Perheyritys 1/2014 by Perheyritysten liitto

perhe yrit ys

№ 1/2014

Perheyritysten liitto ry

Veroasiantuntijat Heikki Niskangas ja Simo Valtti keskustelivat veroista SIVU 12

Saara ja Satu Helkama: Kasvoimme perheyrittäjyyteen vähitellen SIVU 6

Tuore tutkimus pyrkii edistämään perheystävällistä yrityskulttuuria SIVU 37

Perheyritys 1/2014 Perhe ja yritys: Helkama toi Jopot Kiinasta takaisin Suomeen.

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki www.perheyritystenliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Krista Elo-Pärssinen, Hanna Ojanpää, Juuso Enala ja Marko Eronen.

OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi TAITTO Emma Hyökyvaara Kannen kuva Robert Seger PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura ISSN-TUNNUS 1795-8075

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, SEK

12 16 20 22 26 31 34 37

Kohtaaminen: Heikki Niskakangas ja Simo Valtti. Sukupolvien välissä saattaa olla viestinnällinen kuilu.

Sydän kädessä: Veijo ja Asmo Votkin.

New Leaders Circle-toiminta esiteltiin Talviakatemiassa.

Henkilökuva: Kyösti Kakkonen kehottaa arvostamaan työtä.

Varsinais-Suomessa on valtavasti perheyrityksiä. Matti Vanhanen: Numeroiden takana on yrittäjäperhe.

Tutkimus: Perheyrityksissä ymmärretään työntekijöiden perheiden hyvinvoinnin merkitys.

Veijo Votkinin suosikki on metsästäjänleike. Asmo Votkin suosii lauantaimakkaraa.

41 44

Haastattelusarja: Sosialidemokraattisten nuorten puheenjohtaja Joona Räsänen.

Perintö: Terhi Penttilä.

VAKIOT: 4 Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan huomio 10 Lyhyesti 18 Hyviä uutisia 43 Keskustelunavaus 47 Asiantuntijakirjoitukset 50 Tulossa

Terhi Penttilä haluaa lastensa oppivan, että elämässä parasta on arki.

Kansainvälinen Talviakatemia kokoontui tänä vuonna Tahkolle.

Sosialidemokraattisen nuorten puheenjohtaja aloittaa nuorisopoliitikkojen haastattelusarjan.

Pääkirjoitus

Teorioita ja yllättäviä sivupolkuja Helkama on yhtiö, joka uhmaa teorioita. Putous-ohjelman Jäbä Leisson–hipsterin rekvisiittaan lukeutuneen Jopon tuotanto siirrettiin vastikään Kiinasta Suomeen. Tuotannon siirtäminen Kauko-Idästä Pohjolan perukoille ei ole ihan tyypillinen ilmiö tässä ajassa. Satu ja Saara Helkama kertovat lehden avausjutussa (s.6) omasta tiestään ja sitoutuneisuudestaan yhtiöön. Lehden teemana on perhekeskeisyys, joka on yksi Perheyritysten liiton arvoista. Teemaan liittyy kiinteästi tuore Itä-Suomen yliopiston tekemä tutkimus (s.37). Tulokset avaavat käytäntöjä, joiden avulla perheyritykset huomioivat työntekijöidensä perheiden muuttuvat tilanteet. Seuraavissa numeroissa johtolankana on niin ikään aina yksi liiton arvoista. Kesällä luottamus, syksyllä avoimuus ja joulun aikaan ilmestyvässä lehdessä jatkuvuus. Tässä numerossa esiintyvä vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas toteaa, että ei ole yhteiskunnan intressissä kannustaa yrityksiä jatkamaan sukupolvelta toiselle. Talousteorioiden mukaan olisi järkevintä myydä yritys sille, joka on valmis maksamaan siitä eniten. On ilmeisen hyvä, että kaikki yritykset eivät noudata ihan kaikkia talousteorioita ainakaan kirjaimellisesti. Kuten toimitusjohtaja Matti Vanhanen kirjoittaa kolumnissaan (s.34): Numeroiden takana on yrittäjäperhe. Usein menestyvän yrityksen takana on myös suuri persoona. Sellaiseksi voitaneen luokitella Kyösti Kakkonen (s.26), joka päätyi lopulta myymään luomuksensa pääomasijoittajille. Yrittämistä hän ei ole jättänyt ja mielipiteet eivät nekään selvästi ole kadonneet minnekään. Konkareiden näkemysten lisäksi pääset tutustumaan myös nuoren polven mielenmaisemaan. Kansainvälinen Next Generation -porukka kokoontui tammikuussa Tahkolle. Osa ajasta noudatti ohjelmaan merkattua teoreettista polkua. Kiinnostavimmat asiat todennäköisesti syntyivät teorian tuolla puolen, tuntemattomilla sivupoluilla.

EVELIINA TALVITIE eveliina.talvitie@perheyritys.fi

Perheyritysten liiton arvot on helppo muistaa: luottamus, avoimuus, perhekeskeisyys ja jatkuvuus. Vähiten käsitelty arvo on perhekeskeisyys, sillä se on meille niin itsestään selvä asia, että sitä ei juuri mietitä. Perhekeskeisyyttä liiton arvoissa kuvataan näin: Liitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Tuo yhteenkuuluvuuden tunne näkyy mielestäni hienosti liittomme tapahtumissa. Olemme lähes kuin yhtä perhettä ja laulamme samoja lauluja. Tietenkin perheyritys on perhekeskeinen. Pidämme jatkuvuutta paljon enemmän esillä, vaikka perhekeskeisyys on sen ehdoton edellytys. Jatkuvuus on vaarassa jos perhe esimerkiksi hajoaa. Jokaisen on hyvä miettiä omia arvojaan ja laittaa sen mukaan asiansa tärkeysjärjestykseen. Jos perhe on tärkeä, on viisasta tehdä sen eteen joka päivä työtä eikä pitää sitä itsestään selvänä asiana. Jos taas yritys on tärkeämpi, niin perheelle on hyvä kertoa syy, miksi se on tärkeämpi. Joissakin perheyrityksissä yritys tulee ensin, sillä sitä pidetään perheen hyvinvoinnin edellytyksenä, mutta silti perhekin otetaan riittävästi huomioon. Lapsen ja nuoren kiinnostus perheen yritykseen on todennäköisesti vähäistä, jos pidemmän aikaa koko perhettä rasittaa yksi ylityöllistetty ja stressattu yrittäjä, joka jatkuvasti joutuu yrityksensä vuoksi laiminlyömään puolisoaan ja lapsiaan. Perhekeskeisyyttä on perheenjäsenistä välittäminen, heidän kanssaan omista ja yrityksen asioista puhuminen ja varsinkin heidän kuuntelemisensa. Kunnon rutistus tai halaus silloin tällöin ei ole hullumpi osoitus perhekeskeisyydestä. Kokeilkaapa yrittää!

Pekka Laitinen

Yhteiset arvot, omat luonteet Teksti: Juuso Enala | Kuvat: Robert Seger

Helkamalla sukupolvenvaihdos tehtiin ajan kanssa. Se oli viisasta ja välttämätöntä, sillä 110-vuotiaan perheyhtiön neljäs sukupolvi oli jo ehtinyt rakentaa ammattiuransa kauaksi kaapeleista ja polkupyöristä.

Olen sopinut Saara ja Satu Helkaman tapaamisen Helkama Bican kaapelitehtaalle Kaarinaan. Koko talvi on odotettu pakkasia ja lumipeitettä. Kun pakkaset vihdoin ovat saapuneet, viidenkymmenen metrin matka parkkipaikalta kaapelitehtaan toimistolle tuntuu hyytävältä. Mikroilmasto kokee kuitenkin täyskäännöksen heti ovea avatessa. Aulassa minua vastassa on kaksi hymyilevää nuorta naista. Tunnelma on ensihetkistä lähtien poikkeuksellisen lämminhenkinen ja vilpitön. Nuoret, nauravat siskokset ja jämerät laivakaapelit luovat mielenkiintoisen ristiriidan. Viime vuosituhannen lopulla Jukka Helkama alkoi aktiivisesti miettiä 1905 perustetun perheyhtiönsä sukupolvenvaihdosta neljännelle sukupolvelle. Hän kohtasi kuitenkin niin monelle perheyrittäjälle tutun haasteen: perheen kolme tytärtä olivat

kukin tahoillaan opiskelemassa itselleen ammattia ja kenelläkään yrityksen jatkaminen ei ollut ensisijainen tavoite. Sukupolvenvaihdos päätettiin tehdä kaksivaiheisesti. Vuonna 1999 kullekin kolmesta tyttärestä siirrettiin 20 prosentin omistus ja isälle jäi 40 prosenttia. Sovittiin, että katsellaan muutama vuosi ja mikäli yritystoiminnan jatkaminen herättää joissakin lapsista kipinää, omistusta siirretään lisää. Päätös oli viisas, sillä siirtymäaika antoi Sadulle, Outille ja Saaralle mahdollisuuden punnita yrittäjyyttä paineettomasti. Matka perheyrittäjyyteen ei ollut yhdellekään tyttäristä kovin suoraviivainen. Outi oli valinnut fysioterapeutin uran, Saara oli vuosituhannen vaihteessa aloittamassa vaate- ja puvustusalan opintoja ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja Satu oli opiskelemassa lääkäriksi.

7 Saara ja Satu Helkaman tie perhyhtiöön ei ole ollut suora. Yrittäjyyden maailma on kuitenkin osoittaunut kiehtovaksi.

- Vuonna 2005 olin kolmekymppinen nuori lääkäri, erikoistumassa synnytyksiin ja naistentauteihin, kun päätin hypätä uralta ja siirtyä päätoimisesti laiva- ja teollisuuskaapeleita valmistavan Helkama Bican ja polkupyöristään tunnetun Helkama Veloxin hallituksiin, Satu Helkama kertoo. Muillakin sisaruksilla oli yhtiössä omistusta, mutta Sadusta tuli perheyhtiön uusi kasvollinen omistaja. Sadun päätöksen myötä sukupolvenvaihdos eteni toiseen vaiheeseen. Sukupolvenvaihdosta aloitettaessa kaikille lapsista oli selvää, että jos joku sisaruksista saa kipinän jatkaa yrittäjyyttä, on luontevaa, että hän saa myös enemmistön osakkeista. Isä siirsi Sadulle valtaosan omasta omistuksestaan jättäen itselleen vain viisi prosenttia. Monelle ihmiselle työpaikan vaihto oman alan sisälläkin on suuri päätös. Satu Helkama sanoo kuitenkin, että kokonainen uranvaihto ei ollut lopulta lainkaan vaikea päätös. Yrittäjyyden maailma osoittautui hyvin kiehtovaksi. - Lääkärin tausta ei ole lainkaan huono yritysjohtajalle. Molemmissa ammateissa vaaditaan nopeaa päätöksentekoa,

empaattisuutta ja ihmisten tuntemusta sekä vastuunkantoa. Olen kuitenkin oppinut, että vaikka liikkeenjohtoa voi opiskella, yrittäjyyttä ei voi. Koen olevani yhä joka päivä oppisopimuskoulutuksessa. Sisaruksista nuorin, Saara, on kasvanut mukaan perheyrittäjyyteen ehkä vielä pidempää kiertotietä kuin Satu. Lukion jälkeen hän opiskeli ensin teatteripuvustajaksi Englannissa ja sitten kotimaisessa ammattikoulussa vaatturiksi. Nyt hän on kolkyt ja risat -ikäisenä aloittanut opinnot kauppakorkeakoulussa. Hän toimii myös aktiivisena Helkama Veloxin ja Suomen Polkupyörätukun hallituksissa. - En väheksy omaa historiaani, mutta vaate- ja teatterimaailmasta ei ole kauheasti ammennettavaa yrityselämään. En kuitenkaan vaihtaisi niitä vuosia pois. Aikuisiällä opiskelu korkeakoulussa on sitä vastoin hyvin motivoivaa. Saan yrityselämästä aivan omanlaista perspektiiviä opiskeluun ja opiskelusta hallitustyöskentelyyn. Ja on todella mukavaa, että kurssikaverit ovat paljon itseäni nuorempia. Siinä pysyy automaattisesti ajan hermolla, Saara iloitsee. Sisarusten luottamuksen aistii. He

puhuvat paljon, mutta jättävät tyylikkäästi tilaa toisilleen. Kun Saara tuntuu vähättelevän tähänastista työhistoriaansa, Satu puuttuu keskusteluun. - En tiedä, onko kyse lopultakaan Saaran aiemmasta koulutuksesta vai luonteesta – kumpi on muna, kumpi kana – mutta hänellä on ollut aina rohkeus kyseenalaistaa: katsoa päätöksiä rohkeasti ja luovasti. En edes ehdi kysymään pikkusiskon näkemystä Sadusta, kun hän jo ehtii aloittaa: - Itseä on vaikea arvioida objektiivisesti, mutta tunnistan kyllä itseni Sadun kuvauksesta. Kun katson Satua, näen, että hoitotyön taustasta on paljon hyötyä yritystä johdettaessa. Lääkärin empaattisuus ja luottamuksellisuus ovat auttaneet sitä, että Sadun luo on matala kynnys tulla kertomaan asioita. Ja Sadun ovi on aina auki. Saara ja Satu ovat lukeneet lehtijuttuja, joissa joku yrittäjä on tiennyt teini-iästä juuri yrittäjyyden olevan hänen polkunsa. He kokevat molemmat, että heille paras tapa oli kasvaa vähitellen yrittäjyyteen. - Isä, isoisä ja isosetä hengittivät yrittäjyyttä. He olivat ylpeitä siitä, että

Saara Helkama • Syntynyt: vuonna 1979 • Koulutus: teatteripuvustaja: Bachelor of Art (2001) vaatturikisälli (2007) kauppatieteiden ylioppilas (2013-) • Asema perheyrityksessä: hallituksen jäsen, Helkama Velox Oy ja Suomen Polkupyörätukku Oy • Perhe: aviomies ja kaksi alle kouluikäistä tytärtä • Ajankohtaista: Kasvu, uudistuminen ja oppiminen

Satu Helkama • Syntynyt: vuonna 1974 • Koulutus: Lääketieteen lisensiaatti (Göttingen, Saksa) • Asema perheyrityksessä: Toimitusjohtaja Helkama Emotor Oy, hallituksen jäsen Helkama Emotor Oy, Helkama Bica Oy, Helkama-Auto Oy ja Helkama Rent Oy • Perhe: Aviomies, 8 – ja 6 –vuotiaat tytöt sekä 2-vuotias poika • Ajankohtaista: Työ ja tekeminen eivät lopu kesken, sitkeästi ja rohkeasti eteenpäin!

saivat rakentaa hyvinvointia ja työllistää. Varsinkin isoisämme veli kauppaneuvos Matti Helkama on jäänyt mieleen. Hän työskenteli hyvin iäkkääksi, eikä koskaan menettänyt positiivisuuttaan ja pilkettä silmäkulmassaan. Mutta yrittäjäaatetta ei meillä koskaan tyrkytetty. Isä otti meidät mukaan joskus liikematkoille ja pääsimme tutustumaan liikeelämään sitä kautta. Viime vuodet ovat nostaneet keskusteluun nopeaa kasvua hakevat start-up -yritykset. Satu ja Saara eivät vaihtaisi paikkaansa niiden kanssa, vaikka kertovatkin arvostavansa uuden yrittäjyyden ja startupit korkealle. Sisarukset kokevat olevansa etuoikeutettuja, koska ovat saaneet kasvaa yrittäjiksi ilman, että heitä olisi kasvatettu yrittäjiksi. Sukupolvenvaihdoksen myötä he saivat suuren vastuun, mutta tulivat samalla myös valmiiseen pöytään. - Meidän taustallamme on useiden sukupolvien työ ja ammattitaitoisten kollegojen osaaminen. Olemme kypsyneet hitaasti. Olemme ehkä enemmän vastuunkantajia kuin räjähtäviä uuden luojia. Tulevaisuus on kiehtovaa. Uuden luominen ei vaadi aina uuden perusta-

mista. Olemassa olevilla yrityksillä on sama potentiaali suunnata uusille urille kuin tyhjästä aloittavilla. Meidän velvollisuutemme omistajina on löytää tie tulevaisuuteen, Saara sanoo. Helkama Bica valmistaa kaapeleita vaativalle meriteollisuudelle. Helkama Velox polkupyöriä. Konsernin toinen tukijalka tekee investointihyödykkeitä kansainvälisille markkinoille, toinen kuluttajatuotteita pääasiassa kotimaahan. Konsernin rakenne lienee sellainen, että jos yritys perustettaisiin nyt, mietittäisiin jotakin muuta? - No ei me ehkä tällaista konsernia osattaisi perustaa. Mutta on pakko todeta, että nykyisellään konsernimme on kiehtova kokonaisuus. Yhteiset arvot ja toimintamallit näkyvät konsernihallinnon kautta erityisesti taloushallinnossa sekä IT- ja henkilöstöasioissa. Laaduk-

kaita laivakaapeleita tarvitaan niin kauan kuin maailmassa on merenkulkua, eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Polkupyöräkauppa laajentui tuotannosta jakeluun, kun yhtiö osti Suomen Pyörätukun. Kaapeliliiketoimintaa varten perustettiin tehdas Kiinaan lähelle markkinoita. Saara Helkama korostaa, että Kiinan tehdasta ei perustettu sen takia, että tuotantoa olisi siirretty Suomesta sinne. Ja polkupyörävalmistuksessa toimimme vastavirtaan. Jopojen tuotanto siirtyi Kaukoidästä takaisin Hankoon. Yhtiöiden markkinat ja kohderyhmät ovat erilaiset, mutta arvot ovat yhteiset, Saara päättää. Bica ja Velox ovat kuin Satu ja Saara. Niillä on eri luonne mutta yhteiset arvot. Kuin todisteeksi tästä kuvaa otettaessa Satu nojaa seesteisesti isoon kaapelikelaan, kun Saara kiipeää nauraen sen päälle.

Lyhyesti

Henkilöstökuulumisia liiton toimistosta

Väitös: Työntekijöiden kanssa kannattaa keskustella sukupolvenvaihdoksesta

Sinivalkoinen jalanjälki – kampanja suomalaisen työn puolesta

Perheyritysten liiton toimisto toimii alkuvuonna muuttuneessa kokoonpanossa. Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Eveliina Talvitie on vuorotteluvapaalla 1.2.-30.6.2014. Eveliinan vuorotteluvapaan ajaksi liiton toimistoon on palkattu markkinointipäälliköksi Arja Säynätkari, joka vastaa liiton tapahtumista ja Perheyrityslehdestä. Eveliinan sijaisena liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä toimii jäsenpalveluvastaava Mikko Pellinen. Jäsenhankinnassa PL on tehnyt määräaikaisen yhteistyösopimuksen aiemmin next-harjoittelijana ja markkinointikoordinattorina työskennelleen Petri Tuomelan kanssa. Petri keskittyy jäsenhankinnassa erityisesti Uudenmaan alueen perheyrityksiin.

KTT Sari Savolainen Jyväskylän Yliopistosta tutki aihetta ”Työntekijöiden psykodynamiikka pienen perheyrityksen sukupolvenvaihdokseen liittyvissä muutoksissa”. Pienissä perheyrityksissä toteutettavat sukupolvenvaihdokset ovat osoittautuneet hyvin haasteellisiksi yritysten jatkuvuuden kannalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin omistavan perheen ulkopuolisten työntekijöiden kokemuksia sukupolvenvaihdoksissa. Pienen perheyrityksen ulkopuolisesta työntekijästä voi tuntua, ettei sukupolvenvaihdos kuulu hänelle, ja hän tuntee itsensä tilanteessa ulkopuoliseksi. Sukupolvenvaihdoksilla oli työntekijöiden mielestä vaikutusta heidän päivittäisiin työtehtäviinsä, suhteisiinsa lähimpään esimieheen, yrittäjään sekä työssä jaksamiseen. Vastaavasti työntekijöiden reaktiot suunniteltuihin ja toteutettuihin muutoksiin vaikuttivat siihen, miten yrittäjät ja omistajat toteuttivat sukupolvenvaihdosta. Yrityksessä suunnitellut ja toteutettavat muutokset saattoivat hyvin herkästi näyttäytyä työntekijöille jatkuvuutta ja työpaikkaa uhkaavina. Yrittäjien ja työntekijöiden välisellä vuorovaikutuksella oli suuri vaikutus siihen, millaisina työntekijät kokivat sukupolvenvaihdoksen muutokset. Tutkijan mielestä sukupolvenvaihdosta harkitsevien perheyrittäjien kannattaa keskustella perheen ulkopuolisten työntekijöiden kanssa sukupolvenvaihdoksen toteuttamisesta ja sen tuomista muutoksista. Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaisissa työyhteisöissä on tarpeen suosia yhdessä ja yhteistyössä saavuttamisen mahdollisuuksia. Kun muutoksia toteutetaan hyvän yhteistyön vallitessa, kaikkien on huomattavasti helpompi hyväksyä ne ja sopeutua niihin. Näin saavutetaan sitoutuminen muutoksiin ja organisaatioon sekä yrityksen yhteisiin päämääriin. Väitöskirja on hankittavissa Jyväskylän Yliopiston verkkokaupasta.

Suomalaisen Työn Liitto kampanjoi yhdessä suomalaisten elintarvikevalmistajien ja käyttötavarateollisuuden sekä K-kauppojen kanssa suomalaisen työn puolesta. Koko vuoden kestävä kampana muistuttaa meille arjen jokapäiväisten ostopäätösten vaikutuksesta maamme työllisyyteen. Kampanjan päätavoite on lisätä suomalaisten tuotteiden myyntiä, kertoa suomalaisesta suunnittelusta ja työstä tuotteiden taustalla sekä helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia valita tuotteita, jotka edistävät suomalaista työtä. Kampanjassa haetaan myös ideoita, miten suomalaisen tuotteen valinta tehdään ostajalle helpoksi. ”Jos jokainen meistä lisäisi suomalaisten tuotteiden ostamista kympillä kuussa, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa.” Perheyrityksistä kampanjassa ovat mukana muun muassa: Fazer, Hartwall, Olvi, Berner, Sini, Paulig, Eskimo, Vallila ja Snellman. Suomalaisen työn tulevaisuus rakentuu suomalaisten omista valinnoista.

Kauppalehti etsii salaisia menestyjiä

Tulossa uusi valmennusohjelma: Mentorointi perheyrityksessä

Saksan talousmenestyksen kulmakivenä pidetään sellaisia menestyviä yrityksiä, jotka ovat omalla alallaan maailman huippua ja tuovat ison siivun Saksan vientituloista. Tunnettu professori Hermann Simon kutsuu näitä yrityksiä salaisiksi menestyjiksi (hidden champions). Hänen mukaansa maailmassa on reilut 2 700 tällaista yritystä ja noin puolet niistä on saksalaisia. Kauppalehti haluaa nyt selvittää, mitkä yritykset ovat Suomen salaisia menestyjiä. Väkilukuun suhteutettuna niitä pitäisi olla 50-80 kappaletta.

Mentorointi on kahden henkilön luottamuksellinen vuorovaikutusprosessi, jossa tietotaitoa siirretään säännöllisten ja strukturoitujen keskustelujen avulla. Mentorointiohjelman tuloksista hyötyvät niin mentori kuin aktorikin. Molemmat saavat uusia näkökulmia ja tukea ongelmanratkaisuun, voivat testata ideoitaan ja ajatuksiaan sekä kehittää omaa ammattitaitoaan ja asiantuntemustaan – luottamuksellisessa ja ohjatussa vuorovaikutussuhteessa. Kiinnostuitko? Haemme nyt halukkaita jäseniä osallistumaan ohjelmaan. Ohjelma on suunniteltu perheyritysten senioreille ja jatkajille. Lähtökohtana on, että perheyrityksestä tulisi mukaan sekä mentori että aktori, kuitenkin siten, että mentori-aktori –parit ovat eri yrityksistä. Tule kuuntelemaan lisää kesän kynnyksellä alkavasta mentorointiohjelmasta Perheyritystapahtuman työpajaan 8.4. Lisätietoja krista.elo-parssinen@ perheyritys.fi.

Kerro meille, jos uskot, että edustamasi tai tuntemasi yritys voisi olla salainen menestyjä. Oheisessa luettelossa on joukko ominaisuuksia ja kriteerejä, jotka ovat tyypillisiä salaisille menestyjille. Kannattaa vinkata, vaikka kaikki listan tunnuspiirteet eivät täyttyisikään. • Yritys toimii pienellä/kapealla tuotannonalalla, mutta on siinä alansa huippua. • Yritys on omalla toimintasektorillaan maailman tärkeimpien toimijoiden joukossa. • Yli puolet liikevaihdosta kertyy viennistä. • Yrityksellä on vakaa asema markkinoilla ja se on taloudellisesti terve, työllistävä ja kasvava. • Yritys ja sen tuotteet tunnetaan oman alansa ammattipiireissä, mutta se ei ole välttämättä yleisesti kovin tunnettu. • Se toimii läheisessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. • Salaiset menestyjät ovat usein perheyrityksiä. Kauppalehti tekee kevään aikana juttusarjan salaisista menestyjistä. Lähetä vinkkisi suomalaisista salaisista menestyjistä osoitteeseen kl.yritys@kauppalehti.fi Pelkkä yrityksen nimi riittää, mutta kaikki mahdolliset lisätiedotkin, kuten tunnusluvut, viennin osuus, asema maailmanmarkkinoilla ja yhteystiedot ovat tervetulleita. Kauppalehden Oma Yritys –toimitus kl.yritys@kauppalehti.fi

Vimmainen verokeskustelu Teksti: Eveliina Talvitie | Kuvat: Vesa Laitinen

Veroasinantuntijat Heikki Niskakangas ja Simo Valtti keskustelivat. Molemmat kertoivat kannattavansa laiskuuden verottamista.

Miten päädyitte erikoistumaan verooikeuteen? Valtti: Verotus jäi opiskeluaikoina haaviin eräänlaisen sisäisen oman karsintamekanismini kautta. Pykälien ja numeroiden yhdistyminen tuntui mielenkiintoiselta. Niskakangas: Opiskelin samaan aikaan myös kauppakorkeakoulussa. Vero-oikeudessa pystyi yhdistämään nämä kaksi alaa. Millaisia ominaisuuksia verooikeuden omaksuminen vaatii? Niskakangas: Pitää olla laajemmin innostunut yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Valtti: Monille juristiopiskelijoille esimerkiksi kirjanpidon pakolliset kurssit olivat tervan juontia. Numerotietous ei ole tyypillisesti juristeille luontevinta. Vero-oikeus on yksityiskohtien rakastamista. Niskakagas: Onhan se niin, että ne jotka haluavat päästä helpolla, eivät valitse verooikeutta. Mikä on verokonsultin ja verooikeuden professorin merkittävin ero? Niskakangas: Verokonsultit haluavat vain paljon rahaa ja professorit palvelevat yhteiskuntaa (Molemmat nauravat.) Valtti: Muitakin eroavaisuuksia on mahdollista löytää. Konsultointi on edunvalvontaa. Siinä ollaan yritysten ja omistajien asialla. Tutki-

muksen näkökulma on laajempi. Professori on hyvän verotusjärjestelmän puolustaja. Toisaalta yritysten ja sidosryhmien hyvinvointi on osa toimivaa verotusjärjestelmää. Niskakangas: Urani alussa Suomessa oli kaksi päätoimista verokonsulttia. Nyt niitä on lähemmäs tuhat. Verokonsulttien ammattikunta on rikastuttanut veropoliittista ja verotieteellistä keskustelua. On laaja joukko asiantuntijoita, jotka tuntevat asiat käytännön tasolla. Valtti: Akateemisessa maailman arvo tulee puolueettomuuden ja riippumattomuuden kautta. Asioita pystytään tarkastelemaan ilman eri suuntaan vetäviä intressejä. Akateemiselta puolelta tulevassa kommentissa on erilainen painoarvo kuin edunvalvonnan puolelta tulevassa. Miten määrittelette verosuunnittelun? Niskakangas: Verosuunnittelu on lainmukaista, normaalia käyttäytymistä. Viime vuosien keskustelussa on kuitenkin noussut esiin aggressiivinen verosuunnittelu, jossa hyödynnetään monin tavoin virheitä tai reikiä, joita veropohjaan on syntynyt. Esimerkiksi Vodafone on ilmoittanut hyödyntävänsä kaikki keinot riippumatta siitä, johtaako se nollaverotukseen. Voidaan kysyä, onko se moraalisesti oikein. Kun verotettava tulos on kuitenkin selvästi väärä. Valtti: Avoimesti toteutettava verosuunnittelu on hyväksyttävää. Siinä toimitaan lain sallimissa rajoissa eikä peitetä tai piiloteta mitään.

Heikki Niskakangas • Syntynyt 1948 • Oikeustieteen tohtori ja kauppatieteiden maisteri • Aalto yliopiston vero-oikeuden professori

Länsimaisessa demokratiassa hyvin toimiva lainsäädäntö vastaa myös yhteiskunnan moraalikäsitystä. Jos moraalikäsityksen ja lainsäädännön välillä on ristiriita, lainsäädäntöä pitää muuttaa. Esimerkiksi veroparatiisikeskustelussa tulisi huomioida, että Suomessa on jo olemassa aseet puuttua erilaisiin veroparatiisijärjestelyihin. Niskakangas: Kansainvälisellä tasolla aseita ei ehkä ole. Esimerkiksi Apple maksaa Yhdysvaltojen ulkopuolelta saatavasta voitosta veroa kaksi prosenttia. Voidaan kysyä, onko vika Applessa vai järjestelmässä. Itse olen sitä mieltä, että ensisijaisesti pitäisi kehittää järjestelmää. Tähän on vakavia pyrkimyksiä OECD-johtoisesti ja pyrkimys on saanut G20-maiden keskuspankkien johtajien tuen. Valtti: Kansainvälisellä kentällä tilanne on toinen kuin Suomessa. Jos Suomi voisi ratkaista vaikkapa veroparatiiseihin liittyvät ongelmat sisäisin keinoin, ne olisi jo ratkaistu. Onko tärkeää, että Suomi pärjää verokilpailussa? Niskakangas: Se on yritysten ja kansantalouden kannalta hyvä. Valtti: Kyllä. Yhteisöveroalennuksen myötä Suomesta tuli jo maltillisen yhteisöveron maa, mikä varmasti kannustaa voiton tekemiseen.

Niskakangas: Minulla on tuntuma, että päätös oli oikea ja sillä on merkittävä vaikutus kasvuun. Onko verotuksella ylipäätään ohjaava vaikutus? Niskakangas: Tietyissä tapauksissa on, tietyissä ei. Puolet listaamattomista yrityksistä jakaa osinkoa 9 prosenttia nettovarallisuudesta, mikä on maksimi. Tässä tapauksessa verotus ohjaa yritysten osingonjaon käyttäytymistä. Sen sijaan en usko, että esimerkiksi poistosäädökset ohjaisivat yrityksiä investoimaan. Yritykset investoivat taloudellisten laskelmien perusteella. Valtti: Myös sukupolvenvaihdoksissa verotuksella on ohjaava vaikutus. Niskakangas: Verotuksen pitäisi olla neutraalia. Täysin neutraaliksi verotusta ei saada. Joissakin tapauksissa järjestelmä johtaa tiettyyn käyttäytymiseen. Tämän kanssa pitää vaan elää. Valtti: Neutraalin verojärjestelmän etuja ei voi kiistää. Viime vuosina verotuksen yksittäiset asiat, huojennukset ja kiristykset, ovat tulleet voimakkaammin poliittiselle agendalle. Silloin ohjausvaikutus vahvistuu ja vääristää tilannetta, mihin ei voi olla tyytyväinen. Saatetaan tehdä muutaman vuoden huojennus. Hyvä esimerkki tästä on bisnesenkelihuojennus, joka tehtiin poliittisen paineen seurauksena. Lainsäädäntötyöhön meni paljon

aikaa ja paukkuja ja laista tuli lähes käyttökelvoton. Sen merkitys on lähinnä symbolinen. Tämä on harmillinen esimerkki hyvän tarkoituksen hukkumisesta veropolitiikan kitaan, käteen ei jäänyt juuri mitään. Entä perintövero – miten se ohjaa yrityksen käyttäytymistä? Valtti: Perintövero johtaa siihen, että osingonjakoa ryhdytään järjestelemään. Meidän ehdotuksemme on, että vero poistettaisiin ja siirrettäisiin yrityksen myymisen yhteyteen, jolloin omistajalla on likvidiä omaisuutta. Näin ohjaava vaikutus poistuisi. Vaikutukset tosin pitää tutkia ensin. Niskakangas: Perintöverotus ohjaa käyttäytymistä, mutta iso kysymys on, missä määrin se on vahingollista. Perintöveron poistaminen on laajempi kysymys. Sillä olisi tiettyjä negatiivisia ja tiettyjä positiivisia vaikutuksia. Sukupolvenvaihdos johtaa suurempaan osingonjakoon perintöveroseuraamusten takia. Ja voi olla, että isoja investointeja ei tämän takia ajoiteta sukupolvenvaihdostilanteeseen. Yritykset kuitenkin investoivat ennen muuta sen verran kuin tuotteilla on kysyntää. Toisaalta, investoinnit tietysti tarvitsevat myös rahoitusta. Jos osingonjako on suurempi, rahoituspuoli on pullonkaula. Meillä on kuitenkin kohtuullisen normaali yritysrahoitustilanne, nyt jonkin verran kiristynyt, mutta suurin piirtein

Simo Valtti • Syntynyt 1980 • Oikeustieteen kandidaatti • Perheyritysten liiton veroasiantuntija

normaali. Pullonkaula on ennen muuta kilpailukyvyssä. Valtti: Rahoitustilanne ei Suomessa ole huonoimmasta päästä, mutta oman pääoman vaatimukset ovat nousseet. Velallisen maksukykyyn ja taloudelliseen asemaan liittyvät ehdot ovat kiristyneet. Oman pääoman merkitys kasvaa, ja siihen perintövero kohdistuu. Perintövero on hyvä vero, mutta väärään aikaan. On joitakin varallisuuksia, joita on jopa mahdoton realisoida ilman merkittäviä tappioita esimerkiksi perheyrityksen osakkeet. Niskakangas: En kiellä, etteikö rahoitus olisi yksi tekijä, joka vaikuttaa yksin investointeihin, enkä sitä, että osingonjako kasvaa sukupolvenvaihdostilanteessa. Tämän kansantaloudellinen vaikutus vaan on hyvin marginaalinen muihin kansantaloudellisiin haasteisiin verrattuna. Jos merkitys on marginaalinen, eikö veroa voisi sitten poistaa? Niskakangas: Vastustan kaikkia verovapauksia. En tosin myöskään kannata korkeita verokattoja. Kaikista tuloista pitää pyrkiä perimään kohtuullinen vero. Sanoit Simo, että perintövero on hyvä vero, mutta väärään aikaan. Veroa peritään silloin, kun saadaan tuloa. Perintö on lahja – se on tuloa. Jos perit Katajanokalta kolmion, veronmaksukykysi lisääntyy. Voit myydä sen ja pystyt maksamaan veron tai sinulle tulee vakuusarvoa. Saat monin verroin

lainaa. Likviditeetti löytyy joka tapauksessa. Jossain tapauksissa esimerkiksi pienituloinen lapsi perii vanhempien kesäasunnon. Vero-oikeudessa lähdetään kuitenkin siitä, että jos veroa ei muuten pystytä maksamaan, omaisuus voidaan realisoida. Eikä perintöä ole pakko ottaa vastaan. Yhdysvaltalaiset veropoliittiset tutkimustulokset viittaavat yksinkertaistetusti ilmaisten siihen, että ihmisen pitäisi saavuttaa hyvinvointia tekemällä työtä ja perinnön saamista pitäisi verottaa paljon. Jos on laiskana, pitää verottaa. Valtti: Minäkään en kannata laiskuutta. Sille vaan kovat verot. Perintöveron ongelmat liittyvät kuitenkin siihen, että listaamattomille yrityksille ei ole markkinaarvoa eikä niille saa myöskään kunnollista vakuusarvoa. Omistusta ei voi muuttaa perintöveron maksamiseen tarvitavaksi rahaksi. Suurin ongelma on suurilla, omistukseltaan hajauteneilla yrityksillä. Toimiva ratkaisu tähän ongelmaan löytyy vain perintö- ja lahjaveron poistamisella. Entä muut kuin taloudelliset arvot? Onko tavoiteltavaa, että yritys pysyy vuosikymmenestä toiseen saman perheen tai suvun omistuksessa? Niskakangas: Jos lapsi ei ole valmis maksamaan perintöveroa viittaa siihen, ettei hänellä ole tarvittavia yrittäjäominaisuuksia – esimerkiksi riskinottokykyä.

Ulkopuolinen yrityksen ostaja on paljon heikommassa asemassa kuin omistajaperheen lapsi. Hänhän maksaa yrityksestä käyvän hinnan. Joissakin teorioissa esitetään, että yrityksen pitäisi siirtyä sille, joka maksaa eniten, koska sen ostajan laskelmat lähtevät kaikkein menestyksellisimmistä visoista. Yhteiskunnan intressissä ei ole, että lapsi jatkaa. Valtti: Teorian näkökulmasta ei ole ehkä merkitystä, mutta käytännössä on. Ostaja saattaa olla ulkomainen, mikä ei periaatteen tasolla ole ongelma, mutta johtaa usein siihen, että ajan myötä yrityksen toiminta siirtyy pois Suomesta. Vaikka suomalainen perheyrittäjä mutisee veroista, hän ja hänen yrityksensä ovat kuitenkin kovia veronmaksajia. Helkama esimerkiksi toi Jopon tuotannon takaisin Suomeen Kiinasta. Se ei ollut välttämättä yksin bisneslogiikan ohjaama päätös. Kotimaanrakkaudella saattoi olla kuviossa tietty rooli. Ulkomaiselle omistajalle yksittäisen kansantalouden intresseillä ei ole merkitystä. Niskakangas: Se, että yritys pysyy suvussa, on sympaattinen ilmiö. Arvostan sitä. Kaikki eivät siihen pysty. Kansantaloudellisesti erottelu ulkomaisiin ja kotimaisiin omistajiin ei kuitenkaan perustu taloustieteellisiin faktoihin. Valtti: Niinpä. Kaikkea ei voi selittää talousteorioilla.

Miten eri ikäpolvet viestivät ja tekevät yhteistyötä? Tuhannet yritykset varautuvat sukupolvenvaihdoksiin seuraavien 5-10 vuoden aikana. Suurempi sukupolvenvaihdos on kuitenkin jo arkipäivää.

“Asiakkaat ja kuluttajat ovat siirtyneet voimakkaasti verkkoon, nuoret ensin, mutta kasvavin ryhmä on eläkeläiset.”

Työpaikoilla ovat tällä hetkellä yhtä aikaa sekä vanha ATK-sukuyritysten tuotevalikoimiin polvi että nuori 80-90 -luvuilla syntynyt jo 90%:ssa B2C-yrityksistä. B2B yritykset tulevat “Ostamisen tapa muut- IT-sukupolvi. Uusi sukupolvi tuo työpaikoille perässä. tuu. Valinnat on tehty jo uuden viestintäkulttuurin ja toiminDigitaalisia palveluita käytetään vielä kustannustehokkuuennen yhteydenottoa. tatavat. Lankapuhelimet poistuvat den saavuttamiseen, mutta kun painopiste on siirtymässä kohti Markkinoinnissa ja työpaikoilta vaiheittain. Nuori sukuuusia tuotteita ja palveluita tarvitaan myös uuden sukupolven myynnissä oleellista on polvi katkoo lankoja myös työajan ja panosta, erityisesti uusiutumispaineissa olevilla aloilla. Teollisuus on uusien haasteiden edessä ja asiakkaan johtaminen -paikan suhteen. “Nuoret sukupolvet eivät muutosta kuulutetaan päivittäin. Voimmeko sille polulle josta yrityk- Uusi sukupolvi on halua tai tarvitse hierarkista muuttua tarpeeksi nopeasti vai odotammeko sen tuotteet löytyvät.” tottunut olemaan johtajaa. Johtajuus muutjatkuvasti tavoiedelleen “uutta Nokiaa”? Voiko perinteinen teoltettavissa. Työ- ja tuu sparraukseksi ja uusien lisuus ottaa uudet teknologiat hyötykäyttöön? vapaa-aika sekoittuvat. Työn mielekkyys, oppimismahdollisuuksien ja Miten integroidaan uusi digitaalinen liiketoijoustot sekä työvälineet ovat tärkeämpiä minta, asiakaskohtaamiset verkossa ja muuttuhaasteiden etsimiseksi.” kuin työ itsessään. Työpaikka on oppimiskoneet ostotottumukset yrityksen prosesseihin ja kemus urapolulla jossa tittelit, jopa palkkatarjoomaan? Ja kuka tässä voisi auttaa… Nuoret kin ovat sivuseikka. työntekijät ovat kasvaneet kansainvälisiksi. He ovat digitaalisuuUuden sukupolven edustajat eivät kaikki työskentele startden asiantuntijoita, tuloshakuisia ja hyviä verkostoitumaan. He upeissa ja uusilla toimialoilla. He ovat levittäytyneet myös perinhaluavat oppia uutta ja tekevät töitä ajasta ja paikasta riipputeisille toimialoille, vanhoihin, ei niin seksikkäisiin yrityksiin. matta. Tällaiselle osaamiselle on käyttöä ja se pitää osata valjasUseilla perinteisillä toimialoilla johtamis- ja viestintäkulttaa. Ei riitä että otetaan käyttöön uuden sukupolven toivomat tuuri on vielä ajassa ennen digitalisoitumista. välineet, vaan yrityksen johtamis- ja toimintaSähköposti on kaikille tuttu, pikaviestimet kulttuurin on muututtava samalla. “Kaikki yritykset ovat asiayleistyvät ja tiettyjä liiketoiminnan osia on Digitaalisuus ei vähennä kahdenkeskisen kaskeskeisiä. Mutta kuinka ehkä digitalisoitu. Some-strategiaa harkitaan. kohtaamisen ja ihmisten huomioimisen ja asiakaskeskeisiä olemme? Vanha kulttuuri ei riitä eikä sovi uudelle sukukuuntelemisen tarvetta. Vain tavat tähän ovat Kysy itseltäsi milloin johtoryh- muuttuneet. Kun yritys lähtee mukaan kohti polvelle. Digitaalista liiketoimintaa ei toki mässäsi tai hallituksessa on uutta digitaalista liiketoimintaa, on opetelkannata kuitenkaan harkita vain miellyttääkkäynyt asiakas?” seen nuorta sukupolvea. tava keinot kohdata asiakas myös verkossa. Uusi liiketoiminta on paljon enemmän Uudet välineet ja kanavat voivat olla siunaus, kuin pelkkää somea ja pikaviestimiä. Se on analytiikkaa ja asiakmutta kirous jos ne vain liimataan vanhan päälle. kaan käyttäytymisen ymmärtämistä. Se on verkkokauppaa ja uusia digitaalisia tuotteita jotka muuttavat toimialoja. Kuluttajat Pekka Suominen osaavat käyttää mobiilisovelluksia, ostavat verkosta ja viestivät Kirjoittaja on Raute Oyj:n hallityksen jäsen sosiaalisissa medioissa niin keskenään kuin yritysten kanssa. ja 70-luvun lapsi joka sai ensimmäisen Asiakaskohtaamiset muuttuvat. Digitaalisuus on vaikuttanut matkapuhelimensa 18-vuotislahjaksi.

CapMan – Kokenut kasvukumppani CapMan kuuluu Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin. Jo 25 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen ja strategisen aseman vahvistamisen kautta. Helsinki | Stockholm | Oslo | Moscow | Luxembourg

Perheyrityksenä tiedämme, miten onnistunut sukupolvenvaihdos toteutetaan. Tuokko on Suomen suurin perheyhtiömuotoinen tilintarkastusyhteisö. Kokeneet asiantuntijamme ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa lukuisia sukupolvenvaihdoksia. Myös yhtiössämme on toteutettu sukupolvenvaihdos. Asiantuntijapalveluita Suomessa ja Virossa yli 40 vuoden kokemuksella!

w w w. t u o k k o . f i Helsinki | Lappeenranta Tampere | Turku | Oulu | Tallinna

www.capman.com

Tilintarkastus Taloushallinto Palkkahallinto Veropalvelut Yritysjärjestelyt Raportointipalvelut Konsernitilinpäätös Sisäinen tarkastus Riskienhallinta CFO-palvelut IFRS

hyviä uutisia

Woikoski lähtee valloittamaan maailmaa päästöttömän polttoaineen tankkauspisteillä Woikosken uusin innovaatio, vedyn tankkausasema esiteltiin Voikoskella tammikuussa. Vedyn tankkausasemalla on tarkoitus päästä maailmanlaajuisille tankkausasemamarkkinoille. Sitä ennen Woikoski lähtee rakentamaan tankkausketjua Suomessa. Vedyn etu polttoaineena on sen päästöttömyys. Se mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen pienentämisen laajalti koko ajoneuvoteollisuudessa. Lisäksi vetyajoneuvo kulkee lähes äänettömästi, jolloin myös melusaaste vähenee. Muutamia minuutteja kestävällä täytöllä auto kulkee noin 600 km. Vety ei ole Woikoskelle uusi asia, vaan sillä on vedyn tuotannosta jo 101 vuoden kokemus. Vedyn käyttö auton polttoaineena ymmärrettiin jo 1930-luvulla, kun Voikosken teillä kulki vedyn voimalla Packard vuosimallia 1927. Woikoski näkee vedyn tuotantoon ja käyttöön liittyvissä tekniikoissa suuren liiketoimintapotentiaalin ja investoi niihin voimakkaasti. Vetyauto ja vedyn tankkausasema ovat vain osa yhtiön vetyyn kohdistuvista investoinneista. Kesällä 2014 valmistuu Kokkolan suurteollisuusalueelle uusi vetytehdas, ja samalla otetaan käyttöön nykyaikaiset komposiittitekniikkaan perustuvat vedyn kuljetusyksiköt. Vetytekniikan uskotaan levittäytyvän jatkossa myös energiapuolelle ja tarjoavan vihreän varastointivaihtoehdon sähkölle.

Berner luottaa suomalaiseen tuotantoon: kahden uuden tehtaan avajaiset Heinävedellä Miljoonainvestoinnit Heinävedelle tehnyt monialakonserni, bränditalo Berner Oy pitää suomalaisuutta arvossa. Toimitusjohtaja Antti Korpiniemi kertoo, että pitämällä tuotannon Suomessa he pystyvät varmistamaan tuotteidensa korkean laadun ja luotettavat toimitukset. - Erityisenä etuna omassa tuotannossa pidämme myös sitä, että pystymme tekemään siellä juuri sellaisia tuotteita, joita suomalainen kuluttaja haluaa. Suomalaiselle iholle ja tukalle sopii parhaiten sille kehitetyt tuotteet, ja lisäksi pohjoinen ilmasto luo omat erityisvaatimuksensa, Korpiniemi listaa. Uusien tehtaiden myötä Berner työllistää Heinävedellä 50 henkeä vakituisesti. Työllistäminen on pitkäaikaista, sillä uusille tehtaille tähdätään ainakin 30 vuoden tuotantoa. Bernerillä on ollut tuotantoa Heinävedellä vuodesta 2001 alkaen, jolloin tuotanto siirrettiin sinne Helsingistä. Tässä teknokemian tehtaassa valmistetaan ensisijaisesti hygieniatuotteita, joista tunnetuimpia merkkejä ovat XZ, LV, Herbina, Tummeli, Oxygenol ja Heti-puhdistusaineet. Kahdesta uudesta juuri valmistuneesta tuotantolaitoksesta toisessa valmistetaan autonhoitotuotteita, kuten Lasolia ja Korrekia sekä terveydenhuollon tuotteista Dilutusta ja Desinfektolia. Kolmannessa tuotantolaitoksessa valmistetaan Rajamäen väkiviina- ja viinietikkaa. Täydessä vauhdissa molempien uusien tuotantolaitosten tuotanto on maaliskuussa, jolloin Heinävedellä vietetään tehtaiden avajaisia.

K-ryhmä on työllistänyt jo yli 500 nuorta nuorisotakuun avulla Kesko ja K-kaupat käynnistivät viime vuonna ohjelman, jonka tavoitteena on työllistää vähintään tuhat nuorisotakuun kohderyhmään kuuluvaa nuorta vuoden 2014 loppuun mennessä. Tähän mennessä 520 nuorta on saanut paikan Keskosta ja K-kaupoista eri puolilla Suomea. Keskon hallitus myönsi viime vuonna 100 000 euroa ohjelman käynnistämiseen. Onnistumiseen on vaikuttanut merkittävästi se, että K-ryhmään palkattiin projektikoordinaattori, joka toimii yhteyshenkilönä TE-toimiston ja K-ryhmän eri yritysten välillä. - Suomen menestykselle on tärkeää, että nuoret pääsevät nopeasti työelämään. Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä yli 300 000 työntekijällään. Tarvitsemme tulevaisuudessakin kaupan alan töistä innostuneita ja ahkeria nuoria, joilla on palveluasenne kohdallaan, Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki toteaa. K-ryhmässä on noin 45 000 työntekijää kahdeksassa maassa. Kesko ja K-kauppiaat työllistävät Suomessa noin 30 000 henkilöä, joista K-kauppiasyrittäjien palveluksessa on noin 20 000 henkilöä.

hy viä uutisia

Pohjola Rakennus laajentaa toimintaansa Uudellemaalle Pohjola Rakennus vahvistaa asemiaan Pirkanmaan lisäksi myös Uudellamaalla, jonne yritys on perustanut uuden tytäryhtiön. Yhtiö on jo muutaman vuoden ajan hankkinut tonttivarantoa Uudeltamaalta ja pystyy nyt entistä paremmin palvelemaan pääkaupunkiseudun asiakkaitaan paikallisin voimin. Yhtiö rakentaa monipuolisesti sekä asuntoja että toimitiloja. Asuntoja tuotetaan perustaja-urakoinnilla sekä urakoidaan muille rakennuttajille. Laajenemisen myötä Pohjola Rakennus pystyy olemaan entistä isommissa projekteissa mukana. Toimitusjohtaja ja yrityksen perustaja Juha Metsälä kertoo, että tällä hetkellä heillä on rakenteilla 580 asuntoa ja suunnitteilla useita toimitilakohteita: ”Muun muassa rakennuskaupan keskus Centra Hämeenlinnaan (40 000 m2), Winglet Business parkin vaihe II Pirkkalaan (42 000 m2) sekä Tuusulaan HYPA-keskus (25 000 m2). Lisäksi olemme Suomen suurin senioriasuntojen rakentaja Eloisa-koti –konseptilla, jonka kysyntä ja vastaanotto on ollut suksee.” Pohjola Rakennus Oy Sisä-Suomi on Tampereella vuonna 1989 perustettu perheyritys. Konsernin liikevaihdon tavoite vuonna 2014 on 80 miljoonaa euroa. Siitä 30 miljoonaa euroa arvioidaan tulevan Uudeltamaalta ja 50 Miljoonaa euroa muilta paikkakunnilta.

Smartum mukaan lounasetumarkkinoille Suomalainen työsuhde-etuja tarjoava perheyritys Smartum laajentaa toimintaansa ja tuo markkinoille oman lounassetelin sekä Smartum-kortin lounaiden maksuvälineeksi. Liikunta- ja kulttuurietujen markkinajohtaja on vahvassa asemassa ravistelemaan melko yksipuolista lounasetumarkkinaa. Entuudestaan markkinoilla olevilla lounasseteleillä ja -korteilla on noin 100 000 päivittäistä käyttäjää. Yritys tähtää siihen, että lounasedun käyttäjien määrä kaksinkertaistuu lähivuosien aikana. – Mielestämme on mahdollista kasvattaa lounasedun käyttäjien määrää huomattavasti. Organisaatioissa, joissa liikunta- ja kulttuurietumme on jo käytössä, on lähes miljoona työntekijää. Tästä asiakaskunnasta pyrimme ensisijaisesti löytämään ne, joilla ei ole vielä lounasetua käytössä, kertoo Smartumin toimitusjohtaja Maarit Hannula. Kasvavan lounasedun käytön uskotaan tuovan lisää asiakkaita ravintoloille. - Toivomme, että lisääntyvä lounasedun tarjonta kasvattaa lounassyöjien kokonaismäärää, mikä vaikuttaa positiivisesti koko ravintola-alan liikevaihtoon ja työllisyyteen, kertoo Picnic Finland Oy:n ketjujohtaja Harri Koivula. Tulevaisuudessa Smartumin tavoitteena on viedä hyvinvointietuudet uudelle tasolle. Toukokuussa käyttöön tuleva lounasetu on ensimmäinen merkittävä uudistus yrityksen tuotevalikoimassa. Loppuvuodesta Smartum aikoo tarjota työnantajille myös aivan uudenlaisia palveluita työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Smartum on mukana Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeessa kehittämässä Suomen työelämää Euroopan parhaaksi. Lisäksi Smartum on sijoittunut parhaiden työpaikkojen Great Place to Work® -listalle sekä on yksi finalisteista Suomen Yrittäjien Ravistajat -kisassa.

Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät,pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja miettivät tulevaisuutta.

ONNELLISESTI SAMAA MIELTÄ Teksti: Hanna Ojanpää | Kuva: Olli Urpela

Veijo ja Asmo Votkin ovat tehneet yhdessä pitkää päivää vuodesta toiseen. Sukupolvenvaihdosta heillä sen sijaan tehdään harkitusti pienissä erissä.

Mistä kaikki sai alkunsa? Veijo: Sattumaa on ollut paljon matkassa mukana, kun vuonna 1969 muutin Iisalmesta Helsinkiin. Etsin ja löysin lihaalan työpaikan ja kahdeksan vuoden ”harjoittelun” jälkeen perustin oman yrityksen, Lihaliike Veijo Votkin Oy:n. Vuoden jälkeen meitä oli jo viisi ja sen jälkeen miehitys on kasvanut tasaiseen tahtiin. Nyt meitä on 90. Matkan varrella oppirahoja on maksettu moneen kertaan, mutta jos olisin uudestaan saman edessä, tekisin samoin. Yhdessä tekeminen Veijo: Olemme lähinnä kaupparekisteriä varten tituleeranneet itsemme hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi. Titteleillä ei ole meille muuten merkitystä, työtä tehdään siinä, missä muutkin. Siirryin itse virallisesti eläkkeelle kolmisen vuotta sitten, tosin harva se päivä käyn toimistolla edelleen. Tiedostan kyllä, että läsnäoloni saattaa Asmoa aika ajoin häiritä, mutta uskon, että on minusta joskus apuakin. Yrittäjyydessä tulee joka päivä kokemusta lisää, mutta kukaan ei myöskään selviä tästä kolhuitta. Asmo: Tunnistan kyllä nuo kummatkin puolet isän täällä toimistolla olemisesta… Mutta meillä on kyllä niin avoimet välit, että uskallamme sanoa toisillemme tarvittaessa vastaankin. Itse olen vuosien varrella tehnyt ja nähnyt täällä lähes kaiken. Paperihommiin siirryin lopullisesti viitisen vuotta sitten. Mitä piirteitä arvostatte toisissanne? Veijo: Yhdellä sanalla sanoen: sitoutuneisuutta. Sen ympärille rakentuvat muut määreet. Asmo: Isä on periksiantamaton ja kovalla työllään paikkansa lunastanut. Yhden miehen yritys ei olisi kasvanut tähän mittaan, jos asioita ei olisi näin hyvin hoidettu. Mitä arvoja yrittämisessä tarvitaan? Veijo: Asiakkaiden lisäksi hyvää huolta tulee pitää yhteistyökumppaneista. Olemassaoloomme vaikuttavat monet eri ryhmät; asiakkaat, tavarantoimittajat, henkilökunta, kaupungin edustajat, media... Nämä ovat yrityksemme kannalta yhtä tärkeitä pääomia kuin tavaravarastomme. Luottamus ihmisiin ja usko omiin tuotteisiin ovat arvoja, jotka kulkevat päivittäin mukana.

Asmo: Omat päivät tuppaavat venymään pitkiksi. Onneksi meillä on hyvä henkilökunta, joka osaa tehtävänsä. Olemme varmasti onnistuneet myös omalta osaltamme työpaikan viihtyvyydessä, sillä vaihtuvuus on meillä pientä. Kun kierrän toimipisteissämme asiakkaiden kanssa, saan usein kuulla työntekijöistämme kehuja. Perheyritysten liiton jäsenyys Veijo: Liityimme jäseneksi loppuvuodesta 2012. Vuosien varrella jäsenyys oli monta kertaa ollut mielessä, mutta vasta nyt – pienen houkuttelun jälkeen – saimme sen aikaiseksi. Kontakti liittoon sen sijaan on ollut olemassa jo pidempään; Matti Vanhanen oli muun muassa avaamassa ruokatehtaamme laajennusta jo muutama vuosi aikaisemmin. Asmo: Sovimme isän kanssa jo heti alkuun, että minä olen meidän perheestä se aktiivinen osallistuja liiton toiminnassa. Liittymisen jälkeen olenkin jo ollut mukana kahdessa Nextin Talviakatemiassa sekä rapujuhlissa. Itselleni oli aikoinaan hieman epäselvää, mitä lähdemme jäsenyydellä hakemaan. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että jäsenyys tarjoaa minulle vertaisryhmän, missä uskaltaa puhua asioista niin kuin ne ovat. Veijo: Yksi tärkeimmistä liiton tehtävistä on mielestäni juuri verkostoituminen. Ja kyllähän tässä on huomannut, kuinka upea ryhmä ja hienoja persoonia joukkoon kuuluu. Ajatuksia sukupolvenvaihdoksesta Veijo: Teimme ensimmäisen osan sukupolvenvaihdoksesta, kun Asmo tuli täysi-ikäiseksi. Siitä lähtien olemme muutaman vuoden välein lisänneet hänen osuuttaan yrityksestä. Sukupolvenvaihdosta ei mielestäni tule jättää liian myöhäiseen vaiheeseen eikä itseään pitää kuolemattomana. Kun prosessiin varautuu ja pitää huolen, että yrityksessä on verotusta varten riittävästi irrotettavaa pääomaa, sukupolvenvaihdos on toteuttavissa ilman suurempaa dramatiikkaa. Valitsemamme tie ei välttämättä ole halvin, mutta ainakin lopputulos on turvallinen. Nyt ei ole enää pelkoa, että viimeinen siirto olisi yrityksen toimintaedellytysten kannalta liian ratkaiseva veto. Asmo: Henkilökohtaisesti suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisesti. Elintarvikeala on siinä mielessä kiitollinen, että ruokaa tarvitaan hyvinä ja huonoina aikoina.

Lihatukku Veijo Votkin Oy • Perustettu 1978 • Liha-alan tukkuliike

Asmo Votkin (33) • Toimitusjohtaja • Sinkku • Harrastukset: kalastus, uinti

Veijo Votkin (66) • Perustaja • Hallituksen puheenjohtaja • Perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta • Harrastukset: kortin peluu ilman panosta

Se lempiherkku... Veijo: Leikkeleistä suosikkini on metsäsienileike, grillistä maistuu makkara. Aimo: Minun valintani leivän päälle on lauantaimakkara. Tulikuumalle grillille laitan marmorisen entrecotepihvin. Isältä pojalle Veijo: Asmo taisi olla neljän vanha, kun hän vaati itselleen valkoisen lihamestarin takin ja lakin. Ne päällään hän sitten asteli toimistolla ja oli mukana viemässä tuotteita asiakkaille. Meillä on paljon pitkäaikaisia asiakkuuksia ja yhä edelleen vastaan tulee ihmisiä, jotka muistavat hänet niiltä ajoilta. Asmo: Kyllä minulle on pikkupojasta lähtien ollut itsestään selvää ja luontevaa, että tämä on minun juttuni. Koululaisena olen viettänyt täällä töissä kaikki lomani ja kauppaopiston jälkeen vuonna 1999 siirryin tänne vakituiseksi. Veijo: Minulle on usein sanottu, kuinka poikkeuksellisen onnekas olen, kun oma poika jatkaa yrityksen johdossa. Heräsin siihen, kun ystäväni joutui luopumaan elämäntyöstään, kun jatkajaa ei ollut. Sittemmin olen monesti miettinyt, olisiko tämä yritys jo myyty tai edelleen myynnissä, jos tilanne olisi ollut sama. Koskaan en kuitenkaan ole pyytänyt tai vaatinut, että perheyritykseen pitäisi tulla töihin, kaiken pitää lähteä omasta halusta. Mutta tässä tilanteessa voin todellakin sanoa, että olen onnellinen mies.

FBN:n next-työryhmän puheenjohtaja Samuel Maldonado (oik.) ja Tamás Kürti kertovat New Leader Circle -konseptin tukevan nextien kasvua vastuunottoon.

Mikä NLC?

Piirien pyörittäjät

Teksti: Milla Lappalainen | Kuvat: Jani Räsänen

Luotamuksellisiin keskusteluihin perustuva New Leader Circle -toiminta on suunnattu nexteille, jotka ovat nousemassa johtotehtäviin perheyrityksessään. Tällä hetkellä NLC-piirejä käynnistelee kaksi toiminnan miestä, unkarilainen Tamás Kürti ja venezuelalainen Samuel Maldonado.

Alkuvuodesta 2012 kansainvälisen nextkomitean jäsenet saivat idean. Parhaat ja antoisimmat keskustelut käydään usein kello viideltä aamulla. Olisiko yöllisten keskustelujen tunnelmaa mahdollista vangita ja luoda uudelleen päiväsaikaan? Ensimmäinen NLC-kokeilu järjestettiin jo saman vuoden kesällä Budapestissä. Siinä olivat mukana alkuperäiset ideoijat puolisoineen. Kahden vuoden aikana Kürti ja Maldonado ovat aloitelleet NLC-piirejä jo kuudessa paikassa: Budapestissä, Istanbulissa, Goassa, Genevessä, Riossa ja nyt myös Tahkolla. Ajatuksena on, että alkusysäyksen jälkeen piirit alkaisivat pyöriä omillaan, kansallisten liittojen kevyesti kampeamana. Ensimmäistä keskustelua moderoi tehtävään koulutettu keskustelunjohtaja, mutta myöhemmissä tapaamisissa ryhmä voisi tavata keskenäänkin. Maldonadon mielestä nextien tapahtumissa on todella ainutlaatuinen ilmapiiri. Hänestä olisi sääli, jos muille nuorille perheyrittäjille uskoutuminen jäisi vain vuosittaisiin seminaareihin. -Halusimme ottaa tuon tunteen ja tiivis-

tää sen, jotta ihmiset voisivat todella hyötyä jakamisesta, Maldonado sanoo. NLC:n tarkoitus on auttaa johtotehtäviin nousevia nextejä taklaamaan vastuunottoon liittyviä esteitä. NLC on henkilökohtaista kehitystä, suoraa vertaistukea sekä perheeseen, yksityiselämään ja bisnekseen liittyviä oivalluksia. Toimintatapa voi olla terapeuttinen, mutta ammatillista terapiaa NLC ei ole. Punainen lanka on se, että vain tasapainoinen ihminen voi olla tasapainoinen johtaja. Ryhmissä on mahdollista jutella oikeastaan mistä vain. Moderaattori pitää huolen, että keskustelu pysyy merkityksellisenä eikä ohjaudu sivuraiteille. Mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi itseen kohdistuvien odotusten ruotiminen tai se, miten jakaa aika työn ja perheen kesken. Omat toiveet ja huolet ovat keskeisessä roolissa. NLC eroaa muista ohjelmista siten, että se on suunnattu nimenomaan perheyritysten jatkajille. Tarkoituksena on siis jalkauttaa käytäntö pikkuhiljaa FBNi:n kansallisiin jäsenliittoi-

hin. Koska kokeilu on vasta aluillaan, FBNi etsii vielä myös sopivia koulutettavia moderoijan tehtäviin. Suomesta mukana on kansainvälisessä next-komiteassa itsekin toiminut Risto Väyrynen. Hänelle Kürti ja Maldonado antavat myös pääkunnian NLCpiirien hahmottelemisesta. Tahkon Talviakatemiassa Kürti ja Maldonado antoivat suomalaisille nexteille maistiaisen siitä, mitä NLC-toiminnalla voisi olla tarjottavanaan. Kolmituntisen workshopin aikana sukellettiin jo syvälle nextien tavoitteisiin, saavutuksiin ja murheisiin. Miehet kehuivat kilpaa suomalaisnextien kykyä antautua keskustelulle. -Tästä saa itselleen juuri niin paljon kuin antaa. Mielestäni suomalaiset olivat todella innokkaita jakamaan kokemuksiaan ja tuomaan esiin haasteitaan, Kürti kertoi workshopin jälkeen. Myös Maldonado antoi arvoa talviakatemialaisten halulle löytää uusia näkökulmia ongelmiin, joiden kanssa on paininut. -Nextien tapahtumiin tullaan tapaamaan kavereita ja pitämään hauskaa, mutta

Suomi vastaan muu maailma -hiihtokilpailun jälkeen hymyt olivat herkässä.

samalla etsimään vastauksia kysymyksiin. Kürtin mielestä on tärkeää, että moderaattori osallistuu itsekin keskusteluun. Tunnelma on oikea, kun moderaattorin avautuminen saa aikaan saman reaktion piirin muissa jäsenissä. NLC:n idea on nimenomaan avoimessa ja luonnollisessa keskusteluilmapiirissä: ketään ei pakoteta esitelmöimään. Jatkotapaamiset ovat kiinni siitä, innostuvatko nextit toiminnasta ja saadaanko piirejä muodostettua. Tahkon workshopiin osallistunut next Katri Halminen sanoo, että saattaisi osallistua piirin, jos sellainen Suomeen perustetaan. -Tuntemusten jakamisesta olisi varmasti apua meidänkin perheessä. Päätökset tehdään faktoihin perustuen, ja vähemmälle jää se, miltä kenestäkin tuntuu, Halminen muotoilee. Kürti ja Maldonado vetävät toimintaa vapaaehtoisina, ja NLC on heille eräänlai-

nen ”professional hobby”. Alkuperäisestä moderaattoriporukasta on muodostunut kuin oma NLC-piirinsä, jossa on haettu ja annettu apua. Työ on Maldonadon mielestä todella merkityksellistä ja palkitsevaa. Tekemistä riittää jatkossakin: miesten tavoitteena on aloittaa tämän vuoden aikana 5-10 piiriä. Kahden vuoden kuluttua he haluaisivat nähdä toiminnassa jopa 25 piiriä. Parinkymmenen piirin tavoitteeseen ei riitä pelkkien aloitusluentojen pitäminen, vaan se vaati sitoutumista jo muiltakin kuin Kürtilta ja Maldonaldolta. Nextien pitää innostua NLC:stä, ja nähdä se mahdollisuutena parantaa omaa elämänhallintaa. Kürti on kuitenkin vakuuttunut, että ohjelmalle on paikkansa. -Älä ikinä epäile, etteikö pieni ryhmä ajattelevia, sitoutuneita kansalaisia voisi muuttaa maailmaa. Oikeastaan vain sellainen voi, Kürti sanoo antropologi Margaret Meadia lainaten.

FAKTAA • Järjestyksessään 10. Talviakatemia järjestettiin 23.-26.2014 Tahkolla • Tapahtuman teemana oli perheen sisäinen vuorovaikutus • Mukana oli 88 nextiä yhteensä 61 yrityksestä • Kolmetoista kansainvälistä vierasta Belgiasta, Brasiliasta, Irlannista, Kolumbiasta, Ranskasta, Sloveniasta, Sveitsistä, Tanskasta ja Venezuelasta pitivät tapahtuman yhteydessä oman NLC-päivän

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Yrittäjien tukena jo 60 vuotta

Toukokuussa 2014 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun PwC:n edeltäjä, tilintarkastustoimisto Salmi & Virkkunen perustettiin. Tänä aikana kahden miehen yrityksestä on kasvanut yksi alansa suurimmista toimijoista Suomessa, ja palvelutarjonta laajentunut tilintarkastuksesta liikkeenjohdon konsultointiin, yritysjärjestelyihin, verotukseen sekä varmennukseen liittyviin palveluihin. Lue lisää 60-vuotisesta taipaleestamme osoitteessa www.pwc.fi/60

VAIN YKSI

ASIA MIELESSÄ.

ASIAKKAAMME MENESTYMINEN.

Olemme oikea kumppani asiakkaille, jotka tarvitsevat laadukasta markkinointia paikallisesti, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti. Palvelutarjontamme: brändistrategiat, markkinoinnin ja mainonnan suunnittelu & tuotanto, pakkaussuunnittelu, asiakkuusmarkkinointi, digitaaliset toimenpiteet. Olemme osa Salomaa Groupia.

adsek.fi

Kyösti Kakkonen:

”Ykkönen on työn arvostaminen” Teksti: Marko Erola | Kuvat: Vesa Laitinen

Kyösti Kakkonen kaipaa Suomeen työn arvostamiselle perustuvaa ryhtiliikettä. Hyvä alku olisi yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen.

Ihan käsittämätöntä. Aivan kohtuutonta. Täysin kestämätön tilanne. Nämä sanat tulevat usein Kyösti Kakkosen huulilta, kun hän puhuu kansantalouden ja yrittämisen ongelmista. Halpakauppaketju Tokmannin luoneen Kakkosen tuntevat tietävät, että kiihkeä, suora puhe on hänen tapansa. Kissa pöydälle ja suut puhtaaksi. Erityinen huoli Kakkosella on kymmenistä tuhansista perheyrityksistä, joissa ei sukupolvi näillä näkymin vaihdu, koska seuraava sukupolvi ei halua velkaantua korviaan myöden voidakseen ottaa yrityksen haltuun. -Perintö- ja lahjaverotuksen uudistaminen on ihan välttämätön, muuten yrityksiä lopetetaan tai omaisuusmassoja hajotetaan. Kakkosta sapettavat puheet varallisuusveron palauttamisesta ja pääomatulojen verotuksen kiristämisestä. Jos pääomia verotetaan yhtään nykyistä ankarammin, kyky ja halu ottaa riskejä ja yrittää häviää. -Pitäisi kannustaa yrittäjyyteen, eikä

rangaista siitä. Nyt on muotia rohkaista yrittämiseen, mutta pitää myös antaa edellytykset siihen, sanoo Kakkonen. Kakkonen arvostaa kotimaista omistusta. Hän uskoo, että ulkomaiseen omistukseen menevän yrityksen hedelmät puristetaan ennen pitkään muille maille. Hän kannustaa menestyviä yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. Vain sillä tavalla voidaan luoda kansantaloudelle arvokkaita uusia työpaikkoja. Muuten taloudelta jää hyvää saamatta. Kakkonen itse myi yrityksensä pääomasijoittajille, joilla on nykyisin merkittävä rooli listaamattomien yritysten rahoittamisessa ja sukupolvenvaihdoksissa. Kasvatettuaan Tokmania 20 vuotta Kyösti ja Kari Kakkonen menivät kimppaan CapManin kanssa vuonna 2004. Kyösti jatkoi toimitusjohtajana ja Kari-veli kauppapaikoista vastaavana johtajana. ”Pari vuosikymmentä teimme töitä perheenä tunteja laskematta ja kalenteriin katsomatta.

Kyösti Kakkonen • Syntynyt vuonna 1956 • Oikeustieteen kandidaatti

Miten kaikki oikein meni? Tokmanni on yksi viime vuosikymmenten huikeista kasvutarinoista suomalaisessa talouselämässä. Minimiosakepääomalla käynnistetty yhtiö kasvoi parissa vuosikymmenessä 600 miljoonan euron liikevaihtoa tekeväksi ja 144 myymälää operoivaksi kauppakonserniksi. Miten kaikki oikein meni – sen kertoo maaliskuun alussa ilmestyvä kirja Jos se firma olis mun – tarinoita yrittäjistä ja CapManista (Otava). Tokmannin lisäksi kirjassa on tarinoita parinkymmenen muu yrityksen, kuten Finndomon, Lumenen, Mehiläisen ja MatchONSportsin, yhteistyöstä Suomen johtavan pääomasijoitusyhtiön CapManin kanssa. -Punainen lanka oli ennakkoluulottomuus, tahto, rohkeus, hauskuus sekä yrittäjän ja organisaation itsensä haastaminen. Tämä on ihan hyvä juttu, mutta eiköhän tehdä vielä lisää. Riskinottokykyä pitää olla mutta ei mitään samuraihommaa vaan harkittua, Kakkonen kiteyttää Tokmannin tarinan. Tokmannin myyminen ei tarkoittanut Kakkoselle yrittämisen loppumista. Hän on mukana noin 30 yrityksessä 10–100 prosentin omistuksella, ja hänen paljon julkisuutta saanut taideharrastuksensa käy jo työstä.

Karin vaimokin oli meillä töissä. Lapset olivat silloin vasta koululaisia, joten heitä ei sillä tavalla mietytty yrityksen jatkajiksi. Oli koko ajan selvää, että kasvuun tarvittaisiin ulkopuolista kumppania”, Kakkonen sanoo. Kakkosen tyttäret ovat suuntautuneet aivan eri aloille kuin isänsä. Toinen on hoitoalalla ja toinen opiskelee teatteriohjaajaksi. CapManin rahoittamana itäsuomalaisesta Tokmannista tuli valtakunnallinen toimija. Yhtiö osti nopeaa tahtia muun muassa Vapaa Valinnan, Säästökuopan, Tarjousmaxin, Tarjoustalon, Robinhoodin ja Säästöpörssin. Sitten heinäkuussa 2012 Kakkonen ja CapMan myivät Tokmannin ruotsalaiselle pääomasijoitusyhtiö Nordic Capitalille.Yhteistyötä pääomasijoittajien kanssa miettivien yrittäjien on Kakkosen mielestä oltava henkisesti valmiita. Pääomasijoittajat haluavat määräävän omistuksen yrityksestä, ja heidän tuottotavoitteensa on sellainen, että muutoksia tulee paljon ja nopeasti. -Heiltä saa arvokkaita kontakteja ja osaamista erityisesti hallitustyöhön. Se on sitten toinen asia, ymmärtääkö pääomasijoittaja yrittäjyyttä ja hyväksyykö yrittäjyyden kasvot, Kakkonen sanoo ja jatkaa. -Suurin virhe pääomasijoittajalta on tuoda hallitukseen puhtaasti numeroiden ja teorioiden kanssa pelanneita. On oltava ainakin kokemusta riittävän ison yrityksen

johtoryhmästä, jotta ymmärtää teorian ja käytännön eron. Ojan kaivamisesta pitää olla näyttöjä. Kauppiaana Kakkonen oli poikkeuksellisen paljon julkisuudessa. Hän keskusteli sunnuntaiaukioloista, bonuskorteista ja milloin mistäkin. Media rakasti räiskyvää Kakkosta, jonka persoonaan lisäväriä antaa intohimoinen taide- ja design-harrastus. Nyt Kakkonen on vähemmän esillä, mutta teesit ovat ennallaan: työpäivää on pidennettävä puolella tunnilla, arkipyhät on poistettava, sunnuntaityön hintaa on laskettava, paikallista sopimista on lisättävä ja yrittämisen byrokratiaa on karsittava. Kakkonen haluaa ryhtiliikkeen, koska valtio velkaantuu, kilpailukyky rapautuu ja julkinen sektori maksaa liikaa. Hänestä asioihin olisi pitänyt puuttua kauan sitten, mutta vuoteen 2008 asti tarve ei ollut tarpeeksi pakottava. Nyt on. -Ongelmat tiedostetaan, mutta poliittista yhteistä tahtoa rakenteellisiin toimiin ei näytä löytyvän. Suuren vastuun muutosvastarinnasta kantaa Kakkosen mielestä taantumuksellinen ammattiyhdistysliike, joka ”kivikautisin argumentein” keskustelemalla ”museoi Suomea”.

-Ay-liike ei enää toteuta sitä hyvää tehtävää, jota varten se on perustettu. Kakkonen ei kehota vain ay-liikettä katsomaan peiliin. Hän soisi eläkeläisten, ”historiamme itsekkäimmän sukupolven”, sekä nuorten aikuisten, ”työttömyydellä ylpeilevän prekariaatin”, ottavan vastuun itsestään, läheisistään ja yhteiskunnasta. -Halutaanko syödä leipä lastenlastensa suusta? Ollaan eläkkeellä 30 vuotta ja nautitaan indeksoitua eläkettä, niin onhan se väärin. Tulisi esimerkiksi harkita leikkuria yli 3000 euron eläkkeisiin ja vanhushoivaan lähimmäisvastuuta yhteiskunnan piikin kasvattamisen sijaan. Vaikka hänen toimenpidelistassaan monta kohtaa, ne kaikki ovat Kakkosen mielestä saman asennevamman ilmentymiä: työtä ei kunnioiteta. Hän haluaisi lisää kunnioittavaa suhtautumista mihin tahansa tehtyyn työhön. -Ei tässä ole kysymys mahdottomista. Kysymys on suomalaisen työn ja ahkeruuden arvostamisesta. Otetaan pikkuisen itseämme niskasta kiinni, säästetään vähän, eletään vastuullisesti ja kääritään vähän enemmän hihoja, niin saamme kilpailukyvyn kohdalleen. Olemme vauras ja osaava kansa, mitä me oikein itkemme.

Omasairaala hoivaa mestarin ottein Hoidamme mestarillisesti kuntoon olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan tapaturmat viikon jokaisena päivänä. Kun vahinko sattuu...

Soita 010 2578 100 tai varaa aika netissä omasairaala.fi

Lääkärin vastaanotto, kuvantaminen ja hoitosuositus jopa samalla käynnillä.

Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen omistama ortopedinen yksityissairaala, joka palvelee myös kaikkien muiden vakuutusyhtiöiden asiakkaita.

Varmistamme toimintakyvyn palautumisen ja töihin paluun rivakasti.

Omasairaala Oy Puutarhurinkuja 2 00300 Helsinki www.omasairaala.fi

Lääkäreiden vastaanotot ja tapaturmapäivystys Arkisin klo 08.00–22.00, viikonloppuisin klo 11.00–17.00

Jäsenyritykset voivat OSTAA ILMOITUSTILAA SHOP

MEETING

GALLERY

Per he YR ITYS Perheyritysten liitto ry

4 • 2012

Broman Groupin liikevaihto nelinkertaistui viidessä vuodessa

Sivu 4

Mikko Mäenpään mielestä Suomeen kaivataan elinkeinostrategiaa Sivu 30

Karl Fazer: Omistajuus vaatii tekoja Sivu 22

Neljäsosasivun ilmoitus Puolen sivun ilmoitus Koko sivun ilmoitus

400 € + alv. 750 € + alv. 1500 € + alv.

Lisätietoa: jasenpalvelu@perheyritys.fi

CONFERENCE

monipuoliset kokoustilat merellinen ympäristö inspiroiva miljöö pohjoismainen bistro 30 min Helsingistä

EXHIBITION

WWW.KONSTOFORM.FI

VarsinaisSuomi pärjää perheyritysten varassa Teksti ja kuvat: Matti Välimäki

Vaikeina taloudellisina aikoina perheyritysten merkitys korostuu entisestään, sillä ne pyrkivät kaikin keinoin pitämään kiinni työntekijöistään.

Vehmaan Rautarakenne Oy:n toimitusjohtaja Mika Lehtonen tutkii yrityksen saamia tarjouspyyntöjä. Alkanut vuosi näyttää lupaavalta. -Yritys on pieni, mutta meillä on pitkäaikaisia asiakkaita monilta eri sektoreilta, muun muassa liikenteestä ja rakennusalalta. Jos jollakin alalla menee vähän huonommin, niin toisaalla menee paremmin, Mika kertoo. Vuonna 1978 perustettu yritys valmistaa esimerkiksi kuorma-autojen lastausläppiä ja vaihtolavoja sekä rakennusten kaiteita ja teräsrakenteita. Mika Lehtonen omistaa firmasta puolet ja hänen isänsä Markku Lehtonen puolet. -Asioista on päästy isän kanssa hyvin yhteisymmärrykseen. Kiperiä tilanteita ei ole tullut. Jos kannat menevät ristiin, niin toimitusjohtajan ääni ratkaisee, Mika naurahtaa. Vehmaan Rautarakenne pyörittää noin 300 000 euron liikevaihtoa. Turkulaisen kukkabisneksessä toimivan Huiskula-konsernin liikevaihto on reilusti sata kertaa suurempi, 35 miljoonaa euroa. Vehmaan Rautarakenne työllistää kolme ja Huiskula-konserni 150 henkeä. Jaakko Rantanen on Huiskula Oy:n toimitusjohtaja ja hänen serkkunsa Jali Murto Huiskulan Puutarha Oy:n toimitusjohtaja. Huiskula Oy hoitaa kukkien maahantuontia ja tukkukauppaa; Huiskulan Puutarha Oy vastaa omasta kukkatuotannosta. Serkuksetkin suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti – vaikka kukkabisnes ei mitään ruusuilla tanssimista olekaan. Itse asiassa ruusujen kasvattaminenkin on käynyt Suomessa kannattamattomaksi. -Globalisaatio puree. Ruusut kasvatetaan nykyään Afrikassa. Mutta olemme korvanneet oman ruusutuotantomme vähemmän energiaintensiivisten, erityisesti sipulikasvien tuotannolla,

Jaaakko Rantasen ja Jali Murron mukaan kukkabisnes ei ole ruusuilla tanssimista, mutta kukkia ostetaan huonoinakin aikoina. Jali Murto kertoo. -Ja toisin kuin monella muulla kaupan alalla, niin kukkien kohdalla joulumyynti meni oikein hyvin, Jaakko Rantanen huomauttaa. -Kukkia ostetaan huonoinakin aikoina, mutta hintakilpailu on kovaa, hän lisää. Professori Vesa Routamaa Vaasan yliopistosta selvitti syksyllä 2013 VarsinaisSuomen Yrittäjien toimeksiannosta, mikä merkitys pk-yrittäjyydellä on alueen kuntatalouteen. Routamaan mukaan valtava enemmistö alueen pk-yrityksistä on nimenomaan perheyrityksiä. Routamaan mukaan perheyritykset muodostavat Varsinais-Suomen talouden selkärangan. -Asukaslukuun suhteutetulla pk-yritysten määrällä mitattuna Varsinais-Suomi on yrittäjämäisimpiä alueita Suomessa. 25 000 yritystä työllistää 94 000 henkilöä. Pk-yritysten osuus kaikista työpaikoista maakunnassa on miltei 50 prosenttia ja yksityisistä työpaikoista noin 65 prosenttia. Kun lasketaan pois maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat sekä työttömät, pk-yritysten osuus nousee lähes 80 prosenttiin. Routamaan laskelmien mukaan

Pk-yritykset aikaansaavat yli 620 miljoonan euron kunnallisverotuotot alueen kuntiin ja lisäksi muutaman sata miljoonaa yhteisöveroina ja valtionosuuksina. Valtio hyötyy tuloveroina pk-yrityksistä vajaat 500 miljoonaa euroa ja päälle tulevat mittavat yhteisöverot, arvonlisäverotuotot ja 50 miljoonan kiinteistöverotuotot. Pk-yritysten aikaansaamasta vajaan kolmen miljardin euron ostovoimasta merkittävä osa palaa kiertoon myös omaan maakuntaan turvaten työllisyyttä ja julkisen sektorin rahoitusta. Routamaa huomauttaa, että suuryritysten osuus työllistäjänä on koko ajan hiipumassa koko maassa ja myös Varsinais-Suomessa. Vaikeina taloudellisina aikoina perheyritysten merkitys korostuu entisestään, sillä ne pyrkivät kaikin keinoin pitämään kiinni työntekijöistään. Työpaikkojen lisääntyminenkin on kokonaan pk-yritysten varassa. -Tuntuu, että perheyritysten merkitystä ei täysin ymmärretä ministereiden eikä poliitikkojen parissa, Routamaa ihmettelee. Myös kuntatasolla on Routamaan mukaan suuria eroja yrityshenkisyydessä. Parhaiten yrittäjän asiaa ymmärretään yleensä kunnissa, jonka luottamuseli-

missä on mukana yrittäjiä. Varsinais-Suomen kunnista Uusikaupunki on keikkunut yrittäjäbarometrien kärkisijoilla. -Yrittäjän kannalta keskeisiä ovat etenkin kaavoitukseen ja hankintatoimeen liittyvät asiat. Hankintatoiminnassa pitäisi ottaa huomioon, että myös paikallisilla yrityksillä olisi mahdollisuus toimia kunnalle tuottajana. Routamaan mielestä kuntien pitäisi tarjota myös yritysten sukupolvenvaihdosta auttavaa neuvontaa. -Erityisesti Vakka-Suomessa, VarsinaisSuomen länsiosassa, on paljon iäkästä väkeä ja paljon iäkkäitä yrittäjiä. Monien yritysten toiminta on vaarassa lakata kokonaan. Varsinais-Suomen taivaalta voi löytää toki muitakin tummia pilviä. Alue tunnetaan myös esimerkiksi vaikeuksiin ajautuneesta telakkateollisuudestaan. Meriklusteria palvelevat lukuisat pienet ja keskikokoiset alihankkija-yritykset ovat joutuneet niin ikään hankalaan tilanteeseen – tai sitten ne ovat onnistuneet löytämään tilauksia aivan uusista suunnista. -Myös rakennusteollisuus on ollut vaikeuksissa viimeiset kolme vuotta, kun

Sinnikäs perheyritys

Mika Lehtosen konepajalla on pitkäaikaisia asiakassuhteita. investoinnit ovat olleet jäissä. Isot yritykset ovat irtisanoneet väkeään tai etsineet markkinoita ulkomailta. Pienet rakennusfirmat ovat sinnitelleet tilanteessa miten ovat pystyneet. -Uusia työpaikkoja on syntynyt ennen kaikkea palvelusektorilla toimiviin pk-yrityksiin. Aivan oma lukunsa on Salo, joka Nokian vaikeuksien myötä on joutunut kokemaan ankaria rakennemuutoksia. Osittain tukiohjelmien avulla kaupunkiin on kuitenkin syntynyt monia uusia pieniä yrityksiä. Tuntuu, että varsinaissuomalaiselle yrittäjähengelle on kovasti tilausta jatkossakin. Mistähän johtuu, että Varsinais-Suomi on niin yrittäjähenkistä aluetta? -Selityksiä voi varmasti etsiä jo kaukaa historiasta ja maantieteestä. VarsinaisSuomessa on tehty kauppaa, viety ja tuotu tavaroita jo muinaisina aikoina. -Varsinais-Suomi on myös vahvaa maatalousaluetta. Sekin on varmasti vaikuttanut tahtoon tehdä itse ja osata itse, pärjätä omillaan, Vesa Routamaa miettii.

Huiskulan puutarhan perustivat vuonna 1934 Reino ja Meeri Murto. Aluksi Huiskulassa kasvatettiin lähes yksinomaan syötäviä kasveja, mutta viimeiset viisikymmentä vuotta yritys on keskittynyt kukkiin. Huiskula toimii kukkien kasvattajana, maahantuojana ja tukkukauppiaana. Kukka-alalla on koettu monia muutoksia, murroksia ja jouduttu sopeutumaan uusiin tilanteisiin. -Markkinat muuttuivat 1980- ja 90-luvuilla, kun tuontirajoitukset katosivat. Meilläkin tuonnin osuus on koko ajan kasvanut ja oman tuotannon suhteellinen osuus pienentynyt. Tällä hetkellä omaa tuotantoamme on 25-30 prosenttia kukista, Jaakko Rantanen kertoo. Päätös lopettaa ruusun kasvatus oli Huiskulalle iso asia. Sen ja muiden tiukan toimintaympäristön vaatimien sopeuttamistoimien myötä yritys joutui vähentämään väkeään viidelläkymmenellä hengellä. -Emme pystyneet kilpailemaan afrikkalaisten kanssa, mutta eihän siihen pystytty Hollannissakaan, kukka-alan eurooppalaisessa ykkösmaassa. Valmiita, kevyitä ja pieneen tilaan mahtuvia leikkokukkia on halpaa tuoda lentokoneella hyvinkin kaukaa, Jali Murto kertoo. -Suomalaisessa kukkatuotannossa työvoimakustannuksilla ja energiakuluilla on hyvin suuri osuus. Yhtälö on sellainen, että pitää miettiä hyvin tarkkaan, mitä kukkia on järkevää kasvattaa itse. Olemme korvanneet ruusutuotantoa nyt siis sipulikasveilla sekä keväällä kasvatettavilla kukilla, jotka voivat hyödyntää paremmin auringonvaloa. Kukka-alan rakennemuutoksiin kuuluu myös se, että kuluttajamyyntiä tapahtuu entistä enemmän ketjuliikkeissä. -Tällä on meidän kannaltamme sellainen positiivinen vaikutus, että se on tuonut alalle lisää suunnitelmallisuutta. Kun vaikkapa iso ketju miettii, mitä joulukukkia se tilaa liikkeisiinsä, niin puhutaan niin valtavista määristä, että tilaukset on tehtävä hyvissä ajoissa. Jaakko Rantanen ja Jali Murto kertovat, että esimerkiksi Euroopassa kukka-alan yritykset ovat lähes järjestään perheyrityksiä. -Se on osoittautunut alalla toimivaksi ratkaisuksi. Voi myös olla, että näin tuulisella ja kilpaillulla alalla monet muut lopettaisivat helpommin. Perheyrityksissä on enemmän sinnikkyyttä jatkaa myös läpi vaikeiden aikojen. Huiskulassa omistus jakaantuu kymmenen serkuksen kesken, joista viisi on mukana konsernin päivittäisessä työssä. Vetovastuussa on nyt kolmas sukupolvi, mutta suvusta löytyy jo myös neljännen ja viidennen sukupolven edustajia. -Kun omistuspohja laajenee, niin haasteena on taata se, että tulevaisuudessakin Huiskulaa johdetaan yrittäjämäisesti ja sitoutuneesti, Jaakko Rantanen miettii.

Numeroiden takana on

yritt채j채perhe

Tätä kirjoittaessani kuulen juuri uutisen: Ay-liike arvostelee sitä, että yritykset – erityisesti pörssiyritykset – maksavat tänä keväänä suuret osingot. Uutiselle on selitys. Koska osinkoverotusta päätettiin kiristää tuntuvasti, vanhoista voitoista maksetaan osingot nyt ennen kuin kiristys tulee voimaan. Päätöksenteossa olisi ollut järkevää huomioida se, että aiemmista voitoista on maksettu korkeampi yhteisövero. Yrityksissä päätöksiä tekevät käyttäytyvät rationaalisesti ja osaavat laskea. Siksi olisi ollut mahdollista ennakoida, että tuntuva osinkoveron nosto johtaa tänä keväänä poikkeavaan käytökseen. Tukevaa pohjaa päätöksenteolle tarjoavat seuraavat tilastotiedot: Noin 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Kun tilastoa tarkastelee tarkemmin havaitsee, että 60 prosenttia uusista työpaikoista syntyy 10-500 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Kymmenen viime vuoden aikana lisäys näissä yrityksissä on ollut noin 60 000 työpaikkaa. Toinen tärkeä työpaikkoja synnyttänyt ryhmä ovat pienet 1-9 hengen yritykset, jotka vastasivat 40 prosentista uusista työpaikoista. Yli 500 työntekijän yritykset päätyivät kokonaisuudessaan työvoimaa vähentäneeksi ryhmäksi, vaikka luonnollisesti siinäkin joukossa on sekä Suomessa toimintaansa kasvattaneita että supistaneita yrityksiä. Suuren yrityksen kasvaessa kasvun vaikutus työllisyyteen ja kansantuotteeseen on merkittävä. Edellä mainitut luvut auttaa hahmottamaan, että tarvitsemme toimia sekä startup-yritysten edistämiseksi että ymmärtämystä toimintansa jo vakiinnuttaneiden yritysten haasteisiin. Kyseiset 10-500 työntekijän yritykset ovat suomalaista ”mittelstandia” – verrattavissa siihen saksalaisyritysten laajaan joukkoon, jotka selittävät Saksan talousihmettä. Useimmat näistä yrityksistä ovat perheyrityksiä. PL:n ja EK:n taannoisen barometrin mukaan Suomessa on noin 10 300 tämän kokoluokan perheyritystä ja niistä peräti 3500 tarvitsee sukupolvenvaihdoksen noin viiden vuoden sisällä. Poliittisten päättäjien olisi aiheellista tiedostaa, että jokaisen edellä esitetyn numeron takana on yrittäjäperhe tai -suku, joka joutuu harkitsemaan tulevaisuudensuunnitelmiaan monien ristipaineiden aallokossa. Suomen talouskehitys ja hyvinvointi on kuitenkin heidän päätöksistään kiinni. Kyse on inhimillisistä päätöksistä ja paineista. Kyse on motivaatiosta, innosta, riskinottohalusta ja luottamuksesta tulevaisuuteen. Jokainen jatkamispäätös on tulevaisuuden investointi, jonka onnistuminen voidaan mitata vasta vuosien kuluttua. Yksi osa jatkamista on luottamus toimintaympäristön ennustettavuuteen. Kuulen huolestuttavan monelta yrittäjältä, että päätöksenteon pitkäjänteisyyteen ei luoteta. Lait ja ohjeet muuttuvat liian tiheään ja tehtyjä päätöksiä vedetään takaisin. Kun yritys ja sen omistajat tekevät investointipäätöksiä, niiden kannattavuus joudutaan laskemaan hyvin tarkkaan, eivätkä laskennan perusteet saisi yhtäkkiä muuttua. Valitettava tosiasia on se, että erityisesti investoinnit teolliseen toimintaan ovat jääneet vuosien ajan jälkeen. Tämä kokonaisuus muodostuu satojen yritysten toisistaan tietämättä tekemistä päätöksistä. Jokainen laskee omista lähtökohdistaan, mikä on järkevää ja lopputulos on tämä. Tilasto on todella vakava hälytysmerkki koko yhteiskunnalle. Emme voi antaa periksi ja sallia teollisen toiminnan rapautua. Monet Perheyritysten liiton jäsenyritykset ovat viime vuosien aikanakin tehneet teollisia investointeja. Niiden rahoitukselle ominaista on ollut korkea oman pääoman osuus. Se kuvaa havainnollisesti rahoitusmarkkinoiden muutosta ja korostaa vahvan taseen merkitystä kasvun välttämättömänä edellytyksenä. Investointeja ja kasvua ei saada aikaan, jos tase ei sitä salli. Suurin yksittäinen kysymys tulevan menestyksemme kannalta on mielestäni se, saadaanko alussa mainitsemissani 3500 yrityksessä lähivuosina aikaan sukupolvenvaihdokset vai ei. Onnistuneet sukupolvenvaihdokset tuovat dynamiikkaa koko yhteiskuntaan, kun uusi sukupolvi yritysten johdossa asettaa rohkeita tavoitteita lähivuosikymmenille. Tähän visioon kannattaa tähdätä.

Matti Vanhanen

Janne Pöysti, uutispäällikkö

Hanki oma

sisäpiiriläinen Tee Kauppalehti VIP-tilaus osoitteessa kauppalehti.fi/tilaa VIP-tilaajana saat käyttöösi kaikki Kauppalehden uutissisällöt ja -palvelut – myös pörssikurssit ja -uutiset niin painetussa lehdessä kuin reaaliaikaisesti verkossa.

Kauppalehti VIP-tilaus alk. 4,80 €/vko

Kauppalehti

Optio ja erikoisjulkaisut

Kauppalehden näköislehti

Kauppalehden verkon uutiset rajattomasti

Markkinauutiset, Uutisarkisto ja Protestilista

Perhettä ei voi sivuttaa työelämässä Teksti: Hanna Ojanpää

Tutkimuksen mukaan monessa perheyrityksessä vallitsee laajennetun perheen ajattelu. Työntekijät palkitsevat puolestaan työnantajansa sitoutumalla yritykseen. Yhteisillä tavoitteilla ja joustavalla asenteella molemmat osapuolet hyötyvät.

Perheyritysten liitto toteutti vuoden 2013 aikana yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa Perhe-elämän huomioiminen työelämässä -tutkimuksen. Tutkimustyön tavoitteena oli kartoittaa perhe-elämän huomioimisen hyviä käytäntöjä perheyrityksissä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi projektitutkija Niina Rahikka-Räsänen tutkimuksen tieteellisen johtajan, professori Juha Hämäläisen ohjauksessa. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa: kesällä 2013 kaikkiin liiton jäsenyrityksiin lähti yritysjohdolle osoitettu sähköinen kysely. Kyselyyn vastasi 42 yritystä, joista toiseen vaiheeseen valittiin kuusi yritystä syvempää tutkimushaastattelua varten. Perheyritysten liiton vuoden 2013 yhteiskuntavastuuteemana oli ”Terveisiä perheeltä”. Hämäläinen toteaakin tutkimuksen yhtenä tavoitteena olleen tuottaa - osana teemavuotta - tietoa, jonka pohjalta voidaan edistää perheystävällistä toimintakulttuuria liiton jäsenyrityksissä sekä laajemminkin työelämässä. – Lapsiperheet ja vanhemmat ovat

kovilla yhteiskunnan ja työelämän murroksissa. Positiivista on kuitenkin, että Suomessa on kehittyneet perhepoliittiset rakenteet ja perheiden tukemisen tarpeellisuus on ymmärretty, Hämäläinen toteaa. – Tässä tutkimuksessa keskityimme niihin hyviin käytöntöihin perheyrityksissä, jotka eivät ole lakisääteisiä vaan joita he toteuttavat vapaaehtoisesti. Halusimme tuoda esiin ja rohkaista perheyrityksiä kertomaan, mitä he tekevät työntekijöidensä ja työntekijöiden perheiden erilaisten elämäntilanteiden huomioimiseksi sekä perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. – Monet perheyritykset ovat toimineen jo useiden vuosikymmenten ajan ja luoneet sinä aikana omia toimintatapoja, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vaikka kaikki käytännöt eivät olekaan suoraan siirrettävissä toisiin yrityksiin, esimerkit auttavat toisia yrityksiä kehittämään heille soveltuvia käytäntöjä. – Haastatelluissa yrityksissä ymmärretään perheystävällisen yrityskulttuurin tukevan niin työntekijöiden työhyvinvointia ja perhe-elämää kuin yritysten

tehokasta ja tuottavaa toimintaa. Toisaalta perheen ja työn yhteensovittamisen käytäntöjä ei ole luotu pelkästään tehokkaan yritystoiminnan takaamiseksi, vaan käytäntöjen kehittämistä on motivoinut ennen kaikkea halu tukea työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, Hämäläinen tiivistää. Toinen lähestymiskulma oli löytää vastauksia perheyritysten osallistumisesta paikallisyhteisöiden toimintaan ja tukemiseen. Tutkimus osoittaa, että perheyritykset paitsi tukevat ja sponsoroivat paikallisia urheilu- ja kulttuuriseuroja, myös hyödyntävät näiden palveluksia työntekijöidensä harrastus- ja hyvinvointitoiminnassa. Tyypillistä on myös, että perheyritykset tekevät yhteistyötä oman alueensa oppilaitosten kanssa. – Myös historia on osoittanut perheyritysten merkittävän aseman paikallisyhteisöjen kanssa, sekä taloudellisesti että toiminnallisest. Paikallisyhteisöjen kehittämistä ja työntekijöiden perheiden huomioimista ei tarvitse nähdä erillisinä asioina, Hämäläinen päättää.

Tutkimuksen toisessa osassa mukana olleet yritykset olivat EM Group konserni, BPS Consulting Finland Oy, Kokkolan Halpa-Halli Oy, Linden’s Restaurant Oy, Oy Duroy Ab ja Varova Oy. Yritysten valinnassa oli kiinnitetty huomiota siihen, että ne edustivat mahdollisimman laajasti perheyritysten kirjoa. Eroavuuksia haettiin toimialan, yrityksen koon ja liikevaihdon sekä maantieteellisen sijainnin kautta. Yhdistäviä tekijöitä sen sijaan oli useita: kaikissa edellä mainituissa yrityksissä esimerkiksi perheen ja työn yhteensovittamisessa tunnustettiin haasteita erityisesti alle kouluikäisten lasten vanhemmilla. Jokaisessa oli myös kehitetty käytäntöjä, joilla haasteeseen pystytään vastaamaan kaikkien osapuolien eduksi. Kokkolalaisessa Halpa-Halli Oy:ssä hyvät käytännöt kumpuavat pitkälti jo historian sanelemina. Yritys on perustamisvuodestaan 1969 lähtien ollut paikallisesti näkyvä ja merkittävä työllistäjä sekä yhteiskuntavastuullinen toimija. Tätä nykyään yritys työllistää 1 500 työntekijää 39 tavaratalossa eri puolella Suomea. – Työntekijöistämme jopa 80 prosenttia on naisia, joten varsinkin pienten

lasten äitien kohdalla perheen ja työelämän yhteensovittaminen on meille hyvin tuttu tilanne. Lisähaasteita yhtälöön luo epäsäännölliset työajat sekä vuorotyö, toimitusjohtaja Janne Ylinen selvittää. Yrityksessä on jo pitkään toteutettu paikallisen sopimuksen kulttuuria. Päätöksenteko tapahtuu paikallisesti oman väen kesken, jolloin työn joustavuudesta ja työvuoroista on helpompi keskustella. Työntekijät voivat myös keskenään vaihtaa työvuoroja, kunhan esimies on tilanteesta tietoinen. – Toteutimme muutama vuosi sitten Tunne oma henkilökunta -kampanjan, minkä tarkoituksena on ollut lisätä avointa, keskustelevaa ilmapiiriä työpaikoilla. Kun osapuolet tietävät toistensa elämänti-

lanteista, myös ymmärrystä ja joustoa on helpompi jakaa. Kaiken kaikkiaan olemme panostaneet paljon esimiestyön kehittämiseen ja yhteisten tavoitteiden luomiseen, Ylinen jatkaa. Halpa-Halli on yrityksenä ottanut poikkeuksellisen vahvan roolin työntekijöiden eri elämäntilanteissa. Yritys ottaa esimerkiksi osaa tehtävistä, jotka kuuluvat yhteiskunnalle, mutta joita ei lainsäädännöllisesti tueta. – Suomessa tulee tulevina vuosina näkymään voimakkaasti väestön vanheneminen. Moni työntekijämme huolehtiikin jo nyt oman työnsä ja perhe-elämän ohella myös vanhenevista vanhemmistaan. Olemme ottaneet tavaksi sopia

työntekijän kanssa suoraan joustomahdollisuuksista tarvittaessa vaikkapa kesken työpäivän, Ylinen kertoo. – Mitä tulee taas toiseen ääripäähän, perheenlisäykset otetaan meillä ilolla vastaan ja muistamme jokaista syntynyttä lasta pääkonttoria myöten. – Lähdimme tutkimukseen mielellämme mukaan. Toivottavasti meidän käytännöistämme ja tavastamme toimia on hyötyä myös muille perheyrityksille. Mielestäni työelämässä jaksamisen ja tuloksellisen toiminnan takaamiseksi hyvät käytännöt on tarkoitettu jaettavaksi, Ylinen päättää. Varova Oy tarjoaa maailmanlaajuisesti huolinta- ja kuljetuspalveluja vienti- ja tuontiyrityksille. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja työntekijöitä yrityksellä on 150. – Olemme lähteneet työkulttuurissamme liikkeelle siitä, että me emme keskity haasteisiin vaan niiden ratkaisemiseen, toimitusjohtaja ja yrityksen omistaja Pekka Laitinen toteaa.

Yrityksessä on jo pitkään ollut käytössä elämänkaariajattelu. Ajatusmallin tavoitteena on työnantajan taholta ymmärtää työntekijöiden muuttuvia elämän- ja perhetilanteita sekä huomioida niiden vaikutukset työntekijöiden työskentelyyn sekä mahdollisiin tuen tarpeisiin. – Meidän jokaisen elämäntilanteet vaihtelevat työuran aikana. Uskomme, että pitkällä aikavälillä jokainen tarvitsee jossain vaiheessa tavallista enemmän työnantajan ja työtovereiden ymmärrystä ja joustoa. Jokainen työntekijämme tietää, että sijaistaessaan työtoveria hän voi luottaa siihen, että myös hänen kohdallaan työyhteisö on valmis joustamaan, kun siihen tulee tarvetta. Kutsumme tätä vastavuoroisuuden organisaatiokulttuuriksi, Laitinen jatkaa. Arjen toimivuuden kannalta yrityksessä on käytössä liukuva työaika, mahdollisuus osa-aikatyöhön tai -eläkkeeseen sekä vuorotteluvapaaseen. Varovassa on ollut käytössä sairaan lapsen hoitopalvelu – yhtenä edelläkävijäyrityksenä. Tulevai-

suudessa tällaista palvelua voisi ajatella myös ikääntyvien vanhempien hoidon osalta, Laitinen heittää. – Yhteiskunnan muuttuvat tilanteet tulee huomioida myös yrityksen toiminnassa. – Olemme myös halunneet ottaa omalta osaltamme kantaa yhteiskuntavastuuseen ja olleet mukana useissa nuorison työllistämishankkeissa. – Hyvistä esimerkeistä voi aina oppia, mutta työelämän pelisäännöt tulee jokaisessa yrityksessä luoda itselleen sopiviksi. Toimivien ratkaisujen taustalla on aina sekä yritysjohdon että kaikkien työntekijöiden sitoutuminen työilmapiirin kehittämiseen ja yhteisiin tavoitteisiin.

Tutkimus esitellään Perheyritystapahtumassa 8.4.2014. Nettiversio on ladattavissa Perheyritysten liiton kotisivuilta jo kuukautta aikaisemmin.

PERHEYRITYS

TAPAHTUMA

2014

L U O T T TAPAHTUMA A M U S 2014 PERHEYRITYS

8.4.2014 klo 8.30 –17.30 Wanha Satama, Helsinki www.perheyritystapahtuma.fi Keskeisiä ihmisiä ja yhteiskuntaa sidostavia voimia ovat luottamus,

Tervetuloa Perheyritystapahtumaan kuuntelemaan ja verkostoitumaan. Puhujina tapahtumassa ovat elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, Kallion seura-

verkostot ja vastavuoroisuus.

kunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo, EM Groupin

Luottamus on tehokkaan

Rantalaisen toimitusjohtaja Elna Kyllönen.

talouden ja hallinnon sekä

kun fiktiivisen FineAxe Oy:n matriarkan on aika

toimivan demokratian perusta. Miten luottamus toimii perheyrityksen arvona ja voimavarana?

toimitusjohtaja Marjo Miettinen sekä Tilipalvelu Ohjelmassa on myös draamaa ja suuria tunteita,

FineAxe Oy

siirtää perheyritys jatkajille. Päivän juontajana toimii kirjailija ja toimittaja Karo Hämäläinen. Tapahtuman hinta on PL:n jäseniltä 375 € (+ alv.) ja muilta 525 € (+ alv.).

Teemu Laajasalo

Marjo Miettinen

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 25.3. mennessä www.perheyritystapahtuma.fi

8.4.2014 Wanha-Satama

Yhteistyössä:

Pukudemari Teksti: Milla Lappalainen | kuva: Emppu Siltaloppi

Sosialidemokraattisten nuorten puheenjohtaja Joona Räsänen toivoisi päivittäistä yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välille. Demarinuori pukeutuu pukuun, ja näyttää siinä paremmalta kuin kokoomuslainen.

-Meille on todellakin sanottu, että kannamme pukumme paremmin kuin kokoomuslaiset, Joona Räsänen sanoo nauraen. Räsänen ei pidä itseään pelkkänä poliitikkona. Oikeastaan hän ei haluaisi, että ihmiset jäisivät jumiin stereotypioihin. Tavallista sosialidemokraattia ei hänen mielestään ole, vaan isossa puolueessa seinät ovat leveällä ja kynnys matalalla. Oman arvionsa mukaan Räsänen on kotinsa demareista löytänyt sosiaaliliberaali kaveri. Kalju kansainvälistyjä, joka katsoo rajojen ulkopuolelle ja jolla on paljon kontakteja myös ulkomailla. Räsänen varttui perheessä, jossa sosialidemokraattinen ajatusmaailma eli vahvana. Lapsena hän viihtyi hyvin työväenliikkeen tapahtumissa, ja viimeistään yläasteiässä nuorisopolitiikka imaisi mukaansa. Räsäsen puoluekannassa on paljon perittyä, mutta tie politiikkaan ei löytynyt Sdp:n viitoittamana. 18-vuotta täytettyään hän tilasi kotiinsa sosialidemokraattien, kokoomuksen ja keskustan puolueohjelmat, ja teki päätöksensä niin puhtaalta pöydältä kuin mahdollista. Puolueiden “mainoslehtiset” olivat kovin samanlaisia keskenään, mutta Räsäsen valinnaksi muodostui Sdp, koska ajatus vapaudesta, veljeydestä ja tasaarvosta vetosi. Räsästä harmittaa se, että yhteiskunta siiloutuu eivätkä ihmiset enää keskustele keskenään tönimälläkään. Esimerkiksi hän antaa sen, miten poliitikot ovat oma ryhmänsä, ja yrittäjät omansa. -Kaikkien ei tarvitse ole mukana kaikessa, mutta omaan lokeroon ei pitäisi jäädä, Räsänen sanoo. Räsäsellä on tällä hetkellä kaksi puheenjohtajan pestiä, yksi Sosialidemokraattisten nuorten nokassa ja toinen kotikuntansa Lohjan kunnanvaltuustossa. -Tänään päätyö on politiikassa, huomenna ehkä jossain muualla. Olen koittanut pelata korttini siten, että vaihtoehtoja on aina. Varaovien jättäminen raolleen on Räsäsestä hyvä neuvo muillekin suomalaisille nuorille. Yksi hänen omista b-vaihtoehdoistaan löytyy yrittäjyydestä. Räsäsellä on opiskelija-asioihin keskittyvä konsulttitoimisto Advanced Future kahden ystävänsä kanssa. Edustustehtäviensä vuoksi

Räsänen on jättänyt koulutusten järjestäminen vähemmälle, ettei yritys kärsisi ”poliittisesta leimautumisesta”. Aiemmissa puheissaan Räsänen on vaatinut selkeytystä Sdp:n tulevaisuudenvisioon. Hänen mielestään puolueen ei pitäisi vaipua synkistelyyn, vaan sen tulisi niellä katkeruutensa ja asettaa rohkeasti uusia tavoitteita. Miettiä, miltä Suomi ja Sdp näyttävät parinkymmenen vuoden kuluttua. Tuolloin nykyiset nuorisopoliitikot ovat jo kypsässä iässä. Räsänen visioi, että hyvinvointivaltiolla on edelleen paikkansa, mutta palveluja on järkeistetty. Julkinen ja yksityinen sektori tekevät enemmän yhteistyötä muun muassa viennin edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. -Venäjän viisumivapaudella olisi merkittävät hyödyt matkailuviennin kannalta. Suomen potentiaali matkailumaana nousee koko ajan, ja arktisen alueen kiinnostavuus kasvaa, Räsänen pohtii. Räsäsen mielestä julkinen ja yksityinen sektori voisivat yhdessä kehittää verkostoja siihen, miten viedä perheyritysten osaamista ulkomaille. Korkeakoulut ja yritykset pitäisi nivoa tiiviimmin yhteen, jotta syntyisi jalostettavia ideoita ja taloudellista lisäarvoa. -Opittuja ja keksittyjä asioita pitäisi viedä käytäntöön, eikä tyytyä raporttien teettämiseen yhteistyöstä. Räsänen antaisi kasvukeskusten kasvaa, ja keskittyisi miettimään, miten kaupunkien potentiaali valjastettaisiin parhaiten. Hänen mielestään yksi Suomen kilpailutekijöistä löytyy yhteiskuntarakenteen tiivistämisestä, kun työpaikat, työntekijät, asuinpaikat ja vapaa-ajan harrastukset sijoitetaan mahdollisimman lähekkäin. Räsänen ottaa esille pankkisääntelyn vaikutukset rahoituksen saamiseen. Hän jakaa Matti Vanhasen käsityksen siitä, että kotimaista varallisuutta pitäisi saada kanavoitua yrityksiin jouhevammin. -Kasvulle on järjetöntä luoda vastaavia pullonkauloja. Valtio voisi perustaa kilpailukykyistä lainaa myöntävän kasvurahaston, koska julkisen sektorin tehtävä on sparrata yrityksiä.

Toisaalta Räsänen kokee, että samalla kun yhteiskunnalle osoitetaan vaatimuksia, yritykset ovat laiminlyöneet tuotekehityksen. Viennin parantaminen vaatii yrityksiltä rajua jalostusasteen nostoa. -Kestävyysvaje on sidoksissa työllisyysasteeseen, joka on hävettävän alhaalla. Kaikki keinot työllisyyden nostoon pitää käyttää, koska tällä hetkellä julkisten palvelujen järjestämisestä koituu ahdinkoa, Räsänen sanoo. Monissa kunnissa on jo hankintasuosituksia, mutta Räsäsen mielestä ne voisivat olla velvoittavia. Isoissa investoinneissa pitäisi suosia suomalaista työvoimaa, jotta raha ei karkaisi alueelta. Ostetaan kotimaisilta yrityksiltä, eikä katsota naapuriin, kun omassakin pitäjässä on työttömiä. -Yritysten tilannetta ei paranna massiiviset menoleikkaukset. Julkinen talous on yhteinen ja toivottavasti hyödyttää kaikkia, Räsänen sanoo. Nuorisopoliitikko kiittää perheyrityksiä siitä, että uudet työpaikat ovat syntyneet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. -Ay-kentän myönteisimmät viestit tulevat perheyritysten työntekijöiltä. Nuorten työllistämistä ei kuitenkaan saa unohtaa, Räsänen sanoo.

Joona Räsänen • Ikä 26 vuotta • Sosialidemokraattisten nuorten puheenjohtaja vuodesta 2012 • Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vuodesta 2013 • Samok ry:n puheenjohtaja vuonna 2011 • Opiskellut tradenomiksi Saimaan ammattikorkeakoulussa • Omistaja, Advanced Future -konsulttitoimisto

Keskustelunavaus Ota kantaa liiton Facebook-sivulla!

Ole rohkeasti perheyritys! LÄHTÖTILANNE Usein kuulee puhuttavan, että perheyritykset ovat aivan samanlaisia kuin muulla tavoin omistetut yritykset. Ne toimivat samoilla markkinoilla, jolloin niitä koskevat samat pelisäännöt kuin muitakin yrityksiä ja niiden toimintatapa on samanlainen. Perheyritykset itsekin arkailevat monesti tuoda esiin perhettä omistajana. Toimitusjohtaja-omistaja näkee itsensä ensisijaisesti toimitusjohtajana eikä perheyrittäjänä. Jostain kumpuaa harhaluulo, että perheyritys ei olisi ammattimaisesti johdettu yritys. Kuvitellaan, että ammattimaisuus saavutettaisiin vain häivyttämällä perheomistus taustalle.

Perhe omistajana mahdollistaa yritykselle kilpailuedun. Kansainvälisen Edelman Trust barometrin mukaan perheyrityksiin luotetaan enemmän kuin muulla tavoin omistettuihin yrityksiin kaikkialla muualla paitsi Aasiassa. Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan sidosryhmät arvostavat perheyrittäjyyttä. Yrityksen profiloituminen sidosryhmien mielissä perheyritykseksi vahvisti yrityksen imagoa ja vaikutti myönteisesti tulokseen. Perheyritys toi esille perheyrittäjyyttään, jos perheen jäsenet olivat ylpeitä yrityksestä ja sen historiasta, heillä oli aktiiviset vuorovaikutussuhteet yrityksen sidosryhmien kanssa ja yrityksen toiminta oli pitkäjänteistä.

Miten Sinä kerrot perheyrityksestänne eri sidosryhmille?

Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan reilu puolet perheyrityksistä mainitsi verkkosivuillaan olevansa perheyritys. Perheyritysten liiton jäsenten osalta luku on onneksi hieman suurempi. HUOMIOITAVAA Vaikka perhettä omistajana ei tuotaisi aktiivisesti esille, niin se määrittää silti vahvasti yrityksen toimintaa. Perhe omistajana ja perheen arvomaailma vaikuttavat siihen, mitkä ovat yritystoiminnan tavoitteet ja strategiset valinnat, miten yritystä johdetaan, millainen on yrityksen kulttuuri ja miten yritys kohtelee eri sidosryhmiään jne. Perhe ja sen jäsenet tuovat yritykseen pääomaa – sukupolvien aikana kertynyttä hiljaista tietoa, psykologista omistajuutta ja sitoutumista sekä sosiaalista verkostoa, jota ei muualta voi ostaa. Jokainen perheyrityskin on ainutlaatuinen. Sillä on erityinen historia, joka värittää nykypäivää ja tulevaisuutta.

RATKAISUEHDOTUS Suomalaistenkin perheyritysten pitäisi olla ylpeitä perheomistajuudestaan sekä kertoa rohkeasti ja avoimesti olevansa perheyrityksiä. Muutaman suuren perheyrityksen omistajan olen kuullut kertovan, miten neuvottelupöydän toisella puolella ääni on muuttunut kellossa, kun heille on selvinnyt, että toinen osapuoli on perheyrittäjä. Tämä lisää uskottavuutta ja luottamusta sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta, varsinkin jos toinenkin osapuoli on perheyritys. Perheyrittäjyys kannattaa myös ottaa yhdeksi erottautumistekijäksi markkinoinnissa. Perheyrityksistä löytyy tarinoita, jotka tuovat sympaattisuutta kuluttajamarkkinointiin. Esimerkiksi maali- ja sisustusalan kauppaketju RTV mainosti tammikuussa Kallen päiviä perustajansa Karl Gustav Lindblomin innoittamana. Mainonnassaan he myös tuovat korostetusti esille olevansa perheyritys ”Suomalaista perheyrittäjyyttä 60 vuotta”. Krista Elo-Pärssinen Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori ja työskentelee Perheryritysten liiton asiantuntijana sekä Perheyrityspalvelut Oy:n toimitusjohtajana.

Terhi Penttilä • • • •

Perheyritys: Länsilinjat Oy Syntymävuosi: 1972 Koulutus: KTM Asema perheyrityksessä: Toimitusjohtaja • Perhe: Puoliso, 6-vuotias poika ja 4-vuotias tyttö • Ajankohtaista: Länsilinjat täyttää tänä vuonna 75 vuotta

perintö

Perintö- palstalla ihmiset kertovat, millaisen henkisen perinnön ovat saaneet edelliseltä sukupolvelta ja minkälaisen haluavat luovuttaa seuraavalle.

Mitä olen saanut vanhemmiltani: Noin kymmenvuotinen jakso isän kanssa yrityksen johdossa oli todella hienoa ja opettavaista kasvun aikaa. Mikä tahansa pienikin asia saattoi hetkessä jalostua strategiakeskusteluksi. Tästä minulle on jäänyt tapa hoitaa asioita mahdollisimman pitkälle heti silloin, kun ne nousevat esiin. Joskus se tarkoittaa sitä, että kalenteri muuttuu kesken päivän, kun uppoudun esille nousseeseen asiaan. Koen, että näin toimien pystyn kuitenkin saamaan aikaan enemmän ja laadukkaammin. Isä myös salli aikanaan minulle virheiden tekemisen, mistä olen oppinut erittäin paljon ja olen siitä hyvin kiitollinen. ”Asioilla on tapana järjestyä”, on isälleni tyypillinen sanonta. Olen luonteeltani turvallisuushakuinen, mutta isältä peritty oppi ja luottamus siihen, että lopulta kaikki järjestyy, tasapainottaa hyvin ja auttaa sietämään epävarmuutta. Huomaan arvostavani myös joka päivä enemmän ja enemmän vanhemmiltani oppimaani säästäväistä ja tarkkaa suhdetta rahaan ja rahankäyttöön. Arkipäiväisenä asiana arvostan myös erityisesti äidiltäni perittyä suhdetta ruokaan ja sen monipuolisuuteen. Ruuhkavuosia eläessäni en tietenkään pysty tekemään ruokaa alusta pitäen itse niin kuin äitini, mutta terveellisyys ja monipuolisuus näkyvät silti valinnoissamme. Raha ja ruoka liittyvät arkeen, jota haluan elää niin, että sitä voi rakastaa – en osaisi elää vain lomia tai juhlaa odottaen.

Mitä haluan välittää lapsilleni: On tärkeää, että lapset uskovat sen, että omiin läheisiin voi luottaa - siihen, että perhe on aina tukena. Joskus tyttäreni ikävistä asioista keskustellessamme toteaakin: ”Mutta tiedätkö mitä, äiti? Minä tiedän, että sinä kuitenkin aina rakastat minua.” Niin ikään haluan heidän ymmärtävän, että arki on elämää parhaimmillaan. Arjesta pitää nauttia: päiväkotiarjesta, koulusta, opiskelusta ja ennen kaikkea työstä. Teen kaikkeni, että lapset löytävät aikanaan itselleen sopivan paikan työelämästä. Olennaista on myös sisäistää, että vastuu omasta elämästä on ilo. Muiden auttaminen on myös meillä paljon esillä ja haluan viestittää, että vastuuta voi kantaa myös muista ja saada siitä iloa. Viime jouluna tyttäreni halusinkin omien lelulahjojen sijaan lahjoittaa Joulupuu –keräykseen itse ostamansa paketit. Lelukaupassa äiti kuitenkin heltyi eikä antanut neidin maksaa niitä omasta lompakostaan. Olen ehkä siis saanut siemenen kylvettyä tässä asiassa.

Uudet jäsenet Finn-Korkki Oy

JL Levytekniikka

Knorring Oy Ab

Alppila Autohuolto Oy

Perustettu: 1979 Toimiala: metalliteollisuus Liikevaihto: 9 Meur Henkilöstö: 40 Omistajasuku: Nygård Kotipaikka: Hämeenlinna

Perustettu: 1890 Toimiala: Tukkukauppa Liikevaihto: 8 Meur Omistajasuku: Borenius Kotipaikka: Vantaa

Perustettu: 1994 Toimiala: Metalliteollisuus Liikevaihto: 2 Meur Henkilöstö: 25 Omistajasuku: Luotero Kotipaikka: Turku

Perustettu: 1994 Toimiala: Autohuolto Liikevaihto: 8 Meur Henkilöstö: 55 Omistajasuku: Hakkarainen Kotipaikka: Helsinki

Koskiravintolat Oy

Perustettu: 2006 Toimiala: Ravintola-ala Liikevaihto: 5 Meur Henkilöstö: 50 Omistajasuku: Aaltonen Kotipaikka: Tampere

Mantsinen Group Ltd. Oy

Perustettu: 1974 Toimiala: Konevalmistus, logistiikkapalvelut Liikevaihto: 54 Meur Henkilöstö: 450 Omistajasuku: Mantsinen Kotipaikka: Ylämylly

Herkkumaa Oy

Perustettu: 1987 Toimiala: Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Liikevaihto: 9 Meur Henkilöstö: 25 Omistajasuku: Rekola Kotipaikka: Hämeenlinna

Kasvu lähtee oivalluksesta Tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta kasvaville ja teyttä! kansainvälistyville yrityksille. Ota yhteyttä!

www.finnvera.fi

Suuryritysten näkymissä jo valoa

Tuoreen tutkimuksen mukaan suuryritysten toiveikkuus on lisääntynyt vuoden takaisesta, ja panokset uusiin liiketoimintoihin ovat kasvussa. Suomi nähdään myös tulevaisuuden toimintaympäristönä, vaikka poliittisen päätöksenteon heikko ennakoitavuus nähdään riskinä. Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin toista kertaa Pohjolan ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä. Tutkimus keskittyi jälleen 250 suurimpaan suomalaiseen yritykseen. Suomalaiset suuryritykset työllistävät yli 60 prosenttia kaikista yksityisen sektorin työllisistä. Suuryritysten investoinnit kohdistuvat edelleen suurimmaksi osaksi Suomeen, mutta kasvupanostukset ohjautuvat jatkossa yhä enemmän ulkomaille.

Nyt ensi kertaa kartoitettu osa-alue, kotimaisten pääomamarkkinoiden toimivuus, koettiin yrityksissä tärkeäksi. Jopa 90 % suomalaisista suuryrityksistä piti hyvin toimivaa kotimaista pörssiä tärkeänä. Yli puolet suuryrityksistä ei pitänyt rahoituksen saatavuutta tällä hetkellä haasteellisena. Toisella ensi kertaa tutkitulla alueella, toimintaympäristöriskeissä, suuryritykset nostivat merkittävimmäksi uhaksi poliittisen päätöksenteon ja yritysverotuksen heikon ennakoitavuuden. - Noin 60 prosenttia vastaajista näki poliittisen johdon toiminnan heikon ennakoitavuuden riskiksi. Yritysten näkemys julkisen päätöksenteon huonosta laadusta on huolestuttava. Toim i nt ay m p ä r i s tö n vakaus ja ennustettavuus ovat täysin keskeisiä investointien ja työllistämisen kannalta, jatkaa Jaatinen.

” Suomi nähdään myös tulevaisuuden toimintaympäristönä, vaikka poliittisen päätöksenteon heikko ennakoitavuus nähdään riskinä.”

- Suurten yritysten työllistävä vaikutus on elintärkeä. On luotava edellytykset siihen, että suuryritykset jatkossakin investoivat myös Suomeen. Julkisessa keskustelussa suurten yritysten merkitys jää usein negatiivisten uutisten varjoon, Pohjolan Pankkitoiminnasta vastaava johtaja (vt.) Hannu Jaatinen sanoo.

Tilastolliset perustiedot kerättiin 250 yrityksestä syksyn 2013 aikana. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 127 johtajaa, jotka edustivat 99 eri yritystä. Muodostunut aineisto on laajuudeltaan ja luonteeltaan ainutlaatuinen Suomessa. Lisätietoja tutkimuksesta: Martina Lilius, martina.lilius@op.fi Martina Lilius Yhteyspäällikkö Identiteetti ja viestintä, OP-Pohjola

POHJOLA on suomalainen finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut.

Vastuullista vaatimalla voi muuttaa maailmaa YK julkisti vastuullisen sijoittamisen periaatteet (United Nations Principles for Responsible Investment, UN PRI) vuonna 2006 ja tänä päivänä jo tuhannet ammattimaiset sijoittajat ovat allekirjoittaneet nämä periaatteet, jotka koskevat laajasti ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristön suojelua ja korruption torjuntaa. Vastuullinen sijoittaminen tunnetaan myös nimellä ESG (Environment, Social ja Governance). Kauempaa katsottuna nämä termit saattavat kuulostaa hieman teoreettisilta, ainakin meillä Suomessa, mutta on kiistatonta, että kysymys on tärkeästä aiheesta. Vuodesta 2010 lähtien monet kansalliset pääomasijoitusyhdistykset ovatkin aktiivisesti kannustaneet jäseniään osallistumaan vastuulliseen sijoittamiseen ja nykyisin lähes kaikki, etenkin kansainvälisiä sijoittajia rahastoihinsa kutsuvat pääomasijoittajat, ovat sitoutuneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Pääomasijoittajat ovat myös kasvavassa määrin alkaneet kehittämään omiin toimintoihinsa parhaiten sopivia vastuullisuusasioiden seurantatapoja. Useimmat ovatkin jo ottaneet käyttöön hyvin konkreettisia ohjelmia, toimenpiteitä ja työkaluja. Allekirjoittamisen myötä he sitoutuvat myös raportoimaan rahastosijoittajilleen miten periaatteet on huomioitu käytännön tasolla. Vastuun kantaminen edellyttää valtaa Pörssistä yksittäisiä osakkeita hankkivan sijoittajan on vaikea vaikuttaa sijoituskohteen vastuuttomuuteen tai vastuullisuuteen, vaikka jaloillaan voikin aina äänestää. Perheyritys tai pääomasijoittajan kohdeyritys taas on täysin eri asemassa, sillä aktiivisen omistajuuden kautta asioihin voi vaikuttaa paljonkin. Se, jolla on valtaa, voi ja etenkin näissä asioissa, myös pitää käyttää valtaa. Esimerkiksi laatu-, energia- tai muiden sertifikaattien hankkimisesta voidaan päättää hallitustasolla. Hallitus voi myös päättää mahdollisista työturvallisuuden kehittämisohjelmista ja valvonnasta, tasa-arvon toteutumisen seurannasta ja vaikkapa varojen käytön sisäisen kontrollin toimivuudesta. Miten vastuullinen sijoittaminen käytännössä toimii Jokainen voi toteuttaa vastuullisen sijoittamisen periaatteita parhaaksi katsomallaan tavalla. Myös CapMan on laatinut toimivia työkaluja vastuullisen sijoittamisen toteuttamiseen ja seurantaan. Vuosikausien aikana luotujen sijoitusprosessiemme eri vaiheisiin on tätä varten laadittu listoja kysymyksistä, joihin vastaaminen on edellytys prosessin jatkumiselle. Kysymysten avulla sijoitustiimi, yrityksen johto ja avainhenkilöt johdatetaan ylväiden periaatteiden tasolta hyvinkin maan-

läheisiin ja arkisiin asioihin. • Onko yhtiössä laadittu työturvallisuus ohjeet? Seurataanko niitä? Raportoidaanko niistä? • Seurataanko yhtiössä energian kulutusta eri toiminnoissa? Miten sitä mitataan, onko benchmarkattu? • Onko yritys selvittänyt minkälaiset työolosuhteet vallitsevat työpaikoilla, joista sen tuotteet, osat tai raaka-aineet on hankittu? • Onko selkeästi määritelty kuka yhtiössä vastaa ympäristöasioista? • Noudatetaanko yhtiössä työaikasäädöksiä? • Onko yhtiössä tapahtunut tai ollut lähellä tapahtua vakavia onnettomuuksia? • Onko yhtiötä tai sen johtoa syytetty lahjonnasta, veronkierrosta tai rahapesusta? Hyvä alku Koska institutionaaliset sijoittajat edellyttävät vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamista pääomarahaston hallinnoijalta ja pääomarahasto taas edellyttää samaa kohdeyrityksiltä, on päästy hyvään alkuun. Aluksi varmaan täytetään kaavakkeita, laitetaan rasti oikeaan ruutuun, kirjoitetaan periaateohjelmia ja raportoidaan, että kaikki on hyvin. Entä seuraavaksi? Onko se uskottavaa, jos ongelmia ei löydykään? Ympäristöongelmia ei ole, työpaikkakiusaamista ei ole meillä tavattu, seksuaalisesta häirinnästä emme ole saaneet ilmoituksia, hallinnon seurantajärjestelmät toimivat moitteettomasti ja niin edelleen. En usko. Hyviä esimerkkejä ja niistä syntyviä parhaita käytäntöjä tarvitaan. Kun riittävän moni kertoo omista haasteistaan ja kuvailee miten on ne ratkaissut tai aikoo ne ratkaista, pääsemme seuraavalle tasolle. Parhaimmillaan tästä voisi syntyä jopa myönteistä kilpailuhenkeä siitä, kuka on parhaiten ja laadukkaimman seurantajärjestelmän avulla havainnut ongelmia, tarttunut härkää sarvista ja löytänyt keinot ongelmien ratkaisuun. Yksi hyvä esimerkki on CapManin salkussa oleva Pohjolan Design-Talo Oy. Yhtiö on ottanut vakavasti haasteen energian säästämisestä ja työturvallisuudesta. Vuonna 2011 yhtiö lanseerasi passiivatalon, jonka lämmitysenergiakulutus on 50 % vuoden 2011 normaalitasoa alhaisempi ja tuo myös asukkaalleen merkittäviä kustannussäästöjä. Ja kun pientalorakentamiseen ei löytynyt kunnollisia ja toimivia turvajärjestelmiä, kehitti Design-Talo oman telinejärjestelmän, jossa rakennusteline ja vesikaton putoamissuojaus yhdistyvät. Yritys laittoi näin turvallisuusasiat etusijalle kaikessa toiminnassaan. Tuomo Raasio Senior Partner CapMan

CapManin palveluksessa on yli 100 pääomasijoitusalan ammattilaista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Perheyritysten liiton yhteistyökumppanina CapManin osakkaat keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa esimerkiksi omistajuuden muutostilanteista, yrityksen strategisesta uudelleen positioinnista sekä kasvusta yrityskauppojen ja kansainvälistymisen kautta. Kattavat yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme www.capman.fi.

Tilaajan selvitysvelvollisuus ja rakentamisen laajennettu tiedonantovelvollisuus – tiedätkö velvoitteesi? Harmaan talouden torjumiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin, joilla edistetään myös yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajalle on 2007 säädetty selvitysvelvollisuus alihankintaan ja vuokratyövoiman käyttöön liittyen. Valvonnan tehostamiseksi rakentamisessa otetaan käyttöön 1.7.2014 alkaen verotusmenettelylaissa säädetty työntekijöitä ja rakennusurakoita koskeva laajennettu tiedonantovelvollisuus. Velvollisuuksien laiminlyönti on sanktioitu ja niiden noudattamista valvovat aluehallintovirasto ja Verohallinto. Laiminlyöntimaksut ovat toimialasta ja sopimuksesta riippuen 1.600 eurosta aina 50.000 euroon asti. Selvitysvelvollisuus tilaajavastuulain nojalla koskee tilaajia, kun työ tehdään tilaajan toimitiloissa tai työkohteessa ja alihankkijalla on työntekijöitä. Poikkeuksena on rakentaminen, joka kuuluu kokonaisuudessaan lain soveltamisen piiriin. Lakia sovelletaan myös ulkomaisiin yrityksiin, kun työ tehdään Suomessa. Verotusmenettelylain mukaiset tiedonantovelvoitteet koskevat päätoteuttajan velvollisuutta antaa työntekijöitä koskevat tiedot, sekä tilaajan velvollisuutta antaa urakkatiedot. Tiedot annetaan kuukausittain. Yhteisellä työmaalla olevan päätoteuttajan tulee antaa tiedot kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskennelleistä henkilöistä yli 15.000 euron hankkeissa. Tilaajan, joka toimii rakennuttajana, pääurakoitsijana, sivu-urakoitsijana tai aliurakoitsijana, tulee antaa urakkatiedot arvonlisäverolaissa tarkoitetuista

kiinteistöön kohdistuvista rakentamis-, korjaus- ja kunnossapitotöistä sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttamisesta. Lisäksi tiedot tulee antaa rakennustelineiden pystytys- tai purkutyöstä sekä työvoiman vuokrauksesta edellä mainittuihin tarkoituksiin. Tiedot tulee antaa vaikka tilaajaan ei sovelleta rakentamisen käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Tiedot on annettava 1.7.2014 alkaen tapahtuneesta työntekijän työskentelystä sekä maksetuista urakkasummista. Tiedonantovelvollisuus päättyy, kun työ on luovutettu tilaajalle, vaikka sen jälkeen tehtäisiinkin vielä takuuajan jälkitöitä ja korjauksia, sopimuskohtaisesti. Tietoja ei voi ilmoittaa etukäteen ja ne annetaan vain sähköisesti. Tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä, jona työmaa valmistui. Alihankinta- tai vuokratyösopimusta laadittaessa on muistettava ottaa mukaan erityislausekkeet muun muassa selvitys- ja tiedonantovelvollisuuksien toteuttamisesta ja jakamisesta, irtisanomis- ja purkamistilanteista ja niiden yhteydessä toteutuvasta vastuun siirrosta uudelle sopimuskumppanille, tilaajavastuulain edellyttämästä alle kymmenpäiväisten urakoiden ketjuttamiskiellosta sekä sovellettavista työehtosopimuksista ja oleellisista työehdoista. On syytä myös laatia ohjeistuksia sopimuksia noudattaville tahoille ja niille henkilöille, jotka keräävät, tallentavat ja raportoivat selvityksiä, unohtamatta niihin liittyvät vaatimukset lain mukaisesta tietosuojan noudattamisesta ja tarvittavan vastevalmiuden kehittämisestä siltä varalta, että aluehallintovirasto tai Verohallinto pyytää lisätietoja.

Ritva Nyrhinen Tuula Varila Maria Parker PwC Tax & Legal

PwC tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 20 paikkakunnalla. PwC on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen KHT-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskenteleviä KHT-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.

Tulossa

7.-9.3.

NxG-I Ski Weekend . Sveitsin Next-työryhmä toivottaa kaikki jatkajapolven edustajat Sveitsin Gstaadiin viikonlopputapahtumaan. Viikonlopun aikana pohditaan muun muassa sukupolvenvaihdoksen suunnittelun merkitystä.

12.3.

Perheen ulkopuoliset asiantuntijat perheyrityksessä –valmennusohjelma alkaa. Ohjelma on räätälöity perheyritysten toimitusjohtajille ja muille avainhenkilöille, jotka eivät ole perheenjäseniä ja haluavat syventää perheyritystuntemustaan.

4.-6.4.

Korkean paikan leiri Ylläksellä . Päivien aikana kuullaan perheyritystarinoita, verkostoidutaan ja skimbataan Ylläksen rinteillä.

8.4.

Perheyritystapahtuma Wanhassa Satamassa Perheyritystapahtuman teemana on ensi vuonna luottamus.

LISÄTIETOA www.perheyritys.fi

29.-31.5.

Nextien kansainvälinen päätapahtuma (NxG-I Global Summit) on ensi vuonna Barcelonassa.

13.6.

FBN:n 25-vuotisjuhlat Pariisissa. Päivän aikana järjestetään perheyritysvierailuja sekä juhlaillalliset Versaillesin linnassa. Kaikki PL:n jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

26.-27.6.

Kevätkokous ja Family Business Day Lappeenrannassa. Kevätkokous pidetään 26.6. risteillen Saimaalla ja seuraavana päivänä on yhdessä IFERAn (International Family Enterprise Academy) kanssa kansainvälinen Family Business Day.

15.-17.10.

FBN International Global Summit järjestetään Dubaissa. Tapahtuma kokoaa perheyrittäjiä yhteen 50 eri maasta.

ILMOITTAUTUMISET ilmoittaudu@perheyritys.fi

Tietoa Perheyritysten liitosta

erheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto • järjestää seminaareja ja valmennusta • valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä • ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin • edistää jäsentensä vuorovaikutusta • edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton arvot

Luottamus

Liitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

Avoimuus

Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

Perhekeskeisyys

Liitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

Jatkuvuus

Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Perheyritysten liiton Facebookissa julkaistaan kaikki liiton ajankohtaiset tiedotteet ja lausunnot. Myös Perheyritys –lehti löytyy sivuilla. Käythän tykkäämässä PL:n Facebook-sivusta!

Liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Terveisiä perheeltä! Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teemana vuonna 2014 on perheen hyvinvointi. Yritysten työntekijät ja heidän perheensä ovat avaintekijöitä sekä yrityksen että yhteiskunnan menestyksessä. Perheyritysten liitto pyrkii omalta osaltaan nostamaan esiin hyviä käytäntöjä, jotka edistävät perheyritysten työntekijöiden perheiden hyvinvointia.