Yritysten näkymät hyvät – Hallitusta ei voi kiittää

Samaan aikaan, kun usko tulevaisuuteen vahvistuu, luottamus Sanna Marinin toimiin yritysten auttamiseksi koronakriisissä hiipuu. Asteikolla 1-10, Marinin hallitus saa nyt arvosanan 4,4, kun helmikuussa se oli 5 ja viime marraskuussa 5,4.  

Vapaassa palautteessa perheyritykset kritisoivat hallitusta voimakkaasti yhteiskunnan ja liikematkustamisen hitaasta avaamisesta. Ammattitaidottomalta vaikuttava suunnitelma koronakriisin jälkihoidolle, velkaantumisen jatkaminen ja budjettikehysten sivuuttaminen heikentävät perheyrittäjien halukkuutta myötävaikuttaa hyvään kehitykseen esimerkiksi investoimalla. Erityisesti majoitus- ja ravitsemusalan sekä tapahtuma-alan yrityksiltä tulee kyselyssä palautetta, jossa hallitusta syytetään jopa vihamielisestä suhtautumisesta näihin toimialoihin ja yritystoimintaan yleisemminkin. 

Suomen yksi suurista haasteista on investointien riittämättömyys ja se, miten saisimme investoinnit kasvuun. Kysyimme perheyritysten omistajilta, mikä saisi heidän yrityksensä investoimaan nykyistä enemmän.  

Selkeät näkymät, stabiili toimintaympäristö, talouspolitiikan ennakoitavuus ja verolinjausten pitkä näkymä tulivat vastauksissa voimakkaasti esille. Perheyritykset haluavat mahdollisimman pitkää näkymää yritystoimintaa ja omistamista koskeviin linjauksiin. Silloin ne uskaltavat ja haluavat investoida. Myös työvoimakustannukset, rahoituksen järjestyminen ja työvoiman saatavuus mainittiin kyselyssä investointien hidasteena. 

Perheyritysten viesti kuntavaalien ehdokkaille: Suomen kokonaisveroastetta ei ole varaa nostaa 

Vajaan kahden viikon kuluttua pidettävissä kuntavaaleissa valitaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi kuntiin uudet päättäjät. Perheyritykset ovat tyypillisesti hyvin sitoutuneita paikkakunnilleen. Kunnan ja yritysten yhteistyöllä onkin yritysten arjessa suuri merkitys.  

Pyysimme kyselyssä perheyrittäjiä kertomaan, mikä on heidän tärkein viestinsä uusille kunnanvaltuutetuille. Kuntatalouden kuntoon laittaminen ilman veronkorotuksia nousi tärkeimmäksi viestiksi. Veronmaksajien kunnioitustakin pyydettiin. Ja onhan se niin, että kunnioitus on aika vähissä, jos ratkaisuksi julkisen sektorin jatkuvaan kasvuun haetaan lisää rahaa veronmaksajilta.  
 
Suomen kokonaisveroaste on jo niin korkea, ettei meillä ole enää varaa sitä nostaa. Myös puheet kuntaveron progressiosta ovat vaarallisia. Jo nyt verorasitus kasaantuu liian pienelle maksajajoukolle. Menopuolella kyselyssä kiinnitettiin huomiota kunnan palveluihin, eli siihen, mitä kunta tuottaa ja miten palvelut tuotetaan. Jatkuva uusien tehtävien ottaminen julkisen sektorin tehtäväksi ei ole kestävä tie. Kuntien ei pidä myöskään lähteä toimialoille ja markkinoille, joilla on toimivia yrityksiä.  

Kunnan tärkeimmät tehtävät sen sijaan ovat yhteistyö yritysten kanssa ja olosuhteiden luominen sellaisiksi, että yritysten on helppo tulla kuntaan ja toimia siellä. 

PerheyritysPULSSI -kyselyn tulokset osoittavat, että koronan jälkeen on erinomainen mahdollisuus päästä kiinni kasvuun, joka luo työpaikkoja ja investointeja. Mahdollisuutta ei saa pilata päättämättömyydellä, mikä nyt näyttää olevan hallituksen ongelma.  

Myös kuntatasolla tarvitaan uusilta päättäjiltä rohkeaa tulevaisuuteen katsomista. Palvelurakennetta pitää uudistaa esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntäen. Mitä ja miten asiat tehdään nyt ei saa toimia mallina sille, miten niiden pitäisi tulevaisuudessa olla.