Perheyritys 4/2015

4

2015

PERHEYRITYS TEEMANA:

INTOHIMO

PERHEYRITYS 4 · 2015  1

PERHEYRITYSFAKTA

Pienten perheyritysten tuoteinnovaatioissa leimallista ovat pienet askeleet ja yhteistyö verkostojen kanssa. DE MASSIS, FRATTINI, PIZZURNO & CASSIA, JOURNAL OF SMALL BUSINESS MANAGEMENT 2015

PERHEYRITYS | JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry, Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki | VT. PÄÄTOIMITTAJA Leena Mörttinen | TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Arja Säynätkari | TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Anna Gustafsson, Neea Kettunen, Milla Lappalainen, Hanna Ojanpää, Mikko Pellinen, Sini Suomalainen | OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi | ULKOASU Emma Hyökyvaara | KANNEN KUVA Emma Hyökyvaara | PAINOPAIKKA Esa Print Oy, Lahti | ISSN-TUNNUS 1795-8075 | www.perheyritys.fi |

Puheenjohtajan

HUOMIO!

Monissa perheyrityksissä vanhemman sukupolven suurin toive on siirtää yritys seuraavalle sukupolvelle, vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin sen on itse perinyt. Seuraavan sukupolven reaktiot perheyrityksen vastaanottamisesta voivat olla hyvinkin erilaisia. Jotkut seuraavasta sukupolvesta eivät ole valmiita ottamaan vastaan - tai he eivät edes halua ottaa - vastuuta perheyrityksen pyörittämisestä. Jotkut haluavat tehdä jotain aivan muuta, eivätkä halua ”jäädä kiinni” perheyritykseen. Jotkut taas haluavat olla mukana vääristä syistä: ”helppo” urapolku, varma työpaikka ja niin edelleen. Kaikilla on kuitenkin oikeus valita oma urapolkunsa, eikä kysymys ole oikeista tai vääristä valinnoista. Suurin ja kenties tärkein kysymys vallassa olevalle sukupolvelle on: Miten siirrämme intohimomme perheyritystä kohtaan seuraavalle sukupolvelle? Intohimoa perheyritystä kohtaan ei voi periä, eikä siirtää seuraavalle sukupolvelle. Mutta voimme aktiivisesti auttaa sytyttämällä seuraavalle sukupolvelle pienen intohimon kipinän ja ruokkimalla sitä oikealla polttoaineella. Itse uskon koulutukseen, myönteiseen keskusteluilmapiiriin ja mentorointiin sekä jatkajapolven vastuutukseen että edellisen sukupolven oikea-aikaiseen luopumiseen. Yhdistämällä nämä kaikki prosessiksi perheyritystarina muuttuu mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi. Tiedostamalla omistajuuden eri roolit, seuraava sukupolvi löytää uusia ulottuvuuksia omistamisessa. Kaikkien ei tarvitse olla toimitusjohtajia tai hallituksen puheenjohtajia, vaan esimerkiksi perheneuvosto voi antaa monelle mahdollisuuden toteuttaa itseään. Hyvä ja valaistunut omistaja on perheyritykselle suuri voimavara, kilpailuvaltti nopeasti muuttuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa. Joissakin tapauksissa on kuitenkin suositeltavaa, että nuori hakee oppia myös perheyrityksen ulkopuolelta. Hän pääsee näkemään ja kokemaan miten muualla johdetaan, kokeilee omia siipiään samalla kun aktiivisesti rankentaa oma osaamissalkkuaan. Ja toivottavasti saattaa löytää uuden perspektiivin ja mahdollisuudet omalle perheyritykselle. Riskinä on toki, että hukkaamme tämän jatkajan matkan aikana ja hänen uransa jatkuukin muualla. Tämä polku on kuitenkin varteenotettava – jos ei jopa pakollinen. Kun sisäinen pohjatyö on hyvin tehty, kommunikaatio toimii ja intohimon kipinä on sytytetty ajoissa, ja mitä enemmän kokemusta kertyy muualla, ruokkii se intohimoa perheyritystä kohtaan ja perheyrityksen jatkuvuus on turvattu. Intohimoinen perheyrityksen jatkaja,

PETER THERMAN Kirjoittaja on Perheyritysten liiton hallituksen varapuheenjohtaja

PERHEYRITYS 4 · 2015  3

PERHEYRITYS 4/2015

6 14 16 20 22 26 32 34 38 40 4

PERHEYRITYS 4 · 2015

Sirkus Finlandia. s.6

PERHE + YRITYS Sirkus Finlandia

LYHYESTI

KOHTAAMINEN professori Robert D. Putnam

Kohtaaminen. s. 16

SEURAAJAT Laura Laine

ILMIÖ Bisnestä Afrikan maaseudulla

TEEMA Viisi omistajaa puhuu intohimosta

KOLUMNI Leena Mörttinen: Intohimolla murroksessa...

SYDÄMEN ASIA Himos

FBN

Suomen Mittelstand-yritykset

Seuraajat. s. 20

42 44 46 47 50

Innovaatiomyynti

Se alkaa kipinästä VASTAVIRTAAN Puustelli

ASIANTUNTIJAKIRJOITUKSET Fennia, Finnvera ja SEK

UUDET JÄSENYRITYKSET

TULOSSA

Sydämen asia. s. 34

Intohimo. Vaihtoehtoisesti tuli, rakkaus, vimma, halu, palo, kuume, kiihko, hehku, himo, into, hohde tai polte. Synonyymisanakirjan mukaan nuo kaikki ovat intohimo-sanan synonyymejä. Vuoden viimeisen Perheyritys-lehden teemana on intohimo. Lehden avausjutussa Sirkus Finlandian omistajaperhe kertoo omasta intohimostaan, sirkuksesta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan intohimo on pysyvä, voimakas halu. Tämä määritelmä pätee erityisesti CarlGustaf Jernströmiin, joka usean konkurssin jälkeenkin on jaksanut nostaa sirkuksensa uuteen loistoon. Sydämen asia –sarjassa perheyrittäjäpariskunta Päivi Kuokkanen ja Juha Ojala kertovat, kuinka yrittäminen Himosvuorella on ollut välillä nousua välillä laskua, mutta yhtä kaikki: molemmat ovat täysin hurahtaneet Himokseen ja yritys on heille kaikki kaikessa. Amerikkalainen professori Robert D. Putnam vieraili Perheyritysvaltuuskunnan seminaarissa syksyllä ja kertoi uusimpia ajatuksia sosiaalisesta pääomasta ja tasa-arvosta. Putnamin mukaan Yhdysvallat on kriisissä, sillä keskeinen perusarvo – samanlaiset mahdollisuudet kaikille kansalaisille – ei enää toteudu. Putnam korostaa koulutuksen merkitystä yhteiskuntarauhan ylläpidossa ja sosiaalisen koheesion vahvistamisessa. Ilmiö-sarjassa käsitellään perheyritysten toimintaa kehitysmaissa. Biolan ja PEL-tuote tekevät bisnestä Afrikan maaseudulla.

Intohimo. s. 28

Intohimoinen suhde yrittämiseen yhdistää teeman pääjutussa esiintyviä perheyritysten omistajia. Esko Reinonpoika Alanko sanoo, että yrittäjäksi ei voi lähteä, jos ei ole intohimoa. Todellinen intohimo onkin tekemistä, ei haluamista. Kun kipinään puhaltaa ihan hiljaa, se alkaa kyteä – ja syttyy. ARJA SÄYNÄTKARI Toimituspäällikkö

PERHEYRITYS 4 · 2015  5

PERHE + YRITYS NEEA KETTUNEN OLLI URPELA, SIRKUS FINLANDIA JA SANNA TRONTI

Sirkus Finlandia

– elämäntapataidetta suurella intohimolla Pyöreä teltta, klovnit ja trapetsitaiteilijat. Jongleeraus ja hassut eläimet. Klassinen sirkus on vuosikausia olemassa ollut perinteinen taiteen muoto, jota Suomessa ylläpitää maineikkaasti Sirkus Finlandia.

6

PERHEYRITYS 4 · 2015

Helsingissä on aurinkoinen syyspäivä. Suomen kansallissirkus Sirkus Finlandia on saapunut vuoden viimeiselle kiertue-etapilleen pääkaupunkiin, ja asettunut perinteisesti Kaisaniemen suurelle hiekkakentälle karavaaneineen. Riemunkirjavat vaunut ja valtava sirkusteltta eivät voi jäädä ohikulkijoilta huomaamatta, varsinkaan illan hämärtyessä, kun sirkukselle ominainen pelimannimusiikki alkaa soida ja tunnelmalliset valot syttyvät valaisemaan sirkusaluetta. Sirkus Finlandian takana toimii Jernströmin perhe, joka on vuosien saatossa onnistunut pitämään kansallisen kulttuuriperinteen elossa rakkaudellaan ja intohimollaan sirkusta kohtaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Carl-Gustaf Jernström perusti Sirkus Finlandian.

40-vuotiaalla perheyrityksellä on kiehtova tarina temppujen takana 8

PERHEYRITYS 4 · 2015

Suomenruotsalainen Carl-Gustaf Jernström (s. 1944, Inkoo) kerrytti omaa sirkustaideosaamistaan maailmalla hyvän tovin ennen Sirkus Finlandian perustamista. Jernström kiersi kymmenisen vuotta Euroopassa eri sirkusten mukana, tehden monenlaisia töitä, muun muassa roudarina. Tulevan puolisonsa Leena Jurvakaisen (s. 1946, Rajala) Jernström tapasi ollessaan ruotsalaisen sirkuksen palveluksessa. - Suuri rakkaustarina, Leena Jurvakainen toteaa herttaisesti, kun puhe kääntyy pariskunnan yhteiseen historiaan. Vuonna 1969 ruotsalainen sirkus oli saapunut Ouluun, ja silloin parikymppinen Jurvakainen vei äitinsä pyynnöstä pikkuveljensä katsomaan näytöstä. Väliajalla Jernström ja Jurvakainen vaihtoivat ensimmäiset sanansa, ja silloin syttynyt ihastus johti pitkään kestäneeseen kirjeenvaihtoon parin välille. Lopulta seurustelu otti uuden, merkittävän loikan, kun Jurvakainen hyppäsi Jernströmin mukaan kiertävään sirkuselämään. Vuonna 1975 pariskunta alkoi tosissaan suunnitella oman sirkuksen perustamista. Heillä oli tuolloin jo kaksi pientä lasta, ja siksikin vahva tahto palata maailmalta takaisin koti-Suomeen. Ajatus omasta sirkuksesta ei jättänyt määrätietoista Jernströmiä rauhaan, ja niinpä vuoden 1976 keväällä Tammisaaressa pidettiin Sirkus Finlandian

ensimmäinen esitys. Sirkus ei kuitenkaan saavuttanut tarpeeksi suurta suosiota tarpeeksi nopeasti, mikä vaikutti yrityksen taloudelliseen vakauteen. - Ensimmäiset 25 vuotta lyötiin päätä seinään, puuskahtaa Jernström, kun sirkuksen ensimmäiset vuodet tulevat puheeksi. Yritys joutui konkurssiin useita kertoja, mutta vaikeudet eivät silti saaneet yliotetta pariskunnasta. Konkursseista huolimatta aina jotain

jäi jäljelle. Jos ei muuta niin kipinä sirkukseen. Pariskunta jaksoi nousta pystyyn jokaisen epäonnistumisensa jälkeen. - Eihän polvilleen voi jäädä, Leena Jurvakainen toteaa jämäkästi.

• Sirkusteltta pystytetään vuoden aikana noin 120 kertaa • Teltassa on katsojille varattuna 1150 istumapaikkaa • Sirkuskaravaani ajaa Suomen kiertueen aikana noin 8000 kilometriä • Näytöstä tulee vuosittain katsomaan jopa 200 000 suomalaista

Tällä hetkellä Sirkus Finlandian omistavat perheen äiti Leena Jurvakainen sekä perheen vanhin tytär Maria Jernström (s. 1972) ja nuorin poika Carl Jernström Junior (s.

PERHEYRITYS 4 · 2015  9

Sirkus Finlandiassa nähdään vuosittain monenlaisia eläinesiintyjiä, vaikka rajoituksia sirkuseläinten käyttöön on vuosien varrella paljon asetettukin. Esimerkiksi elefantit eivät saa enää lain mukaan esiintyä Suomen sirkuksissa. Tänä vuonna Sirkus Finlandian näytöksissä nähtiin ainakin merileijonia, koiria ja hevosia. Kuvassa Ingo Stiebner ja merileijona Lappy.

1980). Yhteensä Jernströmillä ja Jurvakaisella on neljä lasta, joista jokainen on edelleen sirkuksen pyörittämisessä mukana – enemmän tai vähemmän. Perheen lasten ollessa nuorempia kaikkien tuli kokeilla monia erilaisia sirkusnumeroita, jos vaikka jokin niistä olisi tuntunut omalta. Esimerkiksi perheen nuorimmalla tyttärellä Heidi Shershunilla (s. 1977) oli aikoinaan oma ohjelmanumeronsa, jossa hän roikkui teltan katossa kiinni pelkistä hiuksistaan ja samalla jongleeraten. Ohjelmanumerosta jouduttiin kuitenkin pian luopumaan terveydellisistä syistä. Maria Jernström puolestaan kokeili muun muassa trapetsia ja taikurin apulaisena olemista. 1990-luvulla laman aikaan kaikkien perheenjäsenten piti venyä milloin mihinkin ohjelmanumeroon, sillä artisteja ei ollut varaa palkata yhtä paljon kuin parempina taloudellisina aikoina. Nykyään sirkuksessa esiintyy perustajapariskunnan lapsista ainoastaan Carl Jr., jolla on vuosittain oma ohjelmanumeronsa hevosten kanssa. Hän toimii myös Sirkus Finlandian sirkustirehtöörinä.

10

PERHEYRITYS 4 · 2015

Sirkus Finlandia työllistää huhti-marraskuun välisenä kiertueaikana noin 80 henkilöä, joista esiintyviä artisteja on 20-30 henkilöä. Artistien määrä vaihtelee vuosittain riippuen ohjelmanumeroista. Vuoden ympäri vakituinen pesti sirkuksessa on noin kymmenellä henkilöllä, joihin omistajaperheen jäsenet lukeutuvat. Joka vuosi sirkuksen ohjelma ja artistit vaihtuvat lähes kokonaan, lukuun ottamatta sirkustirehtööri Carl Juniorin hevosnumeroa, joka sekin kehittyy ja muuttuu vuosittain. Uusien esiintyjien rekrytointia tehdään ympäri vuoden ja taiteilijoita etsitään muun muassa kansainvälisiltä sirkusfestivaaleilta. Myös suoria työhakemuksia satelee Sirkus Finlandialle runsaasti. - Pitäisi olla viisi sirkusta, jotta voisi työllistää kaikki halukkaat, Jernström naurahtaa. Artistikiinnitykset tehdään muutamien vuosien päähän, varsinkin silloin, kun kyseessä on suuren suosion saavuttanut esiintyjä.

Nykymuotoinen sirkus on vasta reilu 200 vuotta vanha esitysmuoto.

Leonid Beljakov ja bokseri Ramona, joka lavalla tunnetaan Tyson-nimellä.

NORMIPÄIVÄ Tavallinen sirkuksen kiertuepäivä alkaa yleensä herätyksellä kello viiden maissa aamulla, jonka jälkeen eläimet käydään ruokkimassa ja hoitamassa lähtökuntoon. Noin kello 6:30 sirkus lähtee matkaan kohti seuraavaa kiertuepysäkkiään. Karavaanin päästyä uudelle paikalle, alkaa ensimmäiseksi sirkusteltan rakennus, johon kuluu aikaa kolmesta neljään tuntia. Teltan rakentamiseen käytettävä aika on arvoisensa, sillä kiertävän sirkuksen turvallisuudesta tulee automaattisesti huolehdittua aina, kun teltta rakennetaan uudelleen. Teltan rakennuksen jälkeen kello näyttää yleensä noin puolta päivää, jolloin onkin aika pitää lounastauko. Lounaan jälkeen alkaa päivän ensimmäinen lipunmyyntitunti kello 12-13. Iltapäivän aikana taiteilijat harjoittelevat esityksiään eläinten kanssa, ja vielä ennen illan esitystä on useimmilla työntekijöillä tapana ottaa virkistävät päiväunet. Ennen ovien aukeamista sirkusalue siivotaan edustavaksi ja eläimet pestään, minkä jälkeen illan näytös voidaan aloittaa puhtain mielin.

PERHEYRITYS 4 · 2015  11

Sirkus Finlandiassa rekrytointeja hoitaa pääasiassa sirkustirehtööri. Sirkuksen pyörittämisessä on myös omat monimutkaisuutensa. - Koko elämä on sellaista pientä haastetta, Jurvakainen toteaa kysyessäni Sirkus Finlandian kohtaamista arkipäivän haasteista. Sirkus on todella erikoinen yrittämisen muoto, johon tavallisia aikaan ja paikkaan sidottuja säännöksiä on vaikea soveltaa. Viranomaisten luomat uudet rajoitteet ja pikkutarkat sään-

nöt aiheuttavat eniten haasteita nykypäivänä sirkuksen pyörittämiselle. Jernström ja Jurvakainen sekä koko perhe näkevät kuitenkin tulevaisuuden edelleen valoisana ja optimistisin silmin, kuten tähänkin asti. Sirkus-bisnes elää suurimmaksi osaksi pelkillä lipputuloilla ja suhteellisen vaatimattomilla sponsorirahoilla. Mutta tällä hetkellä se näyttää riittävän Sirkus Finlandialle hyvin. - Sirkus on otettu kansan omaksi, ja kiitos siitä kuuluu yleisölle, sirkuksen perustaja Jernström lausuu nöyrästi.

Elämäntapa Valtaosa Sirkus Finlandian työntekijöistä on ulkomaalaisia, ja työntekijöiden iät vaihtelevat suuresti, joinain vuosina jopa 10-80 ikävuoden välillä. Nykyään lapsiesiintyjiä on huomattavasti vähemmän kuin Sirkus Finlandian alkuaikoina. Sirkusympäristö on erittäin kansainvälinen ja monet sirkuksen työntekijöistä puhuvat monia kieliä, joita he ovat oppineet kansainvälisillä areenoilla esiintyessään. Myös perheellisiä artisteja on jonkin verran, tosin heitäkään ei ole enää yhtä paljon kuin ennen vanhaan. Aikoinaan 1970-1980 -luvuilla Sirkus Finlandialla oli oma kouluvaunu, sillä lapsia oli kiertueella mukana niin paljon. Ennen vanhaan – ja vielä ny-

12

PERHEYRITYS 4 · 2015

kyäänkin - sirkustyöhön kasvettiin pienestä pitäen, ja monet nykypäivän taiteilijat saattavat olla jopa 9. sukupolven sirkusartisteja. Perheellisten artistien mukana kiertävät usein myös isovanhemmat, jotka pitävät pienimmistä lapsista huolta vanhempien harjoitellessa ja esiintyessä. Jokaiselle artistille on oma asuntonsa, ja yhdessä vaunussa saattaa olla kolmekin pientä yksiötä. Monet sirkuksen työntekijöistä tulevat Valko-Venäjältä tai Bulgariasta tienaamaan yhden kiertuekauden ajaksi, jonka jälkeen he palaavat tyytyväisinä kotimaahansa hyvine tuloineen. Slaavikieliä kuuleekin sirkusalueella eniten.

PERHEPÄIVÄ SIRKUS FINLANDIASSA

Sirkustirehtööri Carl Jernström Jr ja Maria Jernström viihdyttivät Perhepäivän vieraita. Seurassa Sanna Tronti tyttärensä Nellan ja isänsä Jukka Horkan kanssa.

Ensimmäinen päivä lokakuuta Perheyritysten liiton jäsenet perheineen saivat ilon ja kunnian tutustua Sirkus Finlandian kiehtovaan maailmaan. Tänä syksynä järjestetty Perhepäivä kokosi yhteen liiton jäseniä kuulemaan Jernströmin perheen yritystarinan ja viettämään rentoa iltaa värikkäissä sirkustunnelmissa. Tapahtuma tarjosi liiton perheellisille jäsenille toisenlaisen verkostoitumistilaisuuden ja illanvieton, jota varten ei erikseen tarvinnut hankkia lastenvahtia, vaan lapset ja puoliso osallistuivat hyvillä mielin mukaan. Perhepäivä sirkuksessa oli menestys niin vanhempien kuin lastenkin keskuudessa. Perhepäivä pidettiin Kaisaniemen kentällä Helsingissä Sirkus Finlandian viimeisen kiertue-etapin ensi-iltana. Perhe Jernström, PL sekä yhteistyökumppani OP toivottivat vieraat tervetulleiksi suureen punaiseen telttaan, jossa vieraille oli tarjolla muun muassa hodareita, karamelleja sekä virvokkeita. Herkuttelun ja tervetuliaissanojen jälkeen lapsille oli järjestetty ohjelmaa jumppavälineiden ja värityskirjojen parissa vanhempien siirtyessä kuuntelemaan sirkusyrityksen tarinaa teltan toiselle laidalle. Muutama liiton Nextjäsen oli saapunut viihdyttämään pieniä vieraita aikuisten virallisemman osuuden ajaksi. Sanna Tronti saapui tapahtumaan perheineen nauttimaan tunnelmasta. - Olemme käyneet sirkuksessa jo kun olin pieni, ja muistan sen aina niin jännittävänä ja hauskana kokemuksena. Saman kokemuksen haluan jakaa omille lapsilleni. On upeaa että Sirkus Finlandia on edelleen olemassa ja hienoa, että takana on perheyritys. Trontia sirkuksessa on aina viehättänyt erityinen tunnelma. - Sirkuksesta tulee mieleen tuoksut: puru, popcorn, eläimet... Sirkus ei ole pelkkä esitys vaan elämys. Tilaisuuden alun jälkeen innostunut hälinä ja lasten ilon kiljahdukset täyttivät tilan, kun nauhat ja pallot alkoivat lennellä ympäri telttaa. Hulavanteita opeteltiin pyörittämään, välillä jopa kahta yhdellä kertaa, ja hyppynaruille keksittiin uusia käyttötapoja. Värityskirjojen klovnit ja poseeraavat hylkeet saivat uudenlaiset, veikeät ulkonäöt, kun pienet taiteilijat pääsivät värittämään. Leikkejä ei voitu kuitenkaan jatkaa loputtomiin, sillä vielä ennen varsinaista sirkusnäytöstä vuorossa oli kierros kulissien taakse. Mielenkiintoisen kulissikierroksen jälkeen olikin jo aika etsiä oma paikka sirkusteltan katsomosta ja asettua nauttimaan illan showsta. Trontin mukaan tämän vuoden sirkusnäytös oli maailmanluokan tasoa. - Monipuolinen esitys ja paljon viihdettä niin aikuisille kuin lapsille! Todella vaikuttava kokonaisuus, Tronti kertoo. Hänen mukaansa lapsetkin viihtyivät hyvin. - Astronautit olivat kuulemma tosi jänniä. Tänä vuonna esitys oli jopa vähän pelottavan jännittävä. Hepan tuoksut jäivät mieleen ja ensi vuoden sirkusta odotetaan jo innolla.

PERHEYRITYS 4 · 2015  13

LYHYESTI

Perheen ulkopuoliset hallituksen jäsenet perheyrityksissä Perheyritysten liitto toteutti yhteistyössä Mercuri Urvalin kanssa kyselyn, jolla kartoitettiin nykytilannetta perheen ulkopuolisten hallitusjäsenten osalta perheyrityksissä. Kyselyn teemat keskittyivät siihen, mikä on perheen ulkopuolisten hallituksen jäsenten vaikutus hallitustyöskentelyyn ja lisäarvo perheyritykselle. Samalla pyrittiin selvittämään hallituksen jäsenten löytymiseen ja valintaan liittyviä tekijöitä. Isot perheyritykset ovat kokeneempia valitsemaan hallituksen jäseneksi perheen ulkopuolisia jäseniä. Pienet perheyritykset puolestaan pitävät useimmiten hallituspaikat perheen sisällä. Vastauksista selvisi, että perheen ulkopuolisen hallituksen jäsenen toivotaan hallituksen sisäisessä työskentelyssä olevan ensisijaisesti neuvonantajan ja kyseenalaistajan roolissa. Olennaista on perheen ulkopuolisen jäsenen mukanaan tuomat uudet näkemykset ja uusi ajattelutapa, henkilön kyky strategi-

seen suunnitteluun ja ennen kaikkea toimia johdon asiantuntijaapuna ja sparraajana. Keskeisempinä perheen ulkopuolisen hallitusjäsenen valintaan vaikuttavina tekijöinä korostui valittavan henkilön ammatillinen osaaminen sekä kyky kyseenalaistaa ja käyttää verkostojaan. Hallitukseen ei ole otettu ulkopuolisia hallituksen jäseniä, koska koetaan, että hallituksessa on jo riittävää osaamista. Asioita on myös yksinkertaisempaa ja helpompaa käsitellä perheen kesken. Päätöksenteko säilyy nopeana ja joustavana. Perheyrityksissä, joissa ei tällä hetkellä ole perheen ulkopuolisia hallituksen jäseniä, pyydetään tarvittaessa konsulttiapua ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kysely toteutettiin Perheyritysten liiton jäsenyritysten hallitusten puheenjohtajille lokakuussa.

INTOHIMOINEN YRITYS 2016 Luovuus, intohimo ja taito näyttelevät suurta roolia oopperan maail-massa. Samat teemat ovat tärkeitä myös perheyritysten menestyksen taustalla. Ilman intohimoa ja paloa olisi moni yritys jäänyt haaveeksi. Nyt haetaan Suomen intohimoisimpia yrityksiä: Inspired in Finland -hankkeen pääteema kaudella 2015 - 2016 on intohimo ja kohderyhmänä Suomen intohimoisimmat yritykset. Kampanjan avulla pyritään nostamaan esiin yrityksiä, joiden toiminnassa intohimo näkyy ja kuuluu. Jakamalla näitä tarinoita monistetaan intohimoista yrittämisen meininkiä, joka osaltaan vauhdittaa Suomen työelämän ja liiketoiminnan uuteen nousuun. Perheyritysten liitto on mukana kampanjassa ja liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen on yksi kampanjakasvoista. ”Olen vuoden aikana kuullut monen monta intohimoista perheyritystarinaa sekä tavannut sitäkin enemmän intohimoisia yrittäjiä. Minusta olisi hienoa, jos mahdollisimman moni perheyritys ilmoittautuu mukaan kampanjaan. Uskon vahvasti, että suurella

sydämellä toimivat yritykset luovat Suomeen kasvua ja hyvinvointia”, Mörttinen hehkuttaa. Voit ilmoittautua mukaan ja jakaa tarinasi koko Suomelle Intohimoinen Yritys 2016 -kampanjassa, jossa etsitään sataa intohimoista yritystä ja nostetaan niiden tarinat esiin. Kampanja huipentuu kymmenen intohimoisen yrityksen esittelyyn huhtikuussa järjestettävässä kampanjan päätapahtumassa Helsingissä. Voit ilmiantaa intohimoisen yrityksen osoitteessa www.operafestival.fi/fi/iif 20.1.2016 alkaen.” INSPIRED IN FINLAND -HANKE on Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistämä hanke, joka kokoaa eväitä suomalaisen työelämän menestyksekkäälle tulevaisuudelle. Hankkeessa mukana olevat kahdeksan rohkeaa huippuyritystä luovat tilaa uudenlaiselle ajattelulle, ideoille ja kyvyille. Yhteistyökumppanit kehittävät työelämää luovuuden, intohimon ja taidon lähtökohdista konkreettisin teoin ja yhteistyöllä yli rajojen.

Heikki Kovanen jatkaa PL:n puheenjohtajana 2016 Perheyritysten liiton 24.11. kokoontunut syyskokous valitsi Heikki Kovasen (Kovanen Yhtiöt Oy) jatkamaan liiton puheenjohtajana vuonna 2016. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Juha Metsälä (Pohjola Rakennus Oy), Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu Oy) ja Aleksi Arpiainen (Tampereen Tiivisteteollisuus Oy). Hallituksessa jatkavat lisäksi Jussi Herlin (Kone Oyj), Johanna Jouhki (Thominvest Oy), Tomi Korpisaari (K-kauppiasliitto ry)

14

PERHEYRITYS 4 · 2015

ja Peter Therman (Hartwall Capital Oy Ab). Kolmen vuoden kauden hallituksessa päättivät Vera Backström (Antti Ahlström Perilliset Oy), Jaana Kotro (Teknopower Oy) ja Risto Käkelä (Avant Tecno Oy) Kokouksessa jaettiin myös Matti Koiranen -tutkimuspalkinnot, jotka myönnettiin pro gradu -työstä Carolina Maria Karvoselle ja väitöskirjasta Maria Piedad Lopez-Vergaralle.

LYHYESTI

Perheyrityksiä palkittiin: PRESIDENTIN KANSAINVÄLISTYMISPALKINNOT SERREKSELLE, VAHTERUKSELLE JA SLUSHILLE Vuoden 2014 Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot saivat kasvuyritystapahtuma Slush ja kaksi perheyritystä: lämmönsiirtimiä valmistava Vahterus Oy Uudestakaupungista ja sairaaloiden immuunijärjestelmiin erikoistunut Serres Oy Kauhajoelta. Serres on erikoisalansa globaali markkinakakkonen. Yritys on erikoistunut sairaaloiden leikkaussalien imujärjestelmiin, jotka yhdistävät kustannustehokkuuden, potilasturvallisuuden ja hygienian. Serres on myös Pohjoismaiden johtava lattiakaivojärjestelmien valmistaja. Uudessakaupungissa toimiva kalantilainen perheyritys Vahterus on erikoistunut raskaan teollisuuden lämmönsiirtimien valmistukseen. Vahteruksen tuotteet menevät laajalti erilaisiin jäähdytyssovelluksiin, prosessi- ja kemianteollisuuteen, voimalaitoksiin sekä öljyja kaasutuotantoon, joiden markkinat ovat globaalisti jatkuvassa kasvussa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovutti palkinnot marraskuussa 2015 Presidentinlinnassa. Palkituille pitämässään puheessa presidentti Niinistö totesi, että talouden kohdalla on kuultu paljon ikäviä uutisia. ”Se mitä te edustatte kertoo tietysti aivan muusta. Se kertoo siitä, että aina on olemassa mahdollisuus innovatiivisille ihmisille ja yrityksille.” PERHEYRITTÄJIÄ NOUSI EY ENTREPRENEUR OF THE YEAR – KILPAILUN VOITTAJIIN Vuodesta 2003 lähtien Suomessa järjestetty kilpailu etsii vuosittain rohkeita, innostavia ja menestyneitä yrittäjiä yli 60 maassa ympäri maailman. ”Yksi EY Entrepreneur of the Year -kilpailun tavoitteista on nostaa esiin esimerkillisiä yrittäjiä, jotka toiminnallaan innostavat myös muita yrittäjiä, sanoo kilpailun tuomariston puheenjohtaja”, Electrosonic Groupin hallituksen puheenjohtaja Philip Aminoff. Tuotanto-sarjan voittaneen Juha Metsälän Pohjola Rakennus Oy on talo- ja infrarakentaja, joka keskittyy kerrostaloasuntojen rakentamiseen kasvukeskuksiin. Yhtiö toimii puhtaasti projektijohtourakoinnilla eli yrityksellä ei ole omia rakennusmiehiä. Metsälän johdolla on panostettu laadun jatkuvaan kehittämiseen hyödyntämällä muun muassa digitalisaatiota. Vuoden perheyrittäjinä palkittujen Peter ja Hannes Bernerin Berner Oy on tehnyt hyvää tulosta sukupolvesta toiseen: yritys on ollut kannattava perustamisestaan lähtien. Yli 130-vuotinen menestystarina on serkusten mukaan aikaansaatu ottamalla kohtuullisesti riskejä sekä toimimalla aina rehellisesti. ”Olemme todella ylpeitä näistä palkituista yrittäjistä, jotka kaikki omalla esimerkillään osoittavat taitonsa uida vastavirtaan haastavassa taloustilanteessa. Yrittäjät ovat upean erilaisia keskenään, mutta kaikkia yhdistää kuitenkin kannattavuus, vastuullisuus ja palo yrittämiseen”, sanoo EY Entrepreneur of the Year -kilpailun johtaja Juha Hilmola EY:stä. Valinnat kilpailun voittajista teki kilpailun järjestäjästä riippumaton tuomaristo, jonka jäsenet edustavat kukin omien alojensa huippuasiantuntemusta ja kokemusta. Philip Aminoffin lisäksi tuomaristoon kuuluu mm. Rovion hallituksen jäsen Mikael Hed, kaksinkertainen formula 1 -maailmanmestari Mika Häkkinen, Finanssialan Keskusliiton Piia-Noora Kauppi sekä viime vuoden Suomen EY Entrepreneur of the Year -voittaja, Pihlajalinnan perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Wirén.

TEE PAKKAUKSESTA PARAS MYYJÄSI Tilaa Suomen johtavalta pakkausosaajalta uusi pakkausilme, joka maksimoi pakkaustesi myyntivoiman. Saat kaiken tilannekartoituksesta suunnitteluun ja tuotannon valvontaan. Mukana Attraktiotesti ja Sales Power -analyysi. Tule aamukahville tapaamaan pakkausasiantuntijoitamme.

OTA YHTEYTTÄ helena.piippo@sek.fi 050 525 2852

PERHEYRITYS 4 · 2015  15

KOHTAAMINEN ANNA GUSTAFSSON OLLI URPELA

Professori Robert D. Putnam tarjosi näköaloja eriarvoistuvaan yhteiskuntaan Perheyritysvaltuuskunnan jäseniä hemmoteltiin amerikkalaisen professori Robert D. Putnamin ajatuksia herättävällä luennolla Salillinen Perheyritysvaltuuskunnan jäseniä kokoontui kuuntelemaan Harvardin yliopiston professori Robert D. Putnamin uusimpia ajatuksia sosiaalisesta pääomasta ja tasa-arvosta. Professori Putnamin vasta ilmestynyt kirja ”Inequality in America” esittää todisteet siitä, kuinka amerikkalaisessa yhteiskunnassa jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin jatkuu sukupolvesta toiseen. - Tämä ei ollut meille amerikkalaisille ongelma ennen, Putnam sanoo, koska uskoimme, että lähtökohtaisesti kaikilla on koulutuksen kautta samat mahdollisuudet edetä yhteiskunnassa niin korkealle kuin omat taidot ja halu tehdä työtä riittävät. Putnamin mukaan tämän osan amerikkalaista unelmaa voi kuitenkin hylätä, sillä ihmisen menestymiseen elämässä vaikuttaa lähes yksinomaan vanhempien koulutustaso. Mahdollisuudet jakautuvat jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Putnamin tutkimuksen mukaan rikkaampien perheiden lapsilla on enemmän mahdollisuuksia päivittäiseen

16

PERHEYRITYS 4 · 2015

vuorovaikutukseen vanhempiensa kanssa, heille luetaan, heidän huoliaan kuunnellaan ja heitä neuvotaan. Samaan aikaan alemmassa tuloluokassa jopa 70 prosenttia lapsista elää vain yhden vanhemman kanssa. Aikaa ja mahdollisuutta vuorovaikutukseen ei ole, ja elämästä puuttuvat usein muutkin turvalliset ja pysyvät aikuiset. Tämä luo epäonnen kehän, joka kestää aina aikuisuuteen saakka. - Kollegani nauravat minulle kun puhun amerikkalaisesta jalkapallosta niin usein, Putnam sanoo, mutta se on hyvä esimerkki siitä, kuinka erilaiset mahdollisuudet sosiaalisen pääoman hankkimiseen eri tulotasojen perheiden lapsilla on. Kun harrastusmahdollisuudet on yksityistetty, ne eivät enää ole avoinna kaikille. Köyhien perheiden lapsilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta harrastaa koulun jälkeen mitään. Putnam käyttää esimerkkinä myös omia lapsenlapsiaan, joista on koulutettujen vanhempien ansiosta tullut avarakatseisia, avoi-

mia ja menestyneitä nuoria amerikkalaisia. Kuitenkaan kysyttäessä he eivät tunteneet yhtäkään työväenluokan edustajaa ystäväpiirissään. Kanssakäyminen alemman ja ylemmän yhteiskuntaluokan kesken onkin nykyään lähes olematonta. Toista oli Putnamin ollessa lapsi 1950-luvun turvallisessa Port Clintonin pikkukaupungissa Ohiossa. -Minun ikäpolveni joukossa nähtiin uskomattomia nousuja yhteiskuntaluokasta toiseen. Lähes kouluttamattomien vanhempien lapsista tuli lääkäreitä tai asianajajia. Nykyään sosiaaliluokat eivät sekoitu edes avioliiton kautta, sillä eiväthän he tapaa toisiaan missään, Putnam kärjistää. Professori Putnam ei ole huolestunut amerikkalaisen yhteiskunnan jakautumisesta vain tutkijana, vaan hän toteaa köyhtymisen tulevan kalliiksi kasvavina terveydenhoitomaksuina sekä oikeus- ja rangaistuslaitosten kuluina. Lisäksi hukataan huomattava osa potentiaalista lahjakkuutta, kun

kaikilla älykkäillä lapsilla ei ole mahdollisuutta edetä korkeammalle koulutustasolle. Vain 30 prosenttia älykkäistä köyhempien perheiden lapsista opiskelee peruskoulua pidemmälle. Putnamin ajatukset ovat olleet hyvin kysyttyjä, sillä hän on kiertänyt puhumassa niin

saman verran. Lyhyellä aikavälillä muutos vaatii erilaisuuden sietämistä ja sitä, ettei lapsia jaeta kantaväestön parempiin, monien mahdollisuuksien kouluihin ja maahanmuuttajien huonompiin kouluihin. Putnam käyttää Amerikkaa esimerkkinä, ja toteaa, että parhaat tulokset kotouttamisessa saadaan, kun tulijoista ei yritetä tehdä samanlaisia kuin kantaväestö, vaan luodaan yhdessä uudenlainen, yhteinen kansallinen identiteetti. Putnam piti viestiään erityisen tärkeänä perheyrityksille, joissa katsotaan asioita pitkällä aikavälillä. Panostaminen kaikkiin lapsiin mahdollistaa paremmat työntekijät tulevaisuudessa.

Putnamin ajatukset ovat olleet hyvin kysyttyjä niin Valkoisessa talossa kuin Englannin hovissakin. Valkoisessa talossa kuin Englannin kuningattaren hovissakin. Suomalaisille Putnamilla oli positiivista sanottavaa. Suomi voi parhaimmillaan hyötyä paljonkin lisääntyvästä kansainvälisyydestä, jos vain arvostamme kaikkia lapsia

Luennolla istunut Markus Saikku Antti Ahlström Perilliset Oy:stä piti itselleen esityksen mielenkiintoisimpana antina koulutuksen ja tasapuolisten mahdollisuuksien tärkeyttä.

PERHEYRITYS 4 · 2015  17

ROBERT PUTNAM • Professori, Harvardin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, vuodesta 1979. • Tutkimuskohteet: sosiaalinen pääoma, demokratia ja tasa-arvo amerikkalaisessa yhteiskunnassa. • Voittanut lukuisia akateemisia palkintoja eri puolilla maailmaa. • Kirjoittanut 14 kirjaa, joista uusin Our Kids: The American Dream in Crisis, julkaistiin maaliskuussa 2015. • Tunnetuin teos Bowling Alone (1995) käsitteli yhteisöllisyyden murrosta Amerikassa. • Suosittu luennoitsija ja neuvonantaja mm. Presidentti Obamalle.

18

PERHEYRITYS 4 · 2015

Suomalaiset yritykset kantavat Saikun mukaan vastuuta hyvin yhteiskunnassa, koska työpaikan kautta on Suomessa mahdollisuus terveydenhuoltoon, harrastuksiin ja liikuntaan. Tässä ollaan Saikun mukaan amerikkalaisia edellä. Bengt Westerholm Beweshipistä oli yllättynyt amerikkalaisen yhteiskunnan jakautumisesta. - Suomessa meillä on edelleen yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen. Jos joku haluaa opiskella, se on mahdollista ja kiinni vain omasta asenteesta. Sen sijaan meillä haasteena on vastuunkanto, joka entistä enemmän on siirtynyt perheiltä kouluihin ja jopa työpaikoille. Putnamin ajatuksista kiinnostunut, EM Groupin kolmatta sukupolvea edustava Anna Miettinen heräsi pohtimaan kuinka suuri osa yhteiskunnan palveluista olisi pidettävä maksuttomina. Koulutukseen tehtävät leikkaukset huolestuttavat häntä. Paikalla ollut Marjo Miettinen, EM Groupin omistaja ja hallituksen jäsen muistutti, että ennen yritykset tunsivat suurempaa vastuuta työntekijöistään ja jopa heidän lapsistaan. - Tuettiin urheiluseuroja ja järjestettiin jopa hiihtokilpailuja työntekijöiden lapsille. Monia juttuja voi vieläkin tehdä, kun emme ole katastrofaalisessa tilanteessa. Olenkin alkanut puhua nuorisopääomasta. Ei saa unohtaa tulevaisuutta, vaan siihen pitää panostaa.

CapMan – Kokenut kasvukumppani CapMan kuuluu Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin. Jo yli 25 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen ja strategisen aseman vahvistamisen kautta. Helsinki | Stockholm | Moscow | Luxembourg | London

www.capman.com

SEURAAJAT

Sarjassa PL:n jäsenyritysten nextit eli seuraajasukupolven nuoret kertovat suhteestaan perheyritykseen.

MILLA LAPPALAINEN VESA LAITINEN

Laivan kääntäjä Laura Laine vannoi nuorena, ettei ikinä työskentelisi isoisänsä perustamassa painotalossa. Polku kääntyi yllättäen takaisin, kun hän työsti osana graduaan perhefirman uuden strategian. Perinteinen painotalo on kokenut muodonmuutoksen nuoren ja innokkaan uudistajan käsissä.

”Kun veljeni ja minä olimme pieniä, isovanhempani hoitivat meitä vuoropäivin. Odotimme ikkunassa, että äiti ja isä tulevat töistä kotiin. Äiti laittoi ruoan ja usein molemmat palasivat vielä töihin. Meidät lapset otettiin monesti mukaan leikkimään toimistolle ja koneiden väliin. Painotalo oli silloin kuin toinen koti. Nuorena olin sitä mieltä, että tuohon hommaan en lähde ikinä. Meillä oli suvantovaihe 2000-luvun alussa. Investoimme liian aikaisin digipuolelle, ja sitä varten perustettu yritys meni konkurssiin. Se vaikutti jo oikeasti meidän arkeen. Olin silloin teiniikäinen ja aika herkässä iässä. Näin kuinka paljon vanhempia stressasi pelko siitä, että kaikki menee. En myöskään halunnut olla se, joka pääsee helpolla ja on vanhemmilla töissä. Asenne pikkukaupungissa on ollut vähän sellainen, että sitä vastaan on pitänyt taistella. Kun lopulta menin yritykseen töihin, koin ansaitsevani työpaikan. Työ on tehty ja kiertopolku kuljettu, jotta olen voinut tulla lähemmäs. Minusta on meinannut tulla vaikka mitä. Psykologi oli haaveena aika pitkään, mutta se ei oikein kantanut. Aloin opiskella johtamista Lapin yliopistossa. Luin sivuaineena design managementia ja se johti maisteriopintoihin Göteborgiin. Huomasin olevani tilanteessa, jossa graduaihe oli päättämättä ja firmassa oli aika

20

PERHEYRITYS 4 · 2015

tiukka tilanne. Halusin graduni liittyvän strategian kehittämiseen tai muutosjohtamiseen. Sitten yhtenä yönä loksahti, että pitääkö tämä nyt tehdä näin. Pian en enää nähnyt muuta vaihtoehtoa, kuin tehdä projektin Laineelle. Päätöksestä tuli todella kevyt olo. Isä oli aivan innoissaan. Hän ei ollut sanonut ikinä ääneen, että toivoisi minun työskentelevän yrityksessä, mutta hän oli silloin silminnähden otettu. Puhumme isän kanssa samaa kieltä. Hän luottaa minuun ja näkemyksiini täysin, eikä pelkää ottaa riskejä, jotta pysyisimme kehityksessä mukana. Perinteisesti painoalalla tuotanto on ohjannut toimintaa. Asiakas on tilannut jonkin tuotteen ja sitten se painetaan, pakataan ja lähetetään. Sellaista se ei enää ole, eikä sellaista toimintaa myöskään enää tule. Painoala elää voimakasta murrosta, ja perinteisen painamisen osuus laskee koko ajan. Meillä tilannetta seurattiin sivusta liian kauan. Ydinosaamistamme on pitkään ollut suoramarkkinointimateriaalit ja postituspalvelut. Nyt olemme tilanteessa, jossa laiva pitää saada kääntymään. Lähdimme kehittämään palveluamme digitaaliseen suuntaan. Investoimme softaan, jolla pystymme tekemään crossmediatuotantoa, eli monikanavaistamaan ja automatisoimaan suoramarkkinointia. Samalla työkalulla pystyy luomaan kaiken: printin, sähköpostin, tekstiviestit ja

kampanjasivut. Silloin ajattelin, että teen vain tämän projektin, ja autan firman alkuun muutoksessa. Tässä sitä vielä ollaan yli kaksi vuotta myöhemmin. Jouduin laittamaan näppini aika syvälle, koska ala ja yritys olivat minulle vieraita. Tiesin mitä teimme, mutta se oli oikeastaan siinä. Minulla on vielä paljon opittavaa. Kysyn neuvoa isältä jokaisessa projektissa, johon liittyy jotain printtiä. Olen Raumalla käydessäni vähän sellainen pahanilman lintu. Muutos ei ole kenestäkään miellyttävää. Aina kun avaan suuni, niin jotain siihen suuntaan on tulossa. Se rooli ei haittaa minua, koska jonkun on tehtävä se. Oma perhe on onneksi tukena. Laiva on alkanut kääntyä, mutta aika hitaasti. Alalle ominaiseen tapaan myynnin kulttuuri on meillä heikkoa. Olen yrittänyt saada porukkamme ymmärtämään, että nyt myydään palvelua, ei tuotetta. Palveluiden myyntiä vaikeuttaa myös se, että painotalosta ei ole totuttu ostamaan markkinoinnin palveluja. Sekä ostajan että myyjän päässä on pinttymiä, joista on vaikea päästä irti. En ole enää pitkään aikaan ajatellut, etteikö tämä olisi se tapa, jolla itsensä työllistää ja innostaa. Haluan antaa panokseni perheyritykseen ja nähdä mihin se kantaa. Istun helposti toimistolla kahdeksaan asti illalla. Vastuu kannustaa ja inspiroi minua. Olemme nyt koko perhe firmassa

LAURA LAINE

IKÄ 31 YRITYS Laine Direct oy töissä. Kaikilla on omat vastuualueensa, ja perheessämme on hyvä balanssi. Olemme isän kanssa molemmat visionäärejä ja on hyvä, että perheessä on myös jarruttelijoita. Kun muutosta ajetaan, niin erimielisyyksiäkin on. Niitä pitää käyttää vahvuutena. Olemme ottaneet käyttöön perhepalaverin, jotta yhteistyö toimisi ja työasioista puhumiselle olisi aika ja paikka. Suomi on mielestäni hyvä maa yrittää. Katson vähän kummaksuen heitä, jotka jaksavat valittaa. Jos puhutaan kaikista tavoista, joilla yritystoiminnan aloittamista täällä tuetaan, niin se on aika ainutlaatuista. Puhutaan, että on byrokratiaa ja paperisotaa, mutta ne ovat mielestäni asioita, jotka hoituvat, jos on tahto tehdä jotain. Arvomaailma yrittämistä kohtaan saisi olla Suomessa kannustavampi ja ymmärtäväisempi. Start-up hypen kautta on alettu puhumaan yrittämisestä oikeaan sävyyn. Esimerkiksi Taivas+Helvetti -tarinoissa tuodaan rohkeasti esille myös sitä negatiivista, mikä yrittäjän arkeen liittyy. Se on epäonnistumisia, kantapään kautta oppimisia ja unettomia öitä, mutta ennen kaikkea älyttömiä onnistumisen fiiliksiä. Törmään usein siihen luuloon, että perheyrityksissä vain puuhastellaan jotain pientä, eikä se ole mitenkään merkittävä osa Suomen taloutta. Minua harmittaa, etteivät ihmiset tiedä, kuinka iso osa suomalaisista työllistävistä yrityksistä on perheyrityksiä. Sen ymmärtäminen voisi pehmentää ihmisten kuvaa yrittäjistä. Yrityksiä ajatellaan helposti kylminä voittoa tavoittelevina yksikköinä. Perheyrityksiin sen sijaan liitetään pehmeämpiä arvoja. Isä omistaa vielä koko yrityksen. Sukupolvenvaihdoksesta on puhuttu, ja tavoite on, että firma siirtyy viiden vuoden sisällä kahdelle veljelleni ja minulle. Minulle on tärkeintä, että välimme pysyvät sellaisina kuin sisaruksilla pitää olla, eikä omistaminen tai firma tule siihen väliin. Perheyrityksen omistaminen on hieman pelottavakin asia tulevaisuudessa. Se on vastuu siitä, että pystymme jatkamaan sellaista asiaa, jonka isovanhempani ovat perustaneet ja josta vanhempani ovat hankkineet koko perheemme elannon. Samalla on työllistetty yli kymmenen henkilöä aina. Tahdon luoda uusia työpaikkoja ja pitää heistä yhtä hyvää huolta kuin vanhempani ja isovanhempani ovat pitäneet entisistä.”

ASUU ja työskentelee Helsingissä, kotoisin Raumalta ÄRSYTTÄÄ ”Kapeakatseisuus. Jos ei ymmärrä ajatella kuin omasta navasta käsin, niin on vaarana menettää paljon mahdollisuuksia.” HAAVEILEE ”Huolettomasta hetkestä, jolloin voisi lähteä pidemmälle reppureissulle. Nyt en malta lähteä.” MUISTELEE ”Painokoneiden tuoksusta tulee edelleen lapsuus ja painotalolla vietetyt illat mieleen.” KESKEN ”Minulla on vanha puuvene, jonka haluan kunnostaa.”

Painettavien tuotteiden määrä vähenee vuosittain, mutta Laura Laine hakee määrätietoisesti kasvua. ”Omistaminen tuo vastuun siitä, että pystyy toteuttamaan yritystä niin, että se on kestävällä kehittymisen tiellä”.

PERHEYRITYS 4 · 2015  21

ILMIÖ SINI SUOMALAINEN

REETTA MARTIKAINEN

Bisnestä Afrikan maaseuduilla

- suurten imussa vai ekosysteemiä rakentaen?

Tiedonkulun helpottuminen ja globalisaatio muovaavat elämää paitsi meillä myös kehitysmaiden maaseuduilla. Isossa kuvassa Kiina ostaa viljelymaata ja mineraaliesiintymiä Afrikan maista pyrkimyksenään hyödyntää alueet tehokkaasti kotimarkkinoidensa tarpeisiin. Samaan aikaan halpeneva energiatekniikka tuo valoa ja tietoliikenneyhteyksiä kyliin, jotka vielä 10 vuotta sitten olivat sähköttömiä. Tiedon avulla rakentuu uusia pienimuotoisempiakin bisnesekosysteemejä, jotka vastaavat paikallisiin tarpeisiin. Liiketoimintaa syntyy sekä kansainvälisten toimijoiden kylkeen että yhteistyössä pienempien paikallisten toimijoiden kanssa. Kivienkeräyskoneita valmistava PEL-tuote pyrkii mukaan kasvumarkkinoille pitkälti samoilla keinoilla kuin miten se on toiminut Euroopan markkinoilla jo vuosikymmeniä: esittäytyy messuilla ja etsii sopivat jälleenmyyjät, demoaa ja opettaa käyttämään koneitaan. Biolan puolestaan lähestyy kehittyvien maiden markkinoita yhteistyössä paikallis-

22

PERHEYRITYS 4 · 2015

ten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa rakentaen kestävää liiketoimintaympäristöä. PEL-tuotteen hallituksen puheenjohtaja Jussi Lappalainen tekee työtään lapsuuden kotitalossaan suuren maailmankartan alla. Ikkunasta näkyvä vanha navetta muutettiin lopullisesti konehalliksi viitisentoista vuotta sitten. Yritys haistoi maailman maatalouden muutoksen, kun vuosituhannen vaihteen jälkeen alkoi tihkua tietoa Kiinan ja Intian maa-alueostoista Afrikassa. Etenkin Kiinan saastuminen on viime vuosina kiihtynyt: arvioidaan, että raskasmetallit ovat pilanneet noin Belgian kokoisen alueen Kiinan viljelymaasta. Kiinan intresseissä on etsiä viljelyyn sopivaa maata muualta. Sitä on ollut tarjolla muun muassa Sudanissa ja Etiopiassa. Näissä maissa viljely ei pääosin ole niin tehokasta kuin se tekniikkaa hyödyntäen voisi olla. 80 prosenttia Afrikassa syödystä

ruuasta on pienviljelijöiden tuottamaa, ja samalla maatalous on ylivoimaisesti suurin työllistäjä kaupunkien ulkopuolella. Ruuantuotanto ulkomaisiin tarpeisiin muovaa lähivuosina merkittävästi niin maisemaa kuin elinkeinorakennettakin Afrikassa. Tilakoot kasvavat ja markkinoille tulee jatkuvasti lisää isoja pelaajia. Viljelykäyttöön otetaan alueita, joissa olosuhteet eivät ole optimaaliset. Tämä on mahdollisuus niille, jotka ovat tottuneet raivaamaan kivisiä peltoja. Vaikka Savossa. Lappalaisten kivienkeräyskone hankitaan säästämään muita koneita ja tehostamaan kasvatettavien tuotteiden hyödyntämistä.

- Korjuukoneet maksavat 200-300 tuhatta euroa. Sen alta kannattaa raivata konetta vahingoittavat kivet pois. Ja kun kivet eivät ole esteenä, saadaan myös itse sato tarkemmin talteen. Esimerkiksi sokeriruoko voidaan leikata alempaa poikki puhtaalta pellolta, kertoo PEL-tuotteen toimitusjohtaja Mikko Lappalainen. Lappalaisen veljesten myyntityö alkaa selvittämällä, missä olosuhteet ovat heidän tuotteilleen otolliset. Viljelysmaaksi ollaan ottamassa vaativia alueita, joilla on runsaasti kiviä ja keppejä. - Selvitämme maaolosuhteita itse tai konsultin avulla ja kartoitamme maahantuojat. Tällä hetkellä viemme tuotteitamme 40

maahan; Afrikassa Etelä-Afrikkaan, Sudaniin, Tunisiaan ja Egyptiin. Selvitämme seuraavaksi Sambian, Mosambikin ja Angolan tilannetta, kertoo Mikko Lappalainen. - Aktiivisen maahantuojan löytäminen on keskeinen menestystekijä. Pientä toimijaa ei katalogin sivulta 173 kukaan huomaa. Viemme aina paikanpäälle oman demokoneen ja opastamme maahantuojan sen käyttöön. Paikan päälle on mentävä itse, ja koneiden kuljettaminen maksaa. - Kotipesän on oltava kunnossa kehittyville markkinoille lähtiessä. Viennin käynnistäminen vie pari vuotta – meille aika on ollut kaikilla markkinoilla suunnilleen sama. Vaikka kauppaa käydään isojen toimijoiden kanssa, myös kulttuurieroihin on valmistauduttava. - Olosuhteet pelloilla ovat yllättävän samanlaisia, mutta koneiden käyttötapa on erilainen. Toisin kuin Suomessa koneiden kuljettajat vaihtuvat usein. Siksi monesti yksin-

kertaistamme vientiin meneviä koneita toimimaan huolettomallakin ajotyylillä. Vaikka konevienti kehittyville markkinoille on pioneerityötä, on se Mikko Lappalaisen mukaan joissain suhteissa myös helpompaa kuin vienti Eurooppaan. - Saksassa tieliikennelaki on niin tiukka, että joudumme asentamaan siellä myytäviin koneisiin paineilmajarrut. Ranskassa koneissa on oltava rekisterikilvet. Sudaniin voimme viedä standardikonetta. Ekologiseen viljelyyn ja asumiseen panostava Biolan puolestaan katsoo maailmaa Euraan 2010 valmistuneesta ekologisesta pääkonttoristaan. Luonnonmateriaaleja ja kädentaitoja kunnioittavan toimistotalon vessat näyttävät tavallisilta, mutta putkissa kiertää suljetusti vesi, jolla yhtiö testaa omaa jätevedenpuhdistustekniikkaansa. - Kestävät arvot ja ekologisuus ovat meille tärkeitä ja haluamme edistää niitä myös kehittyvillä markkinoilla. Kaikki tuotteemme vähentävät ihmisen aiheuttamaa ympäristö-

PERHEYRITYS 4 · 2015  23

BIOLAN OY • Biolan-ryhmän pääkonttori sijaitsee Eurassa. Biolan valmistaa kasvualustaja lannoitetuotteita, kompostoreita, kuivakäymälöitä ja muita ekologisen asumisen tuotteita. Yhtiön liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroja ja se työllistää 127 henkilöä. Tuotantotoimintaa on Suomessa, Virossa ja Kiinassa. Viennin osuus liikevaihdosta on noin 20 prosenttia. • Lupaus: ”Kaikki tuotteemme vähentävät ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta.”

24

PERHEYRITYS 4 · 2015

kuormitusta. Myös kehitysmaissa pyrimme rakentamaan mallin, joka on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä, kertoo Biolanin hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi. Biolan myy tuotteitaan Euroopassa, Aasiassa ja Amerikoissa. Kiinassa Biolanilla on oma tehdas, joka valmistaa muun muassa kotipuutarhatuotteita ihmisille, jotka eivät luota kaupassa myytävien vihannesten laatuun. Joitakin markkinoita Biolan on lähestynyt yhteistyössä kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Vuonna 2013 Biolan oli mukana World Visionin, Aalto-yliopiston ja Finpron Weconomy Start -hankkeessa, jossa tavoitteena oli kehittää köyhyyttä vähentävää liiketoimintaa Sri Lankassa. Nyt Biolan toimii asiantuntijana Suomen Unicefin kehitysyhteystyöhankkeessa Ugandassa. Hankkeessa kehitetään paikallisiin olosuhteisiin sopivia vesi- ja sanitaatioratkaisuja, sillä käymälöiden puute aiheuttaa sairauksia ja estää etenkin tyttöjen koulunkäyntiä. - Olisi kauhistus, jos talouskasvu toisi vesi-

vessat laajasti kehitysmaihin: vessojen huuhteluun käytettävä vesi on tuhoisaa pohjavesien puhtaudelle. Ongelma on ratkaistava kestävämmin. Suomen Unicefin kehitysyhteistyöhanke toimii ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoituksella. Yritys on mukana auttamassa kehittämään kannattavaa liiketoimintaa, jonka tuloksista hyötyvät alueen lapset. - Ugandassa teemme työtä yhdessä Unicefin, paikallisen yliopiston ja suomalaisten yliopistojen sekä paikallisten yritysten kanssa. Tämä on mahdollinen kasvualusta yritystoiminnalle ja uusille elinkeinoille myös Ugandassa, sanoo Kariniemi. Yhteistyökuvion tavoite on paitsi kehittää paikallisia ongelmia tehokkaasti ratkaiseva tuote, myös rakentaa sellainen toimintaympäristö, jossa tuotanto, jakelu ja ylläpito toimivat pitkälläkin tähtäimellä. Menneiden vuosien teknologiaviennissä tehtiin virhe juuri siinä, että kokonaisuuden toimivuutta ei osattu huomioida. - Etukäteen on vaikea nähdä kaikkia kompastuskiviä. Ihmisiin ja kulttuuriin on todella paneuduttava. Tämä tekee kokonaisvaltaisen

kuvion rakentamisesta hidasta. Ja ihmiset ovat kärsimättömiä, varsinkin tällä Suomen päässä. Perinteinen myynti jälleenmyyjien kautta ei Kariniemen mukaan Biolanin kohdalla kehittyvillä markkinoilla toimi. - Esimerkiksi Ugandassa pitäisi kehittää koko kasvihuoneviljelyn toimintatapa ennen kuin voisimme myydä sinne kasvualustojamme. Tällaiseen eivät resurssimme tietenkään riitä. Kuivakäymälöiden myynnissä haasteena on tässä vaiheessa hinta. Keskiverto ugandalainen joutuisi panostamaan Biolanin Eurassa valmistettuun kuivakäymälään usean kuukauden palkan. - Tämä ongelma ratkeaa vain saamalla paikalliset toimijat mukaan. Tuotteet on pystyttävä valmistamaan paikallisella kustannustasolla, paikallisista materiaaleista. Kariniemen mukaan yhdessä tekemisessä tärkeää on molemminpuolisuus. Vierailut puolin ja toisin ovat silmiäavaavia. Yhteisyritykseen paikallinen kumppani tuo tapojen, kulttuurin ja paikallisen lain tun-

temuksen, Biolan puolestaan tekniikan ja osaamista. - Käymäläkulttuuriin erityisesti liittyy lukuisia kulttuurillisia normeja, joista saa tietoa vain paikallisten kautta. Ruohonjuuritason kysymyksiä ratkotaan yhdessä kumppanien kanssa. - Kehittyvillä markkinoilla on meidän näkökulmastamme se etu, ettei käymäläkulttuuri ole vesivessojen pilaama. On mahdollista rakentaa kestävä kuivakäymäläjärjestelmä, joka sisältäisi myös ravinnekierron. Kariniemeä motivoivat kehittyvillä markkinoilla ihmisten todelliset tarpeet. - Intian haja-asutusministeri kertoi meillä vieraillessaan, että Intiassa tarvitaan 600 miljoonaa käymälää. Jos niistä osankin saisi tuotettua, voisi sanoa, että on tehnyt jotakin maailman hyväksi. Usko omaan näkemykseen tarpeista ja muutoksista markkinoilla on tarpeen, sillä nopeita voittoja kehittyviltä markkinoilta ei kumpikaan yritys ole saanut. Molemmat katsovat pitkälle tulevaisuuteen ja palaavat ajattelussaan perheyrityksen kvartaaliin.

- Ei perheyrityksessä haluta taputella menemään edellisen sukupolven työtä, toteaa Mikko Lappalainen. - Kun lehdessä lukee yrityksen lähteneen ”valloittamaan” kehittyviä markkinoita, ei se kerro muusta kuin lausujan tietämättömyydestä, Kariniemi kuittaa.

PEL-TUOTE OY • Rantasalmella pääkonttoriaan pitävä PEL-tuote valmistaa ja myy Kivi-Pekka -tuotemerkin alla kivenkeräyskoneita, lautasmuokkaimia, nurmijyriä ja multivaattoreita sekä Livakkalietevaunuja. Vientimaita on noin 40. PEL-tuotteen liikevaihto on 6,5 miljoonaa euroa, josta noin puolet tulee viennistä. Henkilöstön määrä on 40. • Tunnuslause: ”Suomalaista osaamista Suomen kivisimmiltä pelloilta”.

PERHEYRITYS 4 · 2015  25

Intohimo Viisi eritaustaista ja eri aloilla toimivaa perheyrityksen omistajaa kertoo omista intohimon kohteistaan ja lähteistään.

ANNA GUSTAFSSON OLLI URPELA

26

PERHEYRITYS 4 · 2015

”Sanotaan, että avioerossa ihminen näyttää pahimmat puolensa. Jos katson hoitamiani tapauksia, niin näin voi olla. Kun on kysymys elämän isoista asioista, kuten lapsista, se herättää voimakkaita tunteita. Mitä merkityksellisemmästä asiasta on kyse, sitä voimakkaampia tunteet ovat. Olen nähnyt tuomioistuimissa vaikka mitä, sekä aitoja tunteita, että teeskenneltyjä tunteita. Se on tietyntyyppinen näyttämö, jossa esitetään tietyt roolit ja pyritään ennen kaikkea luomaan vaikutelmaa jostakin asiasta. Seuraan keskustelua tunteista työelämässä hyvällä mielellä. Mielestäni se tuo ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseen paljon lisää. Diagnoosien antaminen myös työelämässä on nykyaikaa. Ehkä se jotenkin ilmentää pyrkimystämme jaotella ihmisiä erilaisiin luokkiin. Kun on leimattu joku psykopaatiksi, narsistiksi tai erityisherkäksi, uskomme sen selittävän kaiken siitä ihmisestä. Haemme sitä kautta nopeaa ymmärrystä ihmisten käyttäytymiselle. Tämä voi johtaa kapea-alaiseen ajatteluun. Onneksi sovittelun taito on lisääntynyt. Meillä on oikeuden alalla hyviä esimerkkejä käytännössä siitä, miten riitaasioiden sovittelu tuomioistuimessa tänä päivänä hoidetaan. Sovittelusta voi ottaa oppia myös työelämään. Otetaan esimerkiksi perheyritys, jonka sisällä on konflikti vanhan ja uuden sukupolven välillä. Ihan varmasti he hyötyvät siitä, että konsultoivat tilanteessa ulkopuolista sovittelijaa. Silti jotkut ihmiset eivät kykene tekemään kompromisseja. Heillä ei ole sellaisia psykologisia resursseja, että se olisi mahdollista. On turha jankata sovintoa, jos se on hyvin epätodennäköistä. Yhteistoiminnan kyky ja motivaatio ovat ne psykologiset elementit, jotka johtavat sovintoon ja kompromissiin tai eivät johda. Positiivisen psykologian keinoin voi yrittää herättää seuraavan sukupolven intohimoa yrittämiseen. Perheyrittäjyys on usein työlästä ja ihmiset tekevät pitkiä työtunteja, mutta ei sitä kannata jakaa jälkikasvun kanssa valittaen ja kärsien. Tuskin hän kovin innokkaasti suhtautuu paikkaan, jossa joutuu tekemään yltiömäisen pitkiä työpäiviä, eikä koskaan ole aikaa pitää lomaa. Perheyritys pitää myydä hänelle ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, että intohimo syttyisi. Oma yritys on suuri intohimoni. Psykologian ja juridisen tiedon yhdistäviä yrityksiä ei muita ole, ainakaan Suomessa tai Euroopassa. Olin aktiivisesti mukana vainoamislain valmistelussa. Se on selkein esimerkki siitä, että käyttäytymistieteellä ja psykologialla voi olla osa lainvalmistelussa. Tein kymmenen vuotta vaikuttamistyötä, että laki saataisiin Suomeen. Jälkikäteen se on ollut minulle yksi palkitsevimpia kokemuksia työssä. ”

Helinä Häkkänen-Nyholm Syntynyt 26. huhtikuuta 1971 Koulutukseltaan Psykologian tohtori Nykyinen tehtävä Yrittäjä, toimitusjohtaja, oikeuspsykologi, dosentti Perheyritys Psyjuridica

Intohimoa ei löydä tyytymällä elämään joka on vähemmän kuin elämä jonka kykenee elämään.

PERHEYRITYS 4 · 2015  27

“Olen palkannut elämässäni hyvin erilaisia ihmisiä. MicroMediassa ei ole 50 Esko Reinonpojan kloonia, ei todellakaan. Siitä syntyy energiaa, kun on erilaisia persoonia, erilaisia näkemyksiä. Mutta yhteinen kipinä pitää olla. Inhoan sanaa alainen, enkä käytä sitä koskaan. Jokaisella on oma työtehtävänsä, mutta olemme kaikki samanarvoisia. Vähän niin kuin bändissä on basisti, soolokitaristi, laulusolisti ja rumpali, jokaisella on oma roolinsa. Kun ajatellaan Rolling Stonesia, se koostuu aivan erilaisista persoonista, mutta joku yhteinen kipinä niillä on - ja rakkaus rock and rolliin. Oma tehtäväni firmassa on innostaa jengiä ja olla sen sielu, vähän sellainen kuin Mick Jagger Rolling Stonesissa. Aivan kuin esiintyvän taiteilijan, myös esimiehen tai toimitusjohtajan pitää laittaa itsensä likoon. Pitää kuitenkin olla se mikä on, eikä teeskennellä tai leikkiä innostunutta. En minäkään voi leikkiä matemaattista perusinsinööriä, kun en sellainen ole. En ole käskyttämiskulttuurin kannattaja. Esimiehen tärkein ominaisuus on ihmissuhdetaidot. Tulevaisuudessa työntekijä valitsee työnantajan. Parhaat työnantajat saavat parhaat tekijät. Fiksuimmat osaajat eivät mene sellaiseen organisaatioon, joka on byrokraattinen ja pelon avulla johdettu. On tutkittu, että palkka motivoi ihmistä vain kolme kuukautta. Varsinkin nuorille tärkeämpää on se, millainen fiilis työpaikalla on. Kaikille meille palkan maksaa tyytyväinen asiakas. Jos jengi työpaikalla voi hyvin, se tietää automaattisesti hyvää palvelua asiakkaalle. Johtaja, joka saa parhaan porukan työpaikalle saa parhaan pääoman. Mainonnassa ja markkinoinnissa on helppo luvata kaikenlaista, mutta henkilökunta lunastaa käyttäytymisellään ne lupaukset, mitä mainonnassa on annettu. Turha laittaa Hesarin etusivulle isoa ilmoitusta, jos unohtaa henkilökunnalle kertoa, että tällainen lupaus me on annettu. Yrittäjäksi ei voi lähteä jos ei ole intohimoa. Kyllä minäkin ajattelin tyttärestäni, että hän menee kauppakorkeaan ja sitten tulee tänne MicroMediaan töihin. Mutta se ei ole hänen juttunsa. Hän on telinevoimisteluvalmentaja ja hänellä on intohimo siihen hommaan. Hän rakastaa sitä ja on onnellinen työssään. Mä olen ollut 40 vuotta suoramarkkinointialalla. Mulla on edelleen intohimo tähän alaan. Ei Kirsti Paakkanen ostanut Marimekkoa tehdäkseen rahaa, vaan siksi, että hänellä oli intohimo siihen firmaan. En minäkään aikoinaan ostanut MicroMediaa tehdäkseni rahaa ja bisnestä, vaan siksi, että mulla oli intohimo tähän yritykseen, henkilökuntaan, asiakkaisiin, ihmisiin. Koko siihen juttuun. Koko elämää ei voi olla jos ei ole intohimoa. Pitää olla elämän nälkä. ”

Intohimona Never too old to rock and roll!

Esko Reinonpoika Alanko Syntynyt 3. heinäkuuta 1952 Koulutus: Merkonomi, MAT Nykyinen tehtävä: MicroMedian hallituksen puheenjohtaja, omistaja Perheyritys MicroMedia

28

PERHEYRITYS 4 · 2015

Kiti Kokkonen ”Havainnoiminen on minulle inspiraation lähde kaikessa. Olen tosi utelias ja lähtökohtaisesti rakastan ihmisiä. Ihmiset ovat hirveän mielenkiintoisia, hurmaavia ja moniulotteisia ja jokainen on niin ainutlaatuinen. Itse olen pohjimmiltani aika ujo ja arka. Pelkään konflikteja ja haluan pyrkiä siihen, että kaikilla on koko ajan hyvä mieli. Mutta sehän on mahdotonta! Tein pienestä pitäen radiokuunnelmia ja tv-töitä. Kun en päässyt Kallion ilmaisutaidon lukioon, tuli ekan kerran sellainen tunne, että olenko vain kuvitellut, että minun kuuluu tehdä näitä asioita, koska omat vanhemmat ovat alalla. Ehkä se ei olekaan mun juttu. Lukion jälkeen hakeuduin sitten ihan toisiin töihin ja menin mainosalalle. Pohdin silloin paljon sitä, mitä minun kuuluisi tehdä ja mitä haluaisin tehdä. Koko ajan oli polttava halu päästä teatterin näyttämölle. Kun kävin katsomassa äidin esityksiä, oli vaikea olla katsomossa, koska halusin niin paljon olla näyttämöllä mukana. Halu ilmaista itseäni eri keinoin voimistui ja voimistui. Nyt se on minulle kutsumus ja elämäntapa. Nuorempana minulle merkitsi paljon, millaisen vastaanoton oma suoritus saa. Se on iän myötä muuttunut. Enää tärkeintä ei ole se, että saa huomiota, vaan että esityksen sisältö saa hyvän vastaanoton. Se en ole niinkään minä joka olen esillä, vaan yhteinen työ. Suurin osa Komediateatteri Arenan työntekijöistä on ollut täällä pidempään kuin minä. Kun vain näyttelin itse, en tuntenut samalla tavalla vastuuta ihmisistä, jotka ovat täällä töissä. Olin yksi näyttelijä muiden joukossa, vaikka minulla pieni osakeomistus olikin. Mutta isän poismenon jälkeen tuli ryminällä vastuu siitä, että on tärkeää pitää teatteri pystyssä. Se oli aika haastavaa aikaa. Olen omistajana mukana, mutta en ole talousihminen. En tiedä, montako osaketta minulla on, mutta se, että tiedostan omistavani tästä teatterista jotakin, lisää intohimoa tehdä työ hyvin. Sillä on minulle iso merkitys, että tämä on yksi isäni elämäntöistä. En ollut koskaan ajatellut, että jonakin päivänä minulla voisi olla iso rooli teatterimme organisaatiossa. Käyn usein sisäistä keskustelua isän kanssa, vaikka hän ei täällä olekaan. Mietin tosi usein, miten hän tekisi ja ratkaisisi joitakin asioita. Tulevaisuudessa haluaisin, että Komediateatteri Arenassa säilyisi yhdistelmä ammattiteatteria ja perheyrityksen lämmin henki. Haluan myös, että viihteellisyys säilyy, se oli isälle tosi tärkeää. Viihde on ihmisille mahdollisuus vapautua hetkeksi, kun elämä on raskasta. Itselleni toivon, että saisin mahdollisimman pitkään kirjoittaa ja näytellä, oikeastaan niin yksinkertaiset haaveet riittävät.”

Syntynyt 4. lokakuuta 1974 Koulutus Ylioppilas, MAT. Nykyinen tehtävä Komediateatteri Arenan taiteellinen johtaja Perheyritys Komediateatteri Arena

Intohimona mennä rohkeasti pelon yli.

PERHEYRITYS 4 · 2015  29

TEKSTI JA KUVA: MIKKO PELLINEN

Juho Vaissi Syntynyt 1984 Koulutus: Tradenomi Nykyinen tehtävä Vaissin tilan 6. isäntä, yrittäjä Perheyritys Vaissi Oy

”Sukumme historiassa vuosi 1829 on tärkeä, sillä silloin esiisämme Pietari Tuomaanpoika osti kruununjäännösmaan pojalleen Fabian Vaissille, joka nykyään kantaa nimeä Vaissin tila. Siitä lähtien sukumme on viljellyt tilalla maata ja hoitanut metsää. Isoisäni Ilmari Vaissi aloitti kaalinviljelyn ja isäni Jaakko Vaissi ryhtyi ensin 1970-luvulla keittämään sitä ja myöhemmin valmistamaan kaalikääryleitä. Tänä päivänä olemme Suomen suurin kaalikääryleiden valmistaja. Minulle toive tilan jatkamisesta syntyi varsin nuorena, ehkä 10–12-vuotiaana. Isä sanoi jo aikaisessa vaiheessa minulle ja sisarelleni Marialle, että ’tila menee jommallekummalle teistä tai jos ei kiinnosta niin myydään pois’. Siihen hän ei suostuisi, että tila menisi molempien yhteisomistukseen. Kun sitten paljon myöhemmin ryhdyimme keskustelemaan Vaissi Oy:n ja Vaissin tilan sukupolvenvaihdoksesta, oli meille aika nopeasti selvää, että Maria ottaisi päävastuun Vaissi Oy:stä ja minä puolestani tilasta. Koen kunnia-asiana jatkaa maatilaa, kehittää sitä ja olla osa jatkumoa eteenpäin. Kaikkia tilan isäntiä on yhdistänyt uudistushalu ja jokainen on omalla tavallaan ja osa-alueellaan kehittänyt tilaa eteenpäin. Olen kiinnostunut historiasta ja tilan historiaan perehtyminen on avannut mielenkiintoisen näkymän siihen, miten tilaa on uudistettu eri aikoina. Tietenkään kaikki hankkeet eivät ole olleet onnistuneita, mutta suurin osa on mennyt hyvin. Omana tavoitteenani on kasvattaa tilan peltopinta-alaa nykyisestä 130 hehtaarista 150–200 hehtaariin. Vaissi Oy:ssä toimin kunnossapidon ja laitekehityksen parissa. Koneet ja niiden toiminta ovat kiinnostaneet minua lapsuudesta saakka. Isä huomasi kiinnostukseni ja jaksoi selittää niiden toimintaa pienelle kuulijalle. Näin jälkeenpäin huomaan, miten isä taitavasti ruokki kiinnostustani ja kehitti teknistä älyä. Itselleni suurin intohimon lähde työssä on uuden kokeilu ja vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaminen. Niin maatilalla kuin tehtaan tuotannossa mietin toistuvasti, miksi jotain tehdään tietyllä tavalla ja voiko jotain tehdä järkevämmin. Kun nykyään saan kuulla työntekijöiltämme, että jokin kone ei toimi toivotulla tavalla tai se voisi toimia tehokkaammin, on se minulle sytyke. Meille on syntynyt kone- ja laiterakennukseen erittäin hyvä tiimi, jonka kanssa on innostavaa ratkoa ongelmia ja kehittää uutta. Joukkovoima parhaimmillaan kiihdyttää intohimoa ja vie uudelle tasolle. Vuosi 2001 oli käännekohta Vaissi Oy:lle. Silloin merkittävä asiakkaamme ehdotti, että ryhtyisimme valmistamaan kaalikääryleitä. Vanhempamme kysyivät meidän näkemystämme, sillä ilman näkymää yrityksen jatkuvuudesta he eivät ryhtyisi mittavaan investointiin. Vastasimme Marian kanssa molemmat myöntävästi. Vaikka olin silloin vasta teini-iässä, tuli vastuuta otettua paljon – enemmän kuin juristi sallisi. Olin mukana tehtaan suunnittelussa, ja hoidin tilalla muun muassa lannoiteostot ja viljanmyynnit. Tänä päivänä olen kiitollinen siitä, että sain ottaa vastuuta jo hyvin nuorena. Oleellista intohimon synnyn kannalta oli se, että perhe ei pakottanut, vaan rakkaus maahan ja maatalouteen syntyi omin ehdoin.”

Intohimona jatkuva uudistushalu.

30

PERHEYRITYS 4 · 2015

”Olen ollut pienestä asti esteetikko ja luova ala oli minulle helppo valinta. Opiskeltuani vuoden Rovaniemellä muotisuunnittelua, tuli kuitenkin tunne että olen liian kaukana muodista. Opiskelu oli hyvin vaatetuspainotteista, mietittiin käytännönläheisesti vaikka heijastimien paikkoja. Tämä puoli vaatetuksesta ei ole ikinä kiinnostanut minua, vaan se on aina ollut estetiikka ja design. Lähdin opiskelemaan Milanoon ja viihdyin tosi hyvin. Milano on ihana paikka opiskella muotia, paras paikka mikä voi olla. Oli vapauttavaa, kun asioita ei arvotettu ensimmäisenä käytännöllisyyden mukaan. Milanossa muoti on, elää ja hengittää. Suomessa kun sanoo, että on muotisuunnittelija, ihmiset ajattelevat, ettei se voi olla ammatti. Se onkin vaikeaa, mutta työ pitää luoda oman osaamisen ympärille itse. Milanossa aloin arvostaa suomalaista minimalistista designia. Tajusin, että on ehkä vaikeimpia designin muotoja tehdä minimalistista suunnittelua. Silloin jätetään niin paljon elementtejä pois, että se mitä jätetään jäljelle, täytyy olla tosi hyvin perusteltua. Tein pari vuotta omaa haute couture -mallistoa missä käytettiin erilaisia materiaaleja, kuten taivutettua puuta, poron sarvia ja nahkaa tai kristalleja. Kuten arvata saattaa, se ei ollut kovin kaupallista, ja olenkin jatkuvasti tehnyt freelancerina eri yrityksille suunnitteluprojekteja ja välillä ollut työssä tuottajana ja opettamassa muotisuunnittelua. Kotoa olen oppinut yrittämisen mentaliteetin. Unelmien eteen pitää tehdä paljon työtä, mutta jos sitä ei tee, ei myöskään saavuta mitään. Olen kotona nähnyt, että yrittäminen on osa arkipäiväistä elämää, ei mikään työ, joka alkaa tai loppuu, vaan osa itseä. Neljä vuotta sitten päätin, että haluan oppia ratsastamaan. En ollut ikinä heppatyttö, enkä juuri ratsastanut ennen oman hevosen ostamista. Olen aina ihaillut hevosia, niiden kauneutta ja koko sitä kulttuuria, mikä hevosten ympärillä on. Siitä se lähti, tuli ensimmäinen hevonen ja aloin nollasta opettelemaan kaiken sen kanssa. Se ei aina ole aloittelijana helppoa olla 500 kiloisen eläimen selässä. Mutta fiilikset on mahtavat, kun huomaa että homma toimii. Yrittämisessä on ihan sama, pienet onnistumisen hetket ovat arvokkaita, kun tietää tehneensä niiden eteen paljon töitä. Hevoset ja ratsastaminen ovat opettaneet läsnäoloa, nöyryyttä ja järjestelmällisyyttä kaltaiselleni taiteilijapersoonalle. Olen jo pitkään halunnut yhdistää muotisuunnittelijan osaamiseni ja ammattitaidon hevosmaailmaan. Alkuvuodesta avaan verkkokaupan, jossa yhdistyvät hevosmaailman vuorovaikutteisuus ja hyvällä maulla valittujen valmistajien kiinnostavat brändit. Hevostarvikkeissakin tärkeää on, että ne ovat esteettisesti kestäviä. ”

Intohimona tehdä unelmista totta.

Irene Häggkvist Syntynyt 23. heinäkuuta 1985 Koulutus Taiteiden maisteri Nykyinen tehtävä yrittäjä, suunnittelija. Perheyritys Wetteri-Yhtiöt

PERHEYRITYS 4 · 2015  31

KOLUMNI

Intohimolla murroksessa... Suurissa murroksissa etsitään suurta johtajaa. Syy johtajan kaipuuseen ei ole halu kulkea pässinä narussa, vaan tarve löytää perustekijät, joiden eteen on valmis tekemään töitä ja jopa uhraamaan itsestään jotain. Suuren johtajuuden etsiminen on vastauksen etsimistä kysymykseen ”miksi”. Se on sen suuremman intohimon ja olemisen tarkoituksen etsimistä. Suomalaisia luonnehditaan insinöörikansaksi. Olemme taipuvaisia keskittymään kysymykseen ”miten”. Miten-kansakunta pärjää hyvin silloin, kun kansantalouden rakenteet ovat kyseisen maailmantalouden tilaan sopivat. Vähemmälläkin intohimolla toimiva yritys pystyy etsimään kilpailuvaltteja ilman sen suurempaa visiota. Kansantalouksien kannalta tällaiset kultakutriaikakaudet ovat mukavia, sillä BKT kasvaa vaivatta ja maailmankauppa vetää ilman rakenteellisia muutoksia. Poliitikoille elämä on tällöin erityisen helppoa, sillä vaikeita päätöksiä on vähän eikä säästölistoja tarvita.

32

PERHEYRITYS 4 · 2015

Kultakutrikaudet jäävät lopulta kuitenkin taakse maailman muuttuessa. Silloin talouden rakenteiden on myös muututtava. Nyt elämme oman aikakautemme suurimman murroksen aikaa. Hidasliikkeisille kansakunnille ajat ovat erityisen vaikeat. Hyvään tottuneet demokratiat ovat voimakkaimmassa paineessa, mikä on näkynyt esimerkiksi poliittisina kriiseinä, hajaannuksena ja ennenaikaisten vaalien määrän kasvuna. Keskiluokan tyytymättömyys lisääntyy, kun pelot oman elintason laskusta ja työpaikan katoamisesta kasvavat. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitokyky heikkenee, mutta samalla kasvaa vastustus muutosta kohtaan. Kriisissä niin yritysten kuin kansakuntien on pakko keksiä uudestaan se syvimmän olemisen tarkoitus. Tämä vaatii järjen ja tunteen yhteispeliä. Järjellä on ymmärrettävä, mihin meillä on varaa ja mitkä ovat riskit, mutta tunnetta hyväksikäyttäen on oivallettava miksi tätä teemme. Ovatko riskit, joita joudumme ottamaan ottamisen arvoisia?

” Perheyritykset ovat askeleen muita edellä oman vastauksensa etsimisessä.”

Perheyritykset ovat askeleen muita edellä oman vastauksensa etsimisessä. Olemassaolon perspektiivi ulottuu lähtökohtaisesti yli 25 vuoden taakse ja mielessä on kristallinkirkkaana ajatus vastuusta tuleville sukupolville. Sama tulisi päteä Suomeen. Viileissä lyhyen perspektiivin pohdinnoissa Suomesta keskustellaan ikään kuin kvartaalitalouden toimijana. Kansakunnan aikajänne ja olemisen tarkoitus pitää kuitenkin löytää vähintään 25 vuoden perspektiivistä. Suomalaisten päättäjien on varmistettava, että maamme omistajastrategia on kunnossa. On tiedettävä, mitä jätämme perinnöksi seuraaville sukupolville.

LEENA MÖRTTINEN Kirjoittaja on Perheyritysten liiton toimitusjohtaja

Suomi tarvitsee nyt sekä ”miksi”- että ”miten”-ihmisten tiukkaa yhteistyötä. Tästä kriisistä ei selvitä pelkillä leikkauslistoilla. Niiden rinnalla pitää olla vahva visio ja usko menestyksestä tulevaisuudessa. Tämä antaa voimaa ja uskallusta muuttua.

PERHEYRITYS 4 · 2015  33

HANNA OJANPÄÄ PÄIVI HASALA

Elämää suuremmat vuosikymmenet Alussa olivat Jussi, vuori ja Kuokkanen sekä mittaamaton määrä näkemystä, mielen paloa, jääräpäisyyttä, intohimoa ja rakkautta.

34

PERHEYRITYS 4 · 2015

Sydämen asia

-sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistelev at mennyttä ja visioivat tulevaisuutta.

Himosvuorella yrittäminen on ollut välillä mahalaskua ja pahimmillaan sukset ovat menneet ristiin. Koko ajan taustalla on kuitenkin ollut vahva usko omaan tekemiseen. Kovan työn paras palkka ovat tyytyväiset asiakkaat ja onnistunut lasku päivän päätteeksi.

Mistä kaikki sai alkunsa?

JUHANI: 1980-luvun alussa työskentelin Rukan hiihtokeskuksessa paikallisjohtajana, missä pääsin paraatipaikalta todistamaan laskettelun kasvavaa buumia. Päätin silloin, että eteläiseen Suomeen tulisi perustaa uusi laskettelukeskus riittävillä korkeuseroilla, rinnepituuksilla ja laajenemismahdollisuuksilla. Etsin maanmittauslaitoksen karttapohjista sopivia paikkoja mahdollisimman mahdollisimman etelästä, riittävästi kuitenkin Tahkon alapuolelta. Viidestä vaihtoehdosta Jämsän Himosvuori oli paras kymmenen kohdan pisteytyksen perusteella. PÄIVI: Tapasimme toisemme Rukalla keväällä 1981 ja siitä saakka olemme olleet tiivisti yhdessä. Tarkoitukseni oli opiskella kieltenopettajaksi, mutta elämä vei mennessään. Kun päätimme ryhtyä yrittäjiksi, teimme kaiken täysillä. Jälkikäteen olen kuullut, että meidän liiketoimintasuunnitelmamme olivat vertaansa vaille. JUHANI: Henkilökohtaisesti olen syvästi kiitollinen Rukan aikaiselle esimiehelleni Juhani Aholle, jääräpäälle, jonka sanat auttoivat minua jaksamaan: ”Periksi jos antaa, niin jatkuvasti sinua kurmuutetaan”.

Kuinka työntekeminen yhdessä sujuu?

PÄIVI: Olemme tehneet töitä yhdessä yli 30 vuotta. Meillä on molemmilla omat osaamisen alueemme ja vahvuutemme. Täydennämme toisiamme, joskin joissakin asioissa olemme lähes vastakohtia. Jussi on tekninen tietäjä ja taitaja, suuri visionääri, mutta myös harkitsevainen. Minä olen impulsiivinen ja avoin ja meistä kahdesta enemmän ulospäin suuntautunut. JUHANI: Törmäyskursseilla olemme olleet kerran jos toisenkin, mutta aina on ratkaisu löytynyt; viisaampi antanut periksi tai sitten olemme päätyneet kompromissiin. Vaikeina aikoina olemme olleet toinen toistemme paras lohduttaja ja tukija. Vuorovedoin on jaksettu tsempata huomiseen. Myös onnistumisista olemme iloinneet yhdessä.

Pääsettekö töistä irti vapaa-ajalla? HIIHTOKESKUS HIMOSVUORI OY • Perustettu 1983 • Suomen 5. suurin hiihtokeskus hissiliikevaihdolla mitattuna • 21 rinnettä, 15 hissiä • 15 vakituista työntekijää, noin 120 kausityöntekijää

PÄIVI: Työt ovat kotona ja koti on töissä 24/7. Meillä on tapana sanoa, että rinteet ovat meidän olohuone, jonne toivotamme vieraamme lämpimästi tervetulleiksi. Puhumme firman asioista ruokapöydässä, sängyssä ja saunassa. Nykyisin olemme yrittäneet hieman vaalia rentoutumisen rauhaa käydessämme savusaunassa, mutta toisinaan olemme siitäkin lipsuneet.

PERHEYRITYS 4 · 2015  35

JUHANI: Työn tekeminen ja omien visioiden toteuttaminen tuottavat meille suurta mielihyvää. Siksi se on läsnä kaikkialla. Olemme joka solullamme elämäntapayrittäjiä. PÄIVI: Kun Joona oli pieni, halusimme antaa aikaa perheelle ja yritimme siirtyä syrjempään muutamaksi vuodeksi. Palkkasimme silloin ulkopuolisen toimitusjohtajan, mutta valitettavasti asiat eivät sujuneet niin kuin olimme toivoneet. JUHANI: Meillä oli ajatus, että hengähdystauon jälkeen Joonan vähän kasvaessa Päivi siirtyisi toimitusjohtajaksi ja minä visioimaan tulevia, mutta asiat olivat menneet niin pahasti pieleen, että vuonna 2007 otin itse takaisin vetovastuun. Epäonnistumisista toipumisiin meni monta vuotta. Haavoja nuollaan edelleen. Mutta jos jotain opimme, niin sen, että veri on vettä sakeampaa.

Jatkuvuuden merkitys

JUHANI: Minulla on kaksi aikuista lasta edellisestä avioliitosta, molemmat käyvät nyt Himosvuoren korkeakoulua: Jouni vastaa liiketoimintajohtajana päivittäisistä toiminnoista ja Elsi oheispalveluista. Se, että he ovat tulleet mukaan on toki vaikuttanut myös Päivin ja minun tekemiseen. Se, että he ovat tulleet nyt johtoryhmään mukaan, on toki vaikuttanut myös Päivin ja minun tekemiseen. Tämä on meillekin opettelemisen paikka. Meidän tehtävänä on siirtää vastuuta ja tietoa. Asioita ei voi pitää itsestään selvinä. PÄIVI: Toiveena ja ajatuksena on antaa jatkossa vastuuta ja päätäntävaltaa entistä enemmän lapsille. Yksi merkittävä virstanpylväs asiassa tulee olemaan, kun nyt 13-vuotias yhteinen poikamme Joona tulee täysi-ikäiseksi.

JUHANI OJALA (69) • Toimitusjohtaja, perustaja • Sähköteknikko, hiihdonopettaja

Mitä yrittäminen tarkoittaa teille?

PÄIVI KUOKKANEN (53) • Markkinointijohtaja, hallituksen puheenjohtaja, perustaja • Opiskellut Jyväskylän yliopistossa ranskaa ja ruotsia • Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n hallituksen jäsen

36

PERHEYRITYS 4 · 2015

PÄIVI: Olemme niin hurahtaneet Himokseen, että tämä on meille kaikki kaikessa. Vappupäivän jälkeen tunnelma on aina haikea. Tässäkö tämä nyt sitten oli? Mitä nyt? Toukokuun koittaessa kuitenkin luksusta elämään tuo se, että viikonloput ovat vapaat ja muutenkin asioita voi elää ja edistää normaalin ihmisen tavoin. Ellei sitten ole jo jotain uutta projektia työn alla. Kesällä sitten suunnitellaankin jo uutta sesonkia. JUHANI: Olemme päivittäin vastuussa suuresta joukosta perheitä henkilökunnan saralla, mutta myös sidosryhmien tasolla. Tämä on vaatinut todella kovaa puurtamista, vankkumatonta uskoa omaan ideaan ja tekemiseen. Vastapainoksi koemme saavuttaneen näillä leveysasteilla ja valtakunnallisestikin oman paikkamme laskettelijoiden sydämissä. Meidät on muun muassa palkittu kahdesti Vuoden Hiihtokeskus -tittelillä. Kaikki tämä asettaa haasteet lunastaa lupaukset vuosi toisensa jälkeen. Meillä täytyy jatkossakin olla sama into ja palo tehdä työtämme sykkivällä sydämellä. Ja, kun aika on sopiva, laitamme itse sukset jalkaan.

Yksi yhteydenotto – monta asiantuntijaa. Meillä yrityksen asioista vastaa aina osaava yhteyshenkilö, mutta hänen kauttaan käytössä on kokonainen tiimi asiantuntijoita. Yhdellä yhteydenotolla saa siis tuekseen kadehdittavaa joukkovoimaa. Kysy lisää yhteyshenkilöltäsi OPssa, kun haluat lisätietoja tehokkaasta tiimiajattelustamme.

OP

Kun ideasi kantaa Olet saanut kipinän yrityksen perustamiseen. Olet valmis luotsaamaan yrityksesi kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Olet löytänyt yrityksen, jonka haluat ostaa. Kun sinulla on suunnitelma ja haluat näyttää maailmalle, ota yhteyttä meihin. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera.. Kun ideasi kantaa – hae rahoitusta meiltä.

NEEA KETTUNEN FBN ARKISTO

FBN GLOBAL SUMMIT MONTREUX 2015 - The Spirit of Family Business:

Innovate, Overcome Difficulty, Inspire

38

PERHEYRITYS 4 · 2015

Family Business Network (FBN) järjesti perinteisen maailmanlaajuisen kongressinsa tänä vuonna Sveitsin Montreuxissa Geneve-järven rannalla 14.-17. lokakuuta. Tapahtumaan osallistui perheyrittäjiä joka puolelta maailmaa keskustelemaan The Spirit of Family Business –teeman ympärille. Myös moni suomalainen perheyrittäjä otti osaa maailmankongressiin. ”Meillä on tavoitteena, että 1-2 perheen edustajaa osallistuu FBN Summitiin joka vuosi. Se on hyvä foorumi, josta saa aina uusia ideoita ja tietoa, joita voi käyttää omassa omistusohjauksessa”, Thomas Ahlström, Antti Ahlström Perilliset Oy, kertoo. Kongressi koostui erilaisista puheenvuoroista kattaen sekä kokeneemman polven edustajat että Nextit. Tämän vuoden tapahtumassa järjestettiin muun ohjelman lisäksi uudenlaisia pienryhmäkeskusteluja enemmän kuin koskaan aiemmin. Keskustelut jaettiin kolmeen alateemaan: Innovate (Innovoi), Overcome difficulty (Voita vaikeudet) ja Inspire (Inspiroi). Esimerkiksi kestävästä kehityksestä, joka on tällä hetkellä yksi FBN:n keskeisimpiä teemoja, keskusteltiin paljon. Tapahtuman muuttunut rakenne miellytti monia osallistujia: ”Mieleenpainuvinta oli tänä vuonna hyvin mielenkiintoiset ja tehokkaat pienryhmäkeskustelut, joissa saattoi aktiivisesti paneutua kuhunkin teemaan. Kongressin anti ylitti siinä odotukseni”, vuodesta 1994 lähtien jo kymmenettä kertaa tapahtumaan osallistunut Anja Caspers, Novametor Oy, sanoo. Tea Ekengren-Saurén, EKE-Yhtiöt Oy, osallistui tapahtumaan ensimmäistä kertaa: - Seminaarin ohjelma oli erittäin monipuolinen eri ohjelmavalintoineen ja oli enemmänkin itsestä kiinni, kuinka paljon se vastasi omiin kysymyksiin. Vähintään yhtä antoisaa oli keskustelut muiden osanottajien kanssa. Avointa keskustelua käytiin aamiaispöydästä iltatilaisuuksiin. Oli mielenkiintoista huomata, että samoja ongelmia oli niin vuosisatoja vanhoilla kuin uudemmillakin perheyrityksillä. Jo 26:tta kertaa järjestetty tapahtuma on aito, luottamuksellinen ja avoin paikka perheyrittäjille jakaa kokemuksiaan ja kuulla toistensa tarinoita. - Hyvän ohjelman lisäksi yllätyin jälleen kerran siitä, miten avoimesti ja suoraan Summitin osanottajat ovat valmiita jakamaan omien yritystensä ja perheittensä asioita niin hyvässä kuin pahassa, Thomas Ahlström kuvailee. Anja Caspersin mielestä osallistuminen kansainvälisiin tapaamisiin on erittäin hyödyllistä, ja se avaa aivan uusia näkökantoja, joita sitten voi soveltaa omaan toimintaan. - Tietysti kaikki riippuu vähän itsestä, kuinka aktiivinen on muiden osanottajien suuntaan. Aktiivisuutta ei kuitenkaan tarvitse mitenkään pelätä, kun kaikki puhuvat niin sanotusti kansainvälistä englantia ja ovat samassa tilanteessa. Kongressien ilmapiiri on mielestäni aina ollut positiivinen ja ystävällinen. Tea Ekengren-Saurén suosittelee tapahtumaan osallistumista muillekin suomalaisille perheyrittäjille. - Kansainvälisissä tapahtumissa tapaa laajemman kirjon erilaisissa elämänvaiheissa olevia jäseniä, ja keskustelu on vieläkin avoimempaa kuin meillä Suomessa.

The Family Business Network eli FBN on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon verkosto perheyrityksiltä perheyrityksille. Vuonna 1989 perustetun FBN:in tavoitteena on auttaa perheyrityksiä kasvamaan ja menestymään sukupolvesta toiseen. Maailmanlaajuiseen verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 9100 jäsentä yli 3000 perheyrityksestä 58 eri maassa. Verkoston ja sen järjestämien aktiviteettien tarkoituksena on levittää ja vahvistaa menestyksellisiksi koettuja käytäntöjä, uusia ideoita ja jäsenten keskinäistä oppia. Perheyritysten liiton jäsenet ovat automaattisesti myös The Family Business Networkin jäseniä. Osallistuminen verkoston tilaisuuksiin edellyttää kuitenkin rekisteröitymistä FBN:in jäsenrekisteriin. Jos et vielä ole rekisteröitynyt FBN:in jäseneksi, ota yhteyttä PL:n toimistoon, niin tietosi lisätään rekisteriin. Lisätietoa järjestöstä osoitteessa http://www.fbn-i.org. ”There is no business like Family business.”

Seuraava FBN Global Summit järjestetään Kiinassa 2.-5.11.2016.

PERHEYRITYS 4 · 2015  39

Suomen Mittelstandit

– pääosin perheyrityksiä

Suomessa huudellaan kiivaasti kasvun ja työpaikkojen perään. Niin yritykset kuin Suomen hallituskin miettivät erilaisia keinoja ja työkaluja kasvun vauhdittamiseksi. Jyrki Ali-Yrkkö ja Petri Rouvinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta alkoivat selvittää, olisiko Saksan talouden vahvasta kivijalasta, keskisuurista Mittelstandyrityksistä, Suomella ja suomalaisilla yrityksillä opittavaa. Voisiko näiden yritysten toimintatapoja monistaa

näitä yrityksiä on Suomessa suurin piirtein saman verran kuin muissakin tutkimuksen vertailumaissa – Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa - vain Saksassa määrä oli selkeästi suurempi, kaksinkertainen muihin maihin verrattuna. Mittelstand-yritysten tuottavuus ja muut tunnusluvut eri maissa kertoivat, että Suomen Mittelstandin tuottavuus on samaa tasoa kuin Saksassa. ”Mitä kasvuun tulee, Mittelstand-yritykset ovat

Suomen Mittelstandien yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli reilut 2,8 miljardia euroa ja henkilöstöä näissä työskenteli kaikkiaan 17 400. Suomeenkin, jotta kipeästi tarvittavaa kasvua ja uusia työpaikkoja saadaan. Tutkijat halusivat selvittää, onko Suomessa Saksan mallin mukaisia Mittelstand-yrityksiä. Onko näillä yrityksillä muista yrityksistä poikkeavia piirteitä ja minkälainen merkitys niillä on Suomen taloudessa? Suomesta löytyi 51 kappaletta Mittelstand-yritystä. ”Kaksi kolmasosaa näistä on perheyrityksiä, ja puolet niistä on perustettu yli viisikymmentä vuotta sitten. Niiden pääkonttorit ja kolme neljäsosaa niiden globaalista työvoimasta ovat Suomessa. Mittelstand-yritysten kasvu ja yritysryhmän laajeneminen vaikuttavat suoraan Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin. Siksi on toivottavaa, että moni nykyisistä Mittelstand-yrityksistä kasvaisi suureksi ja Mittelstandkokoluokka saisi uutta verta pienemmistä yrityksistä”, tutkijat YHTEISIÄ PIIRTEITÄ toteavat. SUOMALAISILLE Se, että Suomesta löytyi vain MITTELSTAND-YRITYKSILLE: 51 Mittelstandiksi luokiteltavaa -- Suurin osa perheyrityksiä yritystä, johtuu tutkijoiden -- Hyvin vakavaraisia asettamista vertailukelpoisista -- Kasvuhakuisia rajauksista etsittäville yrityksille. -- Ei ole erityisiä Mittelstand- yritys on itsenäinen rahoitusrajoitteita teollisuusyritys tai -konserni, -- Hyvä kansainvälinen jonka pääkonttori on Suomessa, markkina-asema henkilöstöä 250 – 499. -- Keskittyneet Kun Mittelstand-yritykset niche-markkinoihin suhteutettiin koko maan yrityskantaan, huomattiin, että

40

PERHEYRITYS 4 · 2015

potentiaalisesti ”kuninkaantekijän” paikalla. Ne ovat lähtökooltaan jo siinä määrin isoja, että niiden kasvun vaikutukset olisivat varsinkin paikallisesti, mutta myös Suomen tasolla, merkittäviä”, tutkimuksen tekijä Jyrki AliYrkkö sanoo. Tutkimuksessa nousi myös esille, että myynnin, markkinoinnin ja jakelun haasteet ovat erityisesti näille yrityksille tyypillinen kasvun este. Yksi syy tähän saattaa olla se, että Mittelstand-yritykset ovat yhtä aikaa leimallisesti suomalaisia ja kansainvälisesti orientoituneita. Koska poikkeuksellisen pieni osa niistä on alihankkija-asemassa, niiden on pystyttävä seisomaan omillaan globaalissa kilpailussa, mutta huomattavasti pienemmin resurssein kuin suurten yritysten. Ali-Yrkkö toivookin, että yritykset rohkaistuisivat tekemään uudistuksia tällä saralla. Tutkijoiden mielestä on perusteltua väittää, että elinkeinoelämän yleisten edellytysten paraneminen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn kohentuminen tuntuisivat selvästi juuri Mittelstand-yritysten ryhmässä: ”Jos rakenneuudistuksissa onnistutaan kuluvalla hallituskaudella, meillä on lupa odottaa laajempaa ja vahvempaa Mittelstandia kymmenen vuoden päästä.” Tutkijat eivät löytäneet syytä siihen, miksi meillä ei nyt ole enempää Mittelstand-yrityksiä. Avainkysymys lienee, kannustaako suomalainen yritystoimintaympäristö perheyrityksiä kasvamaan Mittelstand-yrityksiksi? Julkaisu Ali-Yrkkö, Jyrki – Rouvinen, Petri: Suomen Mittelstand – Löytyykö kasvu tästä yritysjoukosta? ETLA B 270

PERHEYRITYSTEN LIITTO TOIVOTTAA

hyv채채 Joulua JA

menestyst채 VUODELLE

2016!

SINI SUOMALAINEN REETTA MARTIKAINEN

Myydäänkö innovaatiota vai onko myynti innovaatio? Perheyritysten liiton pitkien koulutusten alumnit kokoontuivat yhteen pohtimaan innovaatiomyyntiä professori Petri Parvisen ja toimitusjohtaja Ville Haaslahden johdolla. Parituntista tilaisuutta väritti parinkymmenen osallistujan vilkas kommentointi omista kokemuksista.

Haaslahtien yritys Hidex Oy myy analyyttisia mittalaitteita. Asiakkaita ovat tutkimuslaboratoriot ympäri maailman. Hidexin tuotteita voi hyvällä syyllä sanoa innovatiivisiksi – usein ne tuovat asiakkaalle kokonaan uuden toimintatavan. Siksi myynti on ideoiden myymistä, tarjouspyyntöihin vastaaminen ei riitä koskaan. - Jos jäämme odottamaan tarjouspyyntöä olemme myöhässä, sillä silloin pyynnöt on tehty kilpailijoiden mainospuheiden mukaan. Haaslahdelle on käynyt selväksi, ettei pelkkä innovaation myyminen riitä. Innovaatio on myytävä innovatiivisesti. - Vanhoissa esitteissämme ylpeilimme, miten laitteellamme voi tehdä mittaukset attomoolin tarkkuudella. Pian kävi selville, että sellaista tarkkuutta tarvitaan harvoin. Ymmärsimme, että myös tiedemiehille myydessä pitää kerätä tunnepisteitä. Ostajalle pitää saada ”Mä haluan tän” -tunne. Silloin perustellaan itselle, että se attomoolin tarkkuus tarvitaan. Tunnepisteitä saattaa saada teknisesti helpoilla keinoilla – kunhan ne keksii. - Asiakkaat ovat innostuneet esimerkiksi siitä, että excel-tiedostoja saa laitteellamme avattua klikkaamisen sijasta koskettamalla. Samoin toimivaksi on osoittautunut CSI-tvsarjan mukaisen tunnelman luominen laboratoriolaitteiden muotoilussa, kertoo Haaslahti. Helsingin yliopistossa strategisen markkinoinnin ja johtamisen professorina työskentelevän Parvisen mukaan innovaatiomyynti eroaa radikaalisti perinteisestä myynnistä. Keskeistä on kyky näyttää miten innovaatio toimii.

42

PERHEYRITYS 4 · 2015

- Kun myydään kokonaan uusia asioita, ihmiset eivät tiedä mistä on kyse, ennen kuin se näytetään heille. Siksi demoaminen, prototyypit, tarkkaan lasketut luvut ja mainostoimiston tekemät esittelykalvot ovat tärkeässä roolissa. Tämä vie rahaa. Parvisen mukaan innovaatiomyynti on 4-13 kertaa raskaampaa kuin vakiomyynti ja resursseja tulee varata sen mukaan. - Kaikkein tärkeintä on johdon sitoutuminen myytiin. Parhaat myyjät pitää laittaa draivaamaan uusia asiakkuuksia, niin houkuttelevaa kuin istuminen vanhojen päällä olisikin. Innovaatiot pitää todentaa henkilökohtaisen myyntityön kautta. - Myös suhdetoiminnan merkitystä innovaatiomyynnissä on tutkittu. Esimerkiksi lääkemyynnissä suhteet sairaaloihin ja Kelaan näyttävät merkitsevät yllättävän paljon, Parvinen toteaa. Myös osallistujien joukossa oli kokemusta asiasta. - Kun kehitämme uusia tuotteita tai palveluita, lähestymme ensisijaisesti loppuasiakkaita. Kilpailuetu ja hyöty on helpompi näyttää käyttäjille ja siten nopeuttaa tuotteen lanseerausta keskusliikkeisiin, kun sillä on jo valmiina innostunut käyttäjäkunta, kertoo toimitusjohtaja Pekka Ekberg pyyhintä- ja kertakäyttöisiä kattaustuotteita valmistavalta Fiblonilta. Innovatiivinen myynti on etenkin ITtoimittajien kohdalla muuttumassa järjestelmämyynnistä ratkaisumyynniksi. - Uusi toimintatapa on katsoa yhdessä loppuasiakkaan – käyttäjän – hyvää ja jakaa

iaho, Raute Oyj

PL:n suosittu pitkä valmennusohjelma

Sami Kesk

STRATEGINEN JOHTAMINEN alkaa 11.-12.2.

Ville M äk

inen, Tavar aTaxi Oy ja

12 päivää kestävän valmennuksen teemoina ovat -- johtaminen perheyrityksessä -- strateginen johtaminen -- johdon laskentatoimi -- rahoitus -- markkinointi ja myynti -- kasvu ja kansainvälistyminen

anen

Perhe y

rityst en liit to ry

Professori Petri Parvinen on Strateginen johtaminen –valmennusohjelman yksi luennoitsijoista. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: jenni.hukkanen@perheyritys.fi tai puh. 050 575 7268

Jenni Oy ja armia ck, Ph a See Paulii n y mbi W orks O dt, Co omste ja Edw ard Bl vinen ri Par aslah ti, Pet Ville H a

Koukuttamisessa on myös kova puolensa, joka perustuu asiakkaiden totuttamiseen aina uusiin tuotteisiin esimerkiksi rahoitusmalleilla, joista voi olla hankala päästä eroon. - Parhaat psykologiset koukut ovat aitoja lisäarvoargumentteja. Innovaatiomyynti on vaativaa työtä, joka sisältää myös eettistä pohdintaa, toteaa Parvinen.

Hukk

sen tuomaa kakkua toimittajan, asiakkaan ja käyttäjän välillä. Esimerkiksi Solita myi ympäristöministeriölle rakennuslupien käsittelyyn jättiprojektin sijaan mallin, jossa Solita kantaa vastuun lupajärjestelmän toimivuudesta ja tienaa vasta kun järjestelmä on otettu käyttöön ja asiakkaat tekevät sillä onnistuneesti hakemuksia, Parvinen kertoo. Kun markkinoille tuodaan kokonaan uusi innovaatio, on myös mahdollista myydä karvalakkimallia, jonka avulla luodaan asiakkaille kuva saavutettavista hyödyistä. - Itselläni on sellainen periaate, että soitan ennen kuin ehdin ruveta pelkäämään. Epäonnistumisesta voi silloin syyttää huonoa valmistautumista eikä itseä, sanoo Haaslahti. Parvinen vinkkaa innovaatiomyynnissä psykologisista koukuista. - Asiakas, joka ensimmäisenä ostaa uuden innovaation on usein vähän erikoisuudentavoittelija. Hänen pitää saada keksiä jotakin itse. Myynnin alkuvaiheessa kannattaa jättää jotakin kertomatta ja antaa asiakkaalle uusi tieto, johon tarttua aivan päätöksentekovaiheessa. Se voi olla vaikkapa kuvaus erinomaisesta takuusta, jonka asiakas saa vasta sähköpostitarjouksessa eteensä ja innostuu soittamaan myyjälle kysyäkseen lisää.

PERHEYRITYS 4 · 2015  43

PERHEYRITYKSET UIVAT VASTAVIRTAAN

Sarjassa kerrotaan esimerkkejä siitä, miten perheyritykset tekevät toisin.

PUUSTELLI

Puustelli yllätti henkilökuntansa juhlavuoden kunniaksi

Harjavalta-konserniin kuuluva Puustelli Group juhli 95-juhlavuottaan mieliinpainuvalla tavalla. Yhtiö lahjoitti koko henkilökunnalleen 300 Jopo-polkupyörää. ”Mietimme erilaisia tapoja osallistua juhlavuoteen lahjalla ja päädyimme uuden keittiömallistomme Puustelli Miinuksen mukaan brändättyyn lahjaan, joka symboloi tuotteen ympäristöystävällisyyttä, terveellisyyttä ja kotimaisuutta”, sanoo Harjavalta Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Aine. Tuomo Aineen mukaan Puustellissa on tehty pitkäjänteisesti työtä paikallisen sopimisen kulttuurin edistämiseksi. Yhtiö on jo soveltanut hyvällä menestyksellä lean-johtamisfilosofian mukaista jatkuvan parantamisen toimintatapaa jo yli kymmenen vuoden ajan. Avainasemassa on henkilöstön aktiivisuus, jota Tuomo Aine kiittelee. ”Kannustuksella, palkitsemalla ja aktiivisesti kysymällä olemme systemaattisesti parantaneet tuotteita, työmenetelmiä ja työoloja. Vuosittain olemme toteuttaneet jopa 1000 parannusta, jotka henkilöstö on ideoinut. Jatkuvan parantamisen taustalla on toimiva tiedonkulku ja johtaminen sekä ymmärrys siitä, miten jokainen toteuttaa panoksellaan asiakkaalle annettuja lupauksia.” Puustelli-keittiöiden lisäksi Harjavalta-konserniin kuuluvat Kastellitalot ja Rakennusliike Lapti. Konsernin kokonaisliikevaihto on 250 miljoonaa euroa.

44

PERHEYRITYS 4 · 2015

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Kestävän kasvun kumppanisi Kun toimintaympäristösi muuttuu, autamme yritystäsi tehostamaan ja kasvattamaan liiketoimintaa kestävin perustein. Jokainen päivä on meille tilaisuus lunastaa paikkamme parhaana asiantuntijanasi, kumppaninasi ja muutoksentekijänäsi.

Palveluitamme ovat • Liikkeenjohdon konsultointi • Tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut • Veroneuvonta ja lakipalvelut • Yritysjärjestelypalvelut

Seuraa meitä: PwC Suomi

14.-15.1.2016 | Dittmar & Indrenius, Pohjoisesplanadi 25, Helsinki

LISÄARVOA HALLITUSTYÖSTÄ ”Todella hyvät puhujat, paljon konkreettista tietoa” ”Erittäin hyvin puhujat ottivat huomioon perheyritysnäkökulman.” ”Mielenkiintoiset ja käytännönläheiset esitykset” ”Parasta oli interaktiivisuus - keskustelu, joka tuotti ahaa-elämyksiä.” Valmennus on räätälöity perheyritysten nykyisille sekä tuleville hallituksen jäsenille. Se tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua muiden perheyritysten hallituksen jäsenten kanssa sekä jakaa kokemuksia heidän kanssaan. VALMENNUSOHJELMAN TAVOITTEENA ON • antaa uusia näkökulmia hallitustyön kehittämiseen • syventää ymmärrystä hallitustyön merkityksestä perheyrityksen eri vaiheissa • lisätä valmiuksia strategiseen ja omistaja-arvoa luovaan hallitustyöhön • antaa eväitä omistajien, hallituksen ja johdon toimivaan yhteistyöhön • syventää osaamista hallituksen ja johdon valinnasta Puhujina ovat mm. Philip Aminoff (Electrosonic Group Oy Ab), Peter Fredman (Eskimo Finland Oy), Marcus Herold (MPS-Yhtiöt Oy), Matti Jaakola (CV Group Oy), Liisa Leino (Leinovalu Oy) ja Lauri Nurminen (Hakaniemen Metalli Oy).

OSALLISTUMISMAKSU PL:n jäsenet: 1000 € +alv. Muut: 1300 € +alv.

ILMOITTAUTUMISET viimeistään 30.12. mennessä ilmoittaudu@perheyritys.fi

LISÄTIETOJA krista.elo-parssinen@perheyritys.fi / 0400 254 004 jenni.hukkanen@perheyritys.fi / 050 575 7268

PERHEYRITYS 4 · 2015  45

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS

Intohimona oma yritys Yrittäjyydelle on tunnusomaista sen kokonaisvaltaisuus. Yrittäjä Fiona Timantin tavoin se on monelle työ, harrastus ja intohimo. Slushista tutuksi tulleen Miki Kuusen unelma on rakentaa jotakin, jolla on merkitystä ihmisten elämään. Häntä motivoi kasvu, eteenpäin meneminen ja oppiminen. Edellä mainittujen kaltaiset asenteet vievät yrityksiä eteenpäin. Hyvän liikeidean lisäksi yrittäjän halu ja rohkeus kehittää yritystä luo edellytykset kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tällaisissa tilanteissa Finnvera haluaa olla mukana mahdollistamassa suomalaisten yritysten uudistumista, kasvamista, kansainvälistymistä ja markkinoiden valloittamista.

Kun yrittäjä on rakentanut yritystään ja panostanut siihen paljon, jossakin vaiheessa eteen tulee kysymys, miten tätä elämäntyötä jatketaan. Joskus jatkaja löytyy perheen sisältä, mutta usein viestikapula vaihtuu ulkopuoliselle. Myös omistajavaihdokset ovat tilanteita, joissa yritystä aletaan intohimoisemmin kehittää ja jalostaa. Omistajanvaihdoksen rahoittamisesta seuraa usein, että tarvitaan myös rahoitusta kasvun tai paremman kilpailukyvyn aikaansaamiseksi. Omaa pääomaa pitää olla, mutta yleensä tarvitaan myös vierasta pääomaa. Koska yrityksen murroksessa riskit kasvavat, pankki haluaa usein riskille jakajan. Näissäkin tilanteissa Finnveralla voi olla mahdollistava rooli.

”Motivoiko sinua kasvu, eteenpäin meneminen ja oppiminen?”

Suomelle on tärkeää, että liikeideat, jotka edistävät kansantaloutemme kasvua, pääsisivät lentoon. Kasvamisen ja kansainvälistymisen tiellä on paljon haasteita. Finnveran tavoitteena onkin madaltaa yhtä niistä, rahoitusta. Jos kasvusuunnitelmalla on liiketoiminnallisen kannattavuuden edellytykset, sen toteuttaminen ei saisi jäädä rahoituksesta kiinni.

Oman yrityksen johtaminen ja kehittäminen on tiukkaa businessta, mutta myös unelmia ja intohimoja. Rahoittajana haluamme olla mukana kannustamassa yrityksiä eteenpäin!

MIRJAM SARKKI Aluejohtaja Finnvera Oyj, Kaakkois-Suomi mirjam.sarkki@finnvera.fi

46

PERHEYRITYS 4 · 2015

UUDET JÄSENET DELIPAP OY Perustettu Toimiala Liikevaihto Henkilöstö Omistajasuku Kotipaikka

1978 paperiteollisuus 18,5 Meur 77 Nuortie Veikkola

OULUN AARIA KODIT OY Perustettu 1998 Toimiala Suun terveydenhoito Liikevaihto 3 Meur Henkilöstö 30 Omistajasuku Nousiainen/Pöyliö Kotipaikka Oulu

POKO OY – POHJOLAN KOIRAVARTIOINTI Perustettu 1993 Toimiala vartiointi- ja turvallisuuspalvelut Liikevaihto 1,3 Meur Henkilöstö 27 Omistajasuku Jaara Kotipaikka Oulu

MIKKO RINDELL OY Perustettu 1969 Toimiala Linja-autojen maahantuonti Liikevaihto 3 Meur Henkilöstö 11 Omistajasuku Rindell Kotipaikka Turku

HELSINKI LIMO OY Perustettu 2011 Toimiala henkilökuljetuspalvelut Liikevaihto 2 Meur Henkilöstö 50 Omistajasuku Kovanen Kotipaikka Helsinki

TANKKI OY Perustettu 1967 Toimiala metalliteollisuus Liikevaihto 9 Meur Henkilöstö 70 Omistajasuku Rantala Kotipaikka Ähtäri

ME2WE FINLAND OY Perustettu 2013 Toimiala koulutus Liikevaihto 0,1 Meur Henkilöstö 12 Omistajasuku Tuomela Kotipaikka Helsinki

SERRES GROUP OY Perustettu 2011/1973 Toimiala muoviteollisuus Liikevaihto 28 Meur Henkilöstö 180 Omistajasuku Jyllilä Kotipaikka Espoo

KUKAON LEHTISEN PEHTOORI Perustettu 1990 Toimiala kiinteistöhuolto ja siivous Liikevaihto 1 Meur Henkilöstö 18 Omistajasuku Lehtinen Kotipaikka Lahti

2

2015

Jäsenyritys, olisiko tässä sopiva paikka mainoksellesi? Neljäsosasivun ilmoitus Puolen sivun ilmoitus Koko sivun ilmoitus

650 € + alv. 1000 € + alv. 2000 € + alv.

PERHEYRITYS

TEEMANA:

PAIKALLISUUS

PERHEYRITYS 2 · 2015

1

Lisätietoa: jasenpalvelu@perheyritys.fi PERHEYRITYS 4 · 2015  47

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS

Tee vaikutus, joka kantaa yli vuosikymmenten Tutkimusten mukaan teemme noin 90–95 % päätöksistä tunteella ja perustelemme ne faktoilla. Tunteilla on siis erittäin suuri vaikutusvalta toimintaamme. Tunteista vahvin on intohimo – tuo polttoaineista väkevin. Se saa meidät yrittämään, kulkemaan kohti unelmaa ja puskemaan läpi vaikeiden aikojen. Intohimo on myös monen perheyrityksen menestyksen salaisuus. Sen myötä työ saa suuremman merkityksen ja menneisyys muodostaa tarinan, jota halutaan jatkaa. Kuinka kaikki sai alkunsa, miksi olemme olemassa, miten kehitymme tulevaisuudessa. Yritystarina on arvokasta pääomaa, jonka jatkuvuus pitää varmistaa. Tallentamalla edellisten sukupolvien ajattelua ja kokemuksia kun he vielä ovat kertomassa. Tallentamalla tätä päivää niin, että välitämme tuleville sukupolville taustoja, arvoja ja hiljaista tietoa.

tystarinasta voidaan rakentaa kuin tv-sarja, jossa osa seuraa toistaan aina kehittyen ja uutta paljastaen. Jatkuvuus varmistuu, kun tarinalle rakennetaan pitkän aikavälin strategia. Dokumentoinnista tulee niin systemaattista, että myös 2080-luvulla jatkavat tuntevat historiansa. Viime vuosina videolaiteteknologian hinnat ja samalla tuotantokustannukset ovat laskeneet merkittävästi. Näin videoiden käyttökohteet ovat lisääntyneet valtavasti ja tuotantoihin on saatu uutta ketteryyttä. Nyt video on järkevä väline kaikkeen vaikuttamiseen, kun halutaan yhdistää tietoa ja tunnetta, jopa yli maa- ja kulttuurirajojen.

”Yritystarina on arvokasta pääomaa, jonka jatkuvuus pitää varmistaa.”

Kun tavoitteena on vaikkapa strategian viestintä, muutokseen sitouttaminen, kannustaminen, valmistusprosessin ja laadun avaaminen, osaavien ihmisten ja tyytyväisten asiakkaiden esittely tai mainonta.

Liikkuvan kuvan avulla voit katsoa suoraan silmiin ja kertoa: näin minä tunnen – tämä on minun intohimoni. Jokainen tarina on videon arvoinen.

Vaikuttavin tapa tarinan kertomiseen on liikkuva kuva ja kertova ääni – yhdistelmä, joka oikein käytettynä vaikuttaa tehokkaasti tunteisiin. Videon avulla yri-

Kun haluat kertoa yritystarinasi tai vaikuttaa muulla tavoin videolla, ota yhteyttä: jukka.niittymaa@sek.fi

JUKKA NIITTYMAA Head of video SEK Point

48

PERHEYRITYS 4 · 2015

ASIANTUNTIJAKIRJOITUS

Osaatko tartuttaa työn imua? ”Arvasin jo etukäteen, ettei se toimisi.” Kulttuurimme erityispiirre tuntuu olevan taito vetää matto toisen jalkojen alta. Innostuksen lannistaminen on kuitenkin ehkä pahinta, mitä työpaikalla toiselle voi tehdä. Innostunut ihminen kun saa moninkertaisesti enemmän aikaan.

arki on pirstaloitunutta, eikä yhteen asiaan ennätä paneutua kuin hetken, kun ajatus jo katkeaa esimerkiksi välitöntä reagointia vaativaan sähköpostiin. Työn imu on kuitenkin ennen kaikkea keskittymisen tila, joten ilman kykyä keskittyä ei synny myöskään työn imua.

Työn imu on yksi viime aikojen puhutuimmista työhyvinvoinnin ilmiöistä: työn imussa oleva ihminen on omistautunut, uppoutunut ja tuottava. Kun työn kokee mielekkääksi, myös kiire ja ajoittainen stressi kuormittavat vähemmän.

Ideoi ja kannusta ideoimaan uutta, villistikin. Start up -yrityksistä tutun ”fail fast” -ajattelumallin näkisi mielellään leviävän suomalaisyrityksissä laajemminkin: annetaan ihmisille mahdollisuus innostua ja kokeilla eikä lannistuta, jos jokin ei toimi. Juuri epäonnistumisen pelko tappaa tehokkaasti niin luovuuden kuin motivaationkin. Timantti saattaisi kuitenkin löytyä epäonnistumisen kautta. ”Kun epäonnistuminen alkaa toimia motivaationa uudelle yritykselle, olet oikeilla jäljillä”, kiteytti tv-tuottaja Arman Alizad osuvasti Elon asiakaskiertueella.

Miten synnyttää omalla työpaikalla työn imua? Tässä muutama vinkki esimiehelle. Kerro tavoitteet selkeästi. Työn imuun on mahdotonta päästä, jos perusarki ei suju: töihin tullessa jokaisen täytyy tietää, mitkä ovat omat tehtävät, prioriteetit ja vastuut.

”Epäonnistumisen pelko tappaa tehokkaasti niin luovuuden kuin motivaationkin.”

Lisää työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön. Onko vain yksi oikea tapa hoitaa jokin tehtävä? Uskon siihen, että etenkin asiantuntijatyössä jokaisen työntekijän kannattaa antaa tehdä asioita vähän omalla tavallaan. Luottamus on vahva innostaja. Luo edellytyksiä keskittymiselle. Useimman meistä

Älä unohda palautetta. Tunne siitä, että joku uskoo sinun tekevän oikeita asioita, on ehdottoman tärkeä. Ylpeys omasta työstä vaatii myös ulkoa päin tulevan kannustuksen. Kasvata hyvää energiaa tekemällä palautteen antamisesta luonteva osa jokapäiväistä tekemistä. Valittaminen ehkä tarttuu, mutta niin onneksi tarttuu työn imukin. Voit päättää, kumpaa levität!

ANU SUUTELA-VUORINEN Työhyvinvointijohtaja Työeläkeyhtiö Elo anu.suutela-vuorinen@elo.fi

PERHEYRITYS 4 · 2015  49

TULOSSA

LISÄARVOA HALLITUSTYÖSTÄ

Helsinki

Tavoitteena on antaa uusia näkökulmia hallitustyön kehittämiseen, syventää ymmärrystä hallitustyön merkityksestä perheyrityksen eri vaiheissa ja lisätä valmiuksia strategiseen ja omistaja-arvoa luovaan hallitustyöhön.

14

TAMMIKUUTA

11

H E L M I K U U TA

TULOSTA TYÖYHTEISÖTAIDOILLA -MILLAISTA MEILLÄ ON OLLA TÖISSÄ?

Helsinki

Päivän tavoitteena on lisätä tuloksellisuutta perheyrityksessä työyhteisötaitoja vahvistamalla. Osallistujat saavat konkreettisia työkaluja kehittääkseen työyhteisön tehokkuutta ja innovatiivisuutta.

26

TAMMIKUUTA

WINTER ACADEMY

Pyhä

04

HELMIKUUTA

27

09

KEVÄTKOKOUS

K E S Ä K U U TA

LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMISET WWW.PERHEYRITYS.FI

50

PERHEYRITYS 4 · 2015

Helsinki

PERHEYRITYSTAPAHTUMA

H U H T I K U U TA

The Finnish Family Firms Association organizes its annual NxG Winter Academy together with FBN in the magical Finnish Lapland, and the NxG’s from all over the world are invited to learn, network and have fun.

STRATEGINEN JOHTAMINEN 2016 ALKAA

Helsinki

Etelä-Pohjanmaa

Valmennusohjelma on räätälöity perheyritysten omistajille, hallituksen jäsenille ja operatiivisille johtajille, jotka haluavat syventää liiketaloudellista osaamistaan. Ohjelman sisältö antaa eväitä yritystoiminnan kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja parantaa siten yrityksen menestymismahdollisuuksia.

Kaikille avoin koko päivän seminaari kokoaa perheyrittäjät, asiantuntijat ja muut aiheesta kiinnostuneet joka kevät oppimaan, vaikuttamaan ja verkottumaan.

Save the date!

TIETOA PERHEYRITYSTEN LIITOSTA

P

erheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila. Perheyritysten liitto • järjestää seminaareja ja valmennusta • valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä • ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin • edistää jäsentensä vuorovaikutusta • edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton facebookissa ja twitterissä julkaistaan kaikki liiton ajankohtaiset tiedotteet ja lausunnot. WWW

www.perheyritys.fi

Liittoon kuuluu noin 430 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 33,6 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 165 000 henkilöä.

www.perheyritys.fi/perhe

®

Olkaamme ylpeästi suomalaisia perheyrityksiä.

www.motonet.fi/perhe

www.vossi.fi/perhe

www.juustoportti.fi/perhe

www.verman.fi/perhe

www.laattapiste.fi/perhe

www.bps.fi/perhe

www.smartum.fi/perhe

www.aurinkoinen.fi/perhe

www.kalaneuvos.fi/perhe

www.liplap.fi/perhe

www.hhnet.fi/perhe

www.ikh.fi/perhe

www.mauste-sallinen.fi/perhe

www.emgroup.fi/perhe

www.fiblon.com/perhe

www.tammertukku.fi/perhe

www.ilmarilehtonen.fi/perhe

www.auramaa.fi/perhe

www.koskisen.fi/perhe

www.halton.com/perhe

www.rauhala.fi/perhe

www.domus.fi/perhe

www.aurinkoinen.fi/perhe

www.carsport.fi/perhe

www.kinnarps.fi/perhe

www.minimani.fi/perhe

www.okmatkat.fi/perhe

www.psyjuridica.com/perhe

www.betaneon.fi/perhe

www.sauvonsailyke.fi/perhe

www.kovanen.fi/perhe

Broman Group ja Motonet sen keksi, jatketaan me kaikki sitä – kerrotaan se asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja muille sidosryhmillemme. Me olemme suomalainen perheyritys! Luodaan yhdessä sanojen sisällöstä arvo, johon halutaan kuulua. Pyydä PERHEYRITYSTEN LIITTO

merkki käyttöösi verkkosivujemme kautta: www.perheyritys.fi/perhe.