Perheyritys 1/2016 by Perheyritysten liitto

2016

PERHEYRITYS

PERHEYRITYS 1 · 2016 1

PERHEYRITYSFAKTA

Monet perheyritykset tavoittelevat usein kohtuullista tai maltillista ja kannattavaa kasvua, mutta samalla perheyrittäjät näiden yritysten taustalla saattavat olla erittäin kasvuhakuisia. Silloin kasvua haetaan usein uusien, alkuperäisen perheyrityksen rinnalle perustettujen tai ostettujen yritysten kautta. PERHEYRITYSBAROMETRI 2015 (ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO)

Puheenjohtajan

HUOMIO! Yritykset pitää saada kasvamaan ja investoimaan! Kuulostaako tutulta? Jep, näinhän yritysten pitäisi tehdä. Ja monet tekevätkin, iso hatunnosto siitä. Onko jotain estettä sille, etteivät kasvuhalut vaivaa kaikkia ja investoinnit suorastaan lähde lapasesta? Entä onko se ihan kamalaa jos ei kasvuhalua ole, vaan tämä, tässä ja nyt riittää? Investoinnit heijastavat uskoa tulevaisuuteen ja yrityksen riskinkantohalukkuutta alati muuttuvassa maailmassamme. Yritys tarvitsee luotettavan ja ennakoitavan toimintaympäristön hahmottaessaan, mihin rahkeet riittävät. Tämän lisäksi osaavan työvoiman saatavuus on yksi tärkeimmistä investointipäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Osaava työvoima on iso investointi yhteiskunnalta, mutta hoitaako yhteiskunta tätä investointiaan taiten? Verotuksellinen ympäristömme ei välttämättä kannusta parantamaan henkilökohtaista suoritusta, koska ansiotulojen karttuessa verorasite kasvaa nopeasti jo keskituloisilla palkansaajilla. Työvoiman riittävyys on toinen tärkeä kysymys ratkaistavaksi. Siihen avaimet löytyvät työllisyysasteen nostosta ja maahanmuuton taitavasta hoitamisesta. Hyvää kasvupöhinää on havaittavissa ICT-sektorilla, liike-elämän palveluissa, terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorilla ja ympäristöteknologian yrityksissä. Myös varttuneemmat yritykset ovat kunnostautuneet digitalisaation tarjoamien ratkaisujen etsinnässä. Siirrymme enemmän tavaroista palveluihin, mikä onkin suotavaa kun meikäläinen markkina on pieni ja parhaat apajat isojen etäisyyksien päässä. Kasvua ja uudistumista tapahtuu koko ajan ja on hyväksyttävä, että jotkut alat ja asiat siirtyvät historiaan. Perheyritysten omistajat ovat Perheyritysbarometrin mukaan kasvuhaluisia ja monipuolisia yrittäjiä, onhan kyseessä oma ja koko perheen tulevaisuus. Kasvumantran vastineeksi on mielestäni myös ihan ok, jos ei kasvua päällimmäisenä tavoittele vaan tervettä ja hyvinvoipaa yritystä, joka työllistää kourallisen osaajia ihmisen kokoisessa firmassa. Erilaisten palvelujen tarjoajat, olivat he sitten asianajajia tai rakennesuunnittelijoita, pärjäävät pienempinäkin yksiköinä ja aktiivisen verkostoitumisen kautta voivat ne tarvittaessa olla osa isompaa kuviota. Yritykset, jotka pyörittävät bisneksiään tässä maassa tekevät joka päivä investoinnin Suomeen. Ne uskovat, että Suomi on hyvä maa yrittää nyt ja tulevaisuudessa. Kiitos siitä! JOHANNA JOUHKI Kirjoittaja on Perheyritysten liiton hallituksen varapuheenjohtaja

PERHEYRITYS 1 · 2016 3

PERHEYRITYS 1/2016

6 14

LYHYESTI

HENKILÖKUVA Juha Metsälä

VIERASNÄPPIS Micke Paqvalén

SEURAAJAT Topias Fonsén

26 32

TEEMA Kasvun paikka

Johtoryhmät

KOLUMNI Leena Mörttinen

SYDÄMEN ASIA Alppilan autohuolto

PERHEYRITYS 1 · 2016

Henkilökuva. s. 16

Kasvun rahoitus

40 4

PERHE + YRITYS Genelec

Genelec. s.6

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS Finnvera

Seuraajat. s. 22

PÄÄKIRJOITUS

42 44 48 49 50

Oppimistakin pitää opetella

”Siitä se sitten lähti.” Näillä sanoilla voisi kuvailla monen perheyrityksen alkua.

PL:n strategia

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS CapMan

UUDET JÄSENET

Kuten esimerkiksi Genelecin. Ensimmäistä aktiivista tarkkailukaiutinta suunnitelleessaan nuori Ilpo Martikainen ei varmaan arvannut, minkälaisen kasvun yrityksensä tulisi vielä vuosien aikana saavuttamaan. Tai Delipapin. Vuonna 1978 Raimo Nuortie hoiti poikaansa, jonka iho ei kestänyt silloisia sideharsovaippoja. Tuore isä kehitti uudenlaisen vaipan ja haki sille patentin. Tai OneMind Dogs. Kaikki alkoi siitä, kun Noora Keskievarin ystävän koira kuuroutui ja piti kehittää uudenlainen kehon kieleen perustuva kommunikointimetodi. Huikeita kasvutarinoita. Joulukuussa julkistetun Perheyritysbarometrin mukaan (Elinkeinoelämän keskusliitto) noin 7 prosenttia perheyrityksistä hakee toiminnassaan voimakasta, vähintään 30 prosentin vuotuista liikevaihdon kasvua. Maltillisempaa, vähintään 10 prosentin kasvua tavoittelee noin puolet yrityksistä.

TULOSSA

Sydämen asia. s. 36

Vuoden ensimmäisen numeron teemana on kasvu ja investoinnit. Tähän numeroon on koottu joukko palkittuja perheyrityksiä kertomaan yrityksensä kasvusta ja investoinneista. Mukana on muun muassa tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon saaneet Kimmo Jyllilä Serreksestä ja Mauri Kontu Vahteruksesta, EY Entrepreneur 2015 Tuotanto-sarjan voittaja, Pohjola Rakennuksen Juha Metsälä ja samassa kilpailussa vuoden perheyrittäjäksi valittu Hannes Berner. Kasvustrategiaa suunniteltaessa on hyvä ottaa rahoittaja mukaan keskusteluihin. Liiton strateginen kumppani Laura Hakamies OP:stä avaa haastattelussa pankin näkökulmia yrityksen kasvun rahoittamiseen.

Kirsti Lonka. s. 42

Ideoiden, tuotekehityksen ja rahoituksen lisäksi tarvitaan osaamista. Lehdessä professori Kirsti Lonka kertoo, että oppimistakin pitää opetella. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä. Onneksi meillä on. ARJA SÄYNÄTKARI Toimituspäällikkö

PERHEYRITYS 1 · 2016 5

PERHE + YRITYS JARMO SEPPÄLÄ HANNU MIETTINEN

Genelecin aktiivikaiuttimet muuttivat markkinat Perheyritys Genelecin missio on tuottaa iloa asiakkaidensa elämään parhaan saatavilla olevan äänentoiston avulla. Menestysreseptiin kuuluvat tekninen tietämys, toiminnan pitkäjänteisyys ja asiakaslähtöisyys sekä ”jatkuvat ytneuvottelut” eli henkilöstön kuunteleminen. 6

PERHEYRITYS 1 · 2016

Genelec Oy:n toimintaa pohjusti ”autotalliyritys”, kuten on ollut monen muunkin tekniseen innovaatioon perustuvan yrityksen taustalla. Tosin Genelecin autotalli oli Ilpo Martikaisen perheen asuttama helsinkiläiskaksio, jonka makuuhuone oli vuonna 1976 muuttunut tuotekehitystilaksi. Saman kerrostalon kellarissa puolestaan oli kokoonpanotila, jossa Martikainen rakensi tuttavilleen stereolaitteita. Martikaisen lapset ovat siis tottuneet elämään yrittäjäperheen elämää ja sananmukaisesti kasvaneet sisään äänentoistoalan yritystoimintaan pienestä pitäen. Yritys perustettiin vuonna 1978 ja se muutti samalla Iisalmeen, Ilpo Martikaisen kotipitäjän Lapinlahden naapurikaupunkiin. Se oli eteläisintä kehitystukialuetta ja siellä saatiin jo silloin nauttia automaattivälitteisistä puheluista. Genelec on kasvanut oman alansa markkinajohtajaksi maailmalla ja vahvaksi brändiksi, ja aktiivikaiuttimesta on samalla kehittynyt vallitseva ratkaisu. Suuntautuminen vientiin oli alusta asti selvää ja viennin osuus tuotannosta onkin kasvanut tasaisesti. Kasvu on kuitenkin tehty maltillisesti ja liian suuria riskejä välttäen. Martikaisen mukaan yrityksen toimintaa jälkeenpäin tarkasteltaessa tärkeitä asioita ovat ne, jotka määrittelevät linjoja, toimintaperiaatteita ja asenteita eli lähinnä aineettomia asioita. Niiden pohjalta kuitenkin tehdään päivittäin päätöksiä ja johtamista, joka aikanaan ilmenee myös teknisissä ja taloudellisissakin ratkaisuissa. - Pitkäjänteisyys on se punainen lanka, perheyrityksen kvartaalihan on aika pitkä, samoin perustajien innostus alaan on tärkeää. Itseäni ovat aina kiinnostaneet elektroniikka, mekaniikka ja akustiikka, Ilpo Martikainen kertoo. Rehellisyys, luotettavuus ja pysyvyys ovat Genelecin tärkeitä arvoja. Tietynlaista filosofiaa puolin ja toisin kuvaa esimerkiksi Genelecin ja sen maahantuojan suhde Japanissa: Keskinäinen yhteistyö alkoi 1986, mutta kirjallista sopimusta asiasta ei ole koskaan tehty. Viime vuoden lopussa Genelec osti vähemmistöosakkaita pois yhtiöstä eli yhtiö lunasti omia osakkeitaan määrän, joka vastaa 34,6 prosenttia yhtiön osakekannasta. Genelecin pääomistajan ja hallituksen puheenjohtajan Ilpo Martikaisen mukaan Genelecin tarkoitus ei ole käyttää osakkeita muihin yritysjärjestelyihin. Yhtiön hallitukseen kuuluvat puheenjoh-

PERHEYRITYS 1 · 2016

VUOSIEN VARRELLA LUKUISIA PALKITTUJA TUOTTEITA Esimerkiksi vuonna 2015 yritys sai 13 kansainvälistä palkintoa tuotteistaan. Kuluvan vuoden alussa yhtiö sai 15. TEC (Technical Excellence & Creativity) -tunnustuksensa USA:ssa. YRITYSPALKINTOJA JA TUNNUSTUKSIA: • Tuottava Idea 1981 • Vuoden yrittäjä 1988 (Iisalmi) • Vuoden yrittäjä 1989 (Pohjois-Savo) • Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 1990 • Valtakunnallinen vientiveturi 1993 • Tasavallan presidentin vientipalkinto 1999 • Kultainen avain 1999 • Vuoden yritysjohtaja, tj. Ilpo Martikainen 2005 • Tekniikan tohtori h.c., hallituksen pj. Ilpo Martikainen 2008

taja Ilpo Martikainen ja hänen kolme lastaan, Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho sekä aiemmin myös Genelecin johtajistoon kuuluneet hallituksen alkuperäisjäsenet Topi Partanen ja Ritva Leinonen. Martikaisten kaikki kolme lasta eli tytär ja kaksi poikaa ovat perheyrityksen omistajia, hallituksen jäseniä ja myös työssä yrityksessä. Yksi on keskittynyt yritysarkkitehtuuriin, toinen on brand artist ja kolmas työskentelee henkilöstöosastolla. - Perheyrityksessä on tietynlaisia piirteitä. Perhe on sitoutunut yritykseen ja vaikuttaa sen toimintakulttuuriin, ja yritys puolestaan on iso osa perheen elämää. Perheyrityksessä on yleensä myös helppo tehdä päätöksiä, Martikainen pohtii. - Erityisesti perheyritys menestyy, kun sillä on läsnä olevat ja sitoutuneet omistajat, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö sekä oikea toimintaympäristö. Jos lapset lähtevät perheyrityksen toimintaan mukaan, sen on noustava kunkin omasta kiinnostuksesta. Olen aina halunnut, että aikuiset lapseni ovat subjekteja omassa elämässään ja tekevät itsenäisiä päätöksiä. Genelec Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Siamäk Naghian sanoo, että on oikeastaan aika vaikea sanoa, mikä yhdistelmä on vienyt Genelecin menestykseen. Totta kai on tehty oikeita valintoja, joista yksi on se, että tuote-

kehitys ja tuotanto ovat edelleen Iisalmessa. - Ehkä ylivoimaisuus syntyy tekniikasta sekä yrityskulttuurista ja siihen kuuluvasta arvomaailmasta. Lisäksi Ilpo Martikainen innostaa jatkuvasti muita ja on edelleen hyvin kiinnostunut tuotekehityksestä. Naghianin mukaan Genelec on kokonaisuutena erittäin kansainvälinen yritys. Siitä ei kuitenkaan ole tietoisesti rakennettu brändiä, koska brändimielikuva ei synny rakentamalla, vaan yrityksen ja asiakkaan keskinäisistä toiminnoista. Yhtiöllä on ollut vuosien varrella onni saada palkatuksi työstään innostuneita työntekijöitä. Ilpo Martikaisen mukaan henkilöstön tekemiseen on alusta lähtien kuulunut ammattitaito, into, erilaisuus ja toiminnan mieltäminen merkitykselliseksi. - Yhteisön on oltava toimiva, mutta on myös uskallettava olla erilainen, sillä osin yrityksemme toiminta perustuu erottautumiseen muista. Esimerkiksi kestävän kehityksen menetelmissä joku on alallaan edelläkävijä, mutta kuinka paljon se voi olla edellä aikaansa, jos asiakkaat eivät kuitenkaan vielä silloin arvosta sitä? Genelecin alkuperäinen ydinjoukko ja hyvät työntekijät ovat tehneet menestyksen perustan, ja talon nykyinen ammattitaito on erittäin korkea. Fyysisesti tuotetta voidaan

Erityisesti perheyritys menestyy, kun sillä on läsnä olevat ja sitoutuneet omistajat, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö sekä oikea toimintaympäristö, hallituksen puheenjohtaja Ilpo Martikainen sanoo.

PERHEYRITYS 1 · 2016 9

Kaiuttimien kokoonpanossa työtehtävät vaihtelevat, joten työntekijän tarkkuus ja motivaatio säilyvät hyvinä, sanoo elektroniikkaasentaja Jarkko Rauhanoksa.

plagioida, mutta omalla tavallaan kehittynyttä ja menestynyttä organisaatiota, tuotteen takana olevaa yrityskulttuuria ja toiminnan henkistä ja filosofista perustaa ei voida kopioida. - Yrityksen sisäisellä kulttuurilla on suuri merkitys työntekijöiden hyvinvoinnille. Esimiesten antama aika ja huomio ovat tärkeitä työilmapiiriin vaikuttavia tekijöitä, samoin kuin henkilöstön suhtautuminen toisiinsa ja esimiehiinsä. Pohjimmiltaan työyhteisön hyvinvoinnissa on kyse ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja siitä, että kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan, Naghian sanoo. - Motivaatiota voi kannustaa, mutta työteon ja innovaatioiden kipinä ja palo pitää tulla henkilön sisältä. Luovuutta voi hyödyntää monissa tehtävissä ja toimintoja voidaan aina kehittää. - Jalostaako tämä kädenliike esimerkiksi

”Laadun kannalta on erittäin tärkeää, että johto, tuotekehitys ja tuotanto ovat samassa paikassa.”

PERHEYRITYS 1 · 2016

valmistuspuolella mitään? Jos ei, miksi sitä tehdään? Tärkeää on, että täällä meillä ei ”vain olla töissä”, vaan jokainen pohtii työnsä sisältöä ja sen kehittämistä. Naghian muistuttaa, että erityisen luovissa tehtävissä elämän rytmi usein sekoittuu. Kiinnostava kehitystyö saattaa olla mielessä vapaa-ajallakin ja toisaalta työaika ei ole kelloon ja työpaikkaan sidottua, vaan joustavaa. Työ käsitteenä on muuttunut ja muuttuu jatkossa lisää. Genelecissä on meneillään ”jatkuvat ytneuvottelut” eli kerran kuukaudessa yrityksen johto keskustelee yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa. Teemana on toimintojen kehittäminen ja asioiden sopiminen paikallisesti. Yhteistyö sujuu tuloksellisesti kaikkien kannalta. Martikainen ihmettelee nykyisen suomalaisen työelämän yleisiä ongelmia: - Ahdistaa, on uupumusta, työssä on paha olla…Miksi? Sotien jälkeen alkoi Suomessa kova jälleenrakennuskausi, peltoja raivattiin, tehtiin metsätöitä, hoidettiin pientiloja.

Silloin ei puhuttu ahdistuksesta eikä loppuun palamisesta, vaikka kaikki joutuivat tekemään työtä aamusta iltaan. Onko niin, että nyt monella on oman elämän päämäärä hukassa, ja ahdistus tuleekin siitä? Ihmiselle lienee tärkeää tuntea olevansa osa jotain kokonaisuutta ja saada asioitaan eteenpäin. Ehkä tällaista tunnetta ei monella nyt ole ja lisäksi oma vastuu tilanteen korjaamiseksi on ulkoistettu muille. Martikainen ei niin ikään ymmärrä sitä arvostelua, mitä maan hallitus on saanut osakseen toimiessaan joustavasti maan taloustilanteen kohentamiseksi ja valtion velan pienentämiseksi. - Mikään säästöehdotus ei tunnu menevän läpi, aina on vastassa ”ei voi, ei saa” -kommentit. Valtio velkaantuu ja korjausliikkeitä ei saa tehdä, mutta mikä olisi parempi tapa, siihen ei ole tullut selvyyttä. Nykyinen toimitusjohtaja, Iranissa syntynyt Siamäk Naghian tuli Suomeen 1980-luvulla opiskelemaan ja meni töihin Nokialle. Hän aloitti Genelecissä tuotekehitysjohtajana 2005 ja toimitusjohtaja hänestä tuli vuonna 2011. - Tuleminen Iisalmeen ei ollut tavoitteeni, mutta elämä kuljetti näin. Genelecin kokoisessa yrityksessä tunnen itsekin olevani kuin osa suurta työyhteisöperhettä, ja täällä varmaan kaikilla kosketus omiin tehtäviinsä ja tekemiseensä on hyvä, Naghian pohtii. Naghian kertoo viihtyvänsä Suomessa todella hyvin, ja pohjoismainen arvomaailma on lähellä hänen sydäntään. - Genelec on hyvin suomalainen ja savolainen yritys, jossa on välitön työkulttuuri. Innostavaa monen muun seikan ohella on se, että olemme edelläkävijäyritys ja haemme tuotteisiimme aina sellaisia ratkaisuja, jotka palvelevat parhaiten asiakkaidemme tarpeita. Martikainen kertoo perheyhtiön omistajien ja hallituksen olevan erittäin tyytyväisiä Naghianin toimintaan: - Meillä on todella huippujohtaja, ja olemme siitä äärimmäisen kiitollisia. Lienee tosin tapauskohtaista, mutta perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja tuo taloon uusia näkemyksiä ja pystyy parhaassa tapauksessa kehittämään työkulttuuria ja menettelytapoja kyseenalaistamalla vanhaa. Miehet toteavat keskinäisen yhteistyönsä sujuvan erinomaisesti. Heillä on samanlaiset näkemykset niin yrityksen johtamisesta, tuotekehityksestä kuin yleisinhimillisistäkin aiheista. Naghian pohtii myös työnteon arvostusta. Hän kertoo rahoittaneensa omat opiskelunsa osin siivoustyöllä, ja hän pitää sitä työtä

yhtä arvokkaana kuin muitakin töitä. - Miksi Suomessa joitain töitä vieroksutaan, vaikka ne ovat tarpeellisia? Naghian ja Martikainen toivovat, että nyt maahan tulleita turvapaikan tai oleskeluluvan hakijoita voitaisiin auttaa ja heistä saataisiin uutta ja pätevää työvoimaa, vaikka julkinen keskustelu asiasta ei olekaan aina pysynyt oikeilla raiteilla. - Kun tehdään liiketoimintaa ulkomailla, erilaisten kulttuurien tuntemus ja aito kiinnostus niiden ymmärtämiseksi ovat tärkeitä asioita. Se on asiakaslähtöisyyttä, Naghian sanoo. Genelecin kaiuttimien ylivoimaisuus perustuu aktiivikaiutintekniikkaan eli siihen, että samassa kaiutinkotelossa ovat sekä tarvittava elektroniikka että kaiutinelementit. Jokaiselle kaiutinelementille on siis kotelossa oma vahvistin, jolloin äänten kokonaisuus on paljon helpompi hallita kuin käytettäessä perinteisiä kaiuttimia. Erikorkuisten äänien jakaminen eri kaiutinelementeille on Genelecin tekniikalla

Ammattitaito, into ja toiminnan mieltäminen merkitykselliseksi ovat työssä tärkeitä asioita. Elektroniikkatyöntekijä Päivi Tauriainen on viihtynyt Genelecillä jo kymmenen vuotta.

PERHEYRITYS 1 · 2016 11

GENELEC OY • Perustettu: 1978 • Kotipaikka: Iisalmi; lisäksi myynnin ja markkinoinnin tukitoimisto Helsingissä • Toimitusjohtaja: Siamäk Naghian • Liikevaihto (2014): 18 milj. euroa • Liikevoitto: 1 milj. euroa • Viennin osuus liikevaihdosta: 80 % • Myyntiä yli 70 maahan; omat tytäryhtiöt USA:ssa ja Kiinassa • Henkilöstö: 120 • Omistus: Martikaisen perhe sekä pienillä osuuksilla Topi Partanen ja Ritva Leinonen, jotka ovat myös yhtiön hallituksen jäseniä.

Kaiuttomassa huoneessa mitataan aktiivikaiuttimen ominaisuuksia ja suorituskykyä.

PERHEYRITYS 1 · 2016

Minua innostaa esimerkiksi se, että olemme edelläkävijäyritys ja haemme tuotteisiimme aina sellaisia ratkaisuja, jotka palvelevat parhaiten asiakkaidemme tarpeita, toimitusjohtaja Siamäk Naghian kertoo. helppoa ja myös mukautuminen erilaisiin kuunteluolosuhteisiin onnistuu hyvin. Tällä menetelmällä suuria toiston vääristymiä ei pääse syntymään. Kaiuttimiin sisäänrakennettu älykkyys ottaa siis erilaiset huonetilat huomioon. Tuotteita ovat korkeatasoiset tarkkailukaiuttimet musiikin ja äänen kanssa työskentelevien ammattilaisten päivittäiseen käyttöön, aktiivikaiuttimet kodin äänentoistojärjestelmiin ja kotistudioihin sekä aktiivikaiuttimet asennuskäyttöön. Laatua tukeva muotoilu on luonteva osa Genelecin brändi-identiteettiä ja sielua, sillä siinä yhdistyvät taiteellinen älykkyys, käytettävyys, minimalismi ja akustinen toiminnallisuus. - Kaiuttimet ovat yhä enemmän myös design-elementtejä. Kaiuttimien oikea muotoilu on estetiikkaa, mutta meidän tapauksessamme muotoilun perusteet ovat myös suurelta osalta teknisiä. Päämuotoilijamme on alan kansainvälisesti palkittu ammattilainen Harri Koskinen, Martikainen kertoo. Genelec käyttää muun muassa suomalaisesta kierrätysalumiinista ja ruiskupuristetusta luonnonkomposiitista valmistettuja

kaiutinkoteloita. Yrityksen tuotteet ovat kestäviä ja ne voidaan huoltaa tai jopa päivittää nykytasolle. Varaosia on saatavilla vähintään kymmenen vuotta mallin tuotannon lopettamisen jälkeen. Genelec käyttää toiminnassaan monia tunnettuja laatutyökaluja, kuten ISO9001laatujärjestelmää. Standardin avulla koko ketju tilauksesta luovutettuun tuotteeseen ja lopputarkastukseen asti tapahtuu systemaattisesti ja sovitulla tavalla. - Suora yhteys loppukäyttäjiin ja yhdessä kehittäminen on Genelecin laadun tärkeä elementti. Asiakasvaatimusten ymmärtäminen vaatii jatkuvaa käyttäjän toimintaympäristön ja teknologian kehityksen seuraamista. Yritämme olla osa muutosta sen sijaan, että odottaisimme mitä muutos tuo tullessaan, Naghian esittelee. Markkinoita voi siis muuttaa, kuten Genelec on aktiivikaiuttimillaan osoittanut. Sama tilanne on komposiittimateriaalin käytön osalta, sillä markkinoilla meni aikaa sen hyväksymiseksi. - Ympäristöasiat ovat meillä yhtä tärkeitä kuin yrityksen kannattavuus, Naghian

muistuttaa. Genelec tekee kaiken Iisalmessa, Poroveden rannalla. Naghianin mielestä länsimainen elektroniikkateollisuus on tehnyt ison virheen, kun se on siirtänyt tuotantonsa Aasiaan. - Laadun kannalta on erittäin tärkeää, että johto, tuotekehitys ja tuotanto ovat samassa paikassa. Erityisesti monikanavaäänen sovellukset kasvavat voimakkaasti ja tällä alalla Genelecin ammattitaito tulee näkymään selvästi. Globaaleilla markkinoilla alan kilpailu on erittäin kovaa, mutta yritys on selviytynyt edelläkävijänä ja kehitys näyttää nyt hyvältä. Martikaisen mukaan kaiutinta teknisenä laitteena ei ole vielä kehitetty loppuun asti. Tulossa ei ole mitään isoa harppausta, mutta materiaalit kehittyvät koko ajan. Myös suunnitteluvälineet mallinnustyökaluineen kehittyvät. - Asiakkaiden toiveita pitää tietysti kuunnella ja ottaa ne huomioon. Musiikin käyttötavat muuttuvat, kaiuttimet esimerkiksi liitetään verkkoon omina järjestelminään.

PERHEYRITYS 1 · 2016 13

LYHYESTI

Investointeja ja työtä – onneksi on perheyritykset EK:n tammikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanneodotuksissa seuraavalle puolelle vuodelle ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suhdanteiden yleiskuvan ennustetaan jatkuvan heikkona koko vuoden 2016 alkupuoliskon, ja elpymisodotukset ovat vain vähäiset. Tämänhetkisen suhdannetilanteen kuvataan olevan tavanomaista heikompi kaikilla päätoimialoilla. Suhdanteista huolimatta ainakin perheyritykset uskovat tulevaisuuteen ja kasvuun. Perheyritysten liiton jäseniltä kysyttiin tammikuussa 2016 investointiaikeita tämän ja ensi vuoden aikana. 148 vastaajasta 106 perheyritystä ilmoitti investoivansa. Suunniteltujen investointien arvo on 313 – 350 miljoonaa euroa. Tälle sivulle olemme koonneet vain joitain – esimerkinomaisesti - viime aikoina mediassa esillä olleita investoivia perheyrityksiä.

Fazer aikoo investoida Suomeen 100 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana ”Fazer investoi jatkuvasti Suomeen. Uskomme suomalaiseen kauraan ja Suomen biotalouteen. Kauran kasvava kysyntä on ennakoitua suurempaa, minkä vuoksi aikaistamme kauramyllyn laajentamista ja kapasiteetin kaksinkertaistamista. Nyt investoitavan viiden miljoonan euron lisäksi, olemme jo investoineet kauraan 10 miljoonaa euroa. Viimeisen kolmen vuoden aikana Fazer on investoinut Suomeen noin 100 miljoonaa euroa, esimerkiksi uuteen vierailukeskukseen Vantaalla ja lakritsilinjaan Lappeenrannan makeistehtaalla. Suunnitelmissamme on investoida Suomeen yli 100 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana”, sanoo Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum.

Broman tekee vakuuttavaa jälkeä: yli 50 miljoonan investoinnit ja 200 uutta työpaikkaa, viime vuonna luotujen sadan työpaikan lisäksi. Broman Groupin mittava investointi-ohjelma käynnistyi vuonna 2015 ja jatkuu edelleen. Tänä vuonna Broman Group tulee laajenemaan voimakkaasti. Yritys avaa viisi uutta tavarataloa Suomeen ja yhden Viroon, Tallinnaan. Lisäksi uusiin toimitiloihin muutetaan monella paikkakunnilla. Rakenteilla on lisäksi laajennus Hyvinkään logistiikkakeskukseen, jonka pinta-ala kasvaa yli kolmen hehtaarin. Kuluvan tilikauden (10/2015–9/2016) nettoinvestoinnit tulevat oleman yli 50 miljoonaa euroa.

PERHEYRITYS 1 · 2016

430 33,6 166 J Ä S E NYR I T YS TÄ

L I I K E VA I H TO 0 YH T E E N S Ä

TUHATTA0TYÖNTEKIJÄÄ

Talouselämä-lehti uutisoi joulukuussa Kokkolan suurteollisuusalueen yritysten mittavista investoinneista. Alueen yritykset ovat investoineet 5 vuodessa 413 miljoonaa euroa. Summasta uusinvestointeja oli 228 miljoonaa euroa ja kunnossapitoinvestointeja 186 miljoonaa euroa. Perheyritys Woikoski on yksi suurimpiin investoijiin kuuluvista.

Untuvatuotteita valmistava perheyritys Joutsen Finland avasi syksyllä uuden vuodevaatetehtaan Riihimäellä. Tehdasinvestoinnin kokonaisarvo oli noin kaksi miljoonaa euroa. ”Tekstiiliteollisuudessa kilpailu on kovaa, joten pienen suomalaisen toimijan on panostettava rohkeasti tulevaisuuteen pärjätäkseen globaaleilla markkinoilla. Tällä investoinnilla haluamme pitää untuvavuodevaatteiden valmistuksen kotimaassa kilpailukykyisenä jatkossakin. Uudet tilat ja niiden mahdollistamat tehokkaammat toimintatavat auttavat tavoitteen toteuttamisessa. Nykyaikaisen tuotantolaitoksen teknologia ja tinkimätön asenne laatuun takaavat Joutsen-tuotteiden ainutlaatuisen puhtauden. Uusi vuodevaatetehdas lisää kilpailukykyämme ja joustavuuttamme”, sanoo tiedotteessa Joutsen Finlandin toimitusjohtaja, yrittäjäneuvos Eero Kotkasaari. Joutsenen tärkeimmät vientimarkkinat ovat Kaukoidässä sekä Venäjällä, Ruotsissa ja Baltian maissa. Yhtiön liikevaihdosta yli puolet tulee viennistä.

HENKILÖKUVA SINI SUOMALAINEN REETTA MARTIKAINEN

Terve itsetunto tulee osaamisesta Viisi lasta, yrityksen perustaminen 22-vuotiaana, nyt 127 miljoonaa liikevaihtoa ja väitöskirja tiedolla johtamisesta valmistumassa. Aikaa jää myös matkailulle, harrastuksille ja hallitusjäsenyyksille, tuoreimpana Perheyritysten liitossa. ”Äärimmäisen tehokas ihminen”, kuvailevat Juha Metsälän ystävät tätä miestä. - Vasta viidennen lapseni kanssa ymmärsin jäädä kunnon pappalomalle. Päivät hiekkalaatikon reunalla olivat oivallinen johtamiskoulu. Opin lapsen kanssa avoimuutta ja ottamaan vastaan palautetta välittömästi. Arki ei todellakaan ollut lepsuilua, avaa Pohjola Rakennus Oy:n perustaja ja konserninjohtaja Juha Metsälä keskustelun. - Kun 10 kuukauden jälkeen palasin töihin, panin koko johtoryhmän uusiksi, ja siitä käynnistyi yhtiön kasvu. Vuonna 1989 rakennusyhtiönsä perustanut Metsälä puhuu mielellään johtamisesta. Ensimmäiset oppinsa siihen hän sai jo lapsuudessa yritteliäältä isältään. Metsälän perheellä oli maatila Pirkanmaalla. Sen yhteyteen perhe rakensi milloin lomakylää milloin halleja. Hankkeiden parissa Metsälä oppi rakentamisesta ja yrittäjyydestä jo lapsuudessaan. - Seitsemännen luokan jälkeen isä laittoi minut kesätöihin työnjohtajaksi rakennustyö-

PERHEYRITYS 1 · 2016

maallemme. Siitä alkoi johtamiskoulutus. Kun työntekijät osaavat työn johtajaansa paremmin, on parasta kysyä ja kuunnella. Filosofia maa- ja metsätilan hoidossa oli Metsälän mukaan samantyyppistä kuin perheyrittäjyys. - Kun mietitään istutetaanko haapaa vai mäntyä, on pakko ajatella pitkäjännitteisesti ja käytännönläheisesti. MYÖS elämä seitsemänhenkisessä perheessä on opettanut yhteisymmärryksen löytämisen merkityksen. - Minä ja vaimoni teimme juuri kolmen aikuisen ja kahden vielä kotona asuvan lapsemme kanssa yhteisen matkan UuteenSeelantiin. Ajoimme vuokra-autolla 3500 kilometriä. Mitä muuta se oli, kuin jokaisen toiveiden ja tarpeiden huomioimista ja sovittelua yhteen, Metsälä pohtii selvästi tyytyväisenä. Metsälän äidin suku puolestaan on akateeminen, ja mies painottaa itsensä kehittämisen merkitystä. Metsälälle tärkeä väylä kehittymisessä on ollut koulutus. Nuorena hän aloitti opintiensä maatalousoppilaitoksesta, yrityksen perustettuaan suoritti rakennusmesta-

rin tutkinnon ja firman kasvaessa hakeutui MBA-koulutukseen ja valmistui diplomi-insinööriksi. Nyt jatko-opiskelija viimeistelee väitöskirjaansa. - Ikuinen opiskelija, Metsälä naurahtaa, ja

”Joka vuosi pitäisi tehdä kuukausi sellaista, mitä ei ole ennen tehnyt, mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle.” kuulija oivaltaa puhuvansa ihmisen kanssa, joka ymmärtää oman ja muiden osaamisen arvon. Metsälän väitöskirjan aihe on tiedolla johtaminen ja yritystoiminnan kasvattaminen. Ensi vuonna julkaistavassa suomenkielisessä monografiassaan Metsälä haluaa kuvata kansantajuisesti, mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa.

JUHA METSÄLÄ • Syntymävuosi: 1967 • Koulutus: Rakennusmestari, DI, väittelee 2017 • Titteli: Konserninjohtaja • Työhistoria: Perusti Pohjola Rakennuksen 22-vuotiaana • Perhe: Vaimo ja viisi lasta. Vanhin tytär mukana yrityksen toiminnassa. • Harrastukset: Hiihto, kuntoliikunta ja kulttuuri, yksinlaulutunti joka perjantai työviikon päätteeksi.

PERHEYRITYS 1 · 2016 17

POHJOLA RAKENNUS OY • Perustettu 1989 • Liikevaihto vuonna 2015 127 miljoonaa euroa • Henkilöstöä 125

- Hyödyn saaminen tutkimushankkeista - On osattava yhdistää tutkimustieto ja mitä ei ole ennen tehnyt, mennä mukavuusvaatii sitoutumista omistajalta. Ei näistä prohiljainen tieto. Aivot löytävät yhteyksiä asioi- alueensa ulkopuolelle. den välille muodostaen hiljaista tietoa, jota - Tutkijoiden artikkelit syntyvät hyvistä jekteista tule tuloksia, jos niihin lähetetään ei pystytä kunnolla artikuloimaan. Tiedolla käytännöistä ja tuorein tieto löytyy uusista opiskelija edustamaan yritystä. Mutta hankjohtaminen tarkoittaa olemassa olevan tie- artikkeleista. Mutta niitä on osattava lukea. Se keen täytyy keskittyä yritystoiminnan perusdon, sisältäen myös hiljaisen tiedon, jalos- onnistuu parhaiten yhdessä ammattitutkijoi- ytimeen, eli kasvuun. Silloin 10 000 euron sijoitamista ja hyödyntämistä päätöksenteossa den kanssa. tuksesta saa 100 000 euroa takaisin. ja johtamisessa. Näin päätökset perustuvat Pohjola Rakennus on tehnyt vuosia Kasvun oman väifaktoihin unohtamatta kuitenkaan töskirjan aiheena intuition ja tunMetsälä aloitti vuoden alussa myös Perheyritysten myös velvoittaa. teiden merkitystä. Metsälälle itsensä liiton hallituksen jäsenenä. ”Se on kunniatehtävä. Kun haastaminen on Henkilövalinnat, yhtenäiset visiot ensimmäistä kertaa tulin mukaan liiton toimintaan, houkuttelevampi ja avoin komvaihtoehto kuin tapasin ihmisiä, jotka ajattelevat niin kuin minä; ei firmaa yrityksen jättämimunikointi ovat 30 miljoonan avainasemassa. pidä myydä, vaan kehittää. Hallitukseen haluan edelleen nen euron liikevaihMETSÄLÄLLE tohtoon ja siirtyminen tuoda rohkeutta ja omistajuuden kehittämistä.” torinhattua arvokgolf-kentälle. kaampi on itse väi- Olen prosestöskirjaprosessi ja hän arvostaa yliopistoissa yhteistyötä esimerkiksi Tampereen teknilli- sin myötä oppinut toimimaan strategisemmin sen yliopiston kanssa. Yhdessä on tutkittu ja uskallan ajatella isosti. Haen ratkaisuille tiesyntyvää tutkimustietoa. - Jatko-opintoseminaarissa vedettiin kölin muun muassa kaavoituksen pullonkauloja teellistä taustaa ja tunnistan ihmiset, jotka ovat alta! Ja se oli tehokas herätys prosessin alussa. ja hankittu syventävää tietoa teollisesta paneutuneet asioihin syvällisesti. - Liikevaihto voi kasvaa helposti, mutta kanJoka vuosi pitäisi tehdä kuukausi sellaista, rakentamisesta.

PERHEYRITYS 1 · 2016

nattavan kasvun hakeminen on haastavaa. Firmalla on mentävä hyvin, että johdolla on aikaa keskittyä kasvun hakemiseen. Metsälä palaa edelleen tilanteeseen, jolloin palasi hoitovapaaltaan töihin. - Palattuani näin organisaatiomme ulkopuolisen silmin. Erityisesti huomasin sisäisen viestinnän merkityksen. Myös työntekijän, joka ei ole päätöksenteon keskiössä, on motivoituakseen päästävä käsiksi hiljaiseen tietoon. Nyt Pohjola Rakennuksen koko henkilökunta käy läpi yhdeksänmoduulisen Pohjola Akatemia -koulutuksen. Akatemian tavoite on jakaa hiljaista tietoa ja vahvistaa yhtiön kasvustrategiaa nykyisten työntekijöiden keskuudessa niin, että henkilöstömäärän kasvaessa strategia leviää edelleen. Metsälä pitää realistisena, että vuonna 2025 yhtiö työllistää projektiensa kautta 5000 henkilöä ja sen liikevaihto on puoli miljardia. Pohjola Rakennus on menestynyt hyvin myös Great Place to Work -kilpailussa. -On murskaava hetki saada tulokset henkilöstöltä ja ymmärtää, että aina samat jutut on rakennettava alusta asti. Pohjola Rakennuksella käytäntönä on,

että tulosten saavuttua järjestetään ”tuuletuspalaveri”, jossa käydään läpi viisi parasta ja viisi heikointa kohtaa ilman esimiehiä. Palaverin tuloksena saadaan konkreettiset korjaustoimenpide-ehdotukset. Poissaolo töistä sai Metsälän myös huomaamaan ettei enää halua olla kaiken toiminnan keskiössä. Omistuksen ja johtajuuden jakaminen muun muassa rekrytoimalla ulkopuolinen, alan huipuista koostuva hallitus, olivat sysäys liiketoiminnan merkittävälle kasvulle. Sitä tukee yhtiön tavallisesta poikkeava toimintamalli. Konserni muodostuu emoyhtiöstä ja kuudesta tytäryhtiöstä. Jokaisen tytäryhtiön ylin johto omistaa osan yhtiöstään. Loput omistaa emoyhtiö. Näin asiakkailla on suora yhteys omistajiin. - Avainpaikoille on löytynyt ihmisiä, jotka osaavat panna minut lujille. He luovat paikallisesti hankkeita, ja minä pääsen mieluisaan rooliin ratkaisemaan kryptaa siitä, miten näille hankkeille järjestetään rahoitus. - Kun yritys kasvaa, sen on oltava koko ajan vähemmän riippuvainen johtajastaan.

Palkkaan itseäni fiksumpia ihmisiä. Johtajan on osattava tehdä itsestään vähäpätöinen. Vuonna 2013 perustetun Uudenmaan yhtiömme tulos on 6,8 miljoonaa euroa, vaikka käyn itse konttorilla vain neljä tai viisi kertaa vuodessa. Malli on mahdollistanut myös elämisen kuten opettaa. Metsälä mainitsee tärkeimmiksi arvoikseen perheen, vapaa-ajan ja työn – tässä järjestyksessä. - Työni strategisena johtajana on luovaa. Ei sitä voi tehdä tehokkaasti enempää kuin neljästä viiteen tuntiin päivässä, neljänä päivänä viikossa. Haen kasvua ja kehitän toimintakonseptiamme. Vapaa-aikanaan Metsälä suoritti juuri metsästäjän tutkinnon kolmen vanhimman lapsensa kanssa ja kiittää lauluharrastuksensa syventäneen kulttuurin ymmärrystä. Vaimonsa kanssa Metsälä käy teatterissa ja musikaaleissa. - Perjantain päätteeksi menen väsyneenä yksinlaulutunnille, ja tulen sieltä iloisena ulos. Haluan irrottautua töistä myös lomilla; kun loma alkaa kello 16, lentokone lähtee kello 17.

PERHEYRITYS 1 · 2016 19

VIERASNÄPPIS

Energialla kasvuun – mutta miten sitä luodaan? Usein luullaan, että yrityksen luotsaaminen vauhdikkaaseen kasvuun Suomen taloustilanteessa vaatii joko ainutlaatuisen tuotteen tai poikkeuksellisen hyvää tuuria. Monet suomalaisfirmat kaatuvatkin tuotekeskeiseen ajatteluun; markkinoille tuodaan erinomainen tuote, minkä jälkeen asiakaskunnan oletetaan löytävän sen. Tuote voidaan nykypäivänä kopioida sekunneissa, siksi on tärkeää panostaa muihin kilpailukykyä luoviin tekijöihin: työyhteisöön ja oikeanlaiseen energiaan. Mitä tämä energia on ja kuinka sitä voi vaalia? Energialla tarkoitan ihmisistä huokuvaa intoa, sisua ja määrätietoisuutta sekä sitä, mihin voimavarat keskitetään kasvua tavoitellessa. RAHOITUS KASVUN TUEKSI Energia nousee keskeiseksi työkaluksi jo rahoitusta järjestettäessä. Nykyrahoittajat eivät sijoita tuotteeseen tai ideaan, he sijoittavat uskottaviin ihmisiin ja heistä huokuvaan energiaan. Sijoittajat haluavat rakentaa suhteen yritykseen ja sen avainhenkilöihin paljon aiemmin, kuin mitä esimerkiksi Suomessa kuvitellaan. Suhdetta on ylläpidettävä jatkuvasti – firmasta pitäisikin löytyä henkilö, joka jatkuvasti omistaa aikansa rahoituksen keräämiselle ja verkostoitumiselle. Tämä tuntuu olevan haastavaa meille rupattelua kavahtaville suomalaisille, mutta sitä voi opetella. Optimistinen suhtautuminen ja aito kiinnostus toista ihmistä kohtaan luo siltoja ihmisten välille, jolloin myös energia ja osaaminen virtaa yksilöltä toiselle. EROON HÄPEÄSTÄ Tämä on suomalaisten helmasynti. Epäonnistumista pelätään niin paljon, että se jo yksinään sieppaa kasvuun tarvittavan energian. Onnistumisista voi nauttia

PERHEYRITYS 1 · 2016

vain, jos on myös uskaltanut epäonnistua ja oppia niistä. Epäonnistumisen pelkoa ja kriittisyyttä ei kuitenkaan kannata sekoittaa keskenään. Johdon on kyettävä analysoimaan prosesseja ja työtapoja, jotta harha-askeleet osataan tunnistaa ajoissa. TÄYTÄ TYÖYHTEISÖ ENERGIALLA Yrityksistä löytyy kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka antavat energiaa ja niitä, jotka tukahduttavat sen. Yhteisöä rakennettaessa jälkimmäiset tulisi minimoida, sillä tärkeintä on luoda itseään ruokkiva kehä, jossa positiivinen energia luo onnistumisia aina uudelleen. Yksilöille tulee antaa vapaus toteuttaa itseään tiettyjen rajojen puitteissa; kun tavoitteet ovat selvät ja he kokevat nauttivansa luottamusta, on perusta kasvulle luotu. Mitä enemmän minulle on karttunut kokemusta johtamisesta, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että hyvinvoiva yhteisö ja energinen yrityskulttuuri ratkaisevat värähtääkö viisari menestyksen vai tappion puolelle.

Olkaa siis rohkeita ja positiivisia, niin kasvu on rajatonta!

Kirjoittaja Micke Paqvalén on suomalaisen ohjelmistoyrityksen, Kioskedin, perustaja ja toimitusjohtaja. Kiosked on palkittu kasvuyritys, joka toimii tällä hetkellä New Yorkissa, Los Angelesissa, Sydneyssä, Singaporessa, Tokiossa, Shenzhenissa, Helsingissä, Lontoossa ja Dublinissa. Paqvalén on perustanut ja kehittänyt yrityksiä jo yli 30 vuoden ajan.

Asiantuntijapalveluja mutkattomasti ja vankalla kokemuksella

• Tilintarkastus • Erityistarkastus • Tilitoimisto- ja taloushallintopalvelut • Veropalvelut • Transaktiopalvelut • Yritysjärjestelyt • Raportointipalvelut • Konsernitilinpäätös • Sisäinen tarkastus • Riskienhallinta • CFO-palvelut • IFRS • Kansainväliset palvelut • Palvelut perheyrityksille • Palvelut aloittaville yrityksille ja startup-yrityksille

Tarjoamme tilintarkastuksen ja taloushallinnon asiantuntijapalveluja mutkattomasti ja vankalla kokemuksella. Olemme mukana huolehtimassa yrityksesi lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä, ja lisäksi tarjoamme liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluja. Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

w w w. t u o k k o . f i Helsinki | Lappeenranta Tampere | Turku | Oulu | Tallinna

CapMan – Kokenut kasvukumppani CapMan kuuluu Euroopan johtaviin pääomasijoittajiin. Jo yli 25 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä lukuisia yrityksiä luomalla niille lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen ja strategian vahvistamisen kautta.

www.capman.fi

SEURAAJAT

Sarjassa PL:n jäsenyritysten nextit eli seuraajasukupolven nuoret kertovat suhteestaan perheyritykseen.

MILLA LAPPALAINEN VESA LAITINEN

Kengistä innostunut Kun Topias Fonsén sai työkutsun ulkomaille, nuori kauppatieteilijä ei epäröinyt pitkään. Nyt Fonsén asuu vaimonsa ja vuoden ikäisen tyttärensä kanssa Viron Pärnussa ja tekee sisäänostoja isovanhempiensa perustamalle Pomarfin-yritykselle.

”Perheellämme on jalkinealan yritys, joka on perustettu 1960-luvulla. Mummuni ja pappani aloittivat yrityksen toiminnan lasten ensiaskelkengistä. Ensin he tekivät töitä kahdestaan yhden huoneen mökissä Pomarkussa. Kun äitini ja isäni valmistuivat kauppakorkeakoulusta, pappa kysyi, lähtisivätkö he Pomarille töihin. Minulle kävi samalla tavalla, kun isäni tarjosi minulle sisäänostajan paikkaa Pärnusta. Maisterin tutkinnosta oli vielä pari kurssia ja gradu kesken. Ostoassistentti oli jäämässä äitiyslomalle ja isä kysyi, kiinnostaisiko työ minua. Mietimme asiaa viikonlopun yli vaimoni Heidin kanssa, mutta päätös tehtiin nopeasti. Perheyritys, kansainvälisyys ja uudet haasteet houkuttelivat. Jouduin suoraan työn keskelle, ja perehdytys tapahtui vauhdissa. Tyttäreni Carla oli kolmen kuukauden ikäinen, kun lähdimme Viroon. Muutto vaati perheeltäni paljon, koska Virossa meillä ei ole samanlaista tukiverkkoa kuin Suomessa. En olisi voinut kuvitellakaan lähteväni ilman Heidin ja Carlan tukea. POMARFINILLA minun vastuullani on materiaalihankinta. Pidän huolta, että materiaaleja on oikea määrä ja oikeaan aikaan. Olen myös mukana tuotesuunnittelussa, mikä tuo työhön mukavaa vaihtelua. Kenkiä suunnitellessa pitää varoa, ettei niitä tee itselleen vaan kohderyhmälle. Syksyllä suunnittelin ensimmäiset omat kenkäni ja nyt odotan, etenevätkö ne tuotantoon asti. Kengän valmistus on käsityötä.

PERHEYRITYS 1 · 2016

Vaikeimmissa kaavoissa on jopa yli 100 eri työvaihetta. Oma kengäntekotaitoni ei ole vielä kovin vahva, mutta yritän olla paljon tuotannon puolella ja oppia. Minua kiinnostavat erityisesti nahkojen käsittely ja viimeistely. Nahka on siitä hieno valmistusmateriaali, että se on luonnontuote ja jokainen vuota on erilainen. VARTUIN Pomarkun 2 500:n ihmisen kylässä Satakunnassa. Perheeni asui kilometrin päässä kenkätehtaalta, joten vietimme siellä lapsena paljon aikaa. Kun Viro itsenäistyi 90-luvun alussa, osa tuotannosta siirrettiin Pärnuun. Viimeiset kengät valmistettiin Pomarkussa vuonna 2005, ja nykyään tuotanto on täysin Pärnussa. Oman perheeni lisäksi vanhempani asuvat ja työskentelevät Pärnussa. Myös kaksi veljeäni ovat mukana toiminnassa Suomessa. Siskoni opiskelee vielä kauppakorkeakoulussa. Parhaimmillaan työllistimme Pomarkussa 200 ihmistä. Vaikka olin vielä pieni lapsi, kun tuotantoa alettiin siirtää Viroon, muistan sen olleen Pomarkun kokoisessa kylässä monille vaikea paikka. Töissä oli sukulaisia ja kavereiden vanhempia. Erityisen rankkaa se oli isovanhemmilleni ja äidilleni, sillä he tunsivat jokaisen työntekijän henkilökohtaisesti. Kenkäalalla oli silloin vaikeat ajat ja hintakilpailun paine kasvoi koko ajan. Kylällä nähtiin, että muutos tehtiin itsekkäistä syistä. Kaveripiirini kuitenkin ymmärsi, ja se oli tietysti minulle tärkeintä. Jos päätöstä ei olisi tehty, niin meillä ei olisi enää mitään kenkätehdasta.

PERHEESSÄMME on aina ollut niin, että haluamansa asiat pitää ansaita itse. Sain ensimmäisen palkkakuittini papalta viisivuotiaana, kun hän otti minut ja veljeni tehtaalle mukaan tekemään kuormaa viikonloppuisin. Myöhemmin tein tehtaalla varastotöitä ja erilaisia valmistuksen avustavia töitä. Olen muun muassa nauhoittanut lukemattomia kenkiä. Kesäisin tein rakennustöitä ja veneenasennusta. Opiskeluaikoina olin parissa kenkäkaupassa myyjänä. Sitä kautta on tullut paljon tietoa siitä, mikä myy ja miksi. Samaan aikaan töitä olisi varmasti ollut tarjolla omassa firmassa. Halusin kuitenkin tehdä muita töitä, sillä varsinkin 15-vuotiaana on aivan eri asia olla muualla kuin vanhemmilla töissä. Myös vanhemmat kannustivat siihen, sillä se on tärkeää tulevaisuuden kannalta. Meillä on todella tiivis perhe. Vanhempani ja isovanhempani ovat aina työskennelleet yhdessä. Uskon, että avain siihen on selkeässä roolijaossa. Kumpikin tietää, mitä tekee, ja työt osataan jättää työpaikalle. Se on monesti mahdotonta, mutta siihen pyritään. On muutakin elämää kuin työ. Vaikka yrityksemme ei sijaitse enää Suomessa, meillä on iso vastuu kotimaata kohtaan. Valtio on mahdollistanut yrityksen toimivuuden tukemalla suorasti ja sivullisesti. Työllistämme edelleen Suomessa myynti-, konttori- ja logistiikkatehtävissä ja annamme takaisin sitä, mitä olemme saaneet.

TOPIAS FONSÉN

IKÄ 28  YRITYS Pomarfin Oy ASUU ja työskentelee Pärnussa, kotoisin Pomarkusta HAAVEILEE ”Oman mökin rakentamisesta Pomarkkuun. Siteet sinne ovat edelleen vahvat.” MUISTELEE ”Kaikkia hetkiä pappan kanssa. Olin hänen kanssaan läheinen. Hän oli täysin oma itsensä viimeisiin hetkiin asti.” KESKEN ”Gradu mittatilauskengistä. Se ei jää roikkumaan, vaan valmistuu tänä keväänä.”

EUROOPASSA tehdään enää noin kolme prosenttia kengistä. Monet alan yrityksistä ovat lähteneet edullisempien tuotantokustannusten perässä esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan. Meilläkin olisi mahdollisuus lähteä halvemman perässä, mutta emme ole tehneet sitä. Olemme sitoutuneet siihen, että olemme Virossa. Keväällä muutosta tulee kuluneeksi vuosi. En ole kokenut Viroon asettumista uhraukseksi, sillä perhe ja pysyvyyden tunne tekevät kodin, eikä vapaa-ajasta ole puutetta. Kun tulee töistä kotiin ja saa tyttären syliin, niin tietää mitä tekee loppuillan. Olen aina ollut yrittäjähenkinen ja tahtonut tehdä töitä omiin nimiin. En voisi nähdä itseäni töissä ulkopuolisessa yrityksessä koko elämääni. Perheyrityksessä työskentelemisestä tulee sellainen olo, että on tietyllä tavalla perillä. Minulle syntyy koko ajan selkeämpi kuva siitä, mitä me olemme yrityksenä ja missä haluan sen nähdä tulevaisuudessa. Pomarfin on yritys, jonka isovanhempani ovat perustaneet ihan pienestä ja kasvattaneet isoksi. Vanhempani ovat puolestaan tehneet isoja päätöksiä ja mahdollistaneet perheyrityksen jatkuvuuden. Isovanhempieni perustamasta yrityksestä on tullut minulle arvokas sen oltua tiivis osa elämäämme. Haluan olla mukana viemässä sitä eteenpäin ja saada aikaiseksi jotain, joka kantaa. Koen, että voin toteuttaa sitä perheyrityksessä.”

Topias Fonsénilla on jalassaan itse suunnittelemansa nahkakengät. ”Koko perheemme on siinä mielessä tyylitietoinen, että käytämme kaikki Pomarin kenkiä.”

PERHEYRITYS 1 · 2016 23

ANNA GUSTAFSSON

OLLI URPELA

UNELMOINTI AJAA ETEENPÄIN

– MUTTA RAHAAKIN TARVITAAN

Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä, on yrittäjiä valtiovallan taholta kannustettu. Liiketoiminnan kasvattaminen onkin monella perheyrittäjällä mielessä, sillä Perheyritysbarometrin mukaan puolet perheyrityksistä tavoittelee vähintään 10 prosentin kasvua vuosittain. Perheyrittäjissä on muita yrittäjiä enemmän monen firman pyörittäjiä, jotka hakevat laajentumista perustamalla rohkeasti uuden idean tai tuotteen ympärille toisen yrityksen. Viime vuosina olemme saaneet kuulla huonoja talousuutisia yli oman tarpeen. Synkeä tilannekuva näkyy yritysten kasvuhalukkuudessa. Vaikka rahoitusta on saatavissa samalla tavalla kuin ennenkin, sitä ei nyt haeta puhtaasti kasvuun, kertoo OP Ryhmän rahoituksen järjestämisen ja syndikoitujen luottojen yksikönpäällikkö Laura Hakamies. - Tällä hetkellä valtaosa myöntämästämme rahoituksesta on puhtaasti käyttöpääomarahoitusta. Monet yritykset ovat panostaneet aiempaa enemmän varautumiseen. Pidän sitä aika hyvänä asiana, sillä kun kasvu lähtee liikkeelle, monilla yrityksillä on rahoitusrakenne hyvässä kunnossa. Toisaalta nyt ollaan tilanteessa, jossa yritysluottokanta kasvaa paljon vauhdikkaammin, kuin kansantalous itsessään kasvaa. Viime vuosina paljon julkisuutta ovat saaneet rohkeat start up –yritykset, jotka ovat nopeasti edenneet nollaliikevaihdon ideasta laajaksi liiketoiminnaksi. Yritysten kansainvälistymisestä puhutaan myös paljon. Ihailua osakseen ansaitsisivat kuitenkin myös ne kotimaiset yritykset, jotka ovat jo kasvattaneet kokoaan ja tavoittelevat suurempaa osaa kotimarkkinoista. Näiden yritysten investointien merkitys työllistämisen tai alihankkijoiden kautta on suuri. Suomessa on tarjolla monenlaista julkista rahoitusta yrityksen perustamis- ja käynnistysvaiheisiin. Alkuvaiheessa julkisen rahan rooli on usein keskeinen. Myös ulkomaankaupan tukemisessa julkisella rahoituksella on iso merkitys. Mutta keskisuurten kotimarkkinoilla toimivien yritysten pääasiallinen rahoitusvaihtoehto kasvulle on pankin myöntämä luotto. Laura Hakamies kehottaa kasvua havittelevaa ja rahoitusta miettivää yrittäjää käyttämään laajaa sparrausjoukkoa. - Yrityksille on hyvä miettiä rohkeasti niin pankkien, kuin muidenkin ulkopuolisten kanssa, mitkä yrityksen todelliset mahdollisuudet ovat ja miten ne rahoitetaan. Hyvä hallitus on yritykselle äärettömän tärkeä asia. Hyvä hallitustyöskentely ja hyvä johtoryhmätyöskentely näkyvät pankkeihin valtavan positiivisena asiana, kun vaistoaa että se kaikin puolin toimii hyvin. Kasvustrategiaa suunniteltaessa yrityksen koko tai ikä eivät ole niinkään merkitseviä, vaan toimialan yleinen tilanne määrää, lähdetäänkö toimintaa kasvattamaan esimerkiksi yritysostoin. Siinäkin on kaksi ääripäätä: toiset tekevät sarjassa pieniä yrityskauppoja, tavallisesti ostavat muutaman hengen yrityksiä omalta toimialalta. Toisessa ääripäässä ovat ne yritysostot, joissa hankitaan omaan kokoon nähden iso kokonaisuus. Yrityskauppa on viime aikoina ollut vilkastumaan päin, mutta aktiivisempaankin kaupankäyntiin olisi

PERHEYRITYS 1 · 2016

YRITYKSEN KASVUN RAHOITTAMINEN • Finnveran rahoitus kansainvälistymiseen • Tekesin rahoitus teknologian ja innovaatioiden kehittämiseen • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY) on mahdollista hakea rahoitusta yrityksen kehittämiseen ja investointeihin • EU-rakennerahaston rahoitusta • Pankki- ja luottolaitoosten rahoitus

• 7 prosenttia perheyrityksistä hakee 30 prosentin kasvua. • Puolet perheyrityksistä hakee 10 prosentin kasvua. • Lainojen marginaalit ja sivukulut kasvaneet. • Vakuusvaatimukset rahoituksen saamiseksi kiristyneet. • Vuonna 2015 uutta rahoitusta sai 45 % kaikista keskisuurista yrityksistä. • Pienistä yrityksistä uutta rahoitusta sai 40 %. • Yli 80 % ulkoisesta rahoituksesta tulee pankeilta. Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton Perheyritysbarometri 2015. Suomen Pankin yritysrahoituskysely 2015.

mahdollisuudet. Kaupantekoa saattaa haitata se, että hiljaisen talouskasvun aikana myyjän ja ostajan käsitykset hinnasta eivät aina kohtaa. Vaikka osto ei juuri nyt olisikaan ajankohtainen, sitä kannattaa yrityksessä kuitenkin valmistella. Jos ostokohde tuleekin kiikariin, usein aikataulu on nopea, sanoo Laura Hakamies. - Verrattuna orgaaniseen kasvuun suurin ero on se, että isommassa yrityskaupassa tulee yksi selkeä piste, jossa päätös pitää tehdä. Kaikki riskit, jotka kauppaan liittyvät tulevat analysoitavaksi kerralla. Pankin näkökulmasta helpottaa, kun yrittäjä on aika pitkään jo pohjustanut hypoteettisesti omaa kasvumahdollisuuttaan ja yrityskauppatilannetta. Miten paljon paremmin kohdeyhtiön tuntee ja miten paljon toimialaa tuntee, sitä pienempi riski on. Pankkien yrityspalveluissa on tavallisesti muun muassa käyttöpääomarahoitusta, investointien ja yrityskauppojen rahoitusta, leasingpalveluja, saatavarahoitusta, projekti- ja kiinteistörahoitusta. Lainoina ja takauksina suomalaisyritysten on myös mahdollista saada monenlaista EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Uutuutena palettiin OP Ryhmä on hakenut oikeutta välittää Euroopan Investointipankin rahaston pääomia investointeihin, kertoo Laura Hakamies. - Euroopan investointipankilla on olemassa nimenomaan pk-yritysten takausohjelma innovatiivisille yrityksille. Pankki haluaa tukea eurooppalaisia yrityksiä ja varmistaa, että tässä taloudellisessa tilanteessakin yritykset investoivat ja työllistävät. Olemme tehneet EIP:n kanssa yhteistyötä jo parikymmentä vuotta, mutta nyt haemme oikeutta välittää takauksia nimenomaan pk-yrityksille. Yksi keskeinen tekijä yrityksen kasvuhalukkuudessa on yrittäjän persoona. Yrittäjistä osa kaihtaa riskejä ja pitää mielellään yrityksensä saavuttamassaan optimikoossa markkinoiden tilanteesta riippumatta. Mikroyrittäjälle riittää itsensä tai lähipiirin työllistäminen. Herkkyys velan ja vakavaraisuuden suhteen on yksilöllistä, kuvailee Laura Hakamies. - Unelmat on se draivi kasvun takana, mutta kyllä yleinen ilmapiiri vaikuttaa valtavasti siihen, miten yritykset käyttäytyvät. Se on ilman muuta myös psykologiaa. Omistajilla on vahva ajatus siitä, mikä se oma vakavaraisuuden taso ja tavoite on. Me pankissa kunnioitamme sitä, mutta ajattelen itse, että tällä hetkellä sellainenkin yritys jolla olisi rahkeita kasvaa omalla pelikentällään rohkeammin, hankkii rahoitusta varautuakseen tulevaan, ennemmin kuin siihen että kasvaa.

PERHEYRITYS 1 · 2016 25

RIITTA SAARINEN PEKKA LAITINEN, IRIS KIEME JA VAHTERUS ARKISTO

Kasvun paikka Teema-sarjassa viisi eritaustaista perheyrittäjää kertoo oman yrityksensä kasvusta ja investoinneista – mikä merkitys niillä on ollut ja on yrityksen menestymiselle. Mukana on palkittuja kansainvälisiä kasvajia ja pienestä ideasta maailmanlaajuiseksi verkostoksi kasvanut yritys. Yhteistä kaikille on, että koko ajan on pakko uudistua ja pysyä ajassa. Jatkuva kehittäminen on elinehto. Vanhaa toistamalla ei pysty kasvamaan.

PERHEYRITYS 1 · 2016

Hannes Berner

”Yrityksemme tarina alkoi vuonna 1883, jolloin isoisän isäni, norjalainen Sören Berner saapui Helsinkiin ja alkoi tuoda silliä Stavangerista Helsinkiin. Hän oli saanut isältään lähtiäisiksi 2717 markkaa, mistä yritys lähti käyntiin. Tänä päivänä Berner Oy on monialayritys, joka toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Baltiassa. Henkilöstöä yrityksellä on 500, joista noin 350 Suomessa. Bernerin monialaisuus on merkinnyt sitä, että yrityksellä on monta jalkaa, jolla seistä. Meillä ei ole ollut rakettimaista nousua, vaan nousu on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Välillä on kuitenkin pitänyt karsia rönsyjä, tiettyjä liiketoimintoja, vaikka luopuminen on meille hankalaa. Esimerkiksi autokauppa oli meille jossain vaiheessa iso osa liikevaihtoa, mutta luovuimme siitä kokonaan vuonna 2012. Maataloussektori on ollut meille aina tärkeä, ihan ydinbisnestä. Avasimme vuosi sitten nettisivut kasvinsuojeluaineiden, siementen ja lannoitteiden verkkokaupalle. Viljelijöitä palvelee lisäksi uusi asiantuntijaorganisaatio. Yrityksen on pakko uudistua koko ajan ja elää ajassa. Kaikki, mitä tehdään on tärkeää. Toivottavasti ei tehdäkään sitä, mikä ei ole tärkeää. Yrityksemme omistuspohja on laajentunut koko ajan suvun mukana. Tällä hetkellä osakkaita on 27, jotka kaikki kuuluvat sukuun. Vanhin omistaja on 90-vuotias ja nuorin ei ole vielä täysi-ikäinen. Perustimmekin muutama vuosi sitten omistajaneuvoston, jossa voimme käydä epävirallista keskustelua yrityksen perusrakenteista ja järjestelyistä. Meidän ei ole tarvinnut koskaan äänestää kokouksissa, varsinkaan nyt, kun asioista käydään keskustelua jo etukäteen. Yrityksen palveluksessa on nykyään viisi suvun jäsentä. Sören Berner ei halunnut ottaa pankkilainaa, ja samaa toisti isoisäni Rolf Berner. Meillä on vähän liiankin korkea omavaraisuusaste, mutta siten emme ole riippuvaisia pankeista. Nykyinen taantuma on meillekin vähän uutta, sillä yleensä taantuma vaikuttaa eri aloihin ja tuotteisiin eri aikaan. Sekä kulutuskysyntä että investointikysyntä ovat matalalla tasolla. Ilmapiiri on yrittäjälle ja muillekin kovin negatiivinen. Viranomaisilta toivoisi yrityksenä joskus joustoa ja järjen käyttöä, ettei olisi niin kireitä määräyksiä ja tiukkoja aikatauluja. Säädökset käyvät koko ajan tiukemmiksi.”

Syntynyt 1953 Koulutus Kauppatieteen maisteri Nykyinen tehtävä Hallituksen puheenjohtaja, Berner Oy Kasvun paikka Yrityksen on pakko uudistua koko ajan ja pysyä ajassa.

PERHEYRITYS 1 · 2016 27

”Isäni Raimo Nuortie oli kauppamies pienestä pitäen. Hän myi valkovuokkoja ja kieloja ja keksi aina jotain bisnestä. Delipapin yritysidea syntyi siitä, että veljeni oli vauvana hyvin herkkäihoinen. Hänen ihonsa ei kestänyt sideharsovaippoja. Silloin isä alkoi miettiä, kuinka kehitettäisi hyvän vaipan. Valtiotieteen maisteriksi valmistunut isäni myi paperia paperiteollisuudelle ja oli tutustunut paperin erilaisiin ominaisuuksiin. Hän pohti, saisiko hän yhdistettyä jotenkin vaipat ja paperiosaamisen. Vuonna 1977 hän sai kehitettyä ja patentoitua vaipan, jolla oli uudenlainen pehmytlevyrakenne. Tuote parani ja kustannukset alenivat. Lukiessaan Hesaria isä hoksasi, että muumiarvot sopisivat hyvin yhteen yrityksemme arvojen kanssa. Niinpä hän pyysi Tove Janssonilta lupaa käyttää vaipoissa Muumi-tuotemerkkiä, mihin taiteilija antoi luvan. Perheellä ei ollut vanhaa rahaa takana, kun yritys perustettiin vuonna 1978. Isä sai mukaansa toisen yrittäjän ja pankin. 1980-luvulla Delipap siirtyi kokonaan perheen omistukseen. Sukupolvenvaihdos tehtiin meillä 2011. Isällä on edelleen pieni omistus, mutta muuten omistus jakautuu minun, veljeni Oskari Nuortien ja kaksoissiskoni Riikka Nuortien kesken. He molemmat toimivat hallituksessa ja Riikka lisäksi Veikkolan tehtaan tuotantopäällikkönä. Delipap valmistaa terveyssiteitä ja vaippoja ainoana yrityksenä Suomessa. Sen liikevaihto oli viime vuonna 19 miljoonaa euroa. Yrityksen tuotantolaitokset, joissa työskentelee 65 työntekijää, sijaitsevat Tammisaaressa ja Kirkkonummen Veikkolassa. Investoimme vuonna 2014 yli neljä miljoonaa euroa Tammisaaren tehtaan uuteen vaippatuotantolinjaan. Keräsimme siihen ulkopuolista rahoitusta. Koska Raasepori oli äkillisen rakennemuutoksen aluetta, saimme hankkeeseen tukea paikalliselta ELY-keskukselta. Yrityksen tuotteista menee vientiin vajaa 30 prosenttia. Suurin osa viennistä suuntautuu Eurooppaan, mutta joukossa on myös sellaisia maita kuin Kiina, Thaimaa ja Australia. Venäjä oli aiemmin tärkeä vientimaa, mutta sen merkitys on laskenut ruplan heikentymisen myötä. Tuotteillamme on Astma- ja Allergialiiton tunnukset ja Joutsen-merkki. Sertifikaateilla on merkitystä. Meidän on oltava hyviä siinä, mitä me teemme. Pitää uskoa itseensä ja yritykseensä. Jos usko loppuu, niin silloin loppuu myös yrittäminen. Menestyksen takana ovat ihmiset. Koko yritys on yhtä perhettä.”

Sanna Karhu

Syntynyt 1973 Koulutus Diplomi-insinööri Nykyinen tehtävä Toimitusjohtaja, Delipap Oy Kasvun paikka Täytyy keskittyä olennaiseen ydinosaamiseen ja olla siinä maailman parhaiden joukossa.

PERHEYRITYS 1 · 2016

”Työskentelin aikoinani Rauma-Repolan Uudenkaupungin telakalla, missä valmistettiin levylämmönsiirtimiä. Kun telakka sitten suljettiin 1980-luvulla, jäin ilman töitä, ja edessä oli uuden leipäpuun etsiminen. Opintojeni lopputyö käsitteli lämmönsiirtimiä, joten olin kiinnostunut erityisesti sen kehittämisestä. Onnistuimme kehittämään uudenlaisen lämmönsiirtimen, jolla ratkaistiin perinteisen levysiirtimen teknisiä ongelmia. Uutta sovellusta kyettiin käyttämään korkeissa paineissa ja lämpötiloissa. Omaan innovaatioon perustuva perustuote saatiin valmiiksi vuonna 1990. Itselläni oli alussa vielä oma insinööritoimisto ja tähän uuteen yritykseen tuli toimitusjohtajaksi vaimoni Sinikka Kontu. Yrityksen nimi Vahterus tulee kalantilaisen kylän mukaan, jonne yritys perustettiin. Asumme siellä edelleen. Aluksi yrityksessä oli vaimoni lisäksi kaksi perheen ulkopuolista työntekijää. Tulin itse mukaan yritykseen pari vuotta myöhemmin. Meillä oli alussa hiukan omarahoitusta, minkä lisäksi silloinen kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi yrityksellemme kehitysavustuksen vuonna 1991. Tällä avustuksella oli olennainen merkitys, se antoi meille mahdollisuuden. Elimme silloin lama-aikaa, mikä näkyi Uudenkaupungin yrityksissä. Alueen työttömyyslukemat nousivat yli 30 prosenttiin. Silloin valtiovaltakin heräsi. Uudenkaupungin alue nähtiin erityisrahoitusalueena, jonka pikkuyrityksiä haluttiin kannustaa. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 34 miljoonaa euroa. Se työllistää tällä hetkellä Suomessa 230 ja ulkomailla 20 työntekijää. Alussa markkinat olivat lähes kokonaan kotimaassa. Lähdimme sitten hakemaan asiakkaita ulkomailta, lähinnä messujen kautta, ja kiinnostus yllätti meidät. Ympäristöystävällisille tuotteille oli kysyntää. Tänä päivänä viennin osuus liikevaihdosta on 95 prosenttia. Meillä on tytäryhtiöitä muun muassa Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Omaa toimintaa on kaikilla muilla mantereilla paitsi Afrikassa. Puolet viennistä menee Eurooppaan. Toimimme lähes jokaisessa Euroopan maassa. Meille EU:hun liittyminen ja sen mukanaan tulleet yhteiset säännöt ovat olleet valtava etu. Tullisäännökset helpottuivat. Saimme niihin aikoihin myös lisää julkisuutta. Moni asia sattui kohdalleen. Yritys on nykyään kokonaan oman perheen omistuksessa. Meitä on nyt neljä omistajaa. Alussa oli vielä mukana kolme ulkopuolista osakasta. Olemme kasvaneet yrityksenä koko ajan voimakkaasti. Olemme halunneet löytää uusia ratkaisuja. Jatkuva kehittäminen on elinehto. Tuotteemme vahvuus on siinä, että se soveltuu moneen kohteeseen. Kasvussa on asiakas tärkeässä roolissa. Kuuntelemme häntä herkällä korvalla. Mutta ilman oman henkilöstön innostusta ja osaamista tämä homma ei onnistuisi. Kiitos heille. Yhdessä eteenpäin on meidän viestimme.”

Mauri Kontu

Syntynyt 1952 Koulutus Diplomi-insinööri Nykyinen tehtävä Toimitusjohtaja, Vahterus Oy Kasvun paikka Jatkuva tuotekehitys on elinehto.

PERHEYRITYS 1 · 2016 29

Noora Keskievari Syntynyt 1983 Koulutus Kauppatieteiden opiskelija Nykyinen tehtävä Toimitusjohtaja, OneMind Dogs Oy Kasvun paikka Asiakaskohderyhmän laajennus, mikä moninkertaistaa kasvun mahdollisuudet.

PERHEYRITYS 1 · 2016

”Kaikki alkoi siitä, kun ystäväni Janita Leinosen bordercollie Tekla kuuroutui kolmetoista vuotta sitten. Hän joutui opettelemaan uudenlaista kommunikaatiota koiran kanssa, jotta pystyisi kouluttamaan sitä. Uudenlainen kehon kieleen perustuva metodi osoittautui toimivaksi. Sekä oppimistulokset että yhteys koiraan paranivat. Janita alkoi opettaa kehittämäänsä metodologiaa myös meille muille kouluttajille, koska ei kyennyt vastaamaan kysyntään enää yksin. Muutama vuosi sitten koulutuskysyntä alkoi olla jo niin suurta, että emme pystyneet vastaamaan siihen. Aloin silloin ideoida, mikä olisi se tapa, jonka kautta kaikki pääsisivät käsiksi tähän tietotaitoon ja oppisivat saman menetelmän. Siirryimme siis verkkoon, joka on nyt meidän pääliiketoimintamme. Rekisteröidyt verkkokäyttäjät maksavat verkon käytöstä kuukausimaksun. Verkkokäyttäjien määrä on nelinkertaistunut viime vuoden alusta ja maksavien verkkokäyttäjien määrä on kolminkertaistunut. Facebookissa meillä on jo yli 76 000 seuraajaa. Vuodesta 2003 lähtien olen ollut mukana perheeni neljännen polven leipomoyrityksessä hallituksen jäsenenä ja omistajana. Kauppatieteen opintojen ohella olen opiskellut koirankouluttajaksi. Perustin vuonna 2004 oman koirankoulutusyrityksen. OneMind Dogs perustettiin 2012 ja lanseerattiin markkinoille loppuvuodesta 2013. Pääsimme alkuun omarahoituksella, minkä lisäksi saimme pienimuotoista paikallista tukea. Syksyllä 2014 yritykseemme tuli mukaan sijoittajia, ja meidät hyväksyttiin Tekesin kansainvälisen kasvun ohjelmaan ”Nuoret innovatiiviset yritykset”. Viime vuoden arvioitu liikevaihtomme oli 400 000 euroa, mikä oli tuplasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksavista asiakkaista 70 prosenttia on Pohjois-Amerikassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Yhdysvalloissa on perheissä enemmän koiria kuin lapsia. Lemmikkeihin halutaan panostaa, tutkimusten mukaan jopa enemmän laman aikana. Olemme vastanneet käyttäjien tarpeisiin, aitoon kysyntään. Meille tulee koulutus- ja seminaaripyyntöjä ympäri maailmaa Intiaa ja Kiinaa myöten. Olen itse käynyt koulutusmatkoilla muun muassa Costa Ricassa, Perussa, Argentiinassa ja Australiassa. Kuuden perustajan lisäksi turkulaisessa yrityksessä on tällä hetkellä viisi ulkopuolista työntekijää. Haluamme vahvistaa tiimiä edelleen ja kasvattaa liikevaihtoa ja verkkopalveluiden käyttäjämäärää. Tavoitteenamme on kehittyä maailman suurimmaksi koirankoulutuspalveluksi. Puskaradiolla on valtava merkitys, kun käyttäjät suosittelevat meitä toisilleen. On uskottava rohkeasti omaan tekemiseen ja visioon. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.”

”Yrityksemme perustettiin Kauhajoella vuonna 1973. Teknisesti lahjakas isäni Erkki Jyllilä oli koneinsinööri, joka uskoi muovin mahdollisuuksiin ja alkoi valmistaa muovituotteita ruiskupuristustekniikalla. Meillä tehtiin vuosien varrella muun muassa säästöpossuja, jääskrapoja, kärpäslätkiä ja naulakiinnikkeitä. 1980-luvulla aloimme miettiä, että kaikkea ei voi tehdä. Pitää keskittyä, jotta voi kasvaa. Alussa mukana oli kolme muuta osakasta isän lisäksi, mutta he jäivät vähitellen pois yrityksestä 1980luvun puoliväliin mennessä. Nyt minulla ja siskollani Annika Jyllilä-Vertigansilla on yhdessä osakeenemmistö. Lisäksi omistusta on vanhemmillani ja toimitusjohtajalla. Valmistimme sairaaloissa tarvittavia imupusseja aluksi alihankintana, mutta sitten aloimme kehittää ja myydä tuotetta itse jakelijoiden kautta. Lisäksi valmistamme lattiakaivoja ja muita LVI-puolen tuotteita. Imupussien osuus on 85 prosenttia ja LVI-puolen osuus loput 28 miljoonan euron liikevaihdosta. Imupusseista menee vientiin 95 prosenttia. Olemmekin Euroopan suurin imupussien valmistaja. Maailmanmarkkinoilla olemme alalla toinen suuren amerikkalaisen yrityksen jälkeen. Kilpailemme ennen kaikkea laadulla: kestävyydellä ja turvallisuudella. Imupussi on erittäin kevyt ja mahtuu pieneen tilaan. Yhden liitännän järjestelmä tekee siitä turvallisen potilaalle. Pystymme tuottamaan tämän kaiken kilpailukykyiseen hintaan Tuotantolaitoksemme sijaitsevat Kauhajoella ja Saarijärvellä. Ne työllistävät yhteensä 180 työntekijää. Kauhajoen uusi tuotantolaitos valmistui vuosi sitten. Se on yrityksen kaikkien aikojen suurin investointi. Otimme siihen vähän pankkilainaa, mutta muuten yritys on kasvanut tulorahoituksella. Yritykset kehittyvät vaiheittain. Tuotekehitystä seuraavat kaupallistaminen kotimarkkinoilla ja kansainvälinen laajentuminen. Kaikki vaiheet tarvitsevat erilaista osaamista. Siirryin yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi 2003 sukupolvenvaihdoksessa. Jäin pois omasta päivätyöstäni 2010, kun suunnitelmissa oli laajentua Yhdysvaltojen markkinoille. Aika oli silloin kypsä. Olin rakentanut uraa pääomasijoitusyhtiössä talousjohtajana ja toimitusjohtajana. Näen oman vahvuuteni strategisella puolella, en niinkään operationaalisella. Olemme kehittäneet yritystä kuuntelemalla asiakkaita. Vanhaa toistamalla ei pysty kasvamaan. Pitää uudistua ja miettiä, miten voisimme tehdä asioita vielä vähän paremmin. Kysymys ei ole pelkästään liikevaihdosta ja numeroiden kasvusta, vaan miten kasvamme ihmisinä ja kehitymme yrityksenä.”

Kimmo Jyllilä Syntynyt 1972 Koulutus Kauppatieteen maisteri Nykyinen tehtävä Hallituksen puheenjohtaja, Serres Group Oy Kasvun paikka Pitää pystyä uudistumaan, jotta voi parantaa suoritustaan.

PERHEYRITYS 1 · 2016 31

ARJA SÄYNÄTKARI

Perheyritysten johtoryhmät mielenkiinnon kohteena Perheyritysten johtoryhmät – verrattuna muihin johtoryhmiin – ovat kansainvälisestikin lähes tutkimaton alue. 1990-luvulta lähtien johtoryhmät ovat olleet kasvavan akateemisen ja käytännön mielenkiinnon kohteena, mutta Suomessa on vielä niukasti tutkimustietoa johtoryhmistä. HRM Partners Oy ja Vaasan yliopiston johtamisen yksikkö JOHTORYHMIEN PROFIILI toteuttivat yhteistyössä johtoryhmätutkimuksen syksyllä 2015. • Kokoaineisto – perheyritykset Nyt tehty tutkimus on sikäli ainutlaatuinen, että siihen on saatu – ei-perheyritykset huomattavan iso aineisto. Tutkimusjohtaja, dosentti Mikko • jäseniä keskimäärin 7,0 – 6,4 – 6,9 Luoma Vaasan yliopistosta kertoo, että tutkimuksessa käytettiin • Naisten osuus 33,0 % - 31,9 % - 28,7 % uutuusarvoista metodia, jossa johtoryhmän toimivuudesta kerätään tietoa monelta yksittäiseltä jäseneltä eikä vain esimerkiksi johtoryhmän puheenjohtajalta, jolloin mittaustulokset saavat vahvemman painoarvon. Nyt tehdyssä tutkimuksessa vastauksia tarkasteltiin organisaatioiden omistuspohjan mukaisesti, jolloin esimerkiksi perheyrityksiä ja ei-perheyrityksiä voitiin verrata keskenään – mittaus on JOHTORYHMÄN ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus perheyritysten johtoryhTYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT mistä tässä laajuudessa. Johtoryhmän toimivuuden osa-alueiksi määriteltiin: yleiset toi-- yhteisesti määritellyt mintaedellytykset, työskentelykäytännöt, dynamiikka ja tulokset. pelisäännöt – Vaikka osa-alueet oli hahmoteltu etukäteen, nou kuuntelee tärkeitä sivat nämä samat toimivuuden kannalta oleelliset osasidosryhmiä alueet hyvin voimakkaasti esille vastausten analyysissä, -- kokoukset hyödyllisiä mikä luonnollisesti ilahduttaa tutkijaa, koska silloin JOHTORYHMÄN YLEISET -- käsittelemät asiat jakautuvat olemme nähneet asiat samalla tavalla, Mikko Luoma TOIMINTAEDELLYTYKSET erilaisiin kokonaisuuksiin kertoo mielissään. ja näiden käsittelytavat Tutkimuksessa käytetyssä viitekehyksessä kaikki -- selkeä rooli poikkeavat toisistaan. osa-alueet ovat yhtä tärkeitä eli johtoryhmän tulisi olla -- yhteistyö toimivaa -- viestintä johtoryhmästä riittävän hyvä kaikilla osa-alueilla. Tutkija Luoma poimii -- yhteinen käsitys muualle organisaatioon kuitenkin työskentelykäytännöt -osa-alueen yhteyden strategiasta ja toimivaa taloudellisen menestymisen kanssa. tulevaisuudesta kehittää omaa - Menestyneillä yrityksillä tämän osa-alueen merki-- kokoonpano on työskentelyään tys korostuu - tarkoittaen sitä, että yritykset, joilla tämä monipuolinen osa-alue on vahva, menestyvät myös taloudellisesti -- toiminta heijastaa yrityksen hyvin - joten näin ajatellen tätä aluetta voidaan pitää arvoja ja yrityskulttuuria ainakin erityisen mielenkiintoisena. Johtoryhmien toimivuudessa ei tutkimuksen

PERHEYRITYS 1 · 2016

”Kasvu lähtee siitä, että kehitetään niitä kohtia, joissa ollaan vähiten hyviä.”

JOHTORYHMÄTYÖSKENTELYN DYNAMIIKKA

-- hyödyntää kaikkien jäsenten asiantuntemusta ja antaa tilaa osallistumiselle -- jäsenet luottavat toisiinsa. -- sitoutuu viemään tehtyjä päätöksiä käytäntöön -- jäsenet sparraavat toisiaan -- reagoi nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja pystyy muuttamaan toimintaansa

mukaan ole tilastollisesti merkitseviä eroja perheyritysten ja ei-perheyritysten välillä. Melkein merkitseviä eroja löytyi johtoryhmän työskentelykäytännöissä ja johtoryhmän työskentelyn tuloksissa perheyritysten saadessa alempia mittaustuloksia. Tutkimusjohtajan mielestä yksi tärkeä johtopäätös tutkimuksesta on, että perheyrityksillä on verrattain helposti hyödynnettävää potentiaalia johtoryhmiensä kehittämisessä. - Perheyritykset näyttävät menestyvän taloudellisesti verrokkejansa paremmin ja panostaminen johtoryhmätyöskentelyn muutamiin perusJOHTORYHMÄTYÖSKENasioihin (pelisäännöt, asioiden kategorisointi, TELYN TULOKSET itsearviointi) tukisi taloudellista menestymistä vielä lisää. Nämä asiat eivät ole kovinkaan vaikeita -- reaaliaikainen kehittämisen kohteita. Olisiko niin, että mutkattotilannekuva muus ja joustavuus ovat yleisesti perheyritysten organisaation kannalta vahvuuksia ja johtoryhmätyöskentelyssä muodololeellisista asioista liseen manageeraamiseen panostaminen jää hel-- ennakoi posti näiden varjoon? Mikko Luoma pohtii. toimintaympäristön Yleisesti perheyrityksissä on samat kipupismuutosten vaikutuksia teet kuin yleensäkin johtoryhmillä; työskentely-- onnistuu kehittämään käytännöt ja työskentelyn tulokset -osa-alueiden ja tarkentamaan koko kehittäminen olisi tärkeää kokonaistoiminnan organisaation kannalta parantamiseksi. menestyksellistä Johdon valmentaja Päivi Pentti HRM strategiaa Partnersista kannustaa johtoryhmiä kehittämään -- toiminta innostaa toimintaansa. Pentin mielestä kyse on loppujen henkilöstön mukaan lopuksi aika pienistä muutoksista. -- jäsenet sitoutuneita - Pienillä askelilla voidaan päästä iso harppaus omaan rooliinsa eteenpäin kohti parempaa toimivuutta ja vuorovaikutusta. Yhteinen keskustelu ja näkemys johtoryhmän tehtävästä ja roolista auttaa fokusoimaan tekemistä ja pelisääntöjen luominen kokouskäytäntöihin jämäköittää ja antaa rakennetta kokouksiin. Kun jäsenet tuntevat toisensa hyvin ja voivat luottaa toisiinsa, on hyvät edellytykset tehdä hyviä päätöksiä varmistamaan yrityksen menestyminen.

Perheyrityksillä on tutkimuksen mukaan eniten kehitettävää seuraavilla työskentelykäytännön alueilla: • • • •

kehittää omaa toimintaansa itsearvioinnilla käsittelemät asiat jakautuvat erillisiin kokonaisuuksiin ja näiden käsittelytavat poikkeavat toisistaan viestintä muualle organisaatioon on toimivaa yhteisesti määritellyt pelisäännöt

PERHEYRITYS 1 · 2016 33

KOLUMNI

Investointeja ja kasvua Kansanedustajat ovat palanneet vuodenvaihteen tauon jälkeen pöytiensä ääreen. Keskustelu käy kuumana Suomen talouden heikoista näkymistä samalla kun globaalin talouden näkymät ovat alkaneet heiketä. Matalan öljyn hinnan negatiiviset vaikutukset tällä kertaa ehkä voittavat bensiinin positiiviset, ostovoimaa vahvistavat vaikutukset. Kiinan talouden pöhinä saattaa myös olla julkistettuja kasvulukuja heikompi. Osa ekonomistikunnasta yrittää ylläpitää ankeuden keskellä hyvää fiilistä, mutta tehtävä on vaikea, jos asioita katsoo lintuperspektiivistä koko kansantalouden näkökulmasta. Maailman megatrendien äärellä vanhan maailman vahvuudet näyttävät sulavan yksi toisensa jälkeen. Kulutuskysyntä ja palvelut vetävät talouskasvua globaalisti. Näistä eivät suomalaiset yritykset ole perinteisesti hyötyneet. Sen sijaan perinteiset vahvuutemme löytyvät investointitavaroiden puolelta, mutta investoinnit ovat masentavan matalalla maailmanlaajuisesti. Vähemmästäkin päätä kylmää tällaisessa tilanteessa. Mitä tehdä silloin, kun taaksepäin katsovista makroluvuista, korporatismista ja keskiarvoistamisesta ei löydy pelastusta? Kun oma ekonomistiuskoni horjuu, vaihdan näkökulmaa makrosta yritystasolle. Mikään ei piristä niin kuin juttelu perheyritysten omistajayrittäjien kanssa. Epävarmuuden vallitessa vahva omistaja pärjää, sillä hän tietää maailman aina olleen riskejä ja uhkia täynnä. Vaaditaan näkemystä, rohkeutta, päättäväisyyttä mutta myös uskoa, jos maailmasta mielii muovata mieleisensä tavalla, joka kantaa seuraavat 25 vuotta. Tällaisen asenteen olemme kuitenkin velkaa seuraavalle sukupolvelle. Keräsimme Perheyritys-lehden vuoden 2016 ensimmäiseen numeroon muutaman toivonkipinää kansantaloudessa ylläpitävän vahvan tarinan investoinneista ja uusista työpaikoista. Luetaan, voimaannutaan ja jaetaan toisillemme lisää positiivisia tarinoita!

LEENA MÖRTTINEN Kirjoittaja on Perheyritysten liiton toimitusjohtaja

PERHEYRITYS 1 · 2016

VASTUULLINEN

OMISTAJUUS Key note RANDEL CARLOCK

ALEKSI ARPIAINEN Johtaja, 3.sukupolvi, Tampereen Tiivisteteollisuus Oy MAGNUS BARGUM Hallituksen j채sen, 3. sukupolvi, Algol Oy P채iv채n juontaja KITI KOKKONEN Komediateatteri Arena MIIA PORKKALA Hallituksen puheenjohtaja, 2. sukupolvi, Aho Group Oy SIPE SANTAPUKKI Musiikintekij채, toimitusjohtaja, aineettoman omaisuuden omistaja

OPEN SPACE - joukkoistettua ajatustenvaihtoa

KESKIVIIKKO 27.4.2016

PERHEYRITYS TAPAHTUMA

2016

WANHA SATAMA, HELSINKI

HANNA OJANPÄÄ OLLI HÄKÄMIES

Antaa pyörien pyöriä vaan Yrittäminen on Hakkaraisen suvussa siirtynyt jo kolmanteen polveen. Koska jokainen on aloittanut alusta, ensimmäinen sukupolvenvaihdos saa vielä odottaa. Taneli Hakkaraista eteenpäin ajaa kunnianhimo; isäPekka toivoo, että jarrutkin löytyisi tekemiseen aika ajoin.

Sydämen asia

PERHEYRITYS 1 · 2016

-sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja visioivat tulevaisuutta.

PEKKA HAKKARAINEN (77) • Hallituksen jäsen

Mistä kaikki sai alkunsa?

TANELI: Ensimmäisen yritykseni, Caravan Huoltopalvelu Oy:n, perustin 23-vuotiaana nousukauden huumassa vuonna 1988. Oppirahoja tuli varmasti maksettua, ja kun vuonna 1997 päätin laajentaa yritystoimintaa ja perustin Alppilan Autosähkön, olin jo jotakin oppinut. Kolme kuukautta perustamisen jälkeen tehtiin jo seuraava merkittävä toimintalinjaus ja yrityksen nimi vaihdettiin Alppilan Autohuolloksi. Sittemmin on toiminta entisestään monipuolistunut kattaen tällä hetkellä kahdeksan korjaamoa, 12 automerkin merkkihuoltovaltuudet ja oikeastaan kaikki mahdolliset palvelut autonomistajille, saman katon alta. Kasvanut on myös henkilöstön määrä: viiden henkilön sähköpajasta on kasvanut yli sadan hengen konserni. PEKKA: Yrittäminen kulkee meillä veren perintönä. Isälläni oli rautakauppa Lieksassa ja olin siellä koulupoikana kaikki lomat ja pyhät töissä. Itse tein töitä perustamassani Kiinteistöjuristit Oy:ssä parinkymmenen vuoden ajan. Alppilan Autohuollossa olen ollut alusta lähtien hallituksen jäsenenä.

Miten yhdessä työn tekeminen sujuu?

TANELI HAKKARAINEN (50) • Perustaja, omistaja, toimitusjohtaja • Hallituksen puheenjohtaja

TANELI: Kyllä yhdessä tekeminen sujuu. Haastavinta lienee, kun kaksi itsepäistä ihmistä koittaa kumpikin pitää omasta ajatuksestaan kiinni viimeiseen asti. Koskaan emme kuitenkaan jätä asioita kesken, vaan sopu löytyy tavalla tai toisella. Isän lisäksi siskoni Saara Hakkarainen on toiminnassa mukana. Hän hoitaa muun muassa ostoreskontraa. PEKKA:Elän ja olen hengessä mukana. Itse en puutu käytännön asioihin, mutta kuuntelen ja autan aina sopivan paikan tullen. Esimerkiksi kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä minulla on osaamista Tanelia enemmän. Hallitustyöskentelyssä olen mukana ja lähes päivittäin ollaan yhteydessä. TANELI: Itselläni ei ole työpistettä ja kuljen eri toimipisteissä tekemässä töitä. Myös isä käy usein pyörähtämässä eri paikoissa. Saankin aina välillä kuulla työntekijöiltä, että ”isäsi kävi”. Olenpa myös kuullut, että isälle on helppo puhua vaikeistakin asioista.

Mitä olet isältäsi oppinut?

TANELI: Isä on aina sanonut, että elämä on tehty elettäväksi ja siitä saa myös nauttia. Vaakakupin toisella puolella on vastuunkanto, toisten ihmisten arvostus sekä kiittäminen. Näitä jälkimmäisiä ei koskaan voi tehdä liikaa. Monet opit ja arvot, mitä olen kotoa saanut, on suoraan toteuttavissa myös yrityksessä.

PERHEYRITYS 41 · 2015 2016 37

Taneli ja Pekka Hakkaraisella sekä markkinoinnista ja myynnistä vastaavalla Matti Pahkalalla ei ole omia työhuoneita. Tällä kertaa pöydän nurkka löytyi Pitäjänmäen toimipisteestä.

Mistä olet pojastasi ylpeä?

PEKKA: Taneli on eteenpäin menevä, osaava ja kunnianhimoinen. Jos jotain oppeja olen hänelle antanut, niin töitä pitää tehdä ja elättää itsensä kunniallisesti. Hyvin Taneli on näitä neuvoja noudattanut. Isänä olen välillä hänestä huolissani, kun vauhti on niin kovaa.

Mitä perheyrittäminen merkitsee?

Minkälaista Suomessa on yrittää?

TANELI: Olen monessa liitossa jäsenenä ja lisäksi neljättä vuotta Autoalan ja korjaamojen liiton puheenjohtaja. Vaikka ajat ovat kovat ja yrittäminen ei ole helppoa, tunnelma yrittäjien kesken on kuitenkin positiivinen. Itse en osaa kuvitellakaan tekeväni muuta kuin toimia yrittäjänä. PEKKA: Positiivisuutta tosiaan tarvitaan, kun joka tuutista tuntuu tulevan vain huonoja uutisia. Pakko sanoa, mutta ennen oli moni asia paremmin.

ALPPILAN AUTOHUOLTO OY TANELI: Koen, että olen vas• Perustettu vuonna 1997 tuussa sadasta perhees• Täyden palvelun autohuolto: varaosat, Seuraako työt kotiin? tä. Muutama vuosi sitten korikorjaamo, maalaamo, rengashotelli, TANELI: Olen jo vuosia sitten päättänyt, että en päivitimme strategiamtuotantoautojen varustelu tee töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Kaikki töissä me ja niitä ohjenuoria seu• Kahdeksan toimipistettä tietää, että minulle ei kannata soitella vapaa-airaamme nyt suhteessa asi• +100 työntekijää kana. Olen aina ollut sitä mieltä, että asiat täyakkaisiin ja sidosryhmiin. tyy hoitaa heti. Se periaate on auttanut minua Henkilökohtaisesti pyrin nukkumaan yöni hyvin. luomaan avoimen ja toisia kunnioittavan työilmapiirin. Löytyykö perheestä jatkajaa? Yrittäjänä työtä ei tehdä vain TANELI: Sukupolvenvaihdos ei ole meillä lähivuosina vielä itselleen vaan osana yhteisöä. Välillä on tiukempia aikoja, välillä taas kysyntää riittää; tasapainottelu on joskus haasteelajankohtaista. Tytärpuoleni täyttää tänä vuonna 18 vuotta, lista. Yhtiömme on antanut monille mahdollisuuksia uralla mutta häntä tuskin tämä ala kiinnostaa. Mutta jos poikani sanoja on uskominen, hän on jo omaksunut varajohtajan paietenemiseen ja talosta löytyykin tämän hetken huippuosaamista alallamme. Se on myös osoitus onnistumisestamme. kan. Kuitenkin jos isoisäänsä ovat tulleet niin toteavat, että kauppa se on, mikä kannattaa.

PERHEYRITYS 1 · 2016

Onko yrityksesi kassassa varoja, joita kukaan ei huomaa? Yrityksen varoja ei kannata jättää pölyyntymään, vaan pistää ne poikimaan. Olemme asiantuntijoita yritysten varallisuudenhoidossa, joten osaamme kertoa, mihin ja miten juuri sinun yrityksesi kannattaa sijoittaa. Lue lisää osoitteesta op.fi/sijoita tai varaa aika Osuuspankkiin soittamalla numeroon 0100 05151.

Yhdessä hyvä tulee.

Tunne maailman mahdollisuudet Kun yrityksesi on valmis kasvuun ja kansainvälisille markkinoille, voit hakea meiltä rahoitusta. Voimme myös suojata vientikauppasi erilaisilta riskeiltä. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera.. Kun haluat näyttää maailmalle – hae rahoitusta meiltä.

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS

Takamatkalta kärkijoukkoon Kasvuyrittäjyys on viime vuosina ollut kaikkien huulilla. Taustalla on huoli maamme työllisyys- ja hyvinvointikehityksestä. Suuryritysten vähentäessä työvoimaa, kasvavien pk-yritysten toivotaan luovan maahamme uusia työpaikkoja. Uusien vientitulojen aikaansaamiseksi kotimaan kasvuyrityksiä tulee kannustaa kasvamaan myös kansainvälisesti. Olemme saaneet pitkään nauttia matalasta korkotasosta, minkä on odotettu toimivan yhtenä kasvun katalysaattorina. Silti kansantaloutemme kasvu on hyytynyt nollan tuntumaan eikä nykyiset kannustimet tunnu riittävän. Onko kyse yritystemme kustannuskilpailukyvystä, joka on jäänyt jalkoihin kilpailijamaistamme? Emme voi tehdä korjausliikettä valuutan devalvaatiolla, joten sisäinen devalvaatio jää vaihtoehdoksi. Keinot tiedetään, yhteistä näkemystä haetaan – toivottavasti se löytyy pian.

Onko maamme investointi- ja liiketoimintaympäristö riittävän houkutteleva, jotta kotimainen tai ulkomainen pääoma investoisi tänne? Investorin on uskottava, että pääomalle saa riittävän tuoton Suomessakin. Rajoittaako riittämätön pääoma yrityksesi kasvua? Toimintaympäristöstä riippumatta kasvuun tarvitaan yrittäjän tahto. Kun yrityksesi on kasvu-uralla, ja haluat toteuttaa harkittua ja kannattavaa kasvusuunnitelmaasi, Finnvera voi osallistua rahoitukseen yhdessä pankkisi kanssa. Täydennämme pankin rahoitusta lainoilla ja tarjoamme yrityksesi puolesta vakuuden pankin lainalle.

”Noudata vanhaa viisautta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”

Tuottavuuden kasvun aikaansaaminen vaatii osaamista, innovointia, tuotekehitystä ja kokeilua. Tukeeko nykyinen innovaatioiden rahoitusjärjestelmä tätä riittävästi? Montako teollisen tason 3D-tulostinta maastamme löytyy tällä hetkellä? Arvaan niitä olevan niin vähän, että olemme jääneet jo takamatkalle siinä kehityksessä.

Aina orgaaninen kasvu ei riitä. Kun haet kasvua yrityskaupalla, noudata vanhaa viisautta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ota yhteyttä rahoittajiin jo suunnitelmiesi alkuvaiheessa. Finnvera on aktiivinen toimija omistusvaihdosten ja yrityskauppojen rahoituksessa. Haluatko kasvaa kansainvälistymällä? Mikä tahansa kansainvälistyvän liiketoimintasi kasvusuunta onkaan, ota meidät kumppaniksi. Rahoitusmahdollisuutemme yltävät nykyisin kaikenkokoisiin yrityksiin. Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen vuoksi.

KARI HYTÖNEN Aluejohtaja Finnvera Oyj, Pohjanmaa kari.hytonen@finnvera.fi

PERHEYRITYS 1 · 2016

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Kestävän kasvun kumppanisi Kun toimintaympäristösi muuttuu, autamme yritystäsi tehostamaan ja kasvattamaan liiketoimintaa kestävin perustein. Jokainen päivä on meille tilaisuus lunastaa paikkamme parhaana asiantuntijanasi, kumppaninasi ja muutoksentekijänäsi.

Palveluitamme ovat • Liikkeenjohdon konsultointi • Tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut • Veroneuvonta ja lakipalvelut • Yritysjärjestelypalvelut

Seuraa meitä: PwC Suomi

PERHEYRITYS 1 · 2016 41

ANNA GUSTAFSSON OLLI URPELA

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sydän on avotila, jonne tutkijatkin on tuotu kammioistaan työskentelemään yhdessä. Keskellä on ryhmä värikkäitä sohvia, keinutuoleja ja piano. Rauhaa kaipaaville löytyy hiljainen huone keskittymistä vaativaan työskentelyyn tai äänieristysverholla ympäröity nurkka puheluita varten. Ison monitoimitilan tarkoituksena on parantaa vuorovaikutusta ja helpottaa palautteen antamista, aiheita, joista kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka on luennoinut jo parikymmentä vuotta. Kirsti Longan työpaikalla yliopistossakin käydään säännöllisesti läpi miten toisten töitä kommentoidaan rakentavasti, niin että palautteesta on jotain hyötyä. Oppimisen näkökulmasta kehuminen ja haukkuminen eivät oikeastaan ole palautetta. Palautteen määritelmään kuuluu, että sillä on informaatioarvoa siitä, kuinka jotain asiaa pitää kehittää. Hyvässä palautteessa ihmisten ideoita ja kehitysehdotuksia kuunnellaan. Vanhanaikainen tapa kertoa johtajalta alaiselle mikä on pielessä, ei Longan mukaan enää kuulu nykypäivän työelämään. Varsinkin kun jokainen meistä on luonnostaan muutosvastarintainen ja mieluiten kuulisi olevansa nero, kuten Kirsti Lonka kuvailee. Vääränlaisella palautteella ihmisen saa helposti puolustuskannalle, eikä hän silloin pysty ottamaan mitään vastaan. Kaikkein huonoin tapa antaa palautetta on sanoa suoraan ihmiselle, että hänen pitää muuttua, Kirsti Lonka toteaa. Kukaan ei halua muuttaa ajatteluaan, vaikka perustelut olisivat kuinka hyviä. Aikuinen ihminen kokee neuvomisen helposti vähän loukkaavanakin, enkö muka kelpaa sellaisena kuin olen? Vuorovaikutuksessa esimerkiksi lääkärit harjoittelevat, kuinka he saavat potilaansa itse miettimään syitä lopettaa tupakointi. Kun ihmiset saa pohtimaan, mistä he luopuvat ja mitä he saavat tilalle muuttaessaan toimintaansa, onnistuminen on paljon varmempaa. Jos ihmiselle vain julistaa, että muuttua pitää, vastapuoli alkaa mielessään keksiä perusteluja sille, miksi toinen osapuoli on väärässä. Oikeanlaista vuorovaikutusta työelämässä voi oppia. Kirsti Lonka kuitenkin kuvaa, että oppiminen ilman oikotietä kestää pitkään. Johtajan on täytynyt kokea satoja haastavia vuorovaikutustilanteita, jotta hänellä olisi tarpeeksi kokemusta niiden ratkaisuista. Koulutus voi olla oikotie. Asiantuntijan johdolla koulutuksessa erilaisia tilanteita voi harjoitella, kelata taaksepäin ja yrittää uudelleen. Tunteet helpottavat oppimista, varsinkin positiiviset tunteet. Mutta professori ”Kirstin viisi k-kirjainta” Lonka kuvaa yllättäen, että pelkkä innostus ei ole paras lähtökohta uuden oppimiseen ja muistamiseen.

Oppimistakin pitää opetella

K 42

PERHEYRITYS 1 · 2016

unnioita, uuntele, iinnostu, annusta ja iitä

Oppimiseen liittyvistä tunteista tehokkaimpia ovat kiinnostus, uteliaisuus ja hämmennys. Kun on hämmentynyt, lähtee etsimään vastauksia. On hyvä juttu, jos pää on vähän sekaisin, silloin haluaa asiaan selvyyttä ja on siitä aidosti kiinnostunut. Pahinta oppimisen kannalta on ajatella, ettei se kuulu minulle. Silloin opittavan asian on sulkenut mielestään jo ennen kuin oppimista on ehtinyt edes tapahtua. Professori Longalla riittää paljon sympatiaa perheyritysten ihmissuhteisiin, joissa roolit ovat monesti sekaisin. Oikeanlainen palautteen antaminen ja muutos eivät ole helppoja. Seuraavan sukupolven halu muuttaa totuttuja toimintatapoja kohtaa usein vastustusta. Vastassa on usein primitiivireaktio: väitätkö sinä että minä olen huono johtaja? Kannattaa muistaa, ettei ole automaattisesti hyvää tai huonoa johtamista, vaan on olemassa hyvää johtamista vaikkapa tietyssä markkinatilanteessa. Olen itse törmännyt kuumiin tunteisiin, kun olen vienyt läpi muutoksia lääkärien ja opettajien koulutuksessa. Maailma muuttuu koko ajan, sydänarvoja ei tarvitse muuttaa, mutta pitää olla valmis miettimään, millainen maailma on 15 vuoden päästä. Nuorempi polvi voi oppia paljon kokeneilta kollegoiltaan ja me voimme oppia paljon nuorilta – tätä kutsutaan sukupolvien väliseksi oppimiseksi. Vuorovaikutuksen oppimiseen professori Lonka on kehittänyt helposti muistettavan kaavan. Se syntyi eräällä seminaarilla, jolla Lonka oli luennoimassa tunnetaidoista yritysjohtajille. Puolentoista tunnin interaktiivisen luennon jälkeen yksi osallistujista sanoi kuunnelleensa nyt tarpeeksi pitkään psykologiaa. Hän pyysi minua kiteyttämään koko sanomani osaamisen kehittämisestä ja tunnetaidoista työelämässä viiteen sanaan. Näin syntyivät ”Kirstin viisi k-kirjainta” eli kunnioita, kuuntele, kiinnostu, kannusta ja kiitä. Professori Lonka kannustaa kaikkia harjoittelemaan näitä taitoja jo kotona, niin puolison kuin lastenkin kanssa. Aktiivinen kuunteleminen ei ole helppoa, mutta sen voi oppia. Professori Lonka näyttää itse mallia. Työpaikallaan hän istuu mielellään sen keskellä sosiaalisella alueella ja huikkaa kuulumisia sinne tänne. Paljon matkustavalla professorilla riittää kiinnostusta oman tutkimustyön lisäksi niin kollegojen työtä, kuin opiskelijoiden gradujakin kohtaan. Työmuisti on sellainen pullonkaula, että sinne mahtuu itse asiassa vain seitsemän asiaa yhtä aikaa. Mutta kun juttelen hetken toisen ihmisen kanssa vaikka ihan muusta asiasta, sillä aikaa tiettyä ongelmaa käsittelevä tiedonhaku aivoissani hajautuu isommalle alueelle. Tällöin keksin helpommin vastauksia ja ajatukset ehkä järjestäytyvät uudelleen. Aivot ja ajattelu ovat kuin mikä tahansa lihas. Niitä voi treenata jatkuvalla uteliaisuudella ja aktiivisella kiinnostuksella uusiin asioihin.

MITÄ OPPIMINEN ON PL:N VALMENNUKSISSA? PL tarjoa jäsenilleen ja muille perheyritysten omistajille valmennusta, jotta suomalaisilla perheyrityksillä on kyvykäs, innostunut, sitoutunut, vastuullinen ja lisäarvoa yritykselle luova omistaja. Perheyrityksessä on omistamiseen, perheeseen ja liiketoimintaan liittyviä rooleja. PL:n tavoitteena on valmennuksella vahvistaa perheyrittäjien osaamista näissä kaikissa rooleissa. PL:n valmennukset pohjautuvat oppimislähtöiseen ajattelutapaan, jossa osallistuja on aktiivinen tiedon rakentaja. Vuorovaikutus osallistujien ja valmentajan välillä sekä osallistujien kesken on keskeinen oppimista edistävä tekijä. Tietoa rakennetaan yhdessä. Pyrimme luomaan luottamuksellisen, turvallisen ja avoimen ilmapiirin, jossa kannustamme osallistujia kysymään ”tyhmiä kysymyksiä” ja jakamaan omia kokemuksiaan. Osallistujat oppivat toinen toisiltaan. Usein osallistujat edustavat useita sukupolvia, jolloin kokemusten jakaminen on erityisen hedelmällistä. Toivomme, että PL:n valmennuksien osallistuja: • asettaa tavoitteekseen osaamisensa kehittämisen • on henkilökohtaisesti kiinnostunut valmennuksen sisällöstä • sitoutuu osallistumaan opetukseen ja monipuoliseen työskentelyyn • tutustuu aiheeseen etukäteen • kehittää aktiivisesti näkemystään yhdistämällä uutta tietoa aikaisempiin tietoihinsa ja kokemuksiinsa • on valmis jakamaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan • arvostaa muiden osallistujien mielipiteitä ja antaa heille tarvittaessa tukea • välittää oppimansa myös omalle organisaatiolleen PL:n valmennuksissa kouluttaja tai valmentaja: • on innostunut opettamistaan asioista ja haluaa jakaa innostuksensa osallistujien kanssa • on asiantuntija joko teorian tai käytännön tasolla • asettaa opetukselleen selkeät tavoitteet • mukauttaa opetuksensa vastaamaan osallistujien tarpeita • kytkee opetuksensa ajankohtaisiin kysymyksiin • rohkaisee osallistujia kysymään ja kyseenalaistamaan • rakentaa tietoa yhdessä osallistujien kanssa • kunnioittaa osallistujia ja myös oppii heiltä Valmennuksissamme yhdistyvät teoria ja käytäntö. Valmennuksiimme tuovat elävyyttä osallistujien omat esimerkit. Monipuoliset työskentelytavat, esimerkiksi erilaiset parikeskustelut ja ryhmätyöt, tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia osallistujien kesken ja lisäävät heidän yhteenkuuluvuuttaan. Kehitämme valmennuksiamme koko ajan muun muassa palautteiden ja jäsenistöltä saatujen ideoiden perusteella. Krista Elo-Pärssinen Toimitusjohtaja, PL Perheyrityspalvelut Oy

PERHEYRITYS 1 · 2016 43

HANNA OJANPÄÄ KUVITUSKUVA KINNARPSIN HAVAINNEKUVIA

Strategia kannustaa uudistumiseen Perheyritysten liiton uusi strategia hyväksyttiin syyskokouksessa 23.11.2015. Kantavana ajatuksena uudessa linjauksessa on perheyritykset suomen kansantalouden menetyksen siivittäjinä. Liiton tehtävä on uudistavan, vastuullisen omistajuuden edistäminen. Tämä vaatii toiminnan nostamista uudelle tasolle. Ensimmäinen näkyvä askel kohti uutta toimintamallia on on liiton toimiston muutto: uudessa perheyritysten olohuoneessa yhteisöllisyys on kunniassa. Perheyritysten rooli suomen menestyksessä ja kasvun veturina on kaikilla mittareilla merkittävä. Maailma on kuitenkin keskellä suuria muutoksia ja murrosvaiheessa on kyettävä reagoimaan ajan vaatimuksiin. – Yksi suurimmista ajan haasteista on muuttuvat kansan-

perheyritysten välillä on vahva kohtalonyhteys. Uudet toimintatavat ja digitalisaatio mahdollistavat asiakkaiden paremman pavelun. Nyt tarvitsemme rohkeaa etunojaa, että uskallamme lähteä uudistusten tielle. Myös meidän liittona on hyväksyttävä muutos ja etsittävä sen tuomat uudet mahdollisuudet. Strategiatyö käynnistyi yhdessä hallituksen sekä eri työryhmien kanssa välittömästi mörttisen aloitettua liiton (toiminnan) toimitusjohtajana helmikuussa 2015. Edellinen strategia juontaa ajassa viiden vuoden taakse. – Uusi strategia on tehty niin ikään ajassa kestäväksi. Toki vuositasolla on hyvä tarkistaa, ovatko tehdyt linjaukset toimivia ja tarvittaessa reagoitava, mörttinen toteaa ja kiittää kaikkia työhön osallistuneita. – Meillä oli läpi koko prosessin hyvä keskusteleva henki päällä. Mörttinen korostaa, että liiton arvoja ja toiminta-ajatusta ei ole ollut tarvetta muuttaa.

”Suomi menestyy, koska perheyrityksillä on kansainvälisesti kilpailukykyiset mahdollisuudet investoida ja työllistää Suomessa.” VISIO

talouden rakenteet ja tätä muutosta ajava digitalisaatio, liiton toiminnanjohtaja leena mörttinen tietää. – Henkilökohtaisesti uskon, että suomen menestyksen ja

PERHEYRITYS 1 · 2016

PERHEYRITYSTEN LIITON STRATEGISET TAVOITTEET: -- PL on Suomen paras omistajaosaamisen keskus -- Perheyritysten merkitys tunnistetaan läpi yhteiskunnan -- PL verkostoineen on perheyritysten omistajien kiinnostavin kohtaamispaikka

MISSIO

– Liiton perustamisajatus on mielestäni kaunis. Lähtökohdat ovat selkeät ja voimakkaasti jäsenistön yhteisöllisyyttä, yhdessä oppimista ja yhteisen toimintaympäristön vastuullista parantamista korostavia, mörttinen pohtii. Liiton tavoitteena on kasvaa omistamisen osaamiskeskukseksi. Toki pyrimme myös edelleen kasvattamaan jäsenmääräämme, mutta mörttinen ei pidä sitä itseisarvona. – Tärkeintä on saada mukaan sellaisia uusia jäseniä, jotka voimakkaasti allekirjoittavat liiton arvot ja jotka ovat valmiita antamaan myös omaa osaamistaan ja aikaansa yhteisen menetykseen. Meillä on paljon annettavaa paitsi toisillemme myös koko suomelle. Mörttinen tunnistaa, että yleisellä tasolla iso työ tulee olemaan siinä, kuinka digitalisaation hyödyt saadaan ymmärrettävään muotoon suomalaisessa kansantaloudessa. Tässä työssä hän uskoo seuraavan sukupolven merkittävään rooliin. Liiton voimavara ovat sen nextiläiset. Digitaalisuus tuo valmennuksiin uusia työkaluja tiedon ja osaamisen jakamiseen osallistujien kesken ja luo uusia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden toteutumiseen. – Me elämme täysipainoisesti kahdessa todellisuudessa, reaalimaailmassa ja digitaalisessa ympäristössä. Liiton työn

”Edistämme vastuullista omistajuutta, joka uudistaa yrityksiä sukupolvelta toiselle.” ARVOT

Luottamus Avoimuus Perhekeskeisyys Jatkuvuus

PERHEYRITYS 1 · 2016 45

kannalta digitalisaatio tarkoittaa tiedon parempaa saatavuutta ja tehokkaampaa jakamista. Samalla liiton toimistolle syntyy tarkempi ymmärrys siitä, kun tieto leviää, siitä syntyy aikaisempaa suurempi ymmärrys siitä, mikä on jäsenille keskeistä ja tärkeää liiton toiminnassa. Jäseniemme lisäksi haluamme tavoittaa myös tutkijoita ja yhteistyökumppaneita. Tulemme aktivoitumaan monella tasolla, myös somessa, kunhan saamme toiminta-alustat kuntoon.

e on S al o emm mo e t t nk oi s o

, 4. krs, Helsinki 7B u1 at

Uu si

Osana strategian jalkauttamista liiton toimisto muutti helmikuun puolessa välissä uuteen osoitteeseen. Päätös autotalossa sijaitsevasta kahdensadan neliön toimistotilasta tehtiin marraskuun lopussa. – Tavoitteenamme on muuttua arkipäiväisen materiaalin osalta paperittomaksi toimistoksi. Käytännössä tämä on jo tässä vaiheessa tarkoittanut paitsi tiedon tallentamista sähköiseen muotoon, myös valtavaa siivousurakkaa. Itsekin olen tuntenut melkoista luopumisen tuskaa, kun olen käynyt hyllyjä läpi, mörttinen tunnustaa, mutta tietää heidän olevan oikealla tiellä. – Historiallisesti tärkeimmät julkaisut toki lähtivät edelleen uuteen osoitteeseen. Näihin kuuluvat hienot perheyrityshistoriikit, joihin pääsee tutustumaan toimiston kirjastohuoneessa. Toinen kantava syy muuttoon on ajatus kaikille avoimesta olohuoneesta. – Toivon, että kaikki liiton jäsenet kokevat itsensä tervetulleeksi piipahtamaan toimistollamme. Avokonttorimainen ja avoin tilamme sohvineen ja kahvipisteineen on tarkoitettu meille kaikille. Digitaalisen maailman rinnalla ihmisten kohtaamiset ovat aina vain tärkeämpiä, mörttinen painottaa. Toimitilan valinnassa tärkeätä on ollut sen keskinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet. Toimiston suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Kinnarps Oy. Itse fyysisen muuton hoiti Victor Ek.

Autotalo, Kamppi Tervetuloa!

VÄRITYSSUUNNITELMA

PERHEYRITYS 1 · 2016

MAALATUT PINNAT

TEHOSTESEINÄSÄVYVAIHTOEHDOT

MAALATTU SEINÄ YLEENSÄ, NÄKYVÄT PALKIT F497/ NSC S 0502-Y (TARK!) VALKOINEN TIKKURILA SIMPHONY PUOLIHIMMEÄ

TEHOSTESEINÄSÄVY: P4 K363 TURKOOSI V365 VAAL.SININEN TIKKURILA SIMPHONY PUOLIHIMMEÄ

MUUT PINNAT

AKUSTOIVAT PINNAT

TEHOSTESEINÄSÄVY: P1 M306 ORANSSI P2 H485 BEIGE TIKKURILA SIMPHONY PUOLIHIMMEÄ

TEHOSTESEINÄSÄVY: P3 M432 TUMMA SININEN TIKKURILA SIMPHONY PUOLIHIMMEÄ RAL9022 HELMEN HARMAA METALLIVÄRI

3D -LUONNOS

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS

Kasvusijoitusten uudet trendit USA:n nopeimmin kasvava pääomasijoitusalue ei ole, kuten yleensä oletetaan, yritysostot (buyout) tai alkuvaiheen venture capital -sijoittaminen. Growth Equity, eli kasvusijoitukset, on saavuttanut uuden, merkittävän suosion ja siitä on muodostunut kokonaan uusi sijoitusluokka pääomasijoituskenttään buyoutin ja venture capitalin välimaastoon. Kasvusijoittajat erikoistuvat kypsempään vaiheeseen ehtineisiin yrityksiin tekemällä niihin vähemmistösijoituksia. Sijoitukset tehdään tyypillisesti yhtiöihin, joiden liikevaihto on 5-100 miljoonaa. Kasvusijoitusten suosioon löytyy varmasti useita syitä, mutta tärkein lienee se, että monella yrittäjällä on yrityksen kehittämisen tavoitteet korkealla, eikä päällimmäisenä tavoitteena ole koko yrityksen myynti, vaan pitkäjänteinen halu kasvattaa yrityksestä jotain merkittävää. Toinen syy on se, että hyvä yrittäjä on yritykselle parempi omistaja kuin puhdas sijoittajaomistaja. Me olemme Norvestiassa toteuttaneet kasvusijoituksia listaamattomiin yrityksiin nyt jo useita vuosia. Olen vuosien varrella todennut sen, että vaikka isolla omistuksella voi sopimuksellisesti saada valtaa, on käytännössä ihan sama, omistammeko yrityksestä 5 tai 50 prosenttia. Tärkeintä on, kokeeko yrittäjä saavansa sijoittajaomistajasta lisäarvoa. Laitamme itsemme ja osaamisemme aina sataprosenttisesti peliin ja teemme kaikkemme, että yrittäjä kokee

saavansa meiltä sellaista apua ja tukea, joka johtaa liiketoiminnan vahvaan kasvuun. Suomalaisilla yrityksillä on kuitenkin muutama erityispiirre, jotka tulee ottaa huomioon kasvusijoituksia tehtäessä. Tyypillinen suomalainen yrittäjä ei ole iso riskinottaja, mikä on myös yhteiskunnan kannalta jonkinasteinen ongelma. Kasvun haasteeksi osoittautuu usein se, että yrittäjän ja usein lähipiirinkin kaikki varallisuus on kiinni yrityksessä, ja on luonnollista, että harva yrittäjä haluaa silloin ottaa riskejä, jotka voivat uhata koko yrityksen toimintaedellytyksiä. Sarjayrittäjyys on Suomessa vielä varsin nuorta, mutta ne yrittäjät, jotka ovat jo pärjänneet ensimmäisen yrityksen kanssa ja saaneet kerättyä varallisuutta, ottavat tyypillisesti merkittävästi suurempia riskejä seuraavalla kerralla. Kasvusijoittajana pidämme tärkeänä keskustella luottamuksellisesti siitä, millä edellytyksillä yritys on valmis ottamaan kasvuaskeleita ja investoimaan. Olemme todenneet, että yrittäjän on helpompi keskittyä yrityksen kasvattamiseen, jos henkilökohtaiset taloudelliset asiat ovat kunnossa – ei liikaa omaa velkaa eikä suuria vakuusvastuita. Panostamme siis aina hyvään henkilökohtaiseen yhteistyöhön yrittäjän kanssa samalla kun toteutamme kasvusijoituksen vähemmistöomistajan roolissa. Tällaista uudenlaista sijoitustoimintaa haluamme olla jatkossakin kehittämässä.

JUHA MIKKOLA Kasvusijoituksista vastaava johtaja Norvestia Oyj juha.mikkola@norvestia.fi

PERHEYRITYS 1 · 2016

UUDET JÄSENET

MENTOROINTIOHJELMA PERHEYRITYKSILLE ALKAA 23.8.2016

Mentorointi on kahden henkilön luottamuksellinen vuorovaikutusprosessi, jossa siirretään tieto-taitoa säännöllisten ja tavoitteellisten keskustelujen avulla. Osallistu tulokselliseen prosessiin! ”Parasta oli avoin sparrailu ja ajatusten vaihto sekä mentorin tuoma osaaminen ja kokemus. Yhteisissä tapaamisissa oppi muiden käytännöistä.” Riikka Ali-Lekkala-Toivo, Makuliha Oy

”Parasta oli vahvistaa nuoren yrittäjän uskoa itseensä. Oma itsetuntemus parani samalla ja ajatuksia heräsi mentorillekin.” Satu Helkama, Helkama Emotor Oy.

Mentorointiohjelmaan voit osallistua joko aktorin tai mentorin roolissa. Tapaamisten teemoina voivat olla esim. sukupolvenvaihdos, yritystoiminnan kehittäminen (mm. strateginen johtaminen, kansainvälistyminen, asiakkuudet), johtajana kasvaminen ja oman roolin löytäminen perheyrityksessä. • Aktori saa valita itselleen mentorin muutamasta vaihtoehdosta. • Mentoreina toimivat PL:n jäsenet ja Boardman Advisors. • Ohjelman aikana parit tapaavat keskenään 8-10 kertaa. • Ryhmällä on vuoden aikana kolme yhteistä tapaamista. • Päivissä varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen ja osallistujilla on mahdollisuus vaihtaa kokemuksia. He saavat myös konkreettisia työkaluja tavoitteellisten keskustelujen käymiseen ja kehittymistä ja prosessia ohjaavaa oheismateriaalia. Hinta PL:n jäsenille: 800 € + alv. ja muille 1 200 € + alv. Mentoreille osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautumiset 13.5. mennessä ilmoittaudu@perheyritys.fi Lisätietoja krista.elo-parssinen@perheyritys.fi tai 0400 254 004

NIEMEN TEHTAAT Perustettu 1898 Toimiala huonekaluteollisuus Liikevaihto 6 Meur Henkilöstö 85 Omistajasuku Niemi Kotipaikka Sastamala LUXURY ACTION OY Perustettu 2009 Toimiala elämysmatkojen järjestäjä Liikevaihto 2,5 Meur Henkilöstö 4 Omistajasuku Honkanen Kotipaikka Rovaniemi ALLU GROUP Perustettu Toimiala Liikevaihto Henkilöstö Omistajasuku Kotipaikka

1985 Teollisuus 26 Meur 80 Jonninen Pennala

TULOSSA

TOUKOKUUTA FIT FOR THE FUTURE

Helsinki

You are invited to the Fit for the Future -breakfast with Professor Markku Wilenius and Christopher Evatt. PL members free of charge.

MAALISKUUTA

TOUKOKUUTA ONKO BRÄNDISI TURVASSA?

Helsinki

ALUETILAISUUS

Lahti

FAMILY OFFICE

Helsinki

PERHEYRITYSTAPAHTUMA

Helsinki

ALUETILAISUUS

Tampere

PL järjestää yhdessä asianajotoimisto Dottirin kanssa aamupäivätilaisuuden, jossa keskustellaan mm. siitä mistä yrityksesi brändi ja sen imago ja luotettavuus koostuvat. Sekä miten voit oikeudellisesti suojata brändisi.

Lahdessa järjestetään aamupäivätilaisuus teemalla ”Perheyritykset alueellisena työnantajana”.

– kenelle, mitä ja miten? PL järjestää yhdessä OP:n kanssa aamiaistilaisuuden, jossa keskustellaan family office –toiminnasta.

Perheyritystapahtuman teemana on vastuullinen omistajuus. www.perheyritystapahtuma.fi

Tampereella järjestetään aamupäivätilaisuus teemalla ”Nupit kaakkoon Lean in 3D tulostuksen ja robotisaation avulla”.

PERHEYRITYS 1 · 2016

MAALISKUUTA

TOUKOKUUTA

31 01

MAALISKUUTA

YRITYS LUKUJEN TAKANA

Helsinki

KOLME TÄRKEÄÄ SOPIMUSTA

Helsinki

– osakassopimus, testamentti ja avioehto. PL järjestää yhdessä asianajotoimisto Dittmarin ja Aval – family officen kanssa aamupäivätilaisuuden.

ALUETILAISUUS

Joensuussa järjestetään lounastilaisuus.

Joensuu

FBN NXG

Maailmanjärjestömme FBN:n järjestämä vuosittainen nextien päätapahtuma.

KEVÄTKOKOUS

Safe the date!

Tällberg, Ruotsi

K E S Ä K U U TA

Valmennuspäivä on tarkoitettu omistajille, jotka eivät ole mukana yrityksen operatiivisessa toiminnassa.

Joensuu

HUHTIKUUTA

23 27

E LO K U U TA

MENTOROINTI

Helsinki

HUHTIKUUTA

04 23

TOUKOKUUTA

E LO K U U TA

LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMISET WWW.PERHEYRITYS.FI

VAIKUTTAVA JOHTAJA

Helsinki

Ohjelman tavoitteena on perheyritysten jatkuvuuden ja eri sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistäminen hyödyntäen mentorointiprosessia. Ilmoittautumiset tämän kevään aikana!

Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää perheyritysten johtajien itsetuntemusta ja vaikuttavuutta sekä auttaa heitä nostamaan johtamiensa tiimien ja yritysten sitoutuneisuutta ja suorituskykyä.

TIETOA PERHEYRITYSTEN LIITOSTA Perheyritysten liiton tehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila. TOIMINTA-AJATUS Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila. Perheyritysten liitto on 1. Perheyritysten ja kasvollisten omistajien vuorovaikutusverkosto 2. Asiantuntija- ja valmennusjärjestö sekä 3. Edunvalvontaorganisaatio

Perheyritysten liiton facebookissa ja twitterissä julkaistaan kaikki liiton ajankohtaiset tiedotteet ja lausunnot. WWW

www.perheyritys.fi

Liittoon kuuluu noin 440 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 33,6 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 166 000 henkilöä.