kotipaikka: Pyhäntä Toimitusjohtaja: Risto Mätäsaho

Beta Neon Oy on vuonna 1995 perustettu ulkomainonnan palveluyritys. Yritys on yksi johtavista energiaa säästävien valomainosten ja ulkomainonnan tekijöistä ja asentajista. Beta Neon Oy on palkittu vuoden 2008 Keravan yrittäjäpalkinnolla.

• • • • • •

Toimiala: valaistus Liikevaihto: 0,8 Meur Henkilöstö: 6 Omistajasuku: Hägg Kotipaikka: Kerava Toimitusjohtaja: Harri Hägg

HYVIN TEHTY TYÖ ANSAITSEE KIITOKSEN Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien. Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan. ”Ikinä en olisi uskonut, kun professorini kehotti minua graduni teon aikana hakemaan Orioniin kesätöihin, että löytäisin itseni samasta paikasta vielä yli 30 vuotta myöhemmin.” ARJA VUORELA Orion Oyj:n tutkimustehtävissä vuodesta 1980, kultainen 30 vuoden ansiomerkki vuonna 2010.

Lisätiedot ja hakemukset: www.ansiomerkit.fi

Keskuskauppakamari, PL 1000, Aleksanterinkatu 17, 00101 Helsinki, Puh. 09 4242 6200

Jäsenyritykset voivat ostaa ilmoitustilaa

Neljäsosasivun ilmoitus Puolen sivun ilmoitus Koko sivun ilmoitus

400 € + alv. 750 € + alv. 1500 € + alv.

Lisätietoa: jasenpalvelu@perheyritys.fi

Hankenin uusi yrittäjyyden tutkimuskeskus tutkii perheyrityksiä Hanken perusti helmikuussa uuden yrittäjyyteen keskittyvän tutkimuskeskuksen. Erling-Persson Centre for Entrepreneurship tulee keskittymään vahvasti perheyritysten tutkimiseen – toukokuussa keskus järjestää kansainvälisen tieteellisen seminaarin perheyrityksistä. – Yhä useammat haluavat opiskella yrittäjyyttä. Monet Hankenin opiskelijoista perustavat omia yrityksiä jo opiskeluaikoina, sanoo tutkimuskeskuksen johtaja professori Martin Lindell. –Valtiovaltakin peräänkuuluttaa uusia, kansainvälistyviä yrityksiä. Kun metsä- ja teknologiasektorin isot yritykset supistavat henkilöstöään, vastavalmistuneiden pitää yhä enenevissä määrin luoda omat työpaikkansa. Hanken on tarjonnut yrittäjyyttä pääaineena noin kahdeksan vuoden ajan. Uuden tutkimuskeskuksen perustamisen mahdollisti H&M-suvun Erling-Persson-säätiön 2,5 miljoonan euron lahjoitus osana Hankenin varainhankintakampanjaa. Tällä hetkellä tutkimuskeskuksessa työskentelee yhdeksän henkilöä. Tutkimuskeskuksen avajaisseremoniassa professori Lindell nosti esiin perheyritykset tärkeänä tutkimuskohteena. – Valtaosa Suomen yrityksistä on perheyrityksiä, vaikka monet ovatkin pieniä. Olisi ensisijaisen tärkeää, että perheyritykset onnistuisivat sukupolvenvaihdoksissa, jotta ne pystyisivät jatkamaan toimintansa. Lindellin mielestä isoimmilla perheyrityksillä on joskus vaikeuksia yhdistää perheen ja yritystoiminnan tarpeet. Hänen mukaansa perhe on yleensä kiinnostunut osingoista, vaikka iso osinkojako ei aina ole yritystoiminnan kannalta viisasta. – Jossain vaiheessa perheyrityksestä pitäisi tehdä pörssiyhtiö. Tämä on monelle perheyritykselle vaikea, mutta tärkeä askel. Jotkut perheryitykset ovat päätyneet ratkaisuun, jossa osa yritystoiminnasta pidetään pörssin ulkopuolella, Lindell sanoo. Osaratkaisuksi perheen ja yrityksen intressien yhteensovittamiseen hän suosittelee perheneuvostoa, jossa perhe voi kehittää yhtenäisen vision. Lindell pitää perheneuvostojen suhteet yritysjohtoon kiinnostavana tutkimuskenttänä. Tutkimuskeskuksessa ei keskitytä pelkästään perheyritysten tutkimiseen. Lindell on innoissaan niin kutsutusta neuro-entrepreneurship-tutkimuksesta, jossa tutkitaan yrittäjien aivotoimintoja riskitilanteissa. Onko esimerkiksi aloittelevan yrittäjän ja 5-10 vuotta yrittäjänä toimineen henkilön aivotoiminnoissa eroa? –Emme ole aivokuvien tulkinnan asiantuntijoita, joten teemme yhteistyötä Aalto-yliopiston ja aivotutkijoiden kanssa, Lindell kertoo. Osa tutkimuskeskuksen henkilökunnasta työskentelee Hankenin Vaasa-yksikössä, jossa tutkitaan esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten samanaikaisia keskinäisiä yhteistyö- ja kilpailustrategioita. Toinen ajankohtainen tutkimusteema on yritysten Venäjän markkinoille suuntautuvat kansainvälistymisstrategiat, jossa voidaan hyödyntää johtamisen laitoksen venäjänkielisten tutkijoiden osaamista.

Hankens centrum för entreprenörskap forskar i familjeföretag I februari grundades Hankens nya forskningscentrum Erling-Persson Centre for Entrepreneurship. Forskning om familjeföretag står högt i kurs – i maj kommer man att ordna en internationell vetenskaplig konferens på temat. – Vi har fler och fler som läser entreprenörskap här på Hanken. Det finns ett klart sug efter företagande bland studerande just nu – många av dem har egna företag redan under studietiden, säger professor Martin Lindell som är direktör för centret. – Också statsmakten talar om att det borde finnas mer nya företag som växer och internationaliseras. När stora företag inom skogs- och teknologisektorn rationaliserar bort människor gäller det för många nyutbildade att skapa sin egen framtid snarare än att hoppa in i existerande företag. Hanken har erbjudit entreprenörskap som huvudämne i ungefär 8 år. Tack vare en donation på 2,5 miljoner euro från familjen Ehrling-Perssons stiftelse i samband med Hankens fundraisingkampanj kunde man i februari inviga det nya forskningscentret, som för tillfället sysselsätter nio personer. I sitt anförande vid invigningsceremonin lyfte professor Lindell särskilt fram familjeföretagen som ett centralt forskningsobjekt för centret. – Majoriteten av företagen i Finland är faktiskt familjeföretag även om de är små. Det är ytterst viktigt att få familjeföretagen att leva vidare och klara generationsskiften, säger han. När det gäller större familjeföretag ser Lidell en utmaning i att kombinera företagets och familjens intressen. Han konstaterar att familjen ofta vill ha dividender medan affärsverksamheten ibland skulle kräva annat. – I något skede måste familjeföretag ofta börsnoteras, ett viktigt steg som inte är enkelt för familjeföretag att ta. Vissa familjeföretag har också valt att hålla en del av verksamheten utanför börsen. En dellösning för att jämka samman familjens och företagets intressen är enligt Lindell att inrätta ett familjeråd som utvecklar en familjevision. Han ser familjerådens relation till företagets ledning och styrelse som ett intressant forskningsområde. Men forskningscentret ägnar sig också åt annat än familjeföretag. Ett nytt forskningsområde som inspirerar Martin Lindell är så kallad neuro-entrepreneurship som innebär att man försöker se hur entreprenörer använder sin hjärna i risksituationer. Finns det t.ex skillnader mellan entreprenörer som startar upp sitt bolag och sådana som funnits för 5-10 år sedan i hur deras hjärnor fungerar? – Vi är inte specialister i att tolka fotografier av hjärnan, så vi samarbetar med Aalto-universitetet och hjärnforskare, säger Lindell. En del av forskningscentrets personal jobbar vid Hankens Vasa-enhet, där man sysslar mycket med små- och medelstora företag och hur de samtidigt utnyttjar både samarbets- och konkurrensstrategier i förhållande till varandra. Ett annat aktuellt forskningstema är internationaliseringsstrategier speciellt gällande den ryska marknaden, där man har nytta av flera rysktalande Hanken-forskare.

TekstiT: Kira Schroeder / Outhouse Media

KUVA: Sami Ralle

Mitä olen saanut vanhemmiltani: Olen sisarusteni kanssa keskustellut siitä, miten hienolla tavalla vanhempamme ovat meidät kasvattaneet. Meitä ei ole kasvatettu tytöiksi ja pojiksi vaan ihmisiksi. Meitä ei ole opetettu erottelemaan asioita, joita pojat tekevät ja tytöt tekevät. Meitä on kannustettu tekemään niin kuin itse haluamme ilman että olisi ohjattu perinteisiin sukupuolirooleihin. Elämän varrella olen törmännyt ihmisiin, jotka ovat kahlinneet itsensä koloihin, joista eivät pääse tavoittelemaan asioita, joita haluaisivat. Meille on opetettu, että kaikki on mahdollista, jos vain oikeasti haluaa. Toisinaan se voi tosin viedä aikaa.

Johanna Ikäheimo • Syntynyt vuonna1968 • Hallintotieteiden maisteri • Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja • 17-vuotiaan pojan äiti • Ajankohtaista: Vuoden Liikemies 2012

Mitä haluan välittää lapsilleni:

perintö

Perintö- palstalla ihmiset kertovat, millaisen henkisen perinnön ovat saaneet edelliseltä sukupolvelta ja minkälaisen haluavat luovuttaa seuraavalle.

Haluaisin antaa perintönä lapselleni suurisydämisyyttä. Omalla isälläni on valtavan iso sydän. Niin suurta sydäntä minulle tuskin koskaan kasvaa, mutta haluan oppia häneltä tätä ominaisuutta ja viedä sitä eteenpäin. Kaiken kaikkiaan nykynuorisolle on mielestäni hirveän tärkeää antaa kuria ja elämän yksinkertaisia perusasioita. Pitää ymmärtää se, että kunnioitus ja arvostus ansaitaan. Haluaisin, että lapseni oppisi käytöstavat ja eläisi ihmisiksi. Ennen muuta haluan, että hänestä tulee onnellinen ja hän tekee elämässään sellaisia asioita, joihin tuntee kiinnostusta ja intohimoa ja löytää oman paikkansa.

Hyödynnä ulkomaankaupan mahdollisuudet, vältä turhat riskit. Ulkomaankauppa on usein riskialtista ja yllätyksellistä. OP-Pohjolan Trade Finance -palveluiden avulla voit pienentää ulkomaankauppaan liittyviä taloudellisia ja poliittisia riskejä sekä nopeuttaa myyntisaatavien tuloutusta. Rahoitusratkaisumme tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia niin valmistusaikaisiin rahoitustarpeisiin kuin toimituksen jälkeiseen rahoitukseen. Kun tarvitset asiantuntevaa kumppania ulkomaankauppaan, vieraile osoitteessa pohjola.ﬁ/ulkomaankauppa tai kysy lisää Trade Financesta: 010 252 2641 tai 010 252 2756.*

Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,07 ¤/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,17 ¤/min (hinta ALV 23%).

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Yhdessä kohti kestävää kasvua

Kun toimintaympäristösi muuttuu, autamme yritystäsi tehostamaan ja kasvattamaan liiketoimintaa kestävin perustein. Jokainen päivä on meille tilaisuus lunastaa paikkamme parhaana asiantuntijanasi, kumppaninasi ja muutoksentekijänäsi. Ota yhteyttä tai lue lisää www.pwc.fi.

Brändillä on juridinenkin puoli – joskus se vain tahtoo unohtua Brändi ei ole käsitteenä yksiselitteinen eikä virallista määritelmää ole, mutta yhtenä voidaan mainita brändin arvonmääritysstandardin SFS-ISO 10668 määritelmä, jonka mukaan brändi on markkinointiin liittyvä aineeton omaisuuserä, johon sisältyvät muun muassa nimet, termit, merkit, tunnukset, logot, mallit tai niiden yhdistelmät ja jonka tarkoitus on yksilöidä tavarat, palvelut tai yhteisöt, luoda selvästi erottuvia mielikuvia ja mielleyhtymiä sidosryhmien mielissä ja tuottaa siten taloudellista hyötyä ja arvoa. Kursivoituja osatekijöitä voidaan suojata immateriaalioikeuksilla (IPR), joita ovat tavaramerkki-, malli-, toiminimi ja tekijänoikeus sekä verkkotunnuksiin ja markkinointioikeuteen liittyvä lainsäädäntö. Hyvin usein suojaus vain unohtuu kaikessa markkinointikiireessä.

vä kielto-oikeus; oikeus kieltää muita kopioimasta tai jäljittelemästä omaa brändiä. Hyvin tärkeää on myös se, miten itse toimii. Omaa tavaramerkkiä ei saa esimerkiksi koskaan taivutella tai käyttää yleissanana. Jos tavaramerkki muuttuu yleissanaksi, sille käy, kuten on käynyt yleissanoiksi muuttuneille tavaramerkeille MONO, NYLON, BIKINI ja HETEKA. Suojaukset ja oikeaoppinen oikeuksien käyttö, antavat lisäksi hyvän kuvan yhtiöstä, joka ottaa vakavasti brändin suojaamisen toimien varoituksena ja ehkäisten samalla loukkauksia.

Kun suojaukset ovat kunnossa, omien oikeuksien puolustaminen on helpompaa, halvempaa ja tehokkaampaa.

On useita syitä siihen, miksi IPR on brändille tärkeä. Yhtenä tärkeimmistä on brändiin liittyvä riskienhallinta. Kun suojaukset ovat kunnossa, omien oikeuksien puolustaminen on helpompaa, halvempaa ja tehokkaampaa. IPR:n kova ydin on juuri niihin liitty-

Kun IPR-suojaus on kunnossa, brändin rahallinen arvo on korkeampi SFSISO 10668 -standardin mukaan. Suojaus vaikuttaa suoraan brändin arvonmäärityksessä käytettävän diskonttauskoron tasoon. Suojauksella on myös suora yhteys yrityksen liiketoiminnan kustannuksiin. Suojausten oikeaoppinen toteuttaminen laskee suojaus- ja ylläpitokustannuksia. Brändin juridisella puolella on merkitystä.

Markku Tuominen Asianajaja, osakas, Brands team Roschier

ROSCHIER on Pohjoismaiden johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet Suomessa (Helsinki ja Vaasa) ja Ruotsissa (Tukholma). Toimisto tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluita ja pystyy kattavan kansainvälisen suhdeverkostonsa kautta tarjoamaan yhteydet muihin johtaviin asianajotoimistoihin maailmanlaajuisesti. Roschier avustaa yrityksiä vaativissa toimeksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanratkaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.

Pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät yhteishankinnan tuomista merkittävistä hyödyistä Kustannukset kuriin Taloudellinen epävarmuus ja uhkakuvat matalan kasvun ajasta ohjaavat yrityksiä tiukempaan kassahallintaan. Uudet toimenpiteet, joilla voidaan säästää kustannuksia kiinnostavat talousjohdon lisäksi nyt myös muuta johtoa. Kaikki eivät ole ammattiostajia Organisaatioissa suurista hankinnoista vastaa yleensä hankintaorganisaatio tai johto ja pienemmistä hyvin suuri heterogeeninen joukko ihmisiä. Tällöin hankinnan lopputulos on kirjava. Kaikki eivät ole luonnostaan ammattiostajia ja tehokas hankinta vaatii kokemuksen lisäksi myös oikeita työkaluja ja verkostoa, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Pienistä puroista iso virta Tunnistimme tämän mahdollisuuden kolme vuotta sitten ja perustimme kohdeyrityksillemme oman hankintarenkaan CaPSin (CapMan Purschasing Scheme). Tavoitteenamme oli tehostaa yritystemme hankintaa yhdistämällä yritystemme hankintavolyymit ja hyödyntää mittakaavaetuja. Pyysimme mukaan kaikki silloiset 30 yritystämme Suomessa. Keskityimme hankinnoissa ns. ydinliiketoimintaan kuulumattomiin hankintoihin, jotka yleensä jäävät yrityksissä vähemmälle huomiolle. Tällaisia osa-alueita on yli 40: matkapuhelinliittymistä logistiikkaan.

Yhteistyöllä ennennäkemätön voima Emme ole tehneet kilpailutuksia yksin, vaan olemme toteuttaneet ne aina yhdessä kohdeyritystemme kanssa. Muodostamme jokaista kilpailutusta varten suppeamman joukon kunkin osa-alueen erityisosaajista. Tämän ydinryhmän kokemuksen avulla pystymme väistämään niitä sudenkuoppia, joita jokaisessa kilpailutuksessa on. Parhaat toimittajat pyydetään valintatilaisuuteen, jossa ovat paikalla kohdeyritystemme vastuuhenkilöt. Näin lopullinen toimittajavalinta tehdään yhdessä. Tuloksena yli €80 miljoonan omistaja-arvon lisäys Huomattavien säästöjen lisäksi etuja ovat olleet hankinnan tehokkuuden parantuminen ja pienemmät hallintokustannukset. Keskittämällä hankintaa myös kustannustietoisuus on saavuttanut koko organisaation. Olemme nopeuttaneet parhaiden käytäntöjen leviämistä luomalla sähköiset työkalut. Käyttöliittymän kautta yritykset pystyvät keskustelemaan keskenään jo tehdyistä ja tulevista kilpailutuksista. He näkevät kilpailutettujen sopimusten sisällön. CapMan haluaa auttaa kohdeyrityksiään menestymään. CaPS on yksi esimerkki hyödyistä, jotka kohdeyrityksemme saavat kuuluessaan CapManin perheeseen. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme myös hankintaan liittyvistä mahdollisuuksista!

Maximilian Marschan Hankintajohtaja Capman

CapManin palveluksessa on yli 100 pääomasijoitusalan ammattilaista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Perheyritysten liiton yhteistyökumppanina CapManin osakkaat keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa esimerkiksi omistajuuden muutostilanteista, yrityksen strategisesta uudelleen positioinnista sekä kasvusta yrityskauppojen ja kansainvälistymisen kautta. Kattavat yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme www.capman.fi.

Perheyritykset erottuvat suuryrityskentässä Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomen yrityskenttä on suuryritysten hallitsema. Näiden yhteenlaskettu liikevaihto vastaa yli 80% kaikkien Suomeen rekisteröityjen yritysten liikevaihdosta. Yhteistyössä Pohjolan kanssa tehty tutkimuksemme avaa kattavasti suuryritysten sielunelämää. Ulkomaisten yritysten tytäryhtiöiden tai muutoin ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus suuryrityksistä on jo lähes kolmasosa. Helsingin pörssiin suuryrityksistä on listattuna noin neljännes. Perheyritysten osuus kaikista suomalaisista yrityksistä on noin 80 prosenttia; 250 suurimmasta yrityksestä osuus on 16 prosenttia.

Perheyritysten sitoutuminen kotimaisiin investointeihin ja työllistämiseen Suomessa on suhteessa vahvaa. Osittain tätä selittää verraten pienempi kokoluokka ja kotimarkkinoiden hallitsevampi osuus. Ulkomailta tulevan liikevaihdon osuus onkin varsin matala pienempien suuryritysten keskuudessa. Jotta kasvu on mahdollista, myös näiden on tulevaisuudessa välttämätöntä kohdentaa toimenpiteitään kansainvälisille markkinoille. Tehokkaat toimet Suomen sisämarkkinan kehittämiseksi ovat tarpeen, jotta kilpailukykymme säilyy.

”Suuryritystemme tila ja kehitysnäkymät eivät näytä sittenkään niin negatiivisilta, kuin mitä mediauutisoinnin perusteella voisi päätellä”

Suuryritykset investoivat eniten tuotantokapasiteettiin ja myyntitoimintaan. Yllättävää on, että liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten tuote- ja palveluparannusprojekteihin, investoidaan suhteellisesti melko vähän. Kaikki vastanneet yritykset näkevät markkinakasvun Suomessa heikoksi, mutta uskoivat ulkomaisen kysynnän kasvavan.

Henrikki Tikkanen Professori, KTT NIBS & Aalto-yliopisto

Keskellä taantumadiskurssia tutkimusraporttien perusviesti on kuitenkin huojentava. Suuryritystemme tila ja kehitysnäkymät eivät näytä sittenkään niin negatiivisilta, kuin mitä mediauutisoinnin perusteella voisi päätellä. Maassamme on runsaasti elinvoimaisia, pätevästi johdettuja suuria yrityksiä, joilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä globaalissa kilpailussa – nyt ja tulevaisuudessa. Elo-joulukuussa 2012 toteutettuun laajaan tutkimukseen vastasi kaikkiaan 96 suuryritystä.

Pekka Mattila Vieraileva professori, VTT NIBS & Aalto-yliopisto

Reima Rytsölä Pankkitoiminnan johtaja Pohjola Pankki Oyj

POHJOLA on suomalainen finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut.

Tietoa Perheyritysten liitosta

erheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto • järjestää seminaareja ja valmennusta • valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä • ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin • edistää jäsentensä vuorovaikutusta • edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton arvot

Luottamus

Liitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

Avoimuus

Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

Perhekeskeisyys

Liitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

Jatkuvuus

Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Perheyritysten liiton Facebookissa julkaistaan kaikki liiton ajankohtaiset tiedotteet ja lausunnot. Myös Perheyritys –lehti löytyy sivuilla. Käythän tykkäämässä PL:n Facebook-sivusta!

Liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Terveisiä perheeltä! Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teemana vuonna 2013 on perheen hyvinvointi. Yritysten työntekijät ja heidän perheensä ovat avaintekijöitä sekä yrityksen että yhteiskunnan menestyksessä. Perheyritysten liitto pyrkii omalta osaltaan nostamaan esiin hyviä käytäntöjä, jotka edistävät perheyritysten työntekijöiden perheiden hyvinvointia.

PERHEYRITYSTEN LIITTO