Perheyritys 2/2015

2

2015

PERHEYRITYS

TEEMANA:

PAIKALLISUUS

PERHEYRITYS 2 · 2015  1

PERHEYRITYSFAKTA

Paikalliset juuret ja pitkäjänteinen sitoutuminen tekevät perheyrityksistä houkuttelevia ja luotettavia kumppaneita paikallisille yhteisöille, kuten yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja muille pienille tai suurille yrityksille. Väitämme, että perheyrityskeskittymät edistävät paikallisten innovaatioympäristöjen kehittymistä ja että niillä on kaiken kaikkiaan positiivinen vaikutus paikalliseen innovaatiotoimintaan. LÄHDE J.H. BLOCK, F. SPIEGEL, JOURNAL OF FAMILY BUSINESS STRATEGY 4 (2013)

PERHEYRITYS | JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry, Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki | PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie | TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Krista Elo-Pärssinen, Neea Kettunen, Jaana Laitinen, Hanna Ojanpää, Mikko Pellinen ja Sini Suomalainen | OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi | ULKOASU Emma Hyökyvaara | KANNEN KUVA Reetta Martikainen | PAINOPAIKKA Esa Print Oy, Lahti | ISSN-TUNNUS 1795-8075 | www.perheyritys.fi |

Puheenjohtajan

HUOMIO!

Suomi on Grönlannin leveysasteella oleva suurkaupungin kokoinen, asukasluvultaan suurta kaupunkia vastaava valtio, jolla on pisin yhteinen raja Venäjän kanssa Euroopassa. Tämä raja on edelleen yksi maailman suurimmista elintasorajoista. Suomen maantieteellinen sijainti meren takana muodostaa saarimaisen toiminta- ja yrittämisympäristön. Digitaalisuus ja kaupan vapautuminen ovat avanneet meille suuria markkinoita ja mahdollistaneet Suomessa toimivien yritysten menestymisen kaikkialla maailmassa. Sijaintimme aiheuttaa logistiikalle lisäkustannuksia, kun tuotteitamme toimitetaan esimerkiksi KeskiEuroopan suurille markkinoille. Rautatietunnelin rakentaminen Tallinnan ja Helsingin välille tuntui ensin kaukaiselta ja utopistiselta. Se kuitenkin yhdistäisi Suomen tiiviisti Eurooppaan ja olisi samalla suorin ja nopein rautatieyhteys Berliinistä Pietariin. Hankkeelle saattaisi löytyä merkittävä rahoitus EU:sta. Perheyritykset huolehtivat työntekijöistään, laittavat oman omaisuutensa likoon yritystoimintaan ja ovat halukkaita rakentamaan Suomea. Meille pitää vain antaa yhtäläiset mahdollisuudet yrittää. Oman pääoman muodostuminen on tehty vaikeaksi, koska parinkymmenen vuoden välein tase joudutaan perintöveron takia tyhjentämään osingon maksun muodossa. Sukupolvenvaihdoshuojennukset helpottavat joidenkin perheyritysten perintöverorasitetta, mutta eivät kaikkien. Huojennusta ei voi hyödyntää, jos omistusosuus on alle kymmenen prosenttia tai jos saajahenkilö ei osallistu yrityksen toimintaan johtavassa asemassa. Perheyrittäjäthän maksavat veroa palkastaan ja yrityksestä osinkoina nostamistaan tuloista kuten kaikki muutkin. Usein perheyrityksen omistajat eivät hyödy yrityksen arvonnoususta, koska he eivät myy osuuksiaan vaan antavat ne perintönä seuraavalle sukupolvelle. Tämä on asia jota monet julkisuudessa ahkerasti esiintyvät asiantuntijat eivät halua tunnustaa. Syyt vaikuttavat ideologisesti perustelluilta. Toisinaan perintöveroa kutsutaankin kateusveroksi. Perheyritys on sitoutunut Suomeen ja usein omaan paikkakuntaansa. Usein se on yksi alueen merkittävimmistä työnantajista. Yritys on usein toiminut aina samalla paikkakunnalla, mikä takaa työpaikkojen säilymisen siellä. Suomessa tarvitaan jatkossa entistä enemmän kasvollisia omistajia. Vaikka business on globaalia niin elämä on paikallista.

HEIKKI KOVANEN Kirjoittaja on Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja

PERHEYRITYS 2 · 2015  3

PERHEYRITYS 2/2015

6 16 22 24 26 32 34 38 40 46 4

PERHEYRITYS 2 · 2015

Koskisen Oy ja Kärkölä. s.6

PERHE + YRITYS Koskisen Oy on vahva vientiyritys ja alueensa iso työllistäjä.

KOHTAAMINEN Tuoreet yrittäjä-kansanedustajat keskustelivat muun muassa kasvusta.

VIERASNÄPPIS Melina Mäntylä ja Juha Vekkilä.

Yrittäjäkansanedustajat. s. 16

ILMIÖ Perheyritys ja kehittyvät markkinat.

Tulikivellä on ollut merkittävä rooli Juuan kunnan menestyksessä.

BLOGI Leena Mörttinen: Suomen henkinen kvanttihyppy.

SYDÄMEN ASIA E.M. Leino Oy.

PERINTÖ Teemu Vaistila.

Perheyritystapahtuma kiinnostaa vuosi toisensa jälkeen.

Fiblonissa henkilöstöllä on sanansa sanottavana.

E.M. Leino s. 34

PÄÄTOIMITTAJALTA VAKIOT:

14 50 51 54

LYHYESTI

Volyymia ja aktiivisuutta ASIANTUNTIJAKIRJOITUKSET Fennia, Finnvera ja SEK

Perheyritys-lehden kakkosnumeron teemaksi on nostettu paikallisuus. Lehden avausreportaasi Kärkölässä sijaitsevasta Koskisen Oy:stä (s. 6) on sukellus sekä lokaaliin että globaaliin. Koskisen työllistävä vaikutus ulottuu Kärkölästä lähikuntiin - yrityksen tuotannosta yli puolet menee vientiin. Volyymi on vaikuttava: Koskisen tukinlajittelupisteen läpi kulkee vuosittain miljoona mottia puuta. Oman erityispiirteensä tuo se, että kyseinen omalla paikkakunnallaan pitkään toiminut perheyritys työllistää ammattilaisia samasta perheestä jo useassa sukupolvessa.

UUDET JÄSENYRITYKSET

TULOSSA

Tulikivi Oyj ja Juuka. s. 26

Toinen lehden reportaaseista vie lukijan Juukaan (s. 26), jossa 1980-luvun alusta lähtien toiminut Tulikivi Oyj on ehtinyt sekä kasvaa, että taistella laskusuhdanteissa. Kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen arvioi, että pienehkössä maaseutukunnassa yksittäisen perheyrityksen onnistuminen voi kääntää kunnan kehityksen aivan toiseksi. Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen korostaa omistajan vastuullisuutta. - Vastuullisen omistajan on kohdattava haasteet etujoukoissa ja yhdessä henkilökunnan kanssa löydettävä tie vaikeiden tilanteiden yli, Vauhkonen summaa.

Perheyritystapahtuma s. 40

Fiblonissakin (s. 46) vastuullisuutta rakennetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Porissa toimivan yrityksen asiakkaat ovat Skandinaviassa ja Manner-Euroopassa. Aula Researchin tekemä selvitys (s. 22) vahvistaa niin ikään perheyritysten hyvää mainetta alueilla. Perheyrittäjät tunnetaan ja heidän koetaan osallistuvan aktiivisesti paikallisyhteisön kehittämiseen. Perheyritysten nähdään myös toimivan alueidensa elinkeinoelämän moottoreina ja monissa kunnissa investointien koetaan olevan paikallisesti omistettujen yritysten varassa. Paikallisuutta voi tarkastella missä päin maailmaa tahansa. Kiinnostavaa on se, että perheyritykset ovat heränneet kehitysmaiden kasvaviin markkinoihin Suomessa ensimmäisten joukossa (s.). Perheyritysten liiketoimintaa kehitysmaiden kasvumarkkinoilla tarkastellaan myös Perheyritys-lehden seuraavissa numeroissa. EVELIINA TALVITIE

PERHEYRITYS 2 · 2015  5

PERHE + YRITYS HANNA OJANPÄÄ OLLI HÄKÄMIES

Omistautunut Kärkölässä sijaitsee Suomen suurin yksittäinen tukinlajittelukeskus ja maan ainoa lastulevytehdas. Koko Koskisen Oy:n tuotannosta puolet menee vientiin ja työtä on riittänyt sukupolvelta toiselle.

6

PERHEYRITYS 2 · 2015

puulle

Oman väen tunnistaa keltaisista, vieraat oransseista liiveistä.

Pääkaupunkiseutu muuttuu maaseutumaisemaksi heti Lahden moottoritieltä poikettaessa. Kärkölän ensimmäiset kyltit näkyvät tienvarressa, kun matkaa on taitettu Espoosta tunnin verran. Jo viitisen kilometriä ennen Koskisen Oy:n pääkonttoria näköpiiriin ilmestyvät yrityksen logo ja liehuvat liput. Paikka osoittautuu kuitenkin Koskisen lautatarhan alueeksi. Matkan jatkuessa päätepisteestä ei voi enää erehtyä. Tienvartta reunustavan aidan takana nousevat rakennukset savupiippuineen. Portti tehdasalueelle aukeaa vierailijoille kuitenkin vasta sitten, kun on soitettu päivän emännälle, markkinointipäällikkö Minna Luomalahdelle. Autoa ei myöskään sovi jättää minne sattuu, vaan turvallisen matkan päähän tuotantolaitoksista ja ohikulkevista puunsiirtoajoneuvoista. Vastaan puhaltaa puun tuoksu. – Pihka, Luomalahti selventää. – Lehtipuun tuoksu on erilainen.

leen 2000-luvulla laajennetun keskushallintorakennuksen. Myös tuotantolaitoksia on useampaan kertaan vuosikymmenten saatossa suurennettu toiminnan laajennuttua. – Perustajan poika Kalevi Koskinen teki rohkeita, jopa riski-investoinneiksi sanottuja

tarkoitettu vierailijoille, palaverien pitoa varten ja esittelytilaksi. Kalusteet ovat puuta, tietenkin, ja omasta materiaalista. – Dekoratiivinen vaneri on uusi juttu, Luomalahti ylpeilee ja kertoo myös, että jopa yli puolet Koskisen Oy:n koko tuotannosta menee vientiin. Pitkään emme kuitenkaan ehdi sivellä puiden pintoja, kun paikalle ilmestyy Aalto-yliopiston mekaanisen puujalostuksen opiskelijaryhmä. Isäntänä toimiva lastu- ja koivutuoteteollisuuden sekä teknisten palveluiden johtaja Markku Lähteenmäki tunnustaa itsekin olevansa alan miehiä. Samaan hengenvetoon hän harmittelee, että puunjalostuskoulutus on vähentymään päin. – Olen trendistä huolissani. Ala on toki murroksessa, mutta kyllä tekijöitä silti tarvitaan, hän tiivistää tuntojaan. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat Niko Meri ja Mikko Hakola ovat ekskursiosta mielissään. – Kiva päästä vihdoin tutustumaan oman alan yritykseen.

”Tuotantolaitoksia on useampaan kertaan vuosikymmenten saatossa suurennettu toiminnan laajennuttua.”

Kärkölän kunnassa Järvelän alueella Tehdastiellä sijaitsevat Koskisen Oy:n pääkonttori, sahalaitos sekä vaneri- ja lastulevytehdas kaikki edelleen samassa pihapiirissä. Vanha punatiilinen pääkonttori on saanut rinnal-

8

PERHEYRITYS 2 · 2015

päätöksiä 1960- ja 70-luvuilla perustaessaan vaneri- ja lastulevytehtaan. Jälkikäteen nuo päätökset ovat hyviksi havaittuja, Luomalahti kertoo. – Repertuaari on sittemmin vain laajentunut ja 1990-luvun puolessavälissä yritys osti sekä Herrala-talot että koivun jalostamiseen erikoistuneen Vilko Oy:n. Sisätiloihin päästyämme suuntaamme vappuviikolla avattuun Teatteriin tutustumaan yrityksen tuotteisiin. Avara tila on

Jätämme Teatterin ja istumme hetken Koivikko-nimisessä neuvotteluhuoneessa yrityksen avainlukuihin ja toimintaan tutus-

tuen. Kahvikupin ääressä Luomalahti kertoo, että neukkareiden nimistä järjestettiin hallinnon porukan kanssa nimikilpailu huhtikuun alussa. – Ehdotetuista teemoista puu ja osaaminen nousivat muiden edelle, mutta puu vei voiton. Nyt meiltä löytyy niin Juurakkoa Koivikkoa kuin Tammistoakin. Matka jatkuu kohti tukinlajittelua. Yllemme saamme oranssit liivit erotuksena Luomalahden keltaisista. – On ihan hyvä tunnistaa, ketkä ovat talon väkeä ja ketkä vierailijoita. Puita kastelevan vesisuihkun kohdalla Luomalahti kehottaa kiertämään kaukaa. – Ettei käy samalla tavalla kuin keskieurooppalaisille vieraillemme. He nimittäin ajoivat ikkunat auki liian läheltä ja niinhän siinä kävi, että kylmä suihku tuli päälle, Luomalahti naurahtaa. Metalliset rappuset johtavat ylös tukinlajittelukeskukseen. Vastassa meitä odottaa metsäpäällikkö, puuhankinnoista vastaava Jussi Joensuu. – Enemmän aikaa kyllä kuluu tien päällä kuin metsässä, Joensuu myöntää. Metsänomistajien kanssa Koskitukin porukka sen sijaan viettää ison ajan ajastaan. Koskitukki tekee vuositasolla noin kaksituhatta puukauppaa eli noin kahdeksan päivässä. – Tämä puolestaan on Suomen suurin yksittäinen tukinlajittelupiste. Tässä pihalla

käy ympäri vuoden 70 - 80 tukkirekallista joka päivä tuomassa raaka-ainetta tehtaille. Vuodessa tämän pisteen läpi menee noin miljoona mottia puuta, Joensuu kertoo. – Meillä on omia sopimusyrittäjiä, jotka korjaavat ja kuljettavat puut pienten metsäteiden varrelta. Tästä tuleva työllistämisvaikutus on noin 250 henkilöä. Pyöräkonekuormaaja lastaa puita tasaisena virtana lajittelupöydälle. Pihalla näkyvät puukasat odottavat vuoroaan lajittelupisteeseen viikosta kahteen. Tästä alkaa puun matka joko sahalle tai vaneritehtaalle, paitsi jos laatu on raakkipuun tasoa. – Raakkipuulla tarkoitetaan lahoa tai muuten huonokuntoista puuta, Joensuu selvittää. Puuerän tilavuus on mitattu yleensä jo hakkuuvaiheessa, mutta tukinlajittelussa jokainen puu mitataan yksitellen uudestaan ja puut pudotetaan pituuden ja halkaisijan mukaan oikeisiin lokeroihin. – Millimetritouhuahan tämä. Mutta kyllä tässä ihmissilmääkin edelleen tarvitaan, Joensuu tietää. Tukkilajittelija kertoo, että huhun mukaan lajittelijaan oli kerran kulkeutunut puuhun kiinni kavanut rautakanki. Samassa linja pysähtyy. Onko nytkin mukaan eksynyt jotain sinne kuulumatonta?

PERHEYRITYS 2 · 2015  9

Tarinoita riittää kerrottavaksi. Minna Luomalahti on ollut talossa vuodesta 1994.

– Järjestelmä tunnistaa, kun puun toimittaja vaihtuu. Silloin tiedetään, mitä maksetaan ja kenelle, Pahtaja selittää. Kun olemme päässeet kärryille, mistä kaikki saa alkunsa, jatkamme matkaa sinne, minne tukit päätyvät. Luomalahti kertoo, että yrityksen toiminnan kivijalkoja ovat saha ja vaneri suurimpina yksikköinä. Olisiko kuitenkin tässä tapauksessa oikea sanoa ”puujalkoja”, joku heittää. – Monipuolisuus ja asiakaslähtöisyys ovat vahvuuksiamme, mutta myös perheyrittäjyys. Uskon, että me työntekijätkin olemme sisäisesti yrittäjiä. Tämä on yhteinen juttu ja yhteinen vastuu, hän pohtii. Kävelemme kohti sahaa, kun vastaan tulee vaneritehtaan hautomoallas. Tuoksu on kieltämättä erilainen kuin havupuusta lähtevä. Koivu hautuu 42 asteen vedessä vuorokauden ennen kuin se on valmis sorvaukseen. Näemme myös lisää oranssiliivisiä keltaliivisten keskellä. Luomalahti tunnistaa heidän joukostaan kilpailijoiden edustajia. – Meillä käy toisinaan myös kilpailijoita,

koska teemme heidän kanssaan yhteistyötä esimerkiksi tukkilajittelun kehittämisessä. Näin pienessä maassa pääsemme paremmin yhdessä eteenpäin. Seuraavaksi puhe kääntyy rakennuksen

”Uskon, että me työntekijätkin olemme sisäisesti yrittäjiä.”

10

PERHEYRITYS 2 · 2015

vieressä oleviin hake- ja sahanpurukasoihin. – Kaikki ylijäävä puujäte menee sellutehtaille tai bioenergiaksi. Olemme omavaraisia lämmöntuotannossa ja ylimääräisen bioenergian myymme ulos, Luomalahti kertoo. Portaat sahalle eivät ole yhtä hurjat kuin

edelliseen kohteeseen noustessa. Ylhäällä meitä odottaa jo tuotantopäällikkö Osmo Oksanen. Aika osuva nimi, tuumaamme. – Ehkä parempi olisi kuitenkin olla Oksaton, koska silloinhan puu olisi parempilaatuista, tuotantopäällikkö naurahtaa. Koskisen Oy:n palkkalistoilla Oksasia on nähty ennenkin, nyt jo neljässä polvessa. – Isä, minä, poikani Tuomo, joka on energiapalvelun työnjohtajana ja nyt kesätöihin tulee myös hänen poikansa, Oksanen listaa. – Itse olin täällä ensimmäisen kerran jo kesällä 1962 ja vakituisena vuodesta 1980. Luomalahden tavoin myös Oksasen kotitalo löytyy Kärkölästä. – Asun niin lähellä, että kuulen, jos koneet eivät käy. Ennen siirtymistä sahan puolelle saamme suojalasit päähän ja korvatulpat korviin. Oksanen luottaa kuulosuojaimiin ja omiin laseihinsa. – Suojalasit otimme käyttöön sahalla noin vuosi sitten osana turvallisuusteemaa, Luomalahti toteaa. – Purua ja haketta on ilmassa sen verran, että lasit ovat ihan oikeasti silmien parhaaksi. Sahalla työskentelee vuorossa seitsemän

miestä, joista valvomossa kaksi; toinen istuu valvomossa, toinen kulkee linjalla. Työajat osuvat sunnuntai-illan kello kymmenen ja perjantai-illan kello kymmenen välille. Tänään valvomossa istuu sahalinjan operaattori Jani Niemi. Hän huomaa, että lankku on linjan alussa mennyt poikittain ja pysäyttää koneen. Työpari käy irrottamassa lankun ja homma jatkuu. – Siitä tuli nyt haketta sellun raakaaineeksi, Oksanen toteaa. Raakkipuu siis. Termien tunnistamisella on kuitenkin turha leveillä, sillä sahan puolelle siirryttyämme Oksanen alkaa puhua sydäntavarasta. – Lauta on paksuudeltaan alle 32 milliä, sydäntavara eli lankku yli 32 milliä, hän selittää. Sahalla tukista leikataan turhat pois. Siistitään sivut kerrallaan eli ”otetaan särmät pois”.”. Seuraavaksi lankut ja laudat siirtyvät viiden kilometrin päähän lautatarhalle kuivattavaksi, lajiteltavaksi ja jatkojalostettavaksi. Sahanpurusta jalostetaan lastulevyä. Vain havupuuta sahataan täällä. Luomalahti antaa helpon vinkin havupuiden tunnistamiseksi. – Mänty pitkät neulaset, kuusi lyhyet ja kävyt sitten toisinpäin, kuuluu sarkastinen muistisääntö. Vaneritehtaan puolella oppi jatkuu, kun Luomalahti näyttää eron haapaviilun ja koivuviilun välillä. Haapa on vaaleampaa kuin keltaisempi ja laadultaan vahvempi koivu. – Koivun osuus vanerintuotannosta on 95 prosenttia. Suomalainen blondipuu on maailmalla haluttua tavaraa, Luomalahti tietää. Sisarukset Ritva Jääskeläinen ja Tarja Heikkinen ovat sen sijaan kumpikin tummia. Jos Oksasia on Koskisella ollut neljässä sukupolvessa, sisarukset vetävät siinä mielessä paremmaksi, että he ovat olleet äitinsä kanssa yhtä aikaa samassa vuorossa viilun pinnansaumauksessa. Osastoesimies Heidi Vassalos huikkaa väliin, että hänen mummonsa ja poikansa ovat niin ikään koskislaisia. Luomalahti puolestaan toteaa, että on aloittanut vakituisena koskislaisena vuonna 1994 vaneritehtaalta. Mutta takaisin viiluun. Saumauspisteessä työ jakaantuu kolmeen työvaiheeseen: viilunipun suoristus, sahaus ja liimaus sekä saumaus. Työtehtävä vaihtuu tunnin välein kolmen hengen ryhmässä. Nippuja kulkee pisteen läpi tuhansia päivässä. – Juoksumatkaksi muutettuna 5 200 metriä päivässä, Vassalos kääntää. Kaksi viilua pitää liimata yhteen, koska

KOSKISEN OY • Liiketoimintayksiköt: sahateollisuus, vaneriteollisuus, lastulevyteollisuus, koivutuoteteollisuus, taloteollisuus Herrala, puunhankinta Koskitukki • Työntekijöitä noin tuhat (Järvelä, Hirvensalmi, Vierumäki, hallinto sekä myyntikonttorit, joita • kymmenessä maassa) • Liikevaihto 241 miljoonaan euroa vuonna 2014 (Koskisen Oy 296 M€, Koskitukki Oy 35 M€) • Perustettu vuonna 1909 • Perustaja Kalle Koskinen • 3. sukupolvi • Toimitusjohtaja Markku Koskinen • Venäjän toimintojen johtaja Kari Koskinen • Vastuullisuusjohtaja Eva Wathén

Pyöräkonekuormaajan kita käy tukkien kimppuun.

PERHEYRITYS 2 · 2015  11

Perustajan pojantytär Eva Wathén myöntää, että johtaminen on muuttunut patruunoiden ajalta.

viilulla on globaalit, standardit mitat. Käytössä olevat yleiset mitat ovat joko 1,5 m x 3 m tai 1,2 x 2,4 m. Jutustelun lomassa käy ilmi myös se, kuinka tärkeää on nousta esimiestehtäviin ”tehtaan hommista”. – Paras oppi on, kun itse tietää, mitä tehtaalla tapahtuu ja ketkä töitä tekee, Vassalos ja Luomalahti toteavat. – Ja onhan se hyvä, että esimieskin tietää, miten kauheita nihkeät viilut ovat, Jääskeläinen heittää. Kyseessä on selvästi sisäpiirijuttu. Päätämme siis mennä syömään. Yrittäjäpohjalta toimivan KoskiCheffin omistaja Tarja Moilanen on pitänyt ravintolaa kahden vuoden ajan. – Parisataa annosta menee päivässä, hän laskeskelee. – Teemme ruoat täällä itse vaaleaa leipää myöten. Viereisessä pöydässä istuva työterveyshuollon terveydenhoitaja Heidi Baas huikkaa, että he miettivät Moilasen kanssa yhdessä monipuolista sekä terveellistä ravintoa ja rohkeitakin teemoja henkilökunnan lautasille. – Vaihtuvuus on tärkeää, mutta herne-

keitto ja pannukakku torstaisin on kiveen hakattu, Moilanen naurahtaa. Apunaan Moilasella on kolme työntekijää. Ja koska kyseessä on perheyritys, kesäapulaiseksi tulee oma poika. – Hauskaa on myös, että aikaisemmin vaneritehtaalla töissä ollut Riitta Jaakkola

moista vastaavaa johtajaa, Eva Wathénia. Kun hän kuulee, että olemme käyneet syömässä, hän toteaa, että on saanut kuulla kehuja ravintolasta aina Helsinkiä myöten. Wathén on itse Kärkölän koulumaailman kasvatti, kuten myös Perheyritysten liiton uusi toimitusjohtaja Leena Mörttinen. – Leenakin on ollut täällä kesätöissä, kuten tietysti minäkin, Wathén toteaa. Nykyisin Wathén asuu Espoossa ja käy sieltä käsin pääkonttorilla pari-kolme kertaa viikossa. Loppuaika kuluu asiakkailla ja kokouksissa. Vastuuteemoja käsitellään niin ympäristön, kumppaniverkoston kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Slogan Omistautunut puulle kuvaa nimenomaan vastuullista otetta työhön ja siten myös koko Koskisen brändiä. – Itselläni on suuri kunnioitus yritystämme kohtaan. Olemme pärjänneet pitkään ja se on tarkoitus jatkossakin. Se on perheyrittäjyyden voima. Wathén itse jakaa omistajuuden yhdessä kahden veljensä ja toimintaan kasvavan neljännen polven kanssa. Toimitusjohtajana toimii sisarusparven nuorempi veli Markku Koskinen, ja veljeksistä vanhempi Kari Koskinen vastaa Venäjän toimintojen kehittämisestä. Neljättä sukupolvea on kasvamassa viiden serkuksen voimin. Heistä kaksi on juuri myös aloittanut hallitustyöskentelyn konsernin tytäryhtiön puolella. – Meidän vanhempien tehtävä on kasvattaa heistä vastuullisia omistajia. Ajat ovat myös muuttuneet eikä kaikkien enää tarvitse olla päivittäisessä toiminnassa mukana. Edeltävät sukupolvet ovatkin olleet aikansa varsinaisia patruunoja, Wathén sanoo viitaten isoisäänsä Kalle Koskiseen sekä isäänsä Kalevi Koskiseen. Kun puhe kääntyy tunnepuolelle, Wathén myöntää, että tunneside yritykseen on vahva. – Vaikka olisin missä päin maailmaa, tämä ei lähde minusta pois. Ystäväni laittavat

”Koskisen Oy:n työntekijöistä 45 prosenttia on oman kylän väkeä, loput tulevat lähikunnista.”

12

PERHEYRITYS 2 · 2015

on käynyt eläkkeelle jäätyään tuurausapuna täällä ruokalan puolella. Tänäkin kesänä hänelle on täällä paikka. Vatsat täynnä on hyvä siirtyä tapaamaan omistajaa eli brändi- ja vastuullisuustee-

toimistoistaan hienoja kuvia city-elämästä, mutta tämä tukkimaisema on minun maisemani. Ennen viimeistä kohdettamme kunnantaloa kiepahdamme Wathénin vinkistä Kallen tien kautta. Yhä edelleen yrityksen työntekijöitä asuu taloissa, jotka on rakennettu vuosikymmeniä sitten työsuhdeasunnoiksi. Myös kunnanjohtaja Seppo Huldén tunnistaa Koskisen Oy:n merkityksen paikallisesti ja laajemminkin. – Kyllähän tämä olisi aika lailla erinäköinen kunta ilman heitä. Toisin kuin monissa muissa vastaavissa maalaiskunnissa, meillä teollisuuden osuus on yli puolet, hän toteaa. Kunnan asukasluku on tällä hetkellä noin 4 700. Suurimmillaan luku oli sodan jälkeen 6 500. Koskisen Oy:n työntekijöistä 45 prosenttia on oman kylän väkeä, loput tulevat lähikunnista. Huldén kertoo, että hän on itsekin ollut vaneritehtaalla hommissa. – Muutama vuosi sitten olin lomautettuna kunnalta kolmen viikon ajan ja kysyin sitten töitä Koskiselta. Pakko myöntää, että kyllä oli avartava kokemus! Samalla karisi ajatus, että työ olisi yksinkertaista, atomisahan apupoikana ja palovartijana toiminut Huldén muistelee ja naurahtaa, että kyllähän hänen läsnäolonsa hieman hämmennystä aiheutti työkavereiden keskuudessa. – Pienellä paikkakunnalla, kun kaikki tuntevat toisensa. Nuorille tehdaskokemus on kunnanjohtajan mielestä terveellinen työpaikka. – Asiat tehdään ajallaan ja töihin tullaan, kun työvuoro alkaa. Hikikin voi tulla ja purua pudota niskaan, mutta myös korvaus on rehti. Paitsi työllistäjä, Koskisen Oy on myös kelpo veronmaksaja. Toki jos asiaa ajattelee verotulojen maksimoinnin kannalta, Huldén arvelee suurten pörssiyhtiöiden olevan parempia maksajia. – Mutta, kun huonot ajat tulisivat, käsky kävisi pian. Perheyritys sen sijaan tuo paikkakunnalle vakautta ja jatkuvuutta. Kun aikoinaan puu tuotiin tehtaalle rautateitä pitkin ja ratapihalle purettiin vaunuja, mietin aina, että mitä enemmän kolisee, sen parempi.

Kunnanjohtaja Seppo Huldén tuntee kuntansa läpikotoisin.

PERHEYRITYS 2 · 2015  13

LYHYESTI

PL ja imagotutkimus Perheyritysten liitto toisti Taloustutkimuksella vuonna 2011 teettämänsä imagotutkimuksen, joka koostui kahdesta osasta: päättäjien eli Perheyritysten liiton tärkeimpien sidosryhmien (media, virkamiehet, poliitikot, järjestöt) edustajien haastattelut (100 kpl) sekä tavallisten kansalaisten haastattelut (1001 kpl). Otos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Kyselyn mukaan 63 % pitää erittäin kuvaavana sitä, että tyypillinen perheyrityksen omistaja ajattelee tulevia sukupolvia. Mielikuva perheyrityksestä pienyrityksenä oli vähentynyt merkittävästi: Neljän vuotta sitten ominaisuus pienyrittäjä sopi tyypilliseen perheyrityksen omistajaan erittäin hyvin 51 prosentin mielestä, nyt lukema on vajonnut 37 prosenttiin. Perheyritysten liittoon liitettynä ominaisuus luottamusta herättävä on nyt korkeammalla tasolla (70 %) kuin vuonna 2011, jolloin se oli 66 %. Liitto on nyt sympaattinen 65 prosentin mielestä, kun neljä vuotta sitten luku oli 50 %. Avoimuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä: luku on noussut 36:sta 43 prosenttiin. Kun kysytään päättäjien ja tavallisten kansalaisten mielikuvia yritys- ja elinkeinoelämän järjestöistä, järjestys on lähes samanlainen: kuuden järjestön joukossa myönteisimmin suhtaudutaan Suomen yrittäjiin, ja Perheyritysten liitto on kolmantena STTK:n jälkeen. Kuudesta järjestöstä SAK:hon suhtaudutaan kielteisimmin, EK on toiseksi viimeisenä.

Lukijoita kiinnostavat yritystarinat PL toteutti Perheyritys-lehteen liittyvän vuosittaisen lukijakyselyn. Vastaajista 90 prosenttia pitää lehteä melko tai erittäin hyödyllisenä. Suurimman osan lehden jutuista lukee 47 prosenttia vastaajista. Yli puolet kertoo säilyttävänsä lehden, jotta sitä voi lukea uudelleen. Liki 60 prosenttia haluaa lukea lehdestä ennen muuta yritystarinoita. Yli 70 prosenttia on sitä mieltä, että lehden uudistettu ulkoasu on aikaisempaa parempi. Yli 90 prosenttia vastaajista arvioi, että lehden antama kuva Perheyritysten liitosta ja perheyrityksistä vastaa todellisuutta. Asiantuntijasisällöistä eniten kiinnostavat verotus, sukupolvenvaihdokset ja rahoitus.

PL palkitsee graduja Perheyritysten liitto palkitsee joka vuosi ansiokkaita pro gradutöitä, jotka käsittelevät tavalla tai toisella perheyrittäjyyttä. Professori Matti Koirasen nimeä kantavan palkinnon saajia voi ehdottaa tekijä itse tai hänen ohjaajansa. Pro gradu –palkinnon arvo on 500 euroa. Vuonna 2014 jaettavan palkinnon hakuun hyväksytään 1.6.2014 – 30.6.2015 valmistuneet tutkimukset. Pro gradututkimus on toimitettava sähköisesti 7.7. mennessä osoitteeseen krista.elo-parssinen@perheyritys.fi. Palkinto jaetaan PL:n syyskokouksessa 24.11. Helsingissä.

14

PERHEYRITYS 2 · 2015

Perheyritysten liiton jäsenyritysten investoinnit kasvaisivat verotuksen rakenneuudistusten myötä Perheyritysten liitto toteutti jäsenyritystensä keskuudessa 21.-23.4.2015 kyselyn, jonka avulla kerättiin tietoa perheyritysten investointihalukkuudesta. Kyselyssä tiedusteltiin, mitkä keskeiset veromuutokset saisivat yritykset investoimaan Suomeen enemmän ja miten paljon investoinnit näiden uudistusten toteutumisen myötä kasvaisivat. Liiton 430 jäsenyrityksestä kyselyyn vastasi 74 jäsentä (liikevaihto yhteensä 13,1 miljardia euroa ja työllistävät yhteensä 36 000 ihmistä), jotka ilmoittivat vuosien 2015 – 2016 investointisuunnitelmakseen yhteensä 422 – 487 miljoonaa euroa. Keskeisimpinä investointeihin vaikuttavina verotusuudistuksina mainittiin muun muassa perintöverotus ja pääomatuloverotus. Vastausten mukaan merkittävät verotukselliset muutokset nostaisivat investointihalukkuutta 50 vastanneen yrityksen tapauksessa. Nämä yritykset olisivat valmiita keskimäärin kaksinkertaistamaan investointinsa, jos toivotut muutokset toteutetaan. – Suomi tarvitsee tuottavuusloikan eikä se tapahdu ilman uusia investointeja. Perheyritykset ovat sitoutuneita Suomen uudistamiseen ja valmiita sen myös näyttämään tuntuvilla toimilla jos maan tuleva hallitus tekee oman osansa, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen toteaa. Muun muassa Algol Oy, Eskimo Finland Oy ja Kokkolan HalpaHalli Oy ilmoittivat kasvattavansa investointejaan, mikäli verotukseen tehdään omistajuutta vahvistavia merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.

Ville Lindén sai tunnustuksen johtajuudestaan Hämeensaaren ja Hyvinkään ravintoloiden McDonald’s-yrittäjä Ville Lindén valittiin Vuoden2014 McDonald’s Yrittäjäksi. Valinta tehtiin 18 suomalaisen McDonald’s-yrittäjän joukosta. Valinnan ratkaisi Lindénin sitoutuminen yrittäjyyteen ja ravintoloidensa johtamiseen ja kehittämiseen. Lindén omistaa Hämeenlinnan Hämeensaaren ja Hyvinkään McDonald’s-ravintolat. McDonald’s-yrittäjät osallistuvat yhteiseen, koko McDonald’s-ketjua koskevaan päätöksentekoon ja ovat pysyvä osa myös paikallista yhteisöä. Lindén on jo toisen polven McDonald’syrittäjä. McDonald’sin Vuoden Yrittäjä -tunnustuksen valintaperusteita ovat muun muassa henkilökunnan tyytyväisyys, asiakasmäärän ja myynnin kasvu, palvelun laatu ja ravintoloiden siisteys. Ville Lindén ansaitsi tunnustuksen rohkealla liiketoiminta-ajattelullaan sekä ahkeralla laadun ylläpitämisellä. -Ville Lindén on sitoutunut ravintoloidensa johtamiseen, ja hän on paljon läsnä kiireaikoina ja ravintoloiden kehittämistyössä. Hän johtaa henkilöstöä omalla esimerkillään, eikä pelkää asiakaspalvelua ja työntekijöiden auttamista. Lindén tekee kehitysehdotuksia yritykselle ja kumppaneille, ja hän kokeilee mielellään uutta teknologiaa ja laitteita ravintoloissaan”, McDonald’sin operatiivinen johtaja Ville Myllyniemi toteaa.

LYHYESTI

Kysely: Vastuullinen toiminta on perheyrityksille ennen muuta vastuuta henkilöstöstä Perheyritysten liitto toteutti helmikuussa 2015 yhdessä FIBS Yritysvastuuverkoston kanssa vastuullisuuskyselyn, johon saatiin vastaukset yhteensä 65:stä liiton 430 jäsenyrityksestä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 265 yritysjohtajaa ja yritysvastuujohtajaa. Vastausten mukaan perheyrityksen omistajat näkevät oman roolinsa hallituksen jäseninä (48 %) ja operatiivisina johtajina (48 %) erittäin tärkeänä tekijänä yrityksen sitoutumisessa vastuulliseen toimintaan. Omistajat vaikuttavat yrityksen vastuulliseen toimintaan eniten määrittämällä arvomaailman (77 %). Perheyritysten omistajista 63 % pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena osana yritystoimintaansa. Vastaava luku muissa kuin perheyrityksissä oli 57 prosenttia. Lähes kaikki vastaajat (97 %) arvioivat vastuullisuuden merkityksen kasvavan (73 %) tai pysyvän samana (24 %)seuraavan viiden vuoden aikana. Melkein puolet vastanneista perheyrityksistä (43 %) pitää vastuullisuutta liiketoiminnan lähtökohtana. Perheyritykset kuitenkin viestivät vastuullisuudestaan vähän. Vain viidesosa vastanneista julkaisee vastuullisuusraportin. Perheyrityksistä suurin osa (77 %) painottaa työelämän käytäntöjä kuten vastuullista henkilöstöjohtamista, työturvallisuutta, työhyvinvointia ja henkilöstön kouluttamista yrityksen kannalta olennaisimpana yhteiskuntavastuun teemana. Vastaava luku muissa kuin perheyrityksissä on 70 prosenttia. Tärkeimpänä vastuullisuusviestinnän kohderyhmänä henkilöstöä pitää 80 % vastaajista. Oikeudenmukaiset toimintatavat (63 %) ja ympäristökysymykset (63 %) nousivat perheyritysten vastauksissa myös tärkeiksi teemoiksi, joihin kohdistuvat konkreettiset toimenpiteet. Oikeudenmukaisiin toimintatapoihin liittyvät vastuullisuusteemat, kuten eettinen tapa toimia, vastuullisuus hankintaketjussa ja taloudellinen vastuu. PL:n vastuullisuuskysely jäsenilleen oli sama kuin FIBSin tekemä kysely suurille yrityksille. PL:n kyselyyn vastanneista 65 jäsenyrityksestä 40 % oli pieniä yrityksiä, 29 % keskisuuria yrityksiä ja 31 % suuria yrityksiä. Vastaajista miltei puolet oli toimitusjohtajia. Pääasiallisesti vain Suomessa toimivia näistä oli 55 %. Melkein puolet vastanneista yrityksistä edusti teollisuutta ja viidesosa tukku- ja vähittäiskauppaa.

MITTAA YRITYKSESI

ASIAKAS

JALANJÄLKI

Tee asiakaslähtöisyydestä kilpailuetu nostamalla asiakkaat toiminnan keskiöön. Jo yli 200 yritystä on mitannut asiakkaidensa jättämän jäljen toimintaansa. Tulosten perusteella kehityskohteet löytyvät yhdessä. Mittaa oman yrityksesi asiakaskeskeisyys osoitteessa asiakasjalanjalki.fi

SEK LOYAL ASIAKKUUS ON ASENTEEMME

PERHEYRITYS 2 · 2015  15

KOHTAAMINEN NEEA KETTUNEN OLLI URPELA

Yrittäjäedustajat Perheyritysten liitto kutsui ensimmäisen kauden yrittäjätaustaisia kansanedustajia aamukahville. Paikalle saapuivat Anders Adlercreutz (RKP), Marisanna Jarva (Kesk.), Hjallis Harkimo (Kok.) sekä Antero Vartia (Vihr).

16

PERHEYRITYS 2 · 2015

ONKO YRITTÄJYYSTAUSTASTA HYÖTYÄ KANSANEDUSTAJAN TYÖSSÄ JA JOS ON NIIN MINKÄLAISTA? Hjalllis Harkimo: Kansanedustajaehdokkaat puhuvat, että yrittäjyyttä pitää auttaa, ja yrittäjyyttä pitää edistää. Sitten kun päästään sisään, ei tapahdukaan oikeastaan mitään. Mikään muu ei pysty työllisyyttä lisäämään, kuin yrittäjyys. Olen ollut 40 vuotta yrittäjänä. Tiedän ihan tarkkaan yrittäjyyden ongelmat. Anders Adlercreutz: Taustani toimii peilinä sille, mitä yritän ajaa ja koen tärkeäksi. Oleellista on tosiaan tietää, mitä se yrittäjyys käytännössä on - ihan niin kuin monessa muussakin asiassa. Kun joku koskettaa, on helpompi nähdä myös asioiden vaikutukset ja ymmärtää konkreettiset seuraukset päätöksille. Mutta syy sille, että lähdin mukaan politiikkaan, oli todellinen halu vaikuttaa ja se, millaisena näen tämän yhteiskuntailmaston tällä hetkellä. Antero Vartia: Moni sanoo, että on hienoa saada yrittäjä ajamaan yrittäjien asemaa. Olen yrittänyt vähän toppuutella sanomalla, että se ei ole ensisijainen tehtäväni. Minua kiinnostaa se, miten Suomi saadaan toimimaan kokonaisuutena. On äärimmäisen tärkeää ymmärtää esteet yrittäjyyden ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Se on kuitenkin kaiken avain tasapainoon. Auttaa todella paljon, että on itse toiminut yrittäjänä. Marisanna Jarva: Meillä on yli 50 vuotta toiminut perheyritys, ja esikoisen synnyttyä perustin oman pienen yrityksen. On ihan eri

asia tarkastella asioita tästä kulmasta. Monilla kansanedustajilla on julkkistausta. Yrittäjien osuus on ollut aika pieni. Kuntatasolla opettajataustaisia ja virkamiestaustaisia on taas ollut hyvin paljon. Yrittäjätrendi on kuitenkin kasvanut koko yhteiskunnassa. Nyt meillä on hallituksessa puolueet, jotka ovat perinteisesti pienyrittäjä- ja yrittäjätaustaisia. Uskon, että se tulee näkymään. KANSANEDUSTAJAN TYÖ ERONNEE MERKITTÄVÄSTI YRITTÄJÄN ARJESTA. MITEN USKOTTE SIETÄVÄNNE ESIMERKIKSI EDUSKUNNAN JA VALTIOVALLAN HIDASTA PÄÄTÖKSENTEKOA VERRATTUNA YRITTÄJÄN NOPEISIINKIN LIIKKEISIIN? Harkimo: Kyllä siinä on totuttelemista, se pitää myöntää. Olen jokaisessa yrityksessä ollut hallituksen puheenjohtaja, ja aina saanut päättää kaikista asioista. Nyt vaan pitää keksiä uudet keinot, miten olla kansanedustaja. Adlercreutz: Menestyksen mittarit ovat politiikassa erilaiset. Olen ollut kunnallispolitiikassa mukana. Siellä päätöksenteko on vielä kohtalaisen konkreettista. Esimerkiksi, että nyt saatiin jotain päiväkotisuunnitelmaa rukattua, tai että nyt sai jonkun lauseen johonkin. Vartia: Se on toisenlaista vaikuttamista. Toisaalta hallituksessa joutuu pitämään suunsa eri tavalla kiinni, kuin on tottunut. Haasteena onkin, miten se sopii luonteelle, että joutuu olemaankin hiljaa,

eikä saa sanoa mielipidettään asioista, joista on täysin eri mieltä. MITEN ENSIMMÄISEN KAUDEN KANSANEDUSTAJINA USKOTTE PYSTYVÄNNE PARHAITEN VAIKUTTAMAAN? Adlercreutz: Riippuu siitä, mihin valiokuntiin pääsee. Oppositiossa vaikuttaminen on sitä, että yritetään nostaa ongelmia esille. Vaikuttamisen tiet ovat opposition kautta erilaiset kuin esimerkiksi Hjalliksella. Harkimo: Tiedän, mitä asioita haluan ajaa. Jos en itse niistä pysty päättämään, ajan asiaa niiden ministereiden kautta, jotka pyrkivät vaikuttamaan omasta näkökulmastani katsottuna oikein. Se on sitten eri asia, saanko ne kaikki asiat läpi. Esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät asiat pyrin ajamaan sen ministerin kautta, joka vastaa siitä teemasta. Jos se kyseinen ministeri on vieraasta puolueesta, niin menen hänenkin puheilleen. Jarva: Olen toiminut 15 vuotta politiikassa. Riippumatta teemasta, suhteillahan sitä eduskunnassakin toimitaan. Kannattaa vaan heti ottaa yhteyttä heihin, joiden kokee voivan vaikuttaa juuri itselle tärkeisiin asioihin. Tässä työssä ei kannata ujostella. Vartia: Vaikuttaminen tapahtuu siinä, että on samassa talossa 199 muun päättäjän kanssa. Mutta se edellyttää sitä, että oppii tuntemaan heidät. Sosiaalisen median kautta kansanedustajalle avautuu uudenlainen kanava. Uskon, että se tulee vahvistumaan entisestään.

PERHEYRITYS 2 · 2015  17

Jos saa ihmisiä taakseen, pystyy vaikuttamaan myös hyvin paljon eduskunnassa käytyyn keskusteluun ja siellä vallitseviin mielipiteisiin. ONKO SOME TOSIAAN HYVÄ TAPA VAIKUTTAA KANSSAKANSANEDUSTAJIIN EDUSKUNNAN SISÄLLÄ? Vartia: Sillä saa innostettua isostikin ihmisiä mukaan. Ja ilman muuta se vaikuttaa ilmapiiriin myös eduskunnassa. Harkimo: Sosiaalinen media on väline, jolla vaikutan mediaan ja lehdistöön. Mulla on Twitterissä 70 000 seuraajaa, ja se on aika paljon jo. Ennenhän piti soittaa kaikille toimittajille, että enhän mä näin sanonut, mä sanoin näin. Nykyään se on niin helppoa, laitat sen saman Twitteriin. Sillä on mieletön vaikutus. Jarva: Kansanedustajan somen käytössä parasta on se, että media lähtee siihen mukaan. Tietynlainen kansanliike syntyy asian ympärille. Onhan se näyttö, että näin paljon ihmisiä on nyt tässä tukena.

ANDERS ADLERCREUTZ / RKP • Kirkkonummi • Ikä: 45 • Koulutus: arkkitehti • Adlercreutz valittiin Kirkkonummen kunnanvaltuustoon 2012. Hän on toisena pääosakkaana isänsä perustamassa A-Konsultit arkkitehtitoimistossa.

18

PERHEYRITYS 2 · 2015

MIKÄ ON OLENNAISIN YRITYSTEN KASVUN ESTE SUOMESSA TÄLLÄ HETKELLÄ? MITEN TILANNETTA VOIDAAN PARANTAA? Harkimo: Mielestäni ammattiyhdistysliikkeillä on liian suuri valta tällä hetkellä Suomessa. Pitäisi miettiä yleissitovuutta ja koko päätöksentekoprosessia. Yritysten pitäisi itse pystyä päättämään, miten toimitaan. Nythän laitetaan yhden koon sukkahousut kaikille. SAK ja EK päättävät. Jokaisen yritysjohtajan intressissä on pitää huolta työntekijöistään ja motivoida heidät tekemään työnsä hyvin ja yhteistä päämäärää kohden. Ei sitä pystytä ylhäältä enää sanelemaan. Silloin, kun ammattiyhdistysliitto perustettiin, oli patruuna tuolla ja työntekijät tehtaalla. Me eletään ihan erilaisessa maailmassa nykyään. Jarva: Meillä on ollut vahva työntekijäasema Suomessa, mikä on sinänsä hyvä, mutta nyt meidän pitää tulla enemmän vastaan toiselta puolelta. Adlercreutz: Koko tämä työntekijä-työnantaja -suhdehan on jonkinlaisessa murroksessa. Ei ole enää kahta erillistä maailmaa, joissa valitaan toiset kengät. Välillä saatat olla työntekijä ja välillä palkansaaja. Elämän aikana muutos tapahtuu monta kertaa. Helpoin tie olisi saada aikaan jonkinlainen yhteiskuntasopimus ja saada työmarkkinoita dereguloitua. Uskon, että sillä olisi pienemmällä taloudellisella panoksella suurimmat vaikutukset. Vartia: Meidän järjestelmä kaipaa joustoa. Ja siinä juuri yleissitovuus on yksi niistä asioista, joka ei palvele enää tämän päivän yhteiskuntaa kovin hyvin. Työpaikkojen määrä ei ole lisääntynyt teollisuudessa. Potentiaali on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yksinyrittäjän riski palkata työntekijä on yhtä suuri, kuin jos 100 ihmisen firma palkkaisi kerralla 100 ihmistä. Harkimo: Palkkaamista ja irtisanomista pitäisi helpottaa. Vartia: Aivan, palkkaaminen ja irtisanominen pitäisi tehdä joustavammaksi. Toinen, jonka haluan nostaa esille, on työn hinta. Varsinkin matalapalkkaisen ja matalatuot-

toisen työn hinta on yksinkertaisesti liian suuri Suomessa, ja meillä on ihan järjetön kiila siinä välissä. Adlercreutz: Yhden- tai kahden hengen yrityksessä ajatus siitä, että palkkaa yhden, pitäisi aina olla kutkuttavan houkutteleva mahdollisuus kasvaa. Eikä niin, että miettii uskallanko ikinä, ja minkälaiseen silmukkaan nyt pääni laitan. Jarva: Työn antamisen ja vastaanottamisen pitää olla jatkossa helpompaa ja kannattavampaa. Verotuksen ja sosiaaliturvan pitää kannustaa enemmän yrittäjyyteen. Harkimo: Ruotsissa ja Tanskassa on tehty asioista paljon helpompia. Täällä työntekijäjärjestöt ajattelevat vaan niitä ihmisiä, jotka ovat töissä eikä niitä työttömiä ollenkaan. Ruotsissa ja Tanskassa ensimmäinen sairaspäivä menee omaan piikkiin, mikä on laskenut ensimmäisen päivän sairasrahoja. Cheekin konsertin jälkeisenä päivänä Suomen Hesburgerissa oli tosi paljon työntekijöitä sairaslomalla. Eihän siinä ole mitään järkeä. Adlercreutz: Eläkeratkaisut eivät lähteneet nyky-yhteiskunnan tarpeesta, vaan siitä ajatuksesta, että meillä on jättiläismäisiä yrityksiä, vanhaa teollisuutta, ikään kuin se olisi se pääasiallinen kuva normipalkansaajasta. Sehän oli käytännössä SAK:n sanelema ratkaisu eikä kuvannut sitä todellisuutta, missä nyt ollaan. Vartia: Suomessa tehdään yhä edelleen tosi paljon eturyhmäpolitiikkaa. Ay-liike on suurin syy siihen, että meillä ei ole tarvittavaa joustoa. EK:llakin on liikaa valtaa. Se ajaa pääasiassa vaan suurten suomalaisten vientiyritysten asiaa. Keskustan noustua hallitukseen myös MTK:lla on taas enemmän valtaa. Ne joilla on paljon valtaa, poissulkevat muut ulkopuolelle, ja yksi ulkopuolelle jäävistä on yrittäjät. Harkimo: Yrittäjäjärjestöillä on liian vähän sanomista. Niille pitäisi antaa enemmän valtaa. Adlercreutz: Ruotsissa on poliittista rohkeutta tehdä päätös, joka on ristiriidassa isojen järjestöjen kanssa. Ja sitten se viedään läpi. Täällä kuunnellaan, mutta ei uskalleta ottaa askelta ja tehdä toisin. Oletetaan, että ainoa mahdollinen ratkaisu on vesitetty kompromissi. Vartia: Oli selvää, että tämä maa kaipaa eläkeratkaisua. Eletään paljon pidempään kuin ennen, ja ollaan työkykyisiä paljon pidempään. Maa kaatuu, koska huoltosuhde on niin onneton ja pahenee koko ajan. Siitä huolimatta työntekijäjärjestöt sanovat, että ei käy. Eikö olisi luontevaa, että vanhetessa voisi tehdä vaikka neljä päivää viikossa kuusituntista päivää? Harkimo: Virallisestihan mulla olisi kaksi vuotta jäljellä. Adlercreutz: Mun isä on 79-vuotias ja se käy toimistolla kerran viikossa.

MARISANNA JARVA / KESKUSTA • Paltamo • Ikä: 33 • Koulutus: hallintotieteiden maisteri • Jarva on toiminut Paltamon kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. Hän on perustanut designtuotteisiin erikoistuneen Kotomo-pienyrityksen vuonna 2012. Hänen vanhempansa ovat perustaneet metsäalan urakointiyritys Metsä-Pyykkönen Ky:n.

MITÄ TEILLE TULEE MIELEEN SANASTA PERHEYRITYS? MILLAISENA NÄETTE SUOMEN PERHEYRITYSTEN ASEMAN? TULISIKO PERHEYRITTÄJYYTEEN KANNUSTAA? Jarva: Perheyrityksissä työntekijät ovat usein kuin osa perhettä. Vastuunkanto ja tuloksen tekeminen koetaan molemmin puolin yhteiseksi tehtäväksi toisin kuin kasvot-

PERHEYRITYS 2 · 2015  19

HJALLIS HARKIMO / KOKOOMUS • Sipoo • Ikä: 61 • Koulutus: diplomiekonomi • Harkimo tunnetaan parhaiten jääkiekkoseura Helsingin Jokereiden hallituksen puheenjohtajana ja Hartwall Areenan rakennuttajana.

ANTERO VARTIA / VIHREÄT • Helsinki • Ikä: 34 • Koulutus: kauppatieteiden maisteri • Vartia omistaa isänsä kanssa vuonna 2007 perustamansa Mattolaituri-ravintolan Kaivopuiston rannassa. Tällä hetkellä hän on perustamassa Hernesaaren rantaan sauna- ja ravintolayritystä, jonka on tarkoitus avata ovensa keväällä 2016.

tomissa yrityksissä. Perheyritykset ovat usein pitkän linjan merkittäviä työllistäjiä ja keskeisiä toimijoita omalla alueellaan. Niiden jatkuvuutta on tuettava enemmän myös valtion taholta, jotta vanhat työpaikat voidaan turvata ja luoda uusiakin. Harkimo: Monien perheyritysten seurauksena tulee jatkuvuutta ja yrittäjyyttä. Se on geeneissä. Äitini sukunimi on Hackman, eli me ollaan oltu aina siinä kierteessä mukana. Meidän yritys lopulta myytiin Fiskarsille, kun kaikki omistivat noin kaksi prosenttia yrityksestä. Suuret suomalaiset perheyritykset ovat hajaantuneet pieniin osiin. Joillakin menee 20 vuotta ennen kuin osingoilla pystyy maksamaan perintöveron. Toinen mahdollisuus on, että joutuu myymään yrityksen. Eihän siinä ole mitään järkeä. Adlercreutz: Perheyritykset eivät pysty ajoittamaan sukupolvenvaihdosta ideaaliseen aikaan, vaan joutuvat pelaamaan ja laskemaan. Ja sehän haittaa vääjäämättä

20

PERHEYRITYS 2 · 2015

operatiivista toimintaa. Esimerkiksi Saksan ja Suomen välillähän on suuri ero siinä, miten paljon on perheyrityksiä. Suomi on isojen valtiollisten konsernien maa. Saksassa lapset menevät vanhempien tai isovanhempien perustamaan yritykseen, oppivat homman ja vievät sitä eteenpäin. Tämä peilautuu kyllä moneen asiaan. Tällainen pitkäjänteinen yrittäminen Suomesta jossain määrin puuttuu. Vartia: Perhesuhteet vaikuttavat liiketoimintaan hyvin paljon. Roolitukset perheenjäsenten ja sukulaisten kanssa eroavat työnantajan ja -tekijän välisistä. Asiat, joista olen yrityksessä oman isäni kanssa vääntänyt kättä ovat sellaisia, ettei niistä kukaan muu kuin isä ja poika vääntäisi. Harkimo: Meillä ei vielä väännetä kättä. Meillä päättää yksi mies. On kyllä sellainen fiilis, että poika jo vähän haluaisi. Mutta se on kuitenkin niin, että vaikka väännätkin kättä, niin kuitenkin puhallat samaan hiileen, koska olet samaa verta.

A S S O D H JO vika?

Onko

SILMÄT AUKI JA FOKUS TULEVAISUUTEEN! TIISTAINA 14.7. klo 10.30-11.45

PROMENADIKESKUS Yrjönkatu 17, Pori

Milloin yrittäjyys ja omistajuus vihdoin nähdään Suomen pelastajana? Miten suomalaisten yritysten tuotteet saadaan kaupaksi idässä ja lännessä? Ketkä johdattavat Suomen seuraavaan teolliseen vallankumoukseen, asioiden internettiin?

JAN VAPAAVUORI Suomen elinkeinoministeri 2012-2015

LEENA MÖRTTINEN Toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto

BRUCE ORECK

HEIKKI AILISTO

Yhdysvaltain suurlähettiläs 2009-2015

Tutkimusprofessori, teollinen internet VTT

Talouspaneelia johtaa

LENITA AIRISTO

Tietokirjailija, Dipl.ekon. yh

y ös s ä teist

VIERASNÄPPIS

Kirjoittajat Melina Mäntylä ja Juha Vekkilä

PERHEYRITYKSIÄ PIDETÄÄN ALUETALOUDEN MOOTTOREINA Aula Research toteutti viime vuoden lopussa kuntapäättäjien parissa kyselyn, jossa kartoitettiin perheyritysten merkitystä kunnissa. Perheyritysten jatkuvuus kohtaa lähitulevaisuudessa haasteita, kun arvioiden mukaan jopa 17 000 työllistävää yritystä suunnittelee sukupolvenvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Sukupolvenvaihdosten onnistuminen nousee myös aluetaloudellisesti tärkeäksi kysymykseksi, sillä monissa pienemmissä kunnissa yksittäisten perheyritysten merkitys voi olla hyvinkin keskeinen. Loppuvuonna 2014 kuntapoliitikkojen ja -virkamiesten parissa toteuttamassamme tutkimuksessa välittyi perheyritysten suuri arvostus kunnissa. Alueen perheyrittäjät tunnetaan ja heidän koetaan osallistuvan aktiivisesti paikallisyhteisön kehittämiseen. Perheyritysten nähdään myös toimivan alueidensa elinkeinoelämän moottoreina ja monissa kunnissa investointien koetaan olevan paikallisesti omistettujen yritysten varassa. Perheyrityksiä kiitetään vahvasta paikallisuudesta, alueen imagon vahvistamisesta sekä vastuullisuudesta. Verrattuna muulla tavoin omistettuihin yrityksiin, perheyrityksiä arvostetaan erityisesti verojen maksamisesta Suomeen. Sen sijaan kasvuhakuisuus on ominaisuus, jota päättäjät eivät liitä vahvasti perheyrityksiin. Arvostusta perheyrityksiä kohtaan kuvastaa myös se, että poliittisella kentällä sukupolvenvaihdosten edistämistä pidetään keskeisenä. Tutkimukseen osallistuneesta 1241 poliitikosta ja virkamiehestä yli 94 % piti tärkeänä sukupolvenvaihdosten edistämistä Suomessa. Kunnissa sukupolvenvaihdosten edistämiseksi on tehty vielä melko vähän, ja alle kolmasosa kuntavaikut-

22

PERHEYRITYS 2 · 2015

tajista kertoo kunnassaan tehdyn jotain konkreettisia toimenpiteitä sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Tyypillisimmin keinoina ovat olleet neuvonta- ja koulutuspalvelut yrittäjille. Sukupolvenvaihdosten edistämiseksi Perheyritysten liitto on esittänyt perintö- ja lahjaveron korvaamista myyntivoittoverolla, ja kunnissa tähän suhtaudutaan avoimin mielin. Vastaajista 67 % kertoo suhtautuvansa esitykseen myönteisesti, kun vain joka kymmenes vastustaa sitä. Vastaukset kuitenkin jakaantuvat puolueittain. Vasemmistoliiton kenttäväen parissa enemmistö vastustaa esitystä ja SDP:n sekä vihreiden parissa mielipiteet jakaantuvat melko tasaisesti puolesta ja vastaan. Muissa puolueissa enemmistön muodostavat mallin kannattajat. Tätä kirjoitettaessa hallitusneuvotteluja johtava keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pyrkii muodostamaan hallitusta pohjalle, jonka muodostaisivat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus. Tässä hallituspohjassa sukupolvenvaihdosten edistäminen on teema, jossa puolueiden kenttien mielipiteet ovat yhteneviä. Kaikissa kolmessa puolueessa sukupolvenvaihdosten edistämistä pidetään erittäin tärkeänä ja kenttä antaa vahvan tuen Perheyritysten liiton esitykselle perintö- ja lahjaveron korvaamisesta myyntivoittoverolla. Keskustan ja kokoomuksen kentällä myönteisesti esitykseen suhtautuu useampi kuin neljä viidestä ja perussuomalaisissakin kaksi kolmesta. Jos siis kentältä kysytään, asia näyttää selvältä. Nyt pallo onkin Smolnassa puoluejohtajilla.

Aula Research Oy on yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimiseen erikoistunut yritys, jonka asiakkaita ovat yritykset, liitot, järjestöt sekä julkisen sektorin toimijat. Melina Mäntylä ja Juha Vekkilä ovat Aula Research Oy:n perustajia ja toimivat yhtiössä partnereina.

CapMan – Kokenut kasvukumppani CapMan kuuluu Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin. Jo yli 25 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen ja strategisen aseman vahvistamisen kautta. www.capman.com

Helsinki | Stockholm | Moscow | Luxembourg | London

”Ohjelma ja luennoitsijat olivat monipuolisia. Valmennusohjelma antoi uutta perspektiiviä sekä ajatuksia ja ideoita omistamiseen.”

Perheyrityksen jatkuvuus edellyttää hyviä omistajia. Omistajilla on merkittävä rooli yrityksen menestymiselle. Sinä omistajana voit vaikuttaa – tiedätkö miten?

Lauri Peltonen, Kuusakoski Group Oy

”Sain uusia ajatuksia omistajuudesta sekä eväitä oman omistajaroolin rakentamiseen ja kehittämiseen.” Kati Ruola, TS Yhtymä Oy

”Kuten aina PL:n koulutuksissa, valmennusohjelma herätti ajatuksia ja innostusta kehittää omaa omistusta ja yhtiötä.”

OMISTAMISEN TAITO 2015

Annika Sucksdorff-Fryckman, Victor Ek Oy Ab

”Valmennusohjelmassa oli mielenkiintoiset vieraat ja hyvä formaatti. Eniten oli hyötyä avoimista keskusteluista.” Tapio Kuusakoski, Kuusakoski Group Oy

ILMOITTAUTUMISET sähköpostitse 17.8 mennessä osoitteeseen ilmoittaudu@perheyritys.fi LISÄTIEDOT www.perheyritys.fi tai krista.elo-parssinen@perheyritys.fi OSALLISTUMISMAKSU PL:n jäsenille Muille 30.6 mennessä 1 400€ + alv. 1600€ + alv. 17.8 mennessä 1500€ +alv. 1 900€ + alv. Seuraavat osallistujat samasta yrityksestä -20 %.

OHJELMA SISÄLTÖ • • • •

Omistajien arvot ja visio Omistajien erilaiset roolit Omistajaohjaus ja -strategia Omistajuuden tulevaisuus

ILMIÖ SINI SUOMALAINEN

REETTA MARTIKAINEN

Kasvumarkkinoilla tarvitaan pääomia, osaamista ja pitkäjänteisyyttä Markkinat kasvavat kehitysmaissa – länsimaissa eivät. Suomessa perheyritykset ovat heränneet julkista sektoria aiemmin. Perheyritys-lehden seuraavissa numeroissa tutustutaan perheyrityksiin, jotka ovat päässeet mukaan kehittyvien markkinoiden kasvuun. 24

PERHEYRITYS 2 · 2015

Nairobissa kihisee. Kasvu, kehittyminen ja halu mennä eteenpäin tuntuvat Afrikan kaupungeissa. Kymmenen vuotta sitten Dar es Salaamissa käynyt tuskin tuntee kaupunkia ja sen asukkaiden elämäntyyliä entisekseen. Afrikka kasvaa, koska sen asukkaat haluavat nopeasti paremman elämän – samoista syistä kuin Kiina pari vuosikymmentä sitten. Ripeä digitalisoituminen on helpottanut kehitystä ja kasvava keskiluokka luonut mahdollisuuksia myös vähävaraisille ihmisille. Kokonaisuutta hallitsevat silti edelleen täyttämättömät tarpeet. Asuminen, ruokahuolto, jätteiden käsittely, vesi ja terveydenhuolto huutavat ratkaisuja, ja usealla toimialalla kilpailu on vielä vähäistä. Kun vanhaa infrastruktuuria ja juurtuneita toimintatapoja ei monellakaan toimialalla vielä ole, uudet ratkaisut otetaan hanakasti käyttöön. Esimer-

INNOVAATIOITA NIUKKUUDESTA keen tiimoilta taas Bangladesh on tullut niin tutuksi, että perustamme sinne todennäköisesti ravintolan, kommentoi Salmela-Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela. Start upeille tie voi olla kivinen: haastavilla markkinoilla on hyötyä sekä pääomasta että aiemmin kerrytetystä osaamisesta niin liiketoiminnassa kuin tuotteiden muotoilussakin.

kiksi mobiilimaksaminen alkoi yleistyä Keniassa käsi kädessä matkapuhelinten käytön kanssa, sillä harvalla oli pankkitili. Kattaus on kasvuhaluisen yrittäjän näkökulmasta houkutteleva. Kehittyville markkinoille on suomalaisia toimijoita huomattavasti enemmän päässyt ruotsalaisia, jotka ovat osanneet jo kauan linkittää liiketoiminnan ja kehityksen. Hollantilaisetkin ovat edellä, koska he osaavat hyödyntää siirtomaa-ajoilta asti oppimaansa. Saksalaiset ovat puolestaan mestarillisia verkottujia. Toistaiseksi harvalukuisia suomalaisia menestyjiä yhdistää lähes poikkeuksetta yksilön vahva henkilökohtainen motivaatio toimia kehittyvillä markkinoilla. Yllättävän usein taustalla vaikuttaa myös perhe omistajana. Esimerkiksi Salmela-Yhtiöiden omistajaperheellä on jätevesiin, tietojärjestelmiin ja soijan jalostukseen liittyvää liiketoimintaa kehittyvillä markkinoilla. Perhe on rahoittanut koulun perustamista ja ylläpitoa Bangladeshissa vuodesta 2005. - Omistajaperheiden on pörssiyhtiöiden ammattijohtajia helpompi toteuttaa irtiottoja pääliiketoiminnasta. Jätevesiliiketoimintamme lähti siitä, että löysimme ratkaisun omaan jätevesiongelmaamme ja aloimme myydä sitä myös muille. Kouluhank-

Kasvu köyhällä mantereella on nostanut paitsi toiveita kehitysvaikutuksista myös huolta hyötyjen jakautumisesta ja planeetan kantokyvystä. Laadukkaiden tuotteiden ja tuotantotapojen, työllisyyden kasvun ja säällisten työolojen vaikutukset kehitykseen nähdään yhä kirkkaammin. Ennen tiiviisti vain omissa piireissään liiketoimintaa ja kehitysyhteistyötä edistävät tahot ovat Suomessakin verkostoituneet keskenään. Tekes ja ulkoasianministeriö käynnistivät vuoden alussa Business with Impact –ohjelman. Kyseisen ohjelman kautta rahoitetaan sellaista innovatiivista liiketoimintaa, joka sekä lisää Suomen vientiä että vaikuttaa positiivisesti kohdemaan kehitykseen muun muassa luomalla työpaikkoja ja parantamalla työoloja. UM myös kannustaa järjestöjä hankkimaan yrityksiä kumppaneiksi kehitysyhteistyöhankkeisiin – asiantuntijoiksi, ei rahoittajiksi. Finpro puolestaan vie yrityksiä muun muassa Sambian kaivosalueille kehittämään tarvittavaa infrastruktuuria yhdessä paikallisen yhteisön edustajien kanssa. Vaikka yhteys kannattavan liiketoiminnan ja köyhyyden vähenemisen välillä näyttää paperilla monesti selvältä, yhteyden rakentaminen on osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Kilpailua on vähän, sillä lukuisat toiveikkaat projektit ovat päättyneet tappioihin. Finpron tai järjestöyhteistyön pohjalta ponnistaneiden hankkeiden tulokset eivät tällä hetkellä vaikuta kultakaivoksilta. Uusien toimintatapojen oppiminen ja sopivien kumppanien löytäminen on vaatinut odotettuakin enemmän pitkäjänteisyyttä ja osaamista. Verkostojaan yrityksille avaavat järjestöt vasta etsivät hyviä toimintatapoja yritysyhteistyössään.

Kirjoittajalta ilmestyi toukokuussa opas innovointiin kehittyvillä markkinoilla. Opas on osa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yhteisluomista ja kestävää liiketoimintaa vähävaraisilla markkinoilla käsittelevää tutkimushanketta. (https://wiki.aalto.fi/display/BOP/Projects) Syyskuussa ilmestyvässä numerossa keskitytään kehitysmaiden kaupungistumiseen ja sen tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin – valokeilassa muun muassa Namibiassa jätealalla toimiva Molok. Joulukuun numerossa esillä on maaseutujen kehitys, johon uppoudutaan kivienkeräyskoneita valmistavan PEL-tuotteen kokemusten kautta.

Innovaatiotutkimuksessa huomio on viime vuosina kääntynyt kehittyviin markkinoihin. Puhutaan niukkuusinnovaatioista, joita syntyy, mikäli rajoitteet voitetaan käytännöllisesti ja edullisesti. Tällaisille innovaatioille uskotaan olevan mittaamattoman suuret markkinat ja ennen pitkää ne vaikuttavat myös kehittyneiden markkinoiden toimintatapoihin. Tällöin niukkuusinnovaatiosta tulee käänteinen innovaatio. Se palautuu, ehkä paranneltuna tai eri argumenteilla myyden, länsimaisille markkinoille. Kotimainen esimerkki niukkuusinnovaatiosta on hammaslääkäriasema Megaklinikka. Esikuva sille löytyi intialaisesta silmäsairaalasta, Aravind Eye Hospitalista, jossa Anssi Mikola teki väitöstutkimusta prosessitehokkuudesta. Mikola tutki, miten kirurgin on vaatimattomissa oloissa mahdollista leikata päivässä kymmenkertainen määrä kaiheja suomalaiseen kollegaansa verrattuna. Aravindissa hoidetaan maksavia asiakkaita ja heiltä saatavilla tuloilla vähävaraisia ihmisiä ilmaiseksi. Autettavia potilaita on loputtomasti. Siksi leikkausprosessi on hiottu mahdollisimman tehokkaaksi. Mikola laski, että Aravindin mallilla viisi kirurgia hoitaisi kaikki Suomen kaihileikkaukset. Suomessa kävi kuitenkin ilmi, että järjestelmä on mallin soveltamiselle liian jäykkä. Siksi viitisen vuotta sitten Mikola kumppaneineen siirsi mallin soveltuvin osin hammashoitoon ja perusti Megaklinikan. Viiden vuoden kannattavan toiminnan jälkeen Panostaja osti yhtiön. Tavoitteena on mullistaa toimialan käytäntöjä myös Suomen ulkopuolella.

PERHEYRITYS 2 · 2015  25

26

Erilaisiin sahauksiin ja työstöihin erikoistuneella Cbs-siltasahakoneella työstetään vuolukiveä.

PERHEYRITYS 2 · 2015

MIKKO PELLINEN MARKKU SAHARINEN, MIKKO PELLINEN JA TULIKIVI OYJ

Välttämätöntä UUDISTUMISTA Pohjoiskarjalainen Juuan kunta ja sen lippulaivayritys Tulikivi Oyj ovat yhdessä kokeneet sekä kasvua että pudotusta. Vuonna 1979 Juuan kunnassa on hiljaista. Vuosisadan alkupuolella vilkkaana toiminut vuolukivilouhoksen toiminta on uusien lämmitysjärjestelmien ja kuluttajamieltymysten muutoksien seurauksena hiipunut ja kunnan työttömyysluvut ovat maan korkeimpia. Vuolukivilouhos on tehnyt konkurssin ja Juuan kunta on ostanut louhoksen maa-alueen itselleen. Kuntaan on palkattu nuori suunnittelusihteeri, jonka tehtäväksi annetaan miettiä yhdessä silloisen elinkeinoasiamiehen Pekka Hakkaraisen kanssa, miten hiipuvaan pitäjään saataisiin lisää yksityisiä työpaikkoja. Osana tehtävää on hahmottaa, voisiko Nunnanlahden vuolukivivarantoa jotenkin hyödyntää. Suunnittelusihteeriin ottaa yhteyttä Reijo Vauhkonen. Lohja-yhtymän palveluksessa

PERHEYRITYS 2 · 2015  27

Heikki Vauhkosen esittelee moderneja kiukaita, joilla Tulikivi tavoittaa uusia asiakassegmenttejä.

työskennellyt Vauhkonen on ollut lomailemassa kotiseudullaan Heinävedellä ja tavannut lapsuudenystävän, jonka kotitalon sydämenä on vanha vuolukiviuuni. Uutta suuntaa uralleen harkitseva Vauhkonen pohtii, voisiko vuolukiviuuneja ryhtyä valmistamaan teollisesti. Oleellista on selvittää kiven sahausominaisuudet sekä se, miten mittatarkasti kiveä kyettäisiin sahaamaan. Vauhkonen kysyi suunnittelusihteeriltä, saisiko hän viedä muutaman lohkareen koesahauksiin. Lupa irtoaa ja Vauhkonen pääsee testaamaan kiven työstämistä. Palattuaan takaisin Juukaan hän ilmoittaa haluavansa ostaa kunnalta maa-alueen ja käynnistävänsä vuolukivituotannon uudelleen. Juuan kirkonkylä sijaitsee 12 kilometriä Nunnanlahdesta Nurmeksen suuntaan. Silloinen suunnittelusihteeri ja nykyinen kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen istuu helmikuussa 2015 valoisassa työhuoneessaan Juuan kunnantalossa ja kertaa Juuan kehityksen vaiheita. Reijo Vauhkosen kanssa käydystä keskustelusta on kulunut 36 vuotta.

28

PERHEYRITYS 2 · 2015

”Pienehköissä maaseutukunnissa voi yksi täydellinen onnistuminen perheyrittäjältä kääntää kunnan kehityskuvan aivan toiseksi.” Kehitys 1980-luvun alusta nykyhetkeen on ollut Juuassa ainutlaatuista. Huiman nousun taustalla on kaksi perheyritystä, Tulikivi Oyj ja sen vanavedessä parin vuoden päästä syntynyt Nunnanlahden Uuni Oy, jotka kilpaa kehittivät tuotantoaan ja kirittivät toinen toisiaan. − 1980-luvun alusta käynnistyi Juukaan onnellisen kehityksen kausi, joka kesti kolmekymmentä vuotta. Samassa ajanjaksossa Juuka nousi Pohjois-Karjalan kolmen huonoiten menestyvän kunnan joukosta kolmen parhaimman kunnan joukkoon, kaikilla kuviteltavissa olevilla indikaattoreilla mitattuna.

Kahdenkymmenen vuoden aikana Juuan kiviteollisuustyöpaikat kasvoivat nollasta 700:aan. Se oli Juuan kunnan lottovoitto, Pietiäinen kuvaa. Pietiäinen on nähnyt Tulikiven kehityksen pitkän kaaren. Hän työskenteli Juuan kunnan palveluksessa vuoteen 1990, toimi sitten elinkeinokehitystehtävissä muissa kunnissa kunnes palasi johtamaan Juuan kuntaa vuonna 2009. Vajaan kahden vuosikymmenen kierros eri kunnissa on tuonut Pietiäiselle perspektiiviä elinvoimaisen kunnan tunnusmerkistöön. − Pienehköissä, 3000–7000 asukkaan

maaseutukunnissa voi yksi täydellinen onnistuminen perheyrittäjältä, olipa toimiala mikä tahansa, kääntää kunnan kehityskuvan aivan toiseksi. Vuolukiviyritysten nousu tervehdytti ja tasapainotti kuntatalouden melko nopeasti ja mahdollisti kehityshankkeita kouluihin, terveyskeskuksiin ja muihin palveluihin, joiden synnyttäminen ilman teollisten työpaikkojen kasvua ei olisi mitenkään ollut mahdollista. Aivan näihin aikoihin asti Juuka on ollut käytännössä velaton kunta, hän sanoo. Vuoteen 2006 saakka Tulikiven liikevaihdon kasvu näytti katkeamattomalta. Yli 80 miljoonan euron liikevaihtoon kasvanut yritys hyötyi erityisesti pientalorakentamisen suotuisista näkymistä niin kotimaassa kuin yhtiölle tärkeällä Keski-Euroopan markkinalla. Noin puolet yhtiön liikevaihdosta syntyi viennistä. Kansainvälisen finanssikriisin myötä rakennusinvestoinnit vähenivät radikaalisti, osin ne keskeytyivät kokonaan. Kun vuosina 2006–2007 Suomessa rakennettiin vuosittain noin 21 000–22 000 pientaloa ja vapaa-ajan asuntoa, päästiin vuonna 2014 yhteensä 9000 kohteeseen. Rakennusalan pitkään jatkunut matalasuhdanne onkin koetellut Juuan molempia vuolukiviyrityksiä rajusti ja ne ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa merkittävästi. Tulikiven vajaasta 300 työntekijästä vajaa 200 työskentelee Juuassa. Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen esittelee pääkonttorissa moderneja uuneja sekä kiukaita, jotka yhtiö otti tuotevalikoimiinsa vuonna 2012. Rakennusalan suhdanteet ovat olleet haastavat koko Vauhkosen toimitusjohtajakauden ajan, joka alkoi

vuonna 2007. − Vuosi 2006 oli meille huippuvuosi, sen jälkeen markkinat ovat liukuneet alaspäin. Vuoden 2008 finanssikriisin voima oli valtaisa ja lama on koetellut rakennusalaa koko ajan syksystä 2008 alkaen. Kun aiemmin vientialueet eivät olleet niin sidoksissa toisiinsa, reagoi esimerkiksi Keski-Euroopan markkina heti. Kriisin jälkeen markkinoiden heilunta on selvästi suurempaa.

TULIKIVI PÄÄTTI PYSYÄ PERHEYRITYKSENÄ

Huhtikuun yhtiökokouksen kynnyksellä Tulikivi on harvinaisen tapahtumasarjan keskipisteessä. Kaksi viikkoa ennen kokousta yhtiö tiedottaa, että yhtiön myynti- ja markkinointijohtaja Anu Vauhkonen eroaa yhtiön palveluksesta eikä myöskään ole käytettävissä yhtiön hallituksen jäsenen tehtävään. Yhtiökokouspäivänä yhtiö tiedottaa, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä eivät ole käytettävissä yhtiön hallitukseen. Yhtiön entinen hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari on kertonut julkisuudessa, että hallituksesta eronneet jäsenet olisivat halunneet Heikki Vauhkosen luopuvan toimitusjohtajan tehtävistä. Pääomistaja Vauhkonen oli eri mieltä, joten eroamista esittäneellä Suutarilla ei ollut edellytyksiä jatkaa toimessaan. Tapahtumasarjan

Suhdanteiden lisäksi Tulikiven toimintaan vaikuttaa monta isoa muuttujaa, jotka ovat tehneet markkinasta haastavamman arvioida. Näitä ovat muun muassa pientaloihin valittavat lämmitysjärjestelmät ja matalaenergiarakentaminen sekä normaalit sisustustrendien muutokset. Myös pientalorakentaminen on muuttunut. Yhä enemmän ihmiset ostavat avaimet käteen -valmistaloja. − Tulikivi on vastannut haasteeseen

seurauksena hallituksen kokoonpanoa myös pienenennettiin seitsemästä viiteen. Viime kädessä kyse on omistajan vastuusta ja erityisesti siitä, missä roolissa omistaja voi parhaiten ajaa yrityksen etua. − Omistaja ei voi vetäytyä operatiivisesta vastuusta vaativina aikoina, vaan vastuullisen omistajan on kohdattava haasteet etujoukoissa ja yhdessä henkilökunnan kanssa löydettävä tie vaikeiden tilanteiden yli. Historiassa on ihan riittävästi esimerkkejä yrityksistä, joissa pääomistaja on vetäytynyt passiiviseen rooliin odottamaan suhdanteiden parantumista. Koska käänne on meille välttämätön, haluamme perheenä varmistaa, että kaikki kivet sen saavuttamiseksi käännetään, Heikki Vauhkonen toteaa.

PERHEYRITYS 2 · 2015  29

Teollisuussähköasentaja Joni Kortelainen johtaa vapaaajallaan puhetta Juuan kunnanvaltuustossa.

luomalla monipuolisen tulisijamalliston sekä laajentamalla liiketoimintaa kiukaisiin ja sisustuskiviin. Saunatuoteryhmällä pyrimme tavoittamaan kuluttajat, jotka eivät investoi tulisijaan lainkaan, Heikki Vauhkonen kertoo. Vuonna 2006 Tulikivi toteutti ison yrityskaupan, kun se hankki omistukseensa käyttökeramiikkaa ja kaakeliuuneja valmistaneen Kermansavi Oy:n. − Tulikivi ja Kermansavi ovat molemmat ponnistaneet raaka-aineesta ja siihen liittyvästä osaamisesta. Omistajan näkökulmasta yksi keskeisimmistä päätöksistä on ollut katseen kääntäminen kuluttajan suuntaan ja määritellä, mitä tuoteominaisuuksia mainioiden raaka-aineiden lisäksi tarjoamme. Vuoden 2008 jälkeen Tulikivi on joutunut toteuttamaan saneerauksia, jotka ovat kohdistuneet erityisesti käsityövaltaiseen työhön. Esimerkiksi Kermansaven käyttötavarakeramiikan valmistuksen Tulikivi lopetti vuonna 2011. − Suomen kilpailukykyhaaste toteutuu konkreettisella tavalla perinteisessä käsityössä. Kun kilpailijat teettävät käsityövaltaiset tuotteet Itä-Euroopassa ja muissa

30

PERHEYRITYS 2 · 2015

edullisemman kustannustason maissa, on hintakilpailu käytännössä mahdotonta. Parhaiten Suomessa pärjää, kun tuotantorakenne on automatisoitu fiksusti. Taseensa vahvistamiseksi Tulikivi toteutti vuonna 2013 osakeannin, jolla kerättiin

viimeinen vaihe, kun Heikki Vauhkonen osti isältään tämän äänivaltaiset osakkeet. Osakeannin yhteydessä yhtiössä laadittiin myös laaja tulosparannusohjelma, jonka tavoitteena oli auttaa yritys selviytymään tulevista haasteista. − Vielä emme ole maalissa muutoksen kanssa, mutta olemme jo saavuttaneet tärkeitä etappeja. Tärkein tavoitteemme on saada yritys kannattavaksi. Viime vuonna karsimme kiinteitä kuluja 15 prosenttia ja tänä vuonna tavoitteena on 10 prosenttia lisää. Lisäksi olemme muokanneet mallistoamme modulaariseksi, jotta kykenemme valmistamaan tehokkaammin isoja sarjoja. Rakenteellisten uudistusten lisäksi Tulikivi on uudistanut toimintaansa vahvasti. Yhtiö uudisti koko keraamisen mallistonsa sekä tuotantonsa Heinävedellä. Lisäksi yritys on panostanut digitalisaatioon, jakelukanavauudistuksiin ja tuotekehityksessä ympäristöystävällisyyteen. − Pitkäjänteisinä omistajina meidän on

”Pitkäjänteisinä omistajina meidän on tehtävä panostuksia myös huonoina aikoina.” yhtiöön seitsemän miljoonaa euroa uutta pääomaa. Ennen osakeantia Tulikivessä vietiin päätökseen myös sukupolvenvaihdoksen

tehtävä panostuksia myös huonoina aikoina, jotta olemme hyvässä iskussa suhdanteiden parannuttua. Tulikiven tulisijat alittavat jo nyt maailman tiukimmat päästönormit, jotka toivotamme mieluusti tervetulleiksi myös Suomeen. Juukalainen Joni Kortelainen aloitti Tulikiven palveluksessa maaliskuussa 2006. Tuolloin 21-vuotiaan, Nurmeksen ammattikoulusta Kone-ja metallitekniikan linjalta valmistunut Kortelainen ryhtyi kivimieheksi ja pääsi saman tien työn makuun. − Tavaraa meni enemmän kuin ehdittiin valmistaa ja töitä sai tehdä niin paljon kuin vain jaksoi. Suhdanteen muutos näkyi ensiksi siinä, että ei saanut tehdä ylitöitä. Kun vuonna 2008 tehtaan työmäärä väheni selvästi, ryhdyttiin toimintaa sopeuttamaan, Kortelainen kertoo. Laskusuhdanteen aikana kävi ilmi, että

Tulikivi tarvitsisi lisää teollisuussähköasentajia. Kortelainen oli mahdollisuudesta kiinnostunut ja kysyi, voisiko tehdä sähkö- ja automaatioasentajan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Työnantaja näytti vihreää valoa ja Kortelainen tarttui opiskeluun ennen kokemattomalla innolla. − Oppisopimuskoulutus toimi erittäin hyvin. Motivaatio opiskella oli ihan erilainen kuin ammattikoulussa. Taustalla oli niin arvojen kuin motivaation muutos. Välillä suorastaan ahmin lisää tietoa, kun halusin oppia koneiden sielunelämää ja ymmärtää mitä niiden sisällä oli. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että palkka pysyi normaalina opiskelujen aikana, mikä oli valtavan iso etu, Kortelainen sanoo. Työn ohessa Kortelainen kiinnostui politiikasta. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hän pääsi keräsi kolmanneksi eniten ääniä puolueessaan SDP:ssä ja pääsi kunnanval-

tuustoon. Vuoden 2014 syksystä lähtien hän on johtanut puhetta Juuan kunnanvaltuustossa. Kortelaisen mukaan Tulikiven maine työnantajana on vaikeuksista huolimatta paikkakunnalla hyvä. − Tulikivi on yritys, joka pysyy täällä, työllistää paljon ja sen minkä se pystyy. Moni muu firma on tehnyt paljon radikaalimpia ratkaisuja työntekijöiden osalta. Onko maineella yhteys omistajuuteen? − Kyllä sillä on. Kun omistajana on henkilö joka vastaa yrityksestä omalla panoksellaan, näkyy suhteessa välittäminen. Kun yrityksen menestys on syntynyt omistajien ja työntekijöiden yhteisillä panostuksilla, ei sitä suhdetta haluta tuhota. Jutussa on käytetty lähteenä haastattelujen lisäksi myös Mauno Saaren kirjaa Kivimies – Karjalaispoika Reijo Vauhkosen elämäntyö (2014). Helsinki: Maahenki.

LIIKETOIMINTAA 1800-LUVULTA LÄHTIEN

Vuolukivellä on Juuan kunnassa pitkät perinteet. Vuolukiveä hyödynnettiin jo 1800-luvulla vaatimattomalla tekniikalla kotitarvekäyttöön ja sitä osattiin hakea esiintymistä, joissa kivi oli tullut maan pinnalle. Paikalliset isännät saivat siitä rakennustarpeet talojen vuolukiviuuneille ja ne tunnettiinkin seudulla erinomaisina uuneina ja varaavina lämmönlähteinä. Vuolukiven kaupallinen hyödyntäminen käynnistyi vuonna 1893, jolloin joukko teollisuusmiehiä perusti Finska Täljstenen Ab:n. Yhtenä perustajaosakkaana toimineen geologi Benjamin Frosterus oli kallioperätutkimuksissaan löytänyt Nunnanlahdesta runsaan vuolukiviesiintymän, josta yritys kuljetti kiveä työstettäväksi Helsinkiin, Viipuriin, Lappeenrantaan, Pietariin ja Moskovaan. Vuolukiveä käytettiin paitsi uunien rakennusmateriaalina, myös rakennusten verhoilussa. Kansallismuseo, Kansallisteatteri ja Pohjolan entinen pääkonttori Helsingin Aleksanterinkadulla ovat esimerkkejä vuolukiven taidokkaasta käytöstä julkisivuissa. 1920-luvulta alkaen vuolukiven käyttö perustui erityisesti selluloosateollisuuteen, jossa vuolukiveä käytettiin soodakattiloiden verhouskivien valmistuksessa.

PERHEYRITYS 2 · 2015  31

KOLUMNI

Suomen henkinen kvanttihyppy Uudella hallituksella on edessä raskas savotta. Kokonaistuottavuuden kasvu edellyttää isoja rakenteellisia muutoksia.

Suomalaiset ovat syvästi huolestuneita kansakuntansa tilasta. Talouden tilan murehtiminen ei ole enää vain asiantuntijoiden elitistinen harrastus vaan koko kansan päivittäistä ajanvietettä. Tämän pidemmälle kriisitietoisuus ei voi levitä.

32

muutokset tapahtuvat kuin varkain kiihtyvällä nopeudella. Tämä laittaa koetukselle niin yritysten kuin koko kansantalouden uudistumiskyvyn.

Suremisesta on siirryttävä toimintaan. Meidän on yhdessä tuumin kaivettava esiin se kollektiivinen muisti, joka kertoo meille, että olemme ennenkin nousseet vaikeista tilanteista voittajina, jos vain asenteemme on ollut kunnossa. Kansakunnan menestyksen mitta ei ole muuttumattomuuden mukanaan tuoma elämän helppous vaan sen kyky uudistaa itsensä kriisissä.

Lohdutukseksi voi sanoa, että vaikka moni asia maailmassa muuttuu, talouskasvu perustuu edelleen työvoiman ja pääoman kasvulle sekä teknologisiin edistysaskeliin, joiden avulla kokonaistuottavuus kasvaa. Yritykset tekevät oman toimintansa tehostamisessa parhaansa mutta vastuunsa on myös poliitikoilla. Heidän tehtävänsä on ajaa väsymättä eteenpäin Suomen rakenteellista muutosta, jonka ansiosta eri tuotannontekijöiden määrä ja tuottavuus kasvavat.

Teknologinen murros pyyhkii vauhdilla pois vanhat vahvuutemme. Nokian kännykät ja printtipaperi ovat kohta taloushistoriaa. Uuden teknologian muutosvoima on eksponentiaalinen. Hitaan alun jälkeen

Tässä riittää savottaa. Edellisen maan hallituksen aikana saatiin aikaiseksi vain eläkeuudistus. Tulevan hallituksen kontolle jäivät 1) investointeihin ja työhön kannustava verotuksen rakenteellinen muutos,

PERHEYRITYS 2 · 2015

”Uuden hallituksen tulisi kaivaa työkalupakistaan jo heti kautensa alussa verotuksen rakennemuutos.”

2) tuote- ja palvelumarkkinoiden uudistamiseen kannustava sääntelyn ja julkisen sektorin toimintatapojen muutos sekä 3) työmarkkinoiden joustojen lisääminen. Uuden hallituksen tulisi kaivaa työkalupakistaan jo heti kautensa alussa verotuksen rakennemuutos. Ilman tätä pääomakanta köyhtyy, tuottavuus laskee ja suomalaiset lakkaavat tekemästä työtä. Jos päättäjät toimivat, suomalaiset perheyritykset ovat valmiita tekemään oman osuutensa. Vaalien jälkeisestä pikakyselystä kävi ilmi että perheyrityksissä on kykyä ja halua investoida, jos verotus sen sallii. Vastanneista yli 70 yrityksestä 50 kertoi verouudistuksella olevan voimakas vaikutus investointeihin. Yritykset keskimäärin kaksinkertaistaisivat investointinsa suunnitellusta, jos verotuksen muutokset toteutuvat perintö- ja lahjaverotuksen kevennyksinä

ja jos kotitalouksien yritysomaisuutta aletaan kohdella verotuksellisesti yhdenvertaisesti talletusten ja kiinteistöjen rinnalla. Tulevalla hallituksella on iso savotta edessä. Tärkein yleisneuvo sille lienee seuraava: toimikaa nopeasti ja tehkää isoa, yksinkertaista ja vaikuttavaa politiikkaa. Pelkkä säätäminen lisää vain epävarmuutta ja epävarmuus on myrkkyä investoinneille.

LEENA MÖRTTINEN Kirjoittaja on Perheyritysten liiton toimitusjohtaja

PERHEYRITYS 2 · 2015  33

HANNA OJANPÄÄ VESA LAITINEN

E.M. LEINO OY:

Lupaus elinikäisestä seikkailusta Sukupolvelta toiselle siirtyneessä maahantuontiyrityksessä on vaikeinakin aikoina uskottu hyviin päämiessuhteisiin ja tiukkaan taloudenpitoon. Uusista avauksista vastaavat nyt vävypoika ja tytär. Oma urapolku yrityksessä

MARTTI: Oli onni, että akateemisella uralla ja VTT:lläkin ylijohtajana toiminut, 32 patenttia omistava isäni päätti vuonna 1945 ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi. Itse aloitin yrityksessä yleismiehenä vuonna 1968. Isäni sanoi silloin, että ”ryhdy poika yrittäjäksi, siitä alkaa suuri seikkailu”. Lupaus on pitänyt isomman kerran ja maailmaakin on sittemmin tullut kierrettyä. Eläkkeelle jäin vuonna 2011, mutta käyn edelleen päivähoidossa toimistolla. RIINA: Isäni myi minulle ajatuksen yrityksen palvelukseen tulemisesta samaisella seikkailu-momentilla ja kieltämättä alku on ollut mielenkiintoinen. Opiskeluaikoina olin ollut täällä muutamaan otteeseen vastaamassa puhelimeen, mutta viime vuonna tulin tänne ensimmäistä kertaa oikeasti töihin. Hallituksen jäsen olen ollut jo vuosia, joten tiedän kyllä, mitä täällä tehdään. Olen kuitenkin tyytyväinen, että kävin katsomassa maailmaa ja hakemassa kokemuksia muualta tätä ennen. Nyt olen huomannut, että perheyrityksessä työllä on aivan erilainen merkitys. On kunnia-asia olla isoisän perustamassa firmassa töissä. MIKAEL: Aloitin myyntijohtajana 12 vuotta sitten. Viimeiset seitsemän vuotta olen ollut yrityksemme toimitusjohtaja. Lähdin alun perin mukaan haastavien ja mielenkiintoisten projektien vuoksi sekä Martin esi-

34

PERHEYRITYS 2 · 2015

MIKAEL KÜHN (41) • DI • Toimitusjohtaja • Martti Leinon vävypoika

Sydämen asia

-sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelevat mennyttä ja visioivat tulevaisuutta.

merkin innoittamana. Näin jo silloin, että tämän yrityksen pitkiä perinteitä oli vaalittu huolella, ja että yrityksellä oli paljon henkistä pääomaa tiiviiden päämies- ja asiakasverkostojen muodossa. Koin myös, että minulla olisi paljon annettavaa yritykselle teknis-kaupallisen osaamisen muodossa. Erityisesti minua kiehtoi ajatus jättää oma kädenjälki perinteikkääseen perheyritykseen ja siirtää sitä eteenpäin tuleville sukupolville. On hienoa, että Riina päätti lähteä mukaan ja näin vahvistaa luonnettamme perheyrityksenä.

Kuinka perhe ja yritys tulevat keskenään toimeen?

MARTTI: Työ ei ole ikinä ollut minulle ykkösasia elämässä, perhe on. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö aina olisi ottanut työtä ja yrittämistä vakavasti. RIINA: Isä matkusti paljon, mikä tietysti lapsena oli kivaa, koska saimme tuliaisia. Mutta tosissani minulla ei ole sellaisia muistikuvia, että isä olisi aina ollut töissä. Kotona ei ole myöskään paljoa puhuttu työasioista. MARTTI: Minusta olisi epäreilua tuoda työt kotiin, kun ne eivät kuitenkaan kosketa kaikkia perheenjäseniä. Saunanlauteilta tai joulupöydästä meitä ei saa kiinni puhumassa työasioista. MIKAEL: Juuri tällä hetkellä ajat ovat haastavat meille niin kuin monelle muullekin. Totta kai se tarkoittaa sitä, että töitä täytyy nyt tehdä entistä enemmän ja itsekin on venyttävä. Perhe on silti tärkein ja sille pitää aina löytyä aikaa.

Mitä bisnekselle kuuluu?

MARTTI LEINO (69) • Yo-merkonomi • Hallituksen puheenjohtaja • 2. sukupolvi

RIINA LOIKKANEN (39) • KTM • Hallinto ja markkinointi • 3. sukupolvi

MARTTI: IT-huuman aikaan teimme monien telecomalan yritysten kanssa paljon töitä, mutta sitten kävi, kuten kaikkien tiedossa on. Onneksi meillä on monta tukijalkaa, joten emme jääneet silloin tyhjän päälle. Edelleenkään emme kaatune yhteen asiakkaaseen, vaikka tilanteet muuttuisivatkin. MIKAEL: Suomessa on monella toimialalla edelleen investointilama. Olemme tietoisesti kehittäneet yritystämme siten, että toimialojen ja asiakkaiden kirjo on laaja. Tällä olemme halunneet valmistautua teknologioiden epäjatkuvuuskohtia ja toimialarakenteiden myllerrystä varten. Valitsemamme linjan vuoksi olemme melko hyvin pystyneet paikkaamaan suurten projektien puutteen tekemällä entistä kovemmin töitä toisaalla. MARTTI: Tänä vuonna yritys täyttää 70 vuotta, se on hieno saavutus. Syksymmällä varmasti juhlimme jotenkin. Ja valonpilkahduksiakin on näkyvillä: maaliskuu oli paras kuukausi vuoteen.

PERHEYRITYS 2 · 2015  35

Mikael Kühn ja Riina Loikkanen tietävät, että pienessä perheyrityksessä tartutaan töihin välillä ihan konkreettisestikin.

Yritys ja oma rooli

MIKAEL: Yrityksemme on pieni, mutta päämiehistä, yhteistyökumppaneista ja alihankkijoista koostuvan laajan kumppanuusverkostomme ansiosta olemme huomattavasti kokoamme suurempi toimija. Haluamme kehittää sekä omaa että verkostomme osaamista ja kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. Panostamme aidosti asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja tähän tarpeeseen vastaavien tuotteiden lanseeraamiseen Suomen markkinoille. Normaalin myyntityön lisäksi käytän paljon aikaani tuotteiden lokalisointiin, suunnittelutyöhön, osallistun tiiviisti päämiestemme tuotekehitykseen ja koulutan alihankkijoitamme ja asiakkaitamme. Riinan mukaantulo auttaa meitä kehittämään prosesseja ja hallintoa liittyen kaupankäyntiin, toiminnan ohjaukseen ja laatujärjestelmiin. Kun nousukausi taas tulee, olemme valmiina. RIINA: Olen aikaisemmin ollut suurissa organisaatioissa töissä. Osaan siis ajatella isosti. Työelämän kannalta minulla oli nyt sopiva sauma vaihtaa paikkaa ja huomasin, että minulla olisi paljon annettavaa perheyrityksellemme. Meillä on Mikaelin kanssa selkeä työnjako ja toisiamme täydentävät luonteenpiirteet. MIKAEL: Olen saanut perheeltä siimaa viedä toimintaa uusille aloille ja markkinoille. Martin kanssa olemme käyneet useita arvokeskusteluja. Näihin oppeihin on ollut helppo yhtyä.

36

PERHEYRITYS 2 · 2015

Olen varmasti Marttia rohkeampi kokeilemaan uusia toimialoja ja tuotteita ja ottamaan myös riskejä. Toisaalta yritys on niin vahvalla jalustalla, että tähän on myös ollut mahdollisuus. Olen saanut täyden mandaatin firman kehittämiseksi. MARTTI: Olen antanut Mikaelille vapaat kädet enkä puutu hänen työhönsä. Hän on tehnyt erinomaista työtä ja tätä on ollut kiva seurata tästä vierestä. Koska omistan yrityksestä edelleen enemmistön, tuumailen, että sen verran katson perään, että rahat riittää. Meidän motto on aina ollut, että laskut maksetaan heti. Lama opetti, että käteistä pitää olla. RIINA: Isän arvoihin kuuluu, että täytetään yhteiskunnan asettamat vaatimukset, maksetaan verot ja eletään siivosti. MARTTI: Teimme osittaisen sukupolvenvaihdoksen vuonna 2013. Ihan helppoahan se ei ollut. Pikku hiljaa siirrän lisää omistusoikeutta kolmannelle sukupolvelle ja minulla jää enemmän aikaa myös harrastuksille.

Mitä oppeja olet isältäsi saanut?

RIINA: Sen lisäksi, että raha-asiat on pidettävä kunnossa, työt pitää tehdä hyvin. Isä on myös ollut kannustava ja luotettava. Arvostan myös hänen pitkää työkokemustaan, se antaa omalle tekemiselle perspektiiviä.

Mistä tunnistaa perheyrityksen?

MIKAEL: Perheyrityksen tunnistaa pitkäjänteisestä ja vastuullisesta työstä yrityksen kaikkien sidosryhmien etujen ajajana. Perheyritys on yritys, jolla on pitkäaikaista, sukupolvien yli jatkuvaa näyttöä eettisestä yrittäjyydestä. MARTTI: Perheyrittäjyys tarkoittaa jatkuvuutta ja sitoutuneisuutta. Myös monet päämiehistämme ovat perheyrityksiä ja pisimmät suhteet juontavat aivan yrityksen alkuvuosiin. Monen kanssa on syntynyt myös henkilökohtaisia suhteita. RIINA: Minä olin muun muassa lukion jälkeisen kesän Saksassa au pairina yhden päämiehemme perheessä. Saksan kieli onkin yksi meidän tärkeimmistä työkielistämme. Opiskeluaikana olin myös yhdeksän kuukautta Kielissä vaihdossa. MARTTI: Minä olen puolestani oppinut saksan ihan käytännön kautta. Kolmekymmentäviisi vuotta saksa oli englannin ohessa päivittäinen työkieli.

Miltä Suomi näyttää yrittäjän näkökulmasta?

dät ajetaan siihen pisteeseen, että muuta vaihtoehtoa ei ole. Tämä koskee etenkin suurten yritysten perintöverotusta. Isommassa kuvassa minua hirvittää Suomen velkaantumisen lisääntyminen. Terveisiä uudelle hallitukselle, että sekin pitäisi saada kuriin. MIKAEL: Nyt olisi tarve kääntää Suomen mielipideilmasto positiivisemmaksi. Pitäisi löytää ne tavat, jolla saadaan vahvistettua uskoa tulevaisuuteen ja iloa työn tekemiseen. Iso asia olisi, jos yrityksiltä löytyisi uskallusta investoida Suomeen.

E.M. LEINO OY • Perustettu 1945 • Teollisuuden maahantuontiyritys • www.emleino.fi

MIKAEL: Yhteiskuntamme yksi oire on kasvollisen omistajuuden väheneminen. Vastapainoksi on tullut tytäryhtiötalous. Yrityksiä myydään ulkomaille maksimoimalla lyhyen tähtäimen voitto ja samalla päätöksenteko valuu pois Suomesta. MARTTI: Toisaalta ei yrittäjiäkään aina voi moittia, sillä monesti hei-

PERHEYRITYS 2 · 2015  37

Perintö- palstalla ihmiset kertovat, millaisen henkisen perinnön ovat saaneet edelliseltä sukupolvelta ja minkälaisen haluavat luovuttaa seuraavalle.

PERINTÖ NEEA KETTUNEN

Mitä olen saanut vanhemmilta:

”

”Vanhempani olivat mestarillisia siinä, että vaikka heillä oli oma yritys ja aina paljon töitä, niin koskaan ei silti ollut sellaista tunnetta, että yritys olisi ajanut oman perheen ohitse. Yrityksen omistajuus siirtyi äidille hänen isältään 1980-luvulla, jolloin äiti käytännössä pyöritti firmaa, kasvatti pieniä lapsia kotona, piti huolta omasta isästään ja opiskeli iltaisin. Äitini on edelleen mukana yrityksen toiminnassa hallituksen puheenjohtajana. Välillä on tosiaan sellainen fiilis, että itselläni on ollut aika helppoa verrattuna äidin elämään. Tämän vuoksi on ihan turha valittaa, jos joskus vähän väsyttää. Isänikin on edelleen mukana yrityksen toiminnassa ja vastaa yrityksemme logistiikasta. Ensin hän työskenteli vaimonsa alaisena, nykyään poikiensa. Hän on maailman epäitsekkäin ihminen, auttaa aina pyyteettömästi kaikkia, jotka häneltä apua pyytävät. Itsekin soittelen edelleen isälleni, jos minulla on huolia. Olemme antaneet veljeni kanssa isällemme työpaikalla epävirallisen tittelin ”henkinen johtaja”. Epäitsekkyys on asia, jonka vanhempani ovat minulle esimerkillään opettaneet, mutta koen että minulla on siinä vielä paljon opittavaa. Olen mielestäni saanut vanhemmiltani perintönä myös sosiaalisuuden taidon ja terveen itsetunnon. Olisiko sitten yhdistelmä äitini karjalaisia ja isäni pohjanmaalaisia juuria? Nautin hyvistä keskusteluista ja uusien ihmisten tapaamisesta. Minusta tuntui luontevalta jatkaa perheyritystämme, ja ajoitus oli sopiva. Sukumme on pieni, ja firma onkin ollut aina se meidän perheen juttu. Olin myös nähnyt, kuinka vanhempamme pystyivät pyörittämään menestyksekkäästi perheyritystä sekä kotia samaan aikaan. Tiesin, että minäkin voin onnistua siinä. Veljeni Santun mukana olo on myös ollut tärkeää. On hienoa, kun yrityksessä on joku, jolla on samat visiot, ja johon voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa sataprosenttisesti.”

Mitä haluan välittää lapsilleni:

”

”

”Lapsilleni haluan välittää samoja oppeja, joita olen itse saanut omilta vanhemmiltani. Haluaisin, että heistä kasvaisi sellaisia empaattisia ja toisia kunnioittavia ihmisiä, joilla on laajat sosiaaliset verkostot ja aktiiviset elämäntavat. Välinpitämättömyys ja epärehellisyys saavat minut näkemään punaista. Uskon näin isänä, että jos antaa paljon rakkautta ja jonkin verran rajoja, niin ei voi mennä hirveästi vikaan. Yrityksestä haluan luoda lapsille sellaisen fiiliksen, että se on perhettä yhdistävä juttu pikemminkin kuin erottava. En halua, että lapset koskaan kokevat firmaa taakkana, vaan ennemminkin etuoikeutena. Lapsia ei tietenkään voi pakottaa jatkamaan perheyritystämme, mutta haluan kuitenkin tutustuttaa heidät firmaan jo hyvissä ajoin. He ovatkin käyneet jo muun muassa joululounailla ja muutenkin olleet mukanani työpaikalla aina silloin tällöin. Toivon, että meidän lapset osaisivat nauttia ihan tavallisesta arjesta. Ei elämän tarvitse olla pelkkää juhlaa. Jos osaa nauttia ja tulla onnelliseksi pienistä asioista, niin on varmasti muutenkin tyytyväisempi elämään. Turha on tuhlata aikaa ja energiaa katkeruuteen ja kateuteen ja yleiseen negatiivisuuteen. Niistä ei koskaan seuraa mitään hyvää.”

”

38

PERHEYRITYS 2 · 2015

AJAN SELFIE KUVA: KIRJOITT

u Vaistila TeeK Om Y AMA

n hels Amak Oy o konepaja alihankinta

koistunut

niikkaan eri

ienomeka inkiläinen h

sinööri osi: 1978 tekniikan in to Syntymävu n ta o 10 lähtien tu ja denomi uodesta 20 a v tr ja s: ta tu h o lu sj u Ko ä: toimitu a 3v eyrityksess oa 6v ja Ain Asema perh ä lapset No k se a n lii ro o Ka Perhe: vaim a ta: na 50 vuott Ajankohtais ä tänä vuon tä yt tä nna, jolloin o y u O v viime ty • Amak h te n o s o ntulle envaihd mulle ja Sa • Sukupolv ljeksille Tee ve i ty nnissä ir äy si k s tä on omistajuu itilojen etsin im to n ie p om • Uusien is

PERHEYRITYS 2 · 2015  39

JAANA LAITINEN OLLI URPELA

Perheyritystapahtuma 2015 kulki

sydämen asialla

40

PERHEYRITYS 2 · 2015

Vuodesta 2003 lähtien järjestetty tapahtuma kokosi Katajanokalle Wanhaan Satamaan liki 250 perheyritysten edustajaa ja ystävää.

Perheyritystapahtuman teemaksi oli tänä vuonna nostettu perheyritys sydämen asiana. Ulkopuolisen tarkkailijan korvin kuultuna vaikutti siltä, että oma yritys, sen kehittäminen ja siirtäminen onnistuneesti seuraavalle sukupolvelle on kaikille perheyrittäjille tärkeä asia. Kysyttäessä jokainen löysi perheyrityksestään myös jotakin muuta, omaa sydäntä lähinnä olevaa kerrottavaa. Jani Käkelä on kasvanut yhtä tahtia perheen koneyrityksen Avant Tecnon kanssa. Hän on poseerannut mainoskuvissa ja näyttänyt messuilla pikkupoikana, miten lapsellisen helppoa yrityksen kaivinkoneilla on kaivaa. Nyt hän vastaa myyntijohtajana myynnistä ja markkinoinnista globaalisti. Yritys on pakottanut hänet kasvamaan itsekin. Siksi se on Käkelälle sydämen asia. -Eteen on tullut hankaliakin ongelmia. Olen joutunut kehittymään ja kehittämään omia taitoja. Yksi opin sarka on ollut kielitaito. Yritys myy 80 prosenttia tuotannosta maailmalle, ja sillä on myyntikonttoreita Euroopassa ja Kanadassa. Maailmalla pitää pärjätä, Käkelä ajatteli, ja opiskeli hyvän englannin ja saksan taidon. -Ruotsillakin tulen toimeen. Hän oli lapsena ujo. Ujous on hälventynyt, kun perheyrityksen myyntitykkinä on pitänyt esiintyä ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Käkelä on myös SM-tason moottoripyöräilijä. Hän kilpaili vuosina 2006–14 ja voitti hopeaa ja pronssia. -Uraan on kuulunut myös pettymyksiä, hän sanoo. -Hommaan kuuluu, että tulee naarmuja, mutta siitä noustaan. Sama koskee yrittämistä. Vastoinkäymisiä tulee, mutta niistä opitaan ja kehitytään eteenpäin. Hän on oppinut perheyrityksessä, että tee sitä mistä tykkäät. Tekemiseen pitää olla intohimoa, hän sanoo. -Tykkään oikeasti tästä hommasta. Parasta, mitä ihminen voi tehdä, on kaivaa. Avant Tecno tuottaa Ylöjärvellä pienkaivuukoneita. Liikeidea on tehdä parempia koneita ja paremmin muttei halvemmalla kuin muut, Käkelä kuvaa. -Aiomme edelleen valmistaa koneita Suomessa. Uskomme, että täälläkin voi pärjätä. Menestyvä perheyritys tuo leipää paitsi omistajille ja työntekijöille myös lähialueelle, toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari sanoo. Juustoportti työllistää Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla 150 työntekijää. Se on yksi suurimpia työnantajia 8000 asukkaan kunnassa. Lisäksi Juustoportti elättää välillisesti lähiympäristön satoja maidon ja vuohenmaidon tuottajia. Yritys on luonut yhden uuden, pysyvän

työpaikan kuukaudessa jo 20 vuoden ajan. -Käytämme paikkakunnan palveluja ja ostamme paikallisia raaka-aineita. Puolet liikevaihdostamme palaa takaisin alueelle ostoina, Keski-Kasari kertoo. Hänelle sydämen asia on paikallisuus. -Meidän toimintamme on ollut paikallista aina. Siitä hyötyy myös yritys itse. Se saa erittäin sitoutuneita työntekijöitä ja alihankkijoita. Juustoportti haluaa myös tarjota työtä nuorille. Tänä vuonna kesätöihin pääsee 60 ”kesälasta” nuorta omalta paikkakunnalta. -Monet heistä käyvät kasvamassa korkoa muualla ja palaavat sitten meille vaativampiin töihin. Juustoportti tukee myös uuden Lastensairaalan rakentamista Helsinkiin. Sen maitopurkin kylkeen on präntätty tietoa rahankeräyksestä sairaalaa varten. Keski-Kasari sanoo, että perheyrittäjillä on lupa myös tukea toisiaan. -Mekin käytämme muiden perheyritysten palveluja aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Hän tsemppaa perheyrityksiä haistamaan uudet mahdollisuudet kehittää toimintaa. -Laman aikana voi rakentaa monenlaista uutta bisnestä. Kun herkällä korvalla kuuntelee, mitä ympärillä tapahtuu, ja reagoi siihen nopeasti, avautuu paljon uusia mahdollisuuksia. Tärkeää on, ettei vain keskity ylläpitämään sitä, mitä jo on.

PERHEYRITYS 2 · 2015  41

-Laman aikana omistajuuden merkitys kasvaa. Perheyrittäjät uskovat suomalaiseen työhön ja uskaltavat tehdä päätöksiä, joita muut eivät uskalla.”

Lena Jungell kuuluu Fazerin suvun neljänteen sukupolveen.

Jani Käkelä korosti puheenvuorossaan sitä, että vastoinkäymisistä saa arvokasta oppia.

Timo Keski-Kasarin mukaan Juustoportille sydämen asia on paikallisuus.

42

PERHEYRITYS 2 · 2015

Kun perheyritys elää kuudetta sukupolvea, omistajasukua on paljon: perustajien lapsenlapsia ja lastenlastenlapsia, serkkuja, setiä, tätejä. Suurin osa suvusta työskentelee sukuyrityksen ulkopuolella. Silloin tarvitaan keino yhdistää sukua ja siirtää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja perheen kulttuuria eteenpäin nuoremmille sukupolville, Fazerin sukuun kuuluva Lena Jungell sanoo. Hänelle sydämen asia on omistajuuden käytäntöjen kehittäminen sekä Fazerin suvussa että Perheyritysten liitossa. Hän toimii myös kansainvälisesti Family Business Network -järjestössä. -Kun suku kasvoi, huomasimme, miten tärkeää on koota meitä yhteen järjestetysti. Niin voimme viedä hiljaista tietoa eteenpäin suvun sisällä. Vaikka suvun kesken on erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä, yhteenkuuluvuuden tunne ja ymmärrys omista juurista syntyvät säännöllisten tapaamisten ja toimielinten kautta. Fazerin sukua yhdistävät muun muassa perheneuvosto ja omistajaneuvosto. Perheneuvosto pitää yllä yhteenkuuluvuutta ja kokoaa kasvavaa sukulaisten joukkoa tapaamisiin. Omistajaneuvosto keskittyy omistamiseen liittyviin kysymyksiin. Jungell kuuluu suvun neljänteen sukupolveen. Hänen kolme jo aikuista lastaan ovat Fazerin perustajan Karlin ja tämän puolison Bertan jälkeläisiä viidennessä polvessa. -On tärkeää pitää yllä kommunikaatiota sukupolvien välillä ja niiden välissä. Suvun tapaamissa keskustellaan, opitaan, oivalletaan ja välitetään eteenpäin suvun perinteitä ja arvoja. Pohjois-Karjala, sen asukkaat ja järjestöt ovat sydämen asia joensuulaiselle Väinö Bromanille, 82. Broman on muun muassa Varaosamaailma- ja Motonet -liikkeistä tunnetun Broman Groupin perustaja ja hallituksen jäsen. Yritys valittiin tänä vuonna Perheyritysten liiton Vuoden perheyritykseksi. Se myös valittiin parhaaksi eurooppalaiseksi perheyritykseksi 2013. -Minulle sydämen asia on se, että olemme onnistuneet yrityksen kehittämisessä ja tehneet tulosta ensimmäisiä vuosia lukuun ottamatta. Niin voimme myös antaa takaisin yhteiskunnalle jotakin. Olemme osa yhteis-

ELINA KOSKI, 25 Tuotantokoordinaattori Laihian Mallas, Pack Company

ENSIMMÄISTÄ KERTAA MUKANA JANNE KYÖSTILÄ, 26 Export sales Planmeca Oy

NEEA KETTUNEN, 24 Viestintäharjoittelija Perheyritysten liitto

”Osallistun nyt ensimmäistä kertaa Perheyritystapahtumaan, ja tämä on itse asiassa ensikosketukseni koko liittoon. Aloitan työt viestintäharjoittelijana liiton toimistolla huhtikuun alussa, ja on hauskaa nähdä etukäteen jo vähän tätä liiton meininkiä. Puheenvuorot ja tapahtuma kokonaisuudessaankin ovat olleet erittäin mielenkiintoisia, ja järjestelyt ovat sujuneet ainakin näin ulkopuolisen silmin mallikkaasti. Olen tavannut paljon mukavia, välittömiä ihmisiä ja käynyt heidän kanssaan innostavia keskusteluita. Tämä on ollut loistava tapahtuma verkostoitua.”

”Liityimme Perheyritysten liittoon vasta äskettäin. Tulin tänne tutustumaan liiton toimintaan. Siitä meillä ei ole ollut käsitystä. Valitettavasti joudun lähtemään pois aamupäivän jälkeen. Pidin erityisen mielenkiintoisena Erkki Liikasen esitystä. Hän vastasi kysymyksiin, joita perheyrittäjät esittivät. Aiheet olivat ajankohtaisia ja kuulijakuntaa kiinnostavia. Olen kuullut liiton nuorille suuntaamasta Next generation- toiminnasta. Kun ehdin, aion tutustua myös siihen.”

”Osallistun tapahtumaan nyt ensimmäisen kerran. Aiemmin olen käynyt nuorten syys- ja kevättapahtumissa. Isälläni on ollut tapana osallistua liiton toimintaan ahkerasti. Tällä kertaa minä ja Anna-siskoni halusimme tulla mukaan, kun isämme ei päässyt paikalle. Tykkään kuunnella muiden yrittäjien tarinoita omasta yrityksestä. Uskon, että ne jäävät vahvimmin mieleen tapahtumasta. Oli hauska nähdä nuorta polvea mukana niinkin paljon. Se että nuoret kokevat tapaamiset tärkeiksi, se antaa jatkuvuutta perheyrityksille. Olen itse meillä jo kuudetta sukupolvea.”

PERHEYRITYS 2 · 2015  43

kuntaa, ja haluamme kantaa siitä vastuuta, Broman sanoo. Yritys ohjaa osan voitosta ”oikeaan suuntaan, jossa on hapenpuutetta”, hän kuvaa. Hän tarkoittaa pohjoiskarjalaisia yhteisöjä ja seuroja, ”joilla on halua tehdä ja talkoolaisia riittää”. Yritys on tukenut 40 vuoden ajan monia paikallisia toimijoita, muun muassa Itä-Suomen yliopistoa ja ortodoksista kirkkoa. Yksi tuen saaja on Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. -Se avasi meille pitkälti karjalaisen elämäntavan, Väinö Broman sanoo. Suku on alun perin Helsingistä. Väinö Bromanin isän kuoltua tämän perustama autoliike myytiin 1960-luvun alussa. Sen jälkeen Väinö Broman lähti yrittämään Joensuuhun. Broman Group täyttää tänä vuonna 50 vuotta. -Olemme isänmaallinen yritys ja suomalaisuudesta ylpeitä. Tuemme JR9:n veteraaneja, jotka lähtivät sotaan täältä. Väinö Bromanin sydäntä lämmittää se, että perheestä löytyi yritykselle pätevät jatkajat. -Lähetin molemmat poikani konsultille

Juhani Aho on käynyt jokaisessa Perheryritystapahtumassa.

arvioitavaksi. Tiesin, että heillä on aivot, mutta halusin varmistua, että heillä on myös bisnestajua ja kykyä jatkaa yritystä. Arviot olivat hyvät, ja pojat tulivat firmaan mukaan. Broman Group työllistää noin tuhat ihmistä eri puolilla Suomea.

Isä Väinö Broman ja poika Eero Broman ovat otettuja Broman Groupin saamasta tunnustuksesta.

44

PERHEYRITYS 2 · 2015

Aho Groupin perustaja Juhani Aho, 85, ei ole jättänyt väliin yhtään Perheyritystapahtumaa. Hän on tullut paikalle joka kerta siitä lähtien, kun perheyrityksiä yhdistävää päivää alettiin järjestää vuonna 2003. Osallistumisesta on tullut Aholle sydämen asia. -Haluan aina tulla paikan päälle. Täällä aika ei mene hukkaan. Tapahtumassa saa kontakteja, opastusta ja informaatiota, tapahtuman nestoreihin kuuluva Aho sanoo. -Päivän aikana tapaan muita yrittäjiä ja kollegoja ja voin esittää mielipiteitä siitä, miten perheyritysten tilannetta voidaan edistää. Perheyritysten liitto tekee tärkeää työtä, hän sanoo. -Se antaa pontta, tukea ja turvaa yrityksille. Liitosta on tullut myös merkittävä vaikuttaja myös valtakunnan tasolla.

VAALIPANEELISSA KUULTUA:

Omistaja on läsnä ja lähellä Perheyritystapahtumassa viisi näkyvää poliitikkoa saivat vastata yrittämiseen ja perheyrityksiin liittyviin kysymyksiin. Niitä esitti yrittäjä, kolumnisti Pekka Seppänen. Panelisteiksi oli saatu kansanedustaja, tuolloin puolustusministerinä toiminut Carl Haglund, RKP, sekä kansanedustajat Antti Lindtman, SDP, Olli Rehn, Kesk., Anne-Mari Virolainen, Kok. ja Jari Lindström, PS. Onko oikein, että jotkut perivät yrityksen ja muut joutuvat aloittamaan puhtaalta pöydältä? Haglund: Siinä ei ole mitään vikaa. Yrittämistä pitää edistää kaikin tavoin. Lindtman: Se on ilman muuta oikein. Kaikki yrityksiä tarvitaan, vanhoja, uusia, itse perustettuja, perittyjä. Rehn: Molempia tarvitaan. On tärkeä huolehtia, että meillä on pitkäaikaista yrittämistä. Se toteutuu perheyrityksessä. Virolainen: Yrityksen perimisessä ei ole mitään outoa. Kaikki yrittäjyys on hyvästä. Lindström: Se on kaksipiippuinen juttu. Yrityksen jatkaminen voi olla perijälle vastentahtoista. Ymmärtääkseni se kuitenkin yleensä on mieluista. Mitä hyvää perheyrityksessä on verrattuna muihin yrityksiin? Haglund: Omistajuus. Omistajan ja henkilökunnan suhde on erilainen. Omistaja haluaa työllistää ja työntekijä pysyä firmassa.

Lindtman: Perheyrityksessä omistaja ja työtekijät sitoutuvat omalta puoleltaan. Jos omistaja sitoutuu työntekijöihin, työntekijät sitoutuvat yritykseen. Rehn: Sitoutunut ja kasvollinen omistajuus. Luottamuksen ilmapiiri on liimaa yrittäjän ja työntekijöiden kesken. Virolainen: Pitkäjänteisyys ja omistajan sitoutuneisuus. Lindström: Omistaja on kasvoillaan läsnä ja lähellä. Olen ollut työpaikassa, jossa omistaja oli vain ääni puhelimessa. Pitäisikö lainsäädäntöä muuttaa, jotta perheyritykset voivat toimia paremmin? Haglund: Paras olisi siirtyä Ruotsin malliin, jossa perintövero korvataan luovutusvoittoverolla. Lindtman: Sukupolvenvaihdoksissa perintöveron maksuaikaa pidennettiin. Se oli oikea suunta. Rehn: Lahja- ja perintöverokantaa pitää laskea. Perintöveroon pitää hakea luovia ratkaisuja tai siirtyä luovutusvoittoveron suuntaan. Eri yritysmuotoja pitää kohdella tasa-arvoisesti. Virolainen: Kokoomus haluaisi pitkällä aikavälillä poistaa perintöveron perheyrityksiltä kokonaan. Lindström: Perintövero ei välttämättä ole piristysruiske talouteen. Jos veroa lasketaan, se ei automaattisesti lisää investointeja ja paranna työllisyyttä.

PERHEYRITYS 2 · 2015  45

Yritys, jossa henkilöstö on mukana päätöksenteossa Fiblonissa vastuullisuus pohjautuu yrityksen arvoihin ja hallituksen hyväksymiin eettisiin toimintaperiaatteisiin.

KRISTA ELO-PÄRSSINEN PEKKA SIPOLA

46

PERHEYRITYS 2 · 2015

Vuonna 1979 Pertti Ekberg aloitti kertakäyttölakanoiden valmistuksen kellarissaan. Tänään toisen polven porilainen perheyritys luotsaa pitkälle automatisoitua tuotantoyritystä. Fiblonin koko toiminta perustuu neljään arvoon: kannattava kasvu, tyytyväinen asiakas, työnilo ja ympäristön kunnioittaminen. Nämä toimivat punaisena lankana yrityksen kaikille päätöksille. Myös vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit pohjautuvat näihin arvoihin. - Paljon ennen kuin ymmärsimme, olemme tehneet vastuullisuusasioita. Vastuullisuus on meillä työtä, jota teemme joka päivä, toteaa markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Ekberg. Fiblonin asiakkaat ovat Skandinaviassa ja Manner-Euroopassa. - Meillä ei ole katalogituotteita, vaan lähdemme aina ratkaisemaan asiakkaan

yksilöllisiä tarpeita. Massateollisuus ja räätälöinti ovat meillä samassa paketissa. Tällöin pystymme myös toimimaan vastuullisemmin. Asiakkaalle syntyy mahdollisimman vähän hävikkiä ja jätettä, toteaa markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Ekberg. Asiakkaat kiittävät Fiblonia siitä, että heitä kuunnellaan ja Fiblonilta löytyy asiantuntemusta ratkaista heidän ongelmiaan. - Teemme asioita, joilla on merkitystä asiakkaalle. Mitä paremmin tunnemme asiakkaan arjen, sitä paremmin pystymme hahmottamaan heidän tarpeitaan. Asiakkaan kuunteleminen on prosesseihimme rakennettu toimintatapa, jota on vaikea kopioida. Fiblonissa on matala hierarkia, ja henkilöstöä rohkaistaan osallistumaan päätöksentekoon.

Anne Ekberg kertoo, että Fiblonissa uskotaan pelisääntöihin, koska ne laaditaan yhdessä. Kuvassa oikealla on Key Account Manager Kati Aalto.

- Meillä ei ole esimerkiksi koskaan ollut työnjohtoporrasta tuotannossa. Tämä on ollut henkilökuntamme oma päätös. Kaikki pystyvät osallistumaan ja vaikuttamaan, koska ei ole ”puhemiehiä”. Konkreettinen esimerkki henkilökunnan osallistamisesta päätöksentekoon on kerran vuodessa pidettävä yhteisten tavoitteiden asetantapäivä, jolloin koko tehdas pysäytetään. Päivässä on paljon ryhmätöitä, jotta kaikki saavat äänensä kuuluviin. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä luo myös työniloa, joka on yksi Fiblonin arvoista. Työnilo merkitsee Anne Ekbergille sitä, että aamulla on kiva tulla töihin. Työniloa lisää mahdollisuus osaamisen kehittämiseen. Keskimäärin henkilöstö on kouluttautunut 47 tuntia vuodessa. - Jos haluat työhön liittyvää koulutusta,

niin aina pääsee. Tavalla tai toisella siitä hyötyy aina koko yritys. Tasapaino työn ja perhe-elämän välillä on myös osa työn iloa. - Meillä ei kannusteta ylitöihin. Meillä menee toimistossa hälytykset päälle klo 17, jolloin kynnys tehdä ylitöitä nousee. Fiblonilla on hallituksen hyväksymät eettiset toimintaperiaatteet, joita sovelletaan kaikissa yrityksen toiminnoissa ja palveluissa. Toimintaperiaatteisiin kuuluvat luottamus, rehellisyys ja etiikka sekä ihmisten ja ympäristön kunnioittaminen. Lisäksi henkilöstöä ohjeistetaan pidättymään eturistiriidoilta ja kielletään antamasta lahjuksia. Linjaukset on tehty yhdessä henkilöstön kanssa. Kun kaikki tietävät pelisäännöt, prosessit nopeutuvat, koska ei tarvitse kysyä lupaa. Fiblonissa toimitaan myös avoimesti.

FIBLON • Valmistaa kattaus-, pyyhintäja mukavuustuotteista muun muassa hotelleille, ravintoloille, lento- ja rautatieyhtiöille sekä risteilyaluksille • Liikevaihto on 6,2 miljoonaa euroa • Työllistää 34 henkilöä

PERHEYRITYS 2 · 2015  47

Kaikki auditoijat toivotetaan aina tervetulleeksi milloin tahansa. Kokemus on osoittanut, että mitä useammin auditointeja on, sitä helpompi toiminnasta on löytää kehittämiskohteita. Ympäristöasioita Fiblonissa mietitään tuotteen koko elinkaaren osalta: raakaainehankinnat, tuotanto, pakkaaminen, logistiikka, käyttö ja tuotteen kierrätys. Fiblonin vastuullisuusteot oikeastaan lähtivät ympäristöasioista. Yritys oli Pohjoismaissa ensimmäisiä, joka alkoi käyttää vesiohenteisia painovärejä. -Koska kaikki tuotteemme ovat kertatai lyhytkäyttöisiä, koemme, että meidän pitää toimia mahdollisimman paljon luontoa kunnioittaen. Fiblon on Suomessa hyvin harvinainen pk-yritys, koska se on raportoinut vastuullisuudestaan jo vuodesta 2009 lähtien joka toinen vuosi. - 2000-luvun puolivälin jälkeen osallistuimme Valid-hankkeeseen, jossa meille tarjoutui mahdollisuus tehdä vastuullisuusraportti. Emme varmaan olisi sitä koskaan muuten tehneet, koska se kuulosti pörssiyrityksen touhulta. Prosessissa kuitenkin oivalsimme sen, että tämä on sitä työtä, mitä teemme muutenkin. Vastuuraportti on vain yksi väline tuoda konkreettisesti esiin sitä, mitä teemme.

1970-luvun lopulta olevassa kuvassa vasemmalla on äiti Aili Ekberg ja oikealla perheen vanhin poika, nykyinen toimitusjohtaja Pekka Ekberg. Pekan sylissä on pikkuveli Mikko ja kuvassa keskellä Anne. Kameran takana häärää yrityksen perustaja, perheen isä Pertti Ekberg.

PERHEYRITYKSET JA VASTUULLISUUS Työelämän käytännöt ovat perheyrityksille olennaisin vastuullisuusteema. Omistajat vaikuttavat yrityksen vastuulliseen toimintaan eniten määrittämällä arvomaailman. Vastuullisuus on erittäin olennainen osa perheyritysten toimintaa ja sen merkitys kasvaa. Konkreettiset toimenpiteet liittyvät oikeudenmukaisiin toimintatapoihin ja ympäristöasioihin. Perheyritykset viestivät vastuullisuudestaan vähän. Lähde: PL:n vastuukysely jäsenille 2015 Kyselyn raportti on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivuilla: www.perheyritys.fi

48

PERHEYRITYS 2 · 2015

Yksi yhteydenotto – monta asiantuntijaa. Meillä yrityksen asioista vastaa aina osaava yhteyshenkilö, mutta hänen kauttaan käytössä on kokonainen tiimi asiantuntijoita. Yhdellä yhteydenotolla saa siis tuekseen kadehdittavaa joukkovoimaa. Kysy lisää yhteyshenkilöltäsi OPssa, kun haluat lisätietoja tehokkaasta tiimiajattelustamme.

OP

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS

Tunne työtapaturmavakuutuksesi Tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistus tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Laki on entistä selkeämpi, jotta vakuutetun on helpompi ymmärtää, mitä vakuutus kattaa ja mihin korvauspäätökset perustuvat. Yrittäjän ja hänen perheensä kannalta lakiuudistus tuo muutoksia. Vastaajana Fennian vastaava asiantuntijaElina Holmas. Mitä tapaturmavakuutuslain uudistuminen tarkoittaa käytännössä? Lakisääteinen tapaturmavakuutus kuuluu suomalaiseen sosiaaliturvaan. Uudessa laissa on säädetty nykyistä lakia yksityiskohtaisemmin siitä, mikä on lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Lakia sovelletaan vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat 1.1.2016 tai tämän jälkeen. Laki koskee vain ansiotarkoituksessa tehtävää työtä. Yrittäjämääritelmä on yhdenmukaistettu yrittäjän eläkelain kanssa. Jatkossa vain YEL-vakuutetut yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä vapaaehtoisesti työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Yrittäjän määrittely muuttuu vastaavaksi kuin mitä se on työeläkelainsäädännössä. Jos henkilö on yrittäjän perheenjäsen ja tekee töitä yrityksessä työsuhteessa, kuuluu hän pakollisesti

vakuutettaviin. Perheenjäsenellä tarkoitetaan yrityksessä työskentelevän henkilön aviopuolisoa ja avopuolisoa. Perheenjäseniä ovat myös yrittäjän lapset ja vanhemmat ja näiden puolisot sekä rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, jos he asuvat yrittäjän kanssa vakituisesti samassa taloudessa. Sisaruksia ei pidetä perheenjäseninä, vaikka he asuisivatkin samassa taloudessa. Mitä muuttuvassa tilanteessa kannattaa ottaa huomioon? YEL-työtulo on jatkossa yrittäjien kannalta entistä tärkeämpi asia. YEL-työtulo toimii yrittäjän kaiken sosiaaliturvan ja ansionmenetyskorvauksen perusteena, ja jatkossa myös yrittäjän tapaturmavakuutuksesta maksettavat päiväraha ja tapaturmaeläkekorvaukset perustuvat siihen. Työtulon muutokset kannattaa ilmoittaa vakuutusyhtiöön mahdollisimman nopeasti, sillä tapaturman sattuessa ansionmenetyskorvaukset määritellään voimassaolevan YEL-työtulon mukaan. Millainen vakuutus yrittäjän kannattaa ottaa? Yrittäjän kannattaa edelleen ottaa pakettivakuutus, joka sisältää sekä työajan että vapaa-ajan. Yrittäjällä työaika venyy helposti kellon ympäri, mutta laki näkee asian toisin. Kun vapaa-aikakin on vakuutettu, on yrittäjällä parempi turva.

ELINA HOLMAS Vastaava asiantuntija Fennia-lehti ja ELO

50

PERHEYRITYS 2 · 2015

UUDET JÄSENET TILI-KOIVU OY perustettu: 1967 toimiala: taloushallinnon palvelut liikevaihto: 1 Meur henkilöstö: 15 omistajasuku: Koivu kotipaikka: Turku

HIIHTOKESKUS ISO-SYÖTE OY perustettu: 2000 toimiala: hiihtokeskus liikevaihto: 2 henkilöstö: 30 omistajasuku: Terentjeff kotipaikka: Oulu

MAKULIHA OY perustettu: 1991 toimiala: elintarvikkeiden valmistus liikevaihto: 7 Meur henkilöstö: 40 omistajasuku: Ali-Lekkala kotipaikka: Tammela

SABRISCAN OY perustettu: 1998 toimiala: metallien työstö liikevaihto: 4 henkilöstö: 16 omistajasuku: Kokkonen kotipaikka: Espoo

PEREL GROUP OY perustettu: 1970 toimiala: tukku- ja vähittäiskauppa liikevaihto: 4 Meur henkilöstö: 16 omistajasuku: Rantala kotipaikka: Hyvinkää

SUOMEN KOVABETONI OY perustettu: 1994 toimiala: rakentaminen liikevaihto: 5 Meur henkilöstö: 35 omistajasuku: Mäkinen kotipaikka: Turku

KMT INVEST OY perustettu: 2007 toimiala: teollisuus liikevaihto: 56 henkilöstö: 5 omistajasuku: Ojala kotipaikka: Helsinki

LIHATUKKU HARRI TAMMINEN OY perustettu: 1994 toimiala: lihatukku liikevaihto: 39,5 Meur henkilöstö: 125 omistajasuku: Tamminen kotipaikka: Vantaa

BENEMEN OY perustettu: 2008 toimiala: ICT pilvipalvelut kommunikaatio liikevaihto: 4 henkilöstö: 42 omistajasuku: Purontaus kotipaikka: Helsinki

SL YHTIÖT OY perustettu: 1993 toimiala: Kiinteistösijoitus ja rakentaminen liikevaihto: 20 Meur henkilöstö: 8 omistajasuku: Lähteenmäki kotipaikka: Turku

NORDIO OY perustettu: 2005 toimiala: asuinkerrostalojen ja liike huoneistojen vuokraus liikevaihto: 19 Meur henkilöstö: 30 omistajasuku: Kuisla kotipaikka: Seinäjoki JUSSI CAPITAL OY perustettu: 2008 toimiala: rahoitus- ja vakuutustoiminta liikevaihto: 20 Meur henkilöstö: 78 omistajasuku: Takanen kotipaikka: Sievi LUXBAG OY perustettu: 2005 toimiala: tukku- ja vähittäiskauppa liikevaihto: 1 henkilöstö: 5 omistajasuku: Pouttu kotipaikka: Helsinki HELBUS HELSINKI SCHOOL OF BUSINESS OY perustettu: 2002 toimiala: Koulutus liikevaihto: 0,5 Meur henkilöstö: 4 omistajasuku: Jääskeläinen kotipaikka: Helsinki OY MARKET-TRADING HOUSE HELSINKI LTD. perustettu: 1987 toimiala: sijoitusyhtiö liikevaihto: 0,2 Meur henkilöstö: 4 omistajasuku: Partanen ja Keino kotipaikka: Espoo

AIHEUTTAAKO RAHAN PUUTE

KASVUKIPUJA? LUE LISÄÄ OSOITTEESTA FINNVERA.FI/KASVU PERHEYRITYS 2 · 2015  51

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS

Paikallinen voi olla myös kansainvälinen Finnveran tehtävänä on luoda suomalaisyrityksille menestymismahdollisuuksia. Meillä on 15 alueellista toimipistettä ja Pietarissa edustusto. Asiakkainamme on lähes 29 000 pienyritystä, kotimarkkinayritystä ja kansainvälistymällä kasvua hakevaa pk- ja suuryritystä. Pienyritysten rahoituksessa toimimme yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen kanssa, joita ovat mm. uusyrityskeskukset ja alueelliset tai kunnalliset elinkeinoyhtiöt. Näin esimerkiksi yritysten perustamisessa paikallistuntemus voidaan huomioida hyvin. Kotimarkkinayritykset toimivat paikallisia pienyrityksiä laajemmin, osalla on myös vientiä ja/tai tuontia. Merkittäviä yhteistyökumppaneitamme ovat myös paikalliset rahoittajat.

neissa. Laaja Team Finland -verkosto voi täydentää tietoa markkinoista ja potentiaalisista avainkumppaneista. Kansainvälistyvän yrityksen ei tarvitse menettää paikallista identiteettiään. Kasvupolullaan se on juurtunut paikalliseen maaperään, ja määrätietoisesti kasvatetut juuret kestävät isommaksi kasvavan rungon. Lopulta huomaa, että juuret ja runko kestävät sen, että vahva latvus ja leveä oksisto voivat ulottua sekä korkealle että etäälle kaatamatta koko puuta. Silti juuret imevät samaa paikallista maaperää pitääkseen koko puun vahvana.

”Haluamme olla kannustamassa yrityksiä yhä huimempiin saavutuksiin.”

Kun yritys kansainvälistyy ja perustaa konttorin tai tytäryhtiön ulkomaille, se menee paikallisille markkinoille. Useimmiten vahvuus ja menestys löytyvät siitä, että ollaan lähellä asiakkaita ja markkinoita ja hyödynnetään paikallisia resursseja ja verkostoja. Maatutkimuksemme on kaikkien käytettävissä useimpien markkina-alueiden riskien analysoin-

Upeita kasvutarinoita ja esimerkkiyrityksiä löytyy laajasta suomalaisesta perheyrityskentästä. Omassa elinympäristössään se ”meidän virma” on ensin taannut työtä ja tuloa oman paikkakunnan väelle ja kasvaessaan säteillyt hyvinvointia yhä laajemmalle niin koti- kuin ulkomaillakin. Näitä tarinoita haluamme olla kannustamassa yhä huimempiin saavutuksiin meille annetuilla lukuisilla rahoituskeinoilla.

KARI HYTÖNEN Aluejohtaja Finnvera Oyj Pohjanmaa kari.hytonen@finnvera.fi

52

PERHEYRITYS 2 · 2015

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS

Asiakaskokemus on asennekysymys Moderni asiakaskokemus jatkuu kanavasta toiseen. Löytäminen, yllättyminen ja ymmärtäminen on tehty helpoksi ja tarvittaessa myös mukavaksi. Tiedon ja Marketvisionin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisilla yrityksillä on vielä matkaa tähän, ainakin digitaalisissa kanavissa. Halua meiltä kuitenkin löytyy, sillä ymmärrämme, että älypuhelimet ja tabletit sekä työn tekemisen tavat muuttavat asiakkaidemme käyttäytymistä, puhumattakaan kansainvälisestä kilpailusta tai sosiaalisesta mediasta.

Kuten Winston Churchill jo sanoi ”Attitude is a little thing that makes a big difference”. Kyse on siis etenkin asenteesta. Toimii yritys millä tahansa toimialalla, on jätettävä taakse ajatus “konepajateollisuudesta”, jossa asiat ovat hyvin kun tilauskirja on täynnä ja jossa kokemus muodostuu lähinnä tuotevetoisesti ja suunnitellusti. On muututtava ”palveluyritykseksi”, jossa ei ole sopimuksia tai tilauksia, eikä oikeastaan edes asiakkaita, vaan aktiivisia toimijoita; lukijoita, käyttäjiä jne. Emme ole myymässä jollekin, vaan joku on kiinnostunut ja tarvitsee meitä. Silloin palvelumme on asiakkaan käytettävissä, kun hän sitä tarvitsee ja parhaimmillaan jopa hänen muokattavissaan. Asiakaskokemuksesta tulee brändivetoinen ja mielikuvallinen.

”Digitaalisella asiakaskokemuksella on suora yhteys lojaalisuuden laatuun.”

Digitaalisella asiakaskokemuksella on suora yhteys lojaalisuuden laatuun. Martin Haywardin mukaan digikanaviin siirtyminen erottaa viiden vuoden kuluessa jyvät akanoista ja vain ne yritykset, jotka panostavat tunteisiin vetoavaan sitouttamiseen ja hyödyntävät asiakastietoa asiakkaalle arvoa luoden, rakentavat todellista lojaalisuutta. Muiden kohtalo on tarjousanargismi, jatkuva kisa tai pelaaminen.

Ja ihan parasta on, kun asiakkuudesta tulee kahden kauppa. Joanna Lordia mukaellen asiakas tukee brändiä ostokäyttäytymisellään, puhumalla sen puolesta ja olemalla osa sen yhteisöä – ja brändi arvostaa asiakasta investoimalla hänen kokemukseensa, tarjoamalla arvokkaita sisältöjä sekä kiittämällä, palkitsemalla ja antamalla etuja.

MINNA LENANDER Asiakkuusmarkkinoinnin strategi SEK Loyal minna.lenander@sek.fi

PERHEYRITYS 2 · 2015  53

TULOSSA

SUOMI -AREENA

Pori

SUOMI -AREENA

Pori

DIGITAALINEN UUDISTUMINEN Helsinki

Miksi suomalainen ei (o)saa omistaa? Eetunaukion lavalla klo 15.45-17.00.

Onko johdossa vika? Promenadikeskuksessa klo 10.30-11.45.

Ohjelman tavoitteena on antaa selkeä kuva digitalisaation merkityksestä, sen aiheuttamasta muutoksesta sekä oman yrityksen tilanteesta muutoksen keskellä.

PL järjestää yhdessä HENRY ry:n kanssa aamupäivätilaisuuden, jonka tavoitteena on luoda mahdollisuus perheyritysten omistajien ja henkilöhallinnon asiantuntijoiden kohtaamiselle ja keskustelulle.

OMISTAMISENTAITO

Päivät koostuvat kahdesta kahden päivän valmennuksesta, joissa käsitellään mm. omistajien arvoja ja visioita, erilaisia rooleja, omistajaohjausta ja strategian muodostamista sekä omistajuuden tulevaisuutta.

Helsinki

S Y YS K U U TA

14 22 SYYSKUUTA

18 01

E LO K U U TA

PERHEYRITYS 2 · 2015

AAMUTILAISUUS

Devconin aamutilaisuuden aiheena ”Kestävien kilpailujen rakentaminen kehitysohjelmien avulla”.

PERHEPÄIVÄ

Tapahtuma järjestetään yhdessä Sirkus Finlandian kanssa. Luvassa leikkejä lapsille ja kierros kulissien takana sekä Jernströmin perheyritystarina.

Helsinki

Helsinki

LOK AKUUTA

03 08

AAMUTILAISUUS

Fennian ja SEKin isännöimässä aamutilaisuudessa aiheena ”Menetettävänä vain yrityksen maine – miten suojautua vakavilta kriiseiltä?”.

10 14

FBN INTERNATIONAL GLOBAL SUMMIT

Tapahtuma kokoaa perheyrittäjiä yhteen 50 eri maasta.

S Y YS K U U TA

S Y Y S K U U TA

Helsinki

LOK AKUUTA

LOK AKUUTA

LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMISET WWW.PERHEYRITYS.FI

54

Helsinki

Ohjelmassa on yritysvierailu ja perinteiset rapujuhlat Villa Hakassa.

HEINÄKUUTA

HEINÄKUUTA

IHMISTEN KAUTTA KASVUUN – henkilöstöjohtaminen perheyrityksessä Helsinki

13 11

NEXT RAPUJUHLAT

Montreux

TIETOA PERHEYRITYSTEN LIITOSTA

P

erheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila. Perheyritysten liitto • järjestää seminaareja ja valmennusta • valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä • ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin • edistää jäsentensä vuorovaikutusta • edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton facebookissa ja twitterissä julkaistaan kaikki liiton ajankohtaiset tiedotteet ja lausunnot. WWW

www.perheyritys.fi

Liittoon kuuluu noin 430 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 31 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 165 000 henkilöä.

www.perheyritys.fi/perhe

®

Olkaamme ylpeästi suomalaisia perheyrityksiä. Broman Group ja Motonet sen keksi, jatketaan me kaikki sitä – kerrotaan se asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja muille sidosryhmillemme. Me olemme suomalainen perheyritys! Luodaan yhdessä sanojen sisällöstä arvo, johon halutaan kuulua. Pyydä merkki käyttöösi verkkosivujemme kautta: www.perheyritys.fi/perhe.